OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA POISTETTAVA ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 M501 K1/1 K2/1 K3/ :2 2 3 Sankaripuisto Ajurinkatu Hapelähteenkatu Mäkikatu Haapaniemenkatu Asemakatu Suokatu b 32a MP7807 MP7850 MP7833 MP NO S S NO OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA POISTETTAVA ASEMAKAAVA LIITE 4 MALJALAHTI 3

2 LIITE 5 Ympäristömelu Raportti PR3169-Y01 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu Kuopio Turku TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakatu 7, Kuopio Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

3 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melun ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli Liikennetiedot Laskentatulokset Julkisivujen äänitasoerovaatimukset Parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) ennustetilanteessa luonnoksen VE1 mukaisella maankäytöllä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) ennustetilanteessa luonnoksen VE2 mukaisella maankäytöllä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. Parvekelasitusten lisäysvaimennusvaatimukset päiväajan ohjearvon täyttämiseksi. 2

4 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa Asemakatu 7, Kuopio. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kahdella eri vaihtoehtoisella ennustemallilla (VE1 ja VE2). Piha-alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1- ja VE2-tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. Julkisivun äänitasoerovaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten lisäysvaimennusvaatimukset ovat yli 8 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan normaalisti noin 7 db vaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, paksummilla parvekelaseilla tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin db, jolloin lisäysvaimennustarve on noin 13 db. Tämän suuruisen vaimennuksen saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta-ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä. 3

5 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa Asemakatu 7, Kuopio. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Kalle Lehtonen. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kuvassa 1 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1. Tutkittavan kohteen sijainti (rajaus on suuntaa antava). 4

6 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Kohteessa sijaitsee nykytilanteessa rakennuksia, joissa sijaitsee mm. toimisto- ja varastotiloja. Olemassa olevat rakennukset on suunniteltu purettavan ja kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan viisikerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennusten osalta on meluselvityksessä tarkasteltu kahta massoitteluluonnosta VE1 ja VE2. Kohteen ulko-oleskelualueet sijoitetaan kohteen keskiosaan sisäpihan alueelle. 3 MELUN OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista eikä viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo

7 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuoneet 45 db(a) - Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta- ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina liikennetietoja (määrät ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. 6

8 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Taulukko 3. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha-alueilla 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain (kerroskorkeus 3 m) 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Kohteen piha-alueet ja rakennukset on huomioitu laskennassa arkkitehdin toimittamien asemapiirrosten ja leikkauskuvien mukaisesti. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: suunnitellut asuinrakennukset ruskealla olemassa olevat asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Suunniteltujen rakennusten korkeutena on käytetty + 123,5 m eli noin 15 m maan pinnasta. Piha-alueet on tasattu korkeuteen + 108,5 m asemapiirroksen mukaisesti. Suunnitellut leikki- ja oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan sisäpihan keskiosiin ja ne on merkitty melukartoissa LE -merkinnällä. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa käytetyt tieliikennetiedot perustuvat Kuopion keskusta-alueen liikenteen yleissuunnitelman tietoihin sekä Tampereen Teknillisen Yliopiston laatimaan liikenne-ennusteeseen (Tutkimusraportti 80, Kuopion alueen liikennemalli 2012). Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL-liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. 7

9 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Taulukko 4. Liikennetiedot ennustetilanteessa vuonna 2030 Tie (osuus) KVL ennustetilanteessa vuonna 2030 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Asemakatu (Puijonkadun itäpuoli) Asemakatu (Puijonkatu - Haapaniemenkatu) Asemakatu (Haapaniemenkatu - Karjalankatu) Puijonkatu (Asemakadun eteläpuoli) Puijonkatu (Asemakadun pohjoispuoli) Puijonlaaksontie Vt /80 1 Karjalankatu (Asemakadun pohjoispuoli) Karjalankatu (Asemakadun eteläpuoli) Suokatu Raskaan liikenteen nopeutena on käytetty suurinta sallittua maksiminopeutta 80 km/h. Raideliikenne Raideliikennetietoina on käytetty VR Track Oy:n toimittamia liikennemäärätietoja. Tiedot on annettu rautatieaseman itäpuoleiselle rataosuudelle ja ne on täydennetty vastaamaan aseman länsipuoleista osuutta VR:n henkilöjuna-aikataulujen tietojen perusteella. Käytetyt junaliikennetiedot on esitetty taulukossa 5. Junien ajonopeudeksi kohteen kohdalla on arvioitu 60 km/h. Taulukko 5. Rautatien liikennetiedot ennustetilanteessa vuonna 2030 Ennustetilanne v Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Pen Pendolino (Sm3) F-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat LASKENTATULOKSET Lausunnossa on esitetty laskennan tulokset tiivistetysti. Melun leviäminen on esitetty tarkemmin melukarttaliitteissä. Kohteen piha-alueiden melutasojen tarkastellussa on sovellettu ns. vanhojen asuinalueiden ohjearvoja L Aeq,7-22 L Aeq,22-7 Kohde sijaitsee keskusta-alueella ja on luonteeltaan täydennysrakentamista. 8

