Garden Helsinki A. Tärinä- ja runkomeluselvitys

Transkriptio

1 Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys.a Muutokset: A Täydennetty puuttunut liite sekä lisätty kappaleeseen. arvio raitiovaunutyyppien eroista Selvityksen alkuperäinen versio

2 .A () Garden Helsinki SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Tilaaja Tekijä Rakennuskohteen tunnistetiedot Selvityksen tarkoitus... 3 TÄRINÄN JA RUNKOMELUN LEVIÄMINEN MAA- JA KALLIOPERÄSSÄ... 3 TÄRINÄÄ JA RUNKOMELUA KOSKEVAT OHJEARVOT VTT:n suositukset liikennetärinän ohjearvoiksi VTT:n suositukset runkomelun ohjearvoiksi Tärinälle herkkien laitteiden yleiset ohjearvot... 6 LÄHTÖTIEDOT Maaperä ja rakennusten perustamistapa Rata ja liikennöinti... MITTAUKSET Mittaustapa ja mittauspisteet Tärinätasot maaperässä Tärinätasot rakennuksissa.... Suurimmat tärinän tehollisarvojen huippuarvot.... Runkomelutasot rakennuksissa... 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI... 3 LIITTEET... LÄHTEET... A-Insinöörit Suunnittelu Oy FINLAND: Espoo Helsinki Kuopio Oulu Pori Tampere Turku Tel , Business ID 03-6

3 3 () JOHDANTO. Tilaaja Projekti GH Oy Sanomatalo Töölönlahdenkatu 0000 Helsinki Timo Everi p timo.everi@projektigh.fi. Tekijä A-Insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9, 0600 Espoo puh , fax DI Mikael Ruohonen p mikael.ruohonen@ains.fi DI Timo Huhtala p timo.huhtala@ains.fi Tarkastaja TkL Mikko Kylliäinen p mikko.kylliainen@ains.fi.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot Rakennuskohde: Garden Helsinki Osoite: 000 Helsinki Tehtävä: Tärinä- ja runkomeluselvitys. Selvityksen tarkoitus Tässä selvityksessä arvioidaan raitiotieliikenteen tuottamia tärinä- ja runkomelutasoja kohteeseen Garden Helsinki. Selvitys perustuu suunnittelualueella.0.07 tehtyihin maaperän värähtelymittauksiin. Arviointi perustuu VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitettyyn arviointitasoon []. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

4 () TÄRINÄN JA RUNKOMELUN LEVIÄMINEN MAA- JA KALLIOPERÄSSÄ Raideliikenteen maaperään aiheuttama värähtely ilmenee pehmeiden maalajien alueilla rakenteiden liikkeenä, jonka ihminen aistii tuntoaistinsa välityksellä tärinänä. Tärinän kannalta ongelmallisimpia ovat yleensä raskaimmat tavarajunat. Kovilla maalajeilla maaperän värähtelysisältö on suurempitaajuista ja amplitudiltaan pienempää, jolloin tärinä ei yleensä ylitä ihmisen havaintokynnystä. Rakenteiden värähtely saattaa ilmetä rakennuksissa runkoäänenä silloin, kun maalaji on kovaa. Runkoäänen ihminen aistii kuuloaistinsa välityksellä pienitaajuisena meluna. Runkomelu leviää tehokkaimmin ratarakenteesta ympäristöön kalliota pitkin. Mikäli ratarakenne sekä rakennukset on paalutuksin tuettu kallioperään, runkomelua voi ilmetä myös pehmeiden maalajien alueilla. Hyvin lyhyillä etäisyyksillä sekä tärinä että runkomelu voivat olla häiritseviä. Maaperän lisäksi tärinä- ja runkomelutasoihin voivat paikallisesti vaikuttaa huomattavasti ratarakenteen mahdolliset kaarteet, kallistukset sekä epäjatkuvuuskohdat, esim. vaihteet, tukirakenteen muutokset siltojen ja alikäytävien yhteydessä. 3 TÄRINÄÄ JA RUNKOMELUA KOSKEVAT OHJEARVOT 3. VTT:n suositukset liikennetärinän ohjearvoiksi VTT:n ohjeessa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta on annettu norjalaiseen standardiin perustuvat suositukset liikennetärinän ohjearvoiksi [], [3]. Taulukossa 3. on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat värähtelynopeudelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Värähtelyn häiritsevyyden yläraja on tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohi ajavan raitiovaunun aiheuttama värähtely ei ylitä ylärajaa 9 % todennäköisyydellä. Taulukko 3.. Tärinäluokka sekä kuvaus olosuhteista. Tärinäluokkien määrittely perustuu suurimpaan sallittuun taajuuspainotetun nopeuden tilastolliseen tunnuslukuun vw,9 [], [3]. Värähtelyluokka [mm/s] v Kuvaus olosuhteista w,9 A Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse tärinää. 0,0 B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita tärinän, mutta se ei ole yleensä häiritsevää. 0, C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa 0,30 häiriöstä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin % asukkaista pitää tärinää häiritsevänä ja voi valittaa häiriöstä. 0,60 Luokka C edustaa vähimmäistasoa, johon tulee pyrkiä uusien asuinrakennusten ja -alueiden suunnittelussa. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan kuitenkin luokan D mukaan. Luokka A on tärinäluokista paras mahdollinen. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