10 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Ennustetilanne VE1 Liitteiden 1A ja 1B kartoissa on esitetty melutaso kohteen ulko-oleskelualueella luonnoksen VE1 mukaisella maankäytöllä ennustetilanteessa. Laskentatuloksen perusteella ilman meluntorjuntaa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla. Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot piha-alueilla ilman meluntorjuntaa, koska rakennusten massoittelu on hyvin piha-alueita suojaava. Kohteen kannalta merkittävimmät melulähteet ovat Asemakatu ja rautatie. Rautatie kulkee kohteen kohdalla leikkauksessa suunniteltujen piha-alueiden tason alapuolella, mikä vähentää melun leviämistä kohteen piha-alueille. Ennustetilanne VE2 Liitteiden 2A ja 2B kartoissa on esitetty melutaso kohteen ulko-oleskelualueella luonnoksen VE2 mukaisella maankäytöllä ennustetilanteessa. Laskentatuloksen perusteella ilman meluntorjuntaa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla. Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot piha-alueilla ilman meluntorjuntaa, koska rakennusten massoittelu on hyvin piha-alueita suojaava. Piha-alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1- ja VE2-tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. 6 JULKISIVUJEN ÄÄNITASOEROVAATIMUKSET Julkisivun äänitasoerovaatimus on laskettu (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie- ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä-äänitason ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Normaalisti raideliikenteen maksimimelutasoa sovelletaan asuinhuoneistoille pelkästään yöaikaan, koska suurin osa ihmisistä nukkuu tällöin. Lasketut vaatimukset sisältävät varmuusvaran 2 3 db. Äänitasoerovaatimukset rakennuksille on esitetty liitteessä 3. Vaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db(a) ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Alle 25 db vaatimuksia ei ole esitetty, koska ne täyttyvät varmuudella normaalilla julkisivurakentamisella. Vaatimusten vaikutukset julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 6 [5]. 9

11 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Taulukko 6. Äänitasoerovaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Äänitasoerovaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisäänitasoerovaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. 7 PARVEKELASITUSTEN ÄÄNITASOEROVAATIMUKSET Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvon 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon 50 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset eri tarkasteluvaihtoehdoissa on esitetty liitteessä 4. Esitetty eristävyysluku kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja ohjearvon välistä eroa (äänitasoero). Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten äänitasoerovaatimukset ovat yli 8 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan normaalisti noin 7 db lisäysvaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, käyttämällä paksumpia laseja tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin db, jolloin vaimennustarve on noin 13 db. Tämän suuruisen eristävyyden saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta-ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä. Julkisivuilla, joilla vaatimus on enimmillään 7 db, riittävä eristävyys saavutetaan tavanomaisella lasituksella. Julkisivuilla, joille vaatimusta ei ole esitetty, äänitaso parvekkeilla alittaa ohjearvon ilman lasitusta, eikä lasitusta ole melun näkökulmasta katsottuna tarpeen toteuttaa. 10