5 () Taulukon 3. värähtelyluokitus koskee normaaleja asuinrakennuksia. Häiriöttömiksi suunnitelluissa rakennuksissa, kuten esimerkiksi korkeatasoisissa asuinrakennuksissa, lepokodeissa ja sairaaloissa, tulee värähtelyluokan olla yhtä värähtelyluokkaa korkeampi. Taulukon luokitusta ei sovelleta rakennuksissa ja tiloissa, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeellä tai muut häiriöt voivat olla liikenteen aiheuttamia merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). 3. VTT:n suositukset runkomelun ohjearvoiksi VTT:n vuonna 009 julkaisemassa esiselvityksessä Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi on esitetty suositukset runkomelun ohjearvoiksi []. Ohjearvoksi on esitetty tilastollista runkomelun laskentasuuretta Lprm, joka tarkoittaa, että 9 % mittaustuloksista alittaa kyseisen arvon. Taulukossa 3. on esitetty runkomelun ohjearvot rakennustyypeittäin. Taulukko.. Suositukset runkomelutasojen ohjearvoiksi []. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv-, ja äänitysstudiot, konserttisalit -30 Asuinhuoneistot 30/3* Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/3* 3 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 0/* * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa Kohteen meluselvityksessä [] on esitetty ulkovaipan äänitasoerolle vaatimuksia Nordenskiöldinkadun puoleiselle julkisivulle. Näin ollen kohteen Nordenskiöldinkadun puolelle avautuvissa asuin-, majoitus- ja vastaavissa tiloissa tulee saavuttaa tiukempi runkomelun ohjearvo Lprm 30 db ja muissa asuin-, majoitus- ja vastaavissa tiloissa runkomelun ohjearvo Lprm 3 db. Toimistoille, kaupoille ja näyttelytiloille sovelletaan vastaavasti Nordenskiöldinkadun puolelle avautuvissa tiloissa ohjearvoa Lprm 0 db ja muualla rakennuksissa ohjearvoa Lprm db. Maanalaisissa hallitiloissa ei sovelleta taulukon 3. ohjearvoja. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

6 6 () 3.3 Tärinälle herkkien laitteiden yleiset ohjearvot Kohteeseen on mahdollisesti tulossa lääkärikeskus tai muita terveydenhoidon tiloja, joiden yhteyteen saatetaan sijoittaa tärinälle herkkiä kuvantamislaitteita. Julkaisussa Generic vibration criteria for vibration-sensitive equipment [6] Gordon esittää yleiset kriteerit tärinälle käytettäessä eri tarkkuuksien tärinälle herkkiä laitteita. Sallitut tärinätasot riippuvat tutkimuslaitteiden tarkkuudesta. Kuvassa 3. esitetyt Gordonin kriteerikäyrät esittävät eri tarkkuuksilla toimivien laitteiden käytölle sallittuja rakennuksen värähtelynopeuden suurimpia tehollisarvoja terssikaistoittain. Kriteerikäyrät jakavat laitteet luokkiin A E, joista E edustaa vaativinta luokkaa, jossa sallittu tärinätaso on pienin. Ihminen aistii tärinän vasta kun luokan A arvot ylitetään noin - kertaisesti. Taulukossa 3.3 on esitetty kuvaukset eri luokkiin kuuluvista laitteista sekä niillä tavoiteltavista tarkkuusluokista. Kuvantamislaitteet ovat muissa sairaalakohteissa asettuneet luokkiin VC-A VC-D. Tavoitearvot ovat laitekohtaisia ja ne selviävät vasta lopulliselta laitetoimittajalta. Kuva 3.. Tärinälle herkkien laitteiden yleiset raja-arvot terssikaistoittain nopeuden tehollisarvoina Gordonin [6] mukaan. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

7 7 () Taulukko 3.3. Kuvaus eri luokkiin kuuluvien laitteiden ominaisuuksista sekä korkeimmasta sallitusta nopeustasosta kolmannesosaoktaavikaistoilla taajuusvälillä 00 Hz. Luokka VC-E edustaa tarkimman luokan laitteita [6]. LÄHTÖTIEDOT. Maaperä ja rakennusten perustamistapa Garden Helsingin suunnitellulla sijainnilla sijaitsee nykyisin osittain avokalliota ja osittain täyttömaapintaista savimaata, jonka alla kalliopinta on alimmillaan noin korkeudessa - metriä eli alimmillaan noin metriä nykyisen maanpinnan alapuolella. Nykyinen maaperä on esitetty kuvassa.. Tulevien rakennusten alimmat kerrokset on suunniteltu nykyisen maanpinnan alapuolelle alimmillaan korkoon -, metriä ja kaikki rakennukset tullaan perustamaan kallion varaan. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

8 () Kuva.. Maaperä kohteen ympäristössä Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan. Kuvassa näkyvä tie on Nordenskiöldinkatu ja Ka-merkinnän alla on nykyisen jäähallin sijainti. Suunnitellut rakennukset sijoittuvat Sa- ja Kamerkintöjen alueille.. Rata ja liikennöinti Kohteen lähellä kulkee raitiotie Nordenskiöldinkadulla. Lisäksi Reijolankadulle on rakenteilla kiskot raitiotielinjaa varten, mutta niiden linjaus kulkee kauempana kohteesta kuin Nordenskiöldinkadun kiskot, joten Nordenskiöldinkatu on merkittävämpi värähtelylähde. Raitiotielinjoilla A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

9 9 () kulkevat liikennemäärät on saatu Trafix Oy:ltä. Raitiovaunujen tyypit, lukumäärät, keskimääräiset pituudet ja keskinopeudet tieosuudella on esitetty erikseen nyky- ja ennustetilanteen yö- ja päiväajalle taulukossa.. Taulukko.. Laskennassa käytetyt raitioliikennetiedot Vaunutyyppi / tieosuus Artic Nordenskiöldinkatu, Reijolankadun risteyksen itäpuolella Nordenskiöldinkatu, Reijolankadun risteyksen länsipuolella Raitiovaunun pituus [m] Raitiovaunun nopeus [km/h] Raitiovaunujen lukumäärä Päivä (klo 7-) / Yö (klo -7) Nykytilanne v. 0 Ennuste v / 7 0 / 0 0 / 36 0 / 36 Reijolankatu 0 / / 7 Kohteen edustalla on kahdet liikennevalot sekä pysäkit molempiin suuntiin kulkeville raitiovaunuille. Näistä tekijöistä johtuen raitiovaunujen nopeudet kohteen edustalla vaihtelevat. Mittauksissa mittauspisteet ohittavien raitiovaunujen nopeusvaihteluksi havaittiin arviolta 0- km/h. Mittausajankohtana kalusto koostui Variotram- ja NRV I/II -vaunuista, eikä uusimpia Artic-vaunuja liikennöinyt kohteen ohittavilla raiteilla. Tulevaisuudessa kaluston on odotettavaa koostuvan pääosin Artic-vaunuista, eikä tällä arvioida olevan merkittävää vaikutusta tärinän tai runkomelun kannalta. MITTAUKSET. Mittaustapa ja mittauspisteet Mittaukset suoritettiin VTT:n suosituksen mukaisesti sillä erotuksella, että mittausjaksona käytettiin yhtä arkipäivää [], []. Tutkimusten perusteella lyhyemmältä mittausjaksolta saatavat tulokset ovat luotettavia, jos liikennöinti toistuu samanlaisena päivittäin ja mittausjakson ajankohta ja pituus valitaan huolellisesti suhteessa rataosalla liikennöivään kalustoon [7]. Mittaukset suoritettiin Syscom:in itsenäisillä mittausyksiköillä, jotka mittaavat värähtelyä pystysuuntaan sekä molempiin vaakasuuntiin joista toinen sijoitettiin arviolta radan suuntaisesti ja toinen arviolta rataa vasten kohtisuoraan. Mittaukset suoritettiin miehitettynä, jolloin mittaustulosten voitiin varmistua aiheutuvan raideliikenteestä. Kuvassa. on esitetty.0.07 suoritettujen mittausten mittauspisteiden sijainnit. Mittauspiste sijoitettiin suunniteltujen rakennusten kiskoja lähimmälle julkisivulinjalle noin metriä lähimmän raiteen keskilinjasta. Mittauspiste sijoitettiin saman rataa lähellä sijainneen avokallion rataa kauemmalle reunalle noin metriä radasta. Mittauspisteet 3 ja sijoitettiin kauempiin pisteisiin Pohjoisen Stadionintien itäpuolelle noin ja 0 metrin etäisyydelle radasta. Kaikki mittarit asennettiin avokallioon. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

10 0 () Kuva.. Mittauspisteet asemapiirrokseen merkittynä.. Tärinätasot maaperässä Mitatuille nopeussignaaleille tehtiin taajuuspainotus sekä laskettiin tehollisarvon huippuarvot VTT:n suosituksen mukaisesti []. Huippuarvojen osalta valittiin merkittävintä raitiovaunun ohitusta, joiden perusteella määritettiin maaperän tilastolliset tärinän tunnusluvut vw,9,maa. Tältä osin tunnusluvut on esitetty mittauspisteittäin taulukossa. sekä merkitsevimmän osalta liitteessä. Liitteessä esitettyjen keskiarvospektrien määrittely on tehty VTT:n ohjeen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti []. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

11 () Taulukko.. Tärinän tunnusluvut maaperässä mittauspisteittäin. Mittauspiste Tärinän tunnusluku maaperässä v w,9,maa [mm/s] Radansuuntaisesti Rataa vasten kohtisuoraan Pystysuuntaan MP (luokka A) (luokka A) 0,0036 (luokka A) MP 0,009 (luokka A) 9 (luokka A) 0,003 (luokka A) MP3 (luokka A) (luokka A) 0,00 (luokka A) MP 3 (luokka A) 3 (luokka A) 3 (luokka A) Maaperässä tärinän tunnusluvut olivat kaikissa mittauspisteissä kaikkiin mittaussuuntiin tärinäluokassa A..3 Tärinätasot rakennuksissa Maaperässä mitatut tärinätasot eivät edusta rakennuksessa saavutettavia tärinätasoja. Tärinä vaimenee jonkin verran perustuksiin siirryttäessä mutta voi toisaalta voimistua rakennuksen rungossa ja lattioissa resonanssin seurauksena. Edellä kuvatut ilmiöt ovat voimakkaasti taajuudesta riippuvaisia. Maaperästä mitatuista tärinätasoista laskettiin rakennuksissa saavutettavat tärinätasot taajuuskaistoittain huomioiden tärinän vaimentumien perustuksiin siirryttäessä sekä voimistuminen edettäessä perustuksista rakennuksen runkoon ja lattioihin. Arviointi tehtiin VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti taajuuskaistoittain [9]. Tärinän voimistumista rakennuksen rungossa ja lattioissa arviointiin ns. yleisen voimistumisen sekä resonanssitarkastelun mukaisesti. Resonanssitarkastelu perustuu pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jolloin rungon tai lattioiden ominaistaajuus voimistaa tärinää. Rakennuksessa arvioidut tärinäntunnusluvut on esitetty taulukossa.. Lisäksi liitteessä on esitetty merkitsevimmän ohiajon perusteella lasketut tärinän keskiarvospektrit tärinän rakennuksen rungossa sekä lattioissa. Keskiarvospektrien määrittely on tehty VTT:n ohjeen Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaisesti []. Taulukko.. Mittauspisteissä saaduista mittaustuloksista lasketut tärinän tunnusluvut rakennuksessa mittauspisteittäin. Mittauspiste Tärinän tunnusluku rakennuksessa v w,9,runko [mm/s] v w,9,lattia [mm/s] Radansuuntaisesti Rataa vasten kohtisuoraan Pystysuuntaan MP 0,00 (luokka A) 0,00 (luokka A) 0,003 (luokka A) MP 0,00 (luokka A) 0 (luokka A) 0,003 (luokka A) MP3 (luokka A) (luokka A) 0,003 (luokka A) MP (luokka A) 3 (luokka A) 6 (luokka A) Pahimmassakin tapauksessa eli resonanssin voimistaessa tärinätasoja saavutetaan rungon ja lattian osalta tärinäluokka A.. Suurimmat tärinän tehollisarvojen huippuarvot Tärinälle herkkien laitteiden ohjearvoihin vertailua varten kaikissa mittauspisteissä kolmeen suuntaan mitatut vaunukohtaiset nopeussignaalit suodatettiin terssikaistoille -00 Hz. Terssikaistakohtaisista nopeussignaaleista laskettiin tehollisarvot ja etsittiin tehollisarvojen huippuar- A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