12 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio 8 TULOSTEN TARKASTELU Laskennan perusteella tarkastellut vaihtoehdot VE1 ja VE2 vastaavat melutasojen ja vaatimusten osalta oleellisilta osin toisiaan. Laskentatuloksen perusteella melutaso alittaa piha-alueilla ohjearvot ilman erityistä meluntorjuntaa, koska rakennusten massoittelu on piha-alueita suojaava. Laskennan perusteella julkisivujen äänitasoerovaatimukset ovat kohteessa suurimmillaan suuruudeltaan 40 db lähimpänä junarataa sijaitsevalla rakennuksella. Vaatimus muodostuu korkeaksi, koska junien ohiajoista aiheutuvat hetkelliset maksimiäänitasot julkisivulla ovat suuria. Muilla rakennusten julkisivuilla vaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan db. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan keskikorkeiksi. Mikäli kohteen parvekkeilla halutaan saavuttaa ulko-oleskelualueiden päiväajan ohjearvo 55 db, tulee osalla julkisivuista parvekkeet suojata melulta lasituksella. Osalla julkisivuista parvekkeiden lasitukselta vaaditaan normaalia parempaa ääneneristävyyttä. Parvekkeiden lasitusten vaatimukset voidaan tarkentaa, kun parvekkeiden rakenne ja dimensiot ovat selvillä. Yleisen käytännön mukaisesti sellaisia asuinhuoneistoja tulisi välttää, jotka avautuvat vain yhteen suuntaan, jos ko. suunnan julkisivulla päiväajan keskiäänitaso on yli 60 db(a). Toisin sanoen rakennuksen kaikilla huoneistoilla tulisi olla julkisivu (avattava ikkuna) myös sellaiseen suuntaan, jossa päiväajan keskiäänitaso on enimmillään 60 db(a). Kohteessa päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db eteläosassa Asemakadun puoleisella julkisivulla ja pohjoisosassa junaradan puoleisella julkisivulla, mikä tulee huomioida kohteen suunnittelussa. 9 LISÄTIETOA Kalle Lehtonen Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. kalle.lehtonen@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

13 LE Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3169-Y Mittakaava 1:800 (A4) Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakatu 7, Kuopio. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE1. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,

14 LE Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3169-Y Mittakaava 1:800 (A4) Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakatu 7, Kuopio. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE1. Yöajan keskiäänitaso LAeq,

15 LE Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3169-Y Mittakaava 1:800 (A4) Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakatu 7, Kuopio. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE2. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,

16 LE Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3169-Y Mittakaava 1:800 (A4) Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakatu 7, Kuopio. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE2. Yöajan keskiäänitaso LAeq,

17 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE1 mukaisella massoittelulla Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE2 mukaisella massoittelulla Liite 3 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) PR3169-Y01 Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakatu 7, Kuopio. Julkisivujen ääneneritävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan Laskenta kerroksittain.

18 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE1 mukaisella massoittelulla Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE2 mukaisella massoittelulla Liite 4 = 1-2 db(a) = 3-4 db(a) = 5-6 db(a) = 7-8 db(a) = 9-10 db(a) = db(a) = db(a) PR3169-Y01 Laskenta kerroksittain. Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakatu 7, Kuopio. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatuimukset) päiväajan ohjearvon 55 db täyttämiseksi

19 LIITE 6 Liikennetärinä Raportti PR3169-TÄR01 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu Kuopio Turku LIIKENNETÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Asemakatu 7, Kuopio Mittaukset tehty Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija, DI HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

20 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Perustuksesta rakennuksen runkoon siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Rungon resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu Arvio runkomelun enimmäistasosta Runkomelun mittaustulokset Tulosten tarkastelu Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama asumis- ja käyttöviihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Muita huomioita Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Liite 2. Mittauspistesivut Värähtelysignaaleista arvioidut runkomelutasot 2

21 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio TIIVISTELMÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kohteeseen on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. Tärinä ei mittaus- ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. 3

22 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kohteeseen on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Tie- tai raideliikenteen aiheuttama tärinä mitataan VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaustulokset analysoidaan ja tulkitaan rakenteiden vaurioitumisriskin selvittämiseksi VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Mittaustulokset analysoidaan ja tulkitaan ihmisen kokeman tärinähaitan selvittämiseksi VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta, Toni Niiniviita, Kalle Lehtonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 2.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja-arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden f avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni- tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus f [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin 4

23 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 2.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Suurempi arvo avoradoilla.. 5

24 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio 3 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Asemakadun ja Mäkikadun kulmassa. Pohjoispuolella aluetta rajaa rautatie noin yhdeksän metriä suunnittelualueen maanpinnan tasoa alempana. Tärinälähteitä kohteeseen ovat niin tieliikenne kuin junaliikennekin, mutta kohteen suunnittelun kannalta raideliikenne on määräävä tekijä. Etäisyys suunnitelluista rakennuksista lähimpään raiteeseen on noin 19 metriä. Selvityskohteen