12 () vot raitiovaunujen ohitusten ajalta. Lopuksi kussakin mittauspisteessä näistä eri ohitusten aikaisista tehollisarvojen terssikaistakohtaisista huipuista haettiin suurimmat arvot eri ohitusten väliltä. Liitteessä on esitetty mittauspisteittäin terssikaistakohtaiset tehollisarvojen huippuarvot. Eri terssikaistojen arvot voivat siis olla eri raitiovaunujen ohituksilta ja eri vaiheista ohitusta. Ne kuvaavat suurimpia mittausajanjaksona toteutuneita värähtelynopeuden tasoja. Liitteen kuvaajiin on myös merkitty tehollisarvojen huippuarvojen keskiarvot, joissa on huomioitu kaikki raitiovaunujen ohiajot. Liitteen kuvaajissa on myös esitetty kuvan 3. vertailutasot. Mitatut värähtelytasot alittavat kaikissa mittauspisteissä kaikkiin mittaussuuntiin tiukimman ohjearvotason VC-E lukuun ottamatta mittauspisteen MP pystysuuntaan, jossa VC-E-käyrä ylittyy lievästi. Ohjearvotaso VC-D alittuu kaikissa mittauspisteissä kaikkiin mittaussuuntiin.. Runkomelutasot rakennuksissa Maaperästä mitatuista nopeustasoista laskettiin A-painotetut runkomelutasot VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti []. Laskennassa huomioitiin rakennustyyppi, rakennusten perustamistapa, resonanssin vaikutus sekä turvamarginaali. Turvamarginaalina käytettiin ehdotetun 6 db sijaan 3 db, koska maaperän mittaustulokseen sisältyy jo suuri osa laskentamenetelmän muuttujista. merkitsevimmän raitiovaunun ohituksen osalta laskettiin runkomelun tilastollinen tunnusluku Lprm, jonka määritelmä on, että satunnaisesti mitattu raitiovaunun ohitus ei 9 % todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukossa.3 on esitetty arvioidut runkomelutasot mittauspisteittäin eri kerroksissa. Runkomelu vaimenee rakennuksessa kerros kerrokselta ylöspäin db kerrosta kohden neljän alinta kerrosta seuraavan kerroksen osalta sekä db kerrosta kohden tästä ylöspäin. Liitteessä 3 on esitetty lisäksi merkitsevimmän raitiovaunun ohituksen ajalta arvioidut runkomelun enimmäistasot alimmassa kerroksessa sekä runkomelun keskiarvospektrit. Taulukko.3. Runkomelun tilastolliset tunnusluvut Lprm mittauspisteittäin eri kerroksissa. Mittauspiste MP MP MP3 MP Mittaussuunta Runkomelun tilastollinen tunnusluku L prm [db(a)] Alin krs + krs + krs +3 krs + krs Radansuuntaisesti Rataa vasten kohtisuoraan Pystysuuntaan Radansuuntaisesti <30 <30 Rataa vasten kohtisuoraan <30 Pystysuuntaan 3 3 <30 <30 <30 Radansuuntaisesti <30 <30 <30 <30 <30 Rataa vasten kohtisuoraan <30 <30 <30 <30 <30 Pystysuuntaan <30 <30 <30 <30 <30 Radansuuntaisesti <30 <30 <30 <30 <30 Rataa vasten kohtisuoraan <30 <30 <30 <30 <30 Pystysuuntaan <30 <30 <30 <30 <30 A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

13 3 () Mittaustulosten perusteella runkomelutasot ylittivät tavoitetason Lprm=30/3 db mittauspisteessä MP asuin-, majoitus- ja vastaavien tilojen osalta. Mittauspisteessä MP runkomelun ohjearvo Lprm=30 db ylitetään vielä kerrosta pohjakerroksen yläpuolellakin. Mittauspisteessä MP eli noin metriä radasta ohjearvo Lprm=3 db (ei ulkovaipan ääneneristysvaatimusta) alitetaan jo toiseksi alimmassa maanlaisessa kerroksessa sekä sitä ylemmissä kerroksissa. Mittauspisteissä MP3 ja MP alittuu runkomelutaso Lprm=30 db kaikissa kerroksissa. 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Maaperästä rakennusten radan puoleisilta julkisivuilta mitattujen tärinätasojen perusteella arvioitiin rakennuksessa saavutettavat tärinätasot VTT:n ohjeen Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti [9]. Arvioinnissa huomioitiin terssikaistoittain tärinän siirtyminen perustuksiin sekä voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattioissa. Arviointi perustui pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jolloin rakenteiden resonanssi voimistaa tärinätasoja. Tulosten perusteella rakennuksissa tullaan saavuttamaan hyviä asuinolosuhteita kuvaava tärinäluokka A. Näin ollen tärinää ei tältä osin tarvitse huomioida kohteen jatkosuunnittelussa tai kaavamääräyksissä. Mitatuista nopeussignaaleista määritettiin myös tehollisarvojen huippuarvot terssikaistoittain. Kaikissa mittauspisteissä ja kaikkiin mittaussuuntiin alitettiin tärinälle herkille laitteille asetetuista yleisistä ohjearvoista taso VC-D. Yhden mittauspisteen yhtä suuntaa (MP, pystysuuntaan) lukuun ottamatta alitettiin myös alhaisin ohjearvotaso VC-E. Maaperästä mitattujen nopeustasojen perusteella arvioitiin rakennuksissa saavutettavat runkomelutasot VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti []. Korkein runkomelun tilastollinen tunnusluku Lprm = 7 db saavutettiin rataa lähimmässä mittauspisteessä MP pystysuuntaan alimmassa kerroksessa. Mittauspisteessä MP suurin runkomelun tilastollinen tunnusluku oli Lprm = 36 db alimmassa kerroksessa. Mittauspisteissä MP3 ja MP runkomelutasot alittivat tason Lprm = 30 db. Runkomelu vaimenee rakennuksessa kerros kerrokselta ylöspäin db kerrosta kohden neljän alinta kerrosta seuraavan kerroksen osalta sekä db kerrosta kohden tästä ylöspäin. Nordenskiöldinkadun puoleisen julkisivun asuin-, majoitus- ja vastaavissa tiloissa runkomelun ohjearvo on Lprm=30 db. Muille julkisivuille avautuvissa vastaavissa tiloissa ohjearvo on Lprm=3 db. Näin ollen runkomelun ohjearvo ylittyy Nordenskiöldinkadun puoleisen julkisivun rakennusosan tiloissa vielä kerrosta pohjakerroksen yläpuolellakin. Mittauspisteen MP etäisyydellä noin 3 metriä radasta kaikki sovellettavat ohjearvot alittuvat. Runkomelueristys tarvitaan Nordenskiöldinkatua lähinnä olevissa rakennusmassoissa. Eristettävä alue on merkitty karkeasti kuvaan 6.. Kaikki merkitylle alueelle ulottuvat rakennusmassat tulee eristää runkomelua vastaan. Lopullinen eristettävä rakennusmassa määräytyy myöhäisemmässä suunnitteluvaiheessa ja se riippuu mm. liikuntasaumojen sijainneista sekä valittavasta vaimennusratkaisusta. Runkomelueristys voidaan toteuttaa joko perustuksissa liitteen periaatteiden mukaan tai vaihtoehtoisesti rakennuksen rungossa runkomelulle herkkien (asuin-, majoitus-, hoitotilat tms.) kerrosten ja näitä alempien kerrosten välillä. Rungossa toteutettavassa eristysvaihtoehdossa eristys sijoittuu esimerkiksi kantaviin pilareihin kerrosten väliin. Rungossa toteutettava eristys estää myös alemmista kerroksista aiheutuvien runkoäänten etenemistä melulle herkkiin ylempiin kerroksiin. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

14 () Kuva 6.. Viitteellinen rajaus runkomelueristystä vaativista rakennuksen osista. Kaikki asunto-, majoitus- ja hoitotilojen rakennukset, jotka ulottuvat merkitylle alueelle, tulee eristää runkomelua vastaan. Espoossa A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Mikael Ruohonen, projekti-insinööri A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

15 () Timo Huhtala, suunnittelupäällikkö Mikko Kylliäinen, yksikönjohtaja LIITTEET. Tärinän mittaustulokset mittauspisteittäin ( s.). Tärinän enimmäistasojen mittaustulokset mittauspisteittäin ( s.) 3. Runkomelun mittaustulokset mittauspisteittäin ( s.). Runkomeluerityksen periaatekuvat ( s.) LÄHTEET. Törnqvist, J. ja Talja, A Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working papers 0. Espoo: VTT s.. Talja, A. 00. Suositus liikennetärinän mittaamista ja luokituksesta. VTT Tiedotteita 7. Espoo: VTT. 0 + s. 3. NS 76E Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport guidance to evaluation of its effects on human beings. Oslo: Norges Standardiseringsförbund (NSF). 7 s.. Talja, A. ja Saarinen, A Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT Tiedotteita 6. Espoo: VTT. 6 + s.. Niemi, H., Huhtala, T. ja Kylliäinen, M. 07. AINS. Garden Helsinkin, liikennemeluselvitys. 6. Gordon, C. G. Generic vibration criteria for vibration-sensitive equipment. Proc. SPIE 376, Optomechanical Engineering and Vibration Control Huhtala, T Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa. 0-9 s.. Talja, A. 0. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita 69. Espoo: VTT s. 9. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M. 00. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita s. A-Insinöörit Suunnittelu Oy.A Garden Helsinki Tärinä- ja runkomeluselvitys 3..07

16 Mittaustulokset, tärinä MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 Variotram I 9:: 0,009 Variotram I 7:39:0 0,007 Variotram I 7:37:33 0,007 Variotram L :6: 0,007 Variotram/NRV I 7:07:0 0,006 Variotram I 7::39 0,006 Variotram I 7:3: 0,00 Variotram L :0:09 0,00 Variotram I 7:0:3 0,003 Variotram L 7:9:6 0,003 Variotram I :: 0,003 Variotram I :33:39 0,003 Variotram I :0:0 0,003 Variotram L :7: 0,003 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 Variotram I 7:0:3 0,009 Variotram L 7::39 0,009 Variotram I :3: 0,00 Variotram L :0:09 0,007 Variotram I 7:3: 0,007 Variotram L 7:39:0 0,006 Variotram I :7: 0,006 Variotram L :: 0,006 Variotram I 7:37:33 0,006 Variotram L 9:: 0,00 Variotram I 9:9: 0,00 Variotram L :0:0 0,00 Variotram L 7::9 0,00 Variotram I :6: 0,00 Variotram/NRV I tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 0 Variotram I :7: 0,003 Variotram L 7:0:3 9 Variotram L 7::39 9 Variotram I :3: Variotram L 7:39:0 7 Variotram I :0:0 7 Variotram L 9:9: 7 Variotram L 9:: 6 Variotram I 7:37:33 Variotram L :6: 3 Variotram/NRV I :33:39 3 Variotram I 7::07 3 Variotram L 7:3: Variotram L 7:9:6 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,0036 mm/s tärinäluokka A

17 Mittaustulokset, tärinä MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0,00 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0,00 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, vw,9,maa= 0,0036 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0,003 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz)

18 Mittaustulokset, tärinä MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 0 Variotram I 7:39:0 0,00 Variotram I 9:: 0,006 Variotram I :6: 0,006 Variotram/NRV I :: 0,00 Variotram I 7:3: 0,00 Variotram L 7::39 0,00 Variotram I 6:7: 0,003 Variotram I :7: 0,003 Variotram L 7:0:3 0,00 Variotram L 9:9: 0,00 Variotram L :0:09 0,00 Variotram I :0:0 0,00 Variotram L :33:39 0,00 Variotram I 7:9:6 0,000 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,009 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 0,003 Variotram I 6:7: 6 Variotram I :7: Variotram L :6: Variotram/NRV I :3: Variotram L 7::39 Variotram I 7:9:6 Variotram I 7:0:3 Variotram L 9:: 0 Variotram I :33:39 0 Variotram I :0:0 0,009 Variotram L 9:9: 0,00 Variotram L :: 0,00 Variotram I 7:3: 0,007 Variotram L :0:09 0,00 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa 9 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 0,0037 Variotram I :7: 0,003 Variotram L :0:0 0,003 Variotram L :3: 9 Variotram L 7:0:3 Variotram L 9:9: Variotram L 6:7: Variotram I 7::39 3 Variotram I :: 3 Variotram I :6: 3 Variotram/NRV I 9:: Variotram I 7:3: 0 Variotram L 7::07 0,009 Variotram L 7:9:6 0,009 Variotram I 7:37:33 0,009 Variotram L tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,003 mm/s tärinäluokka A

19 Mittaustulokset, tärinä MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, vw,9,maa= 0,009 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0,00 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, vw,9,maa= 9 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, vw,9,maa= 0,003 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0,0036 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz)

20 Mittaustulokset, tärinä MP3 Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 Variotram I 7:39:0 Variotram I 7::39 Variotram I 7:3: 3 Variotram L :7:00 3 Variotram L :: 3 Variotram I :33:39 3 Variotram I 7:37:33 3 Variotram L :3: 3 Variotram L 7:07:0 3 Variotram I 6:9:00 3 Variotram I 9:: 3 Variotram I 9:9: 3 Variotram L :0:0 3 Variotram L :7: 3 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 6 Variotram I :7:00 Variotram L 7::39 Variotram I 9:: Variotram I :: Variotram I :33:39 Variotram I 7:3: Variotram L 6:9:00 3 Variotram I :0:0 3 Variotram L 7:37:33 3 Variotram L :3: 3 Variotram L 7:0:06 3 Variotram L 9:: 3 Variotram I 7:39:0 3 Variotram I 7:0:06 3 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 0,00 Variotram I 7::39 9 Variotram I :: 9 Variotram I :33:39 Variotram I 9:: Variotram I :7:00 Variotram L 7:3: 7 Variotram L 6:9:00 7 Variotram I 7:39:0 7 Variotram I 7:0:06 6 Variotram I 7:37:33 6 Variotram L 7:9: 6 Variotram I 6::3 6 Variotram I :0:0 6 Variotram L 9:: 6 Variotram I tärinän tunnusluku w v,9,maa 0,00 mm/s tärinäluokka A

21 Mittaustulokset, tärinä MP3 Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, vw,9,maa= mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, vw,9,maa= 0,00 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 0,003 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 0 Hz)

22 Mittaustulokset, tärinä MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta 7:3: 3 Variotram I :7:0 3 Variotram I :3: 3 Variotram L 7:3:30 3 Variotram L 6::3 Variotram/NRV L 7:0:06 Variotram L :7:00 Variotram L 7::39 Variotram L :9:30 Vartiotram I 6:7: Variotram I 6::3 Variotram L 9:: Variotram I ::3 Variotram L 7::9 Variotram L 7:37:33 Variotram L tärinän tunnusluku w v,9,maa 3 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta 6::3 3 Variotram/NRV L :7:0 3 Variotram I 9:: 3 Variotram I 7:37:33 3 Variotram L :3: 3 Variotram L :7: 3 Variotram I 7:3: 3 Variotram I 7::39 Variotram L 6:9:00 Variotram I 7:0:3 Variotram L 7:3:30 Variotram L :7: Variotram L 6:7: Variotram I :33:39 Variotram I 6::3 Variotram L tärinän tunnusluku w v,9,maa 3 mm/s tärinäluokka A merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). aika v w,rms,max vaunutyyppi suunta :7:0 Variotram I 9:: 3 Variotram I :7: 3 Variotram I 7:37:33 3 Variotram L :33:39 3 Variotram I 7:3: 3 Variotram I 7::39 3 Variotram L 6::3 3 Variotram/NRV L 6:7: 3 Variotram I :3: 3 Variotram L 7:39:0 3 Variotram I 6:9:00 3 Variotram I 7:0:3 3 Variotram L :9:30 3 Vartiotram I 7::3 NRV I/II L tärinän tunnusluku w v,9,maa 3 mm/s tärinäluokka A

23 Mittaustulokset, tärinä MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m Tärinäluokkien rajat: luokka A 0,mm/s, luokka B 0,mm/s, luokka C 0,3mm/s ja luokka D 0,6mm/s Mittaussuunta x, maaperä Mittaussuunta x, runko,,6, 3, vw,9,maa= 3 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= mm/s, tärinäluokka A (resonanssi 6 Hz) Mittaussuunta y, maaperä Mittaussuunta y, runko,,6, 3, vw,9,maa= 3 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 3 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi Hz) Mittaussuunta z, maaperä Mittaussuunta z, lattia,,6, 3, vw,9,maa= 3 mm/s, tärinäluokka A 0, 6 0 3, 0 0 0,,6, 3, 0, 6 0 3, vw,9,runko= 6 mm/s, tärinäluokka A (resonanssi Hz)

24 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta x, radansuuntaisesti 0 Mittaussuunta x v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

25 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta y, rataa vasten kohtisuoraan 0 Mittaussuunta y v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

26 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta z, pystysuuntaan 0 Mittaussuunta z v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

27 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta x, radansuuntaisesti 0 Mittaussuunta x v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

28 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta y, rataa vasten kohtisuoraan 0 Mittaussuunta y v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

29 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta z, pystysuuntaan 0 Mittaussuunta z v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

30 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP3 Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta x, radansuuntaisesti 0 Mittaussuunta x v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

31 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP3 Liite.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta y, rataa vasten kohtisuoraan 0 Mittaussuunta y v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

32 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP3 Liite.3 s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta z, pystysuuntaan 0 Mittaussuunta z v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

33 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta x, radansuuntaisesti 0 Mittaussuunta x v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

34 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta y, rataa vasten kohtisuoraan 0 Mittaussuunta y v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

35 Mittaustulokset, tärinän enimmäistasot MP Liite. s.3 Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m Mittaus kalliosta. Mittaussuunta z, pystysuuntaan 0 Mittaussuunta z v RMS,max [µm/s],000 0, 6 0 3, suurimmat nopeuden tehollisarvojen hetkelliset enimmäisarvot nopeuden tehollisarvojen hetkellisten enimmäisarvojen keskiarvo VC-A VC-B VC-C VC-D VC-E

36 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite 3. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 7:0:6 Variotram/NRV L/I alin kerros 6 7:09:0 3 Variotram/NRV L/I + krs :39: NRV I/II I + krs :6: Variotram/NRV I + 3 krs 0 6:3:7 NRV I/II I + krs 3 9::6 0 NRV I/II I + krs 37 6:6:07 37 Variotram/NRV L + 6 krs 36 :9:7 37 NRV I/II L + 7 krs 3 7:37:33 36 Variotram L + krs 3 :3:0 36 NRV I/II L + 9 krs 33 7::00 36 NRV I/II L + 0 krs 3 7::0 3 NRV/Variotram L/I :7:0 3 Variotram I :9:30 3 Vartiotram I 7:39:0 33 Variotram I merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 7:09:0 3 Variotram/NRV L/I alin kerros 7:0:6 3 Variotram/NRV L/I + krs :39: NRV I/II I + krs 0 :6: Variotram/NRV I + 3 krs 3 6:3:7 NRV I/II I + krs 36 9::6 0 NRV I/II I + krs 3 7:37:33 37 Variotram L + 6 krs 3 6:6:07 37 Variotram/NRV L + 7 krs 33 :9:7 37 NRV I/II L + krs 3 :7:0 36 Variotram I + 9 krs 3 7::0 36 NRV/Variotram L/I + 0 krs <30 7:0:3 36 Variotram L 7::00 36 NRV I/II L :9:30 36 Vartiotram I :3:0 3 NRV I/II L merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 7:09:0 6 Variotram/NRV L/I alin kerros 7 7:0:6 Variotram/NRV L/I + krs :39: NRV I/II I + krs 3 :6: Variotram/NRV I + 3 krs 6:3:7 3 NRV I/II I + krs 39 9::6 3 NRV I/II I + krs 3 7:37:33 39 Variotram L + 6 krs 37 6:6:07 39 Variotram/NRV L + 7 krs 36 :9:7 3 NRV I/II L + krs 3 7::00 3 NRV I/II L + 9 krs 3 :3:0 3 NRV I/II L + 0 krs 33 7::0 37 NRV/Variotram L/I :9:30 37 Vartiotram I :7:0 37 Variotram I 7:0:3 37 Variotram L

37 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite 3. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m 0 Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 3 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri 0 Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 3 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri 0 Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 3 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

38 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite 3. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 7:0:07 33 Variotram/NRV L/I alin kerros 3 7:09:0 33 Variotram/NRV L/I + krs 3 :39: 3 NRV I/II I + krs 30 6:3:7 3 NRV I/II I + 3 krs <30 :6: 3 Variotram/NRV I + krs <30 9::6 9 NRV I/II I + krs <30 7:37:33 Variotram L + 6 krs <30 6:6:07 Variotram/NRV L + 7 krs <30 :9:7 NRV I/II L + krs <30 :7:0 7 Variotram I + 9 krs <30 :3:0 6 NRV I/II L + 0 krs <30 7:0:3 6 Variotram L 7::00 6 NRV I/II L :9:30 6 Vartiotram I 7:39:0 6 Variotram I merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] :39: 36 NRV I/II I alin kerros 36 7:0:07 3 Variotram/NRV L/I + krs 3 7:09:0 3 Variotram/NRV L/I + krs 3 :3: 3 Variotram L + 3 krs <30 7:37:33 3 Variotram L + krs <30 6:3:7 3 NRV I/II I + krs <30 7:0:3 3 Variotram L + 6 krs <30 :7:0 3 Variotram I + 7 krs <30 :6: 3 Variotram/NRV I + krs <30 :9:30 30 Vartiotram I + 9 krs <30 :3:0 30 NRV I/II L + 0 krs <30 :9:7 30 NRV I/II L 7:39:0 30 Variotram I 6:6:07 30 Variotram/NRV L 7::07 9 Variotram L merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] :39: 3 NRV I/II I alin kerros 3 7:0:07 3 Variotram/NRV L/I + krs 3 7:09:0 33 Variotram/NRV L/I + krs <30 6:3:7 3 NRV I/II I + 3 krs <30 :6: 3 Variotram/NRV I + krs <30 7:37:33 30 Variotram L + krs <30 :7:0 30 Variotram I + 6 krs <30 7:0:3 30 Variotram L + 7 krs <30 :3: 30 Variotram L + krs <30 9::6 9 NRV I/II I + 9 krs <30 :9:7 9 NRV I/II L + 0 krs <30 :3:0 9 NRV I/II L 6:6:07 9 Variotram/NRV L :9:30 Vartiotram I 7:39:0 Variotram I

39 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite 3. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m 30 Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri 3 Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 30 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri 30 Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

40 Mittaustulokset, runkomelu MP3 Liite 3.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] :7:0 0 Variotram I alin kerros <30 :3: 0 Variotram L + krs <30 9:9: 0 Variotram L + krs <30 7:37:33 9 Variotram L + 3 krs <30 7:3: 9 Variotram L + krs <30 7:0:06 9 Variotram I + krs <30 :0:0 Variotram L + 6 krs <30 9:: Variotram I + 7 krs <30 :7: Variotram I + krs <30 :7:00 7 Variotram L + 9 krs <30 7:9:3 7 Variotram L + 0 krs <30 9:: 7 Variotram I 7:0:06 7 Variotram L 6:9:00 7 Variotram I :3:9 6 Variotram L merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] :7:0 7 Variotram I alin kerros <30 :7:00 7 Variotram L + krs <30 :3: 7 Variotram L + krs <30 9:9: 7 Variotram L + 3 krs <30 7:37:0 7 Variotram L + krs <30 7:0:06 7 Variotram L + krs <30 7:3: 7 Variotram L + 6 krs <30 :3: 6 Variotram L + 7 krs <30 :0:0 6 Variotram L + krs <30 7:37:33 6 Variotram L + 9 krs <30 9:: Variotram I + 0 krs <30 9::0 Variotram/NRV I 6:3:7 NRV I/II I 9:: Variotram I :3:9 Variotram L merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] :7:0 9 Variotram I alin kerros <30 :0:0 Variotram L + krs <30 7:3: Variotram L + krs <30 9:: 7 Variotram I + 3 krs <30 :7:00 7 Variotram L + krs <30 7:0:06 7 Variotram L + krs <30 7:37:33 7 Variotram L + 6 krs <30 :3: 7 Variotram L + 7 krs <30 :03: 6 Variotram L + krs <30 9:: 6 Variotram I + 9 krs <30 6:3:0 6 Variotram L + 0 krs <30 7::39 6 Variotram I :: 6 Variotram I :3: 6 Variotram L :7: 6 Variotram I

41 Mittaustulokset, runkomelu MP3 Liite 3.3 s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. m Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 0 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 0 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

42 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite 3. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta x (radansuuntaisesti). aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 6::3 Variotram/NRV L alin kerros <30 :7:00 Variotram L + krs <30 7:3: Variotram I + krs <30 :7:0 Variotram I + 3 krs <30 7:0:06 Variotram L + krs <30 9:: Variotram I + krs <30 7:37:0 Variotram L + 6 krs <30 :3: 3 Variotram L + 7 krs <30 :3: 3 Variotram L + krs <30 9:: 3 Variotram I + 9 krs <30 :9:30 3 Vartiotram I + 0 krs <30 9:9: 3 Variotram L 7:37:33 3 Variotram L :7: 3 Variotram I 9::0 3 Variotram/NRV I merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta y (rataa vasten kohtisuoraan). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 6::3 7 Variotram/NRV L alin kerros <30 7:3: 7 Variotram I + krs <30 9:: 6 Variotram I + krs <30 :39: NRV I/II I + 3 krs <30 :7:0 Variotram I + krs <30 :7: Variotram I + krs <30 7:0:06 Variotram L + 6 krs <30 :7:00 Variotram L + 7 krs <30 7:37:0 3 Variotram L + krs <30 :3: 3 Variotram L + 9 krs <30 6::3 3 Variotram I + 0 krs <30 7:37:33 3 Variotram L :: 3 Variotram I 7:3:30 3 Variotram L 6::3 3 Variotram L merkitsevintä raitiovaunun ohitusta. Mittaussuunta z (pystysuunta). Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm Ohjearvoon verrannollinen runkomelutaso L prm aika L pas,max [db(a)] vaunutyyppi suunta kerros L prm [db(a)] 6::3 7 Variotram/NRV L alin kerros <30 9:: 7 Variotram I + krs <30 7:3: 7 Variotram I + krs <30 :39: NRV I/II I + 3 krs <30 :7:0 3 Variotram I + krs <30 6::07 3 Variotram L + krs <30 7:0:06 3 Variotram L + 6 krs <30 6::3 3 Variotram I + 7 krs <30 9::0 3 Variotram/NRV I + krs <30 6::3 3 Variotram L + 9 krs <30 :3: 3 Variotram L + 0 krs <30 7:37:33 3 Variotram L 9:: 3 Variotram I 6:3:0 3 Variotram L :7: 3 Variotram I

43 Mittaustulokset, runkomelu MP Liite 3. s. Etäisyys lähimmän raiteen keskilinjasta n. 0 m 7 Mittaussuunta x, runkomeluarvio rakennuksessa 6 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta y, runkomeluarvio rakennuksessa 0 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri Mittaussuunta z, runkomeluarvio rakennuksessa 0 L pas,max [db(a)] , keskiarvo spektri

44 . GARDEN HELSINKI Päiväys PERUSTUSLEIKKAUS ULKOSEINÄLLÄ, KANTAVA MV. L. s./ :0 KANTAVA MAANVARAINEN LAATTA PRIMÄÄRIERISTIN, t=,... mm LÄMMÖNERISTE RAK. SUUNN. MUKAAN KAPILLAARIKATKO RAK. SUUNN. MUKAAN SORA- TAI MURSKETÄYTTÖ PERUSMAA SEKUNDÄÄRIERISTIN PÄÄTETÄÄN N. 0 mm MAANPINNAN ALAPUOLELLE SEKUNDÄÄRIERISTIMEN OLTAVA YHTENÄINEN MYÖS TAITEKOHDISSA SEKUNDÄÄRIERISTIN MAANPINNAN ALAPUOLELLA VASTA-ANTURA, LEVEYS = PRIMÄÄRIERISTIMEN LEVEYS PRIMÄÄRIERISTIN MV. ANTURA / PAALUANTURA - PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIERISTIMET MITOITETAAN TAPAUSKOHTAISESTI KUORMITUKSEN MUKAAN - MATERIAALIEN TAAJUUSKAISTAISET VAIMENNUSOMINAISUUDET TARKASTETAAN TAPAUSKOHTAISESTI - PRIMÄÄRIERISTIMET KIINNITETÄÄN ALUSTAAN LIIMALLA, SEKUNDÄÄRIERISTIMET LIIMALLA TAI POLYURETAANIVAAHDOLLA. MEKAANISTEN KIINNIKKEIDEN KÄYTTÖ ERISTIMIEN KIINNITYKSEEN ON KIELLETTY. - ARKKITEHTI, RAKENNESUUNNITTELIJA JA AKUSTIIKKASUUNNITTELIJA YHTEENSOVITTAVAT RUNKOMELUN ERISTYKSEN, RAKENNETYYPIT JA RAKENNESUUNNITELMAT SUUNNITTELUN EDETESSÄ.

45 . GARDEN HELSINKI Päiväys PERUSTUSLEIKKAUS VÄLISEINÄLLÄ, KANTAVA MV. L. s./ :0 KANTAVA MAANVARAINEN LAATTA PRIMÄÄRIERISTIN, t=,... mm LÄMMÖNERISTE RAK. SUUNN. MUKAAN KAPILLAARIKATKO RAK. SUUNN. MUKAAN SORA- TAI MURSKETÄYTTÖ PERUSMAA VS VASTA-ANTURA, LEVEYS = PRIMÄÄRIERISTIMEN LEVEYS SEKUNDÄÄRIERISTIN PRIMÄÄRIERISTIN MV. ANTURA / PAALUANTURA - PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIERISTIMET MITOITETAAN TAPAUSKOHTAISESTI KUORMITUKSEN MUKAAN - MATERIAALIEN TAAJUUSKAISTAISET VAIMENNUSOMINAISUUDET TARKASTETAAN TAPAUSKOHTAISESTI - PRIMÄÄRIERISTIMET KIINNITETÄÄN ALUSTAAN LIIMALLA, SEKUNDÄÄRIERISTIMET LIIMALLA TAI POLYURETAANIVAAHDOLLA. MEKAANISTEN KIINNIKKEIDEN KÄYTTÖ ERISTIMIEN KIINNITYKSEEN ON KIELLETTY. - ARKKITEHTI, RAKENNESUUNNITTELIJA JA AKUSTIIKKASUUNNITTELIJA YHTEENSOVITTAVAT RUNKOMELUN ERISTYKSEN, RAKENNETYYPIT JA RAKENNESUUNNITELMAT SUUNNITTELUN EDETESSÄ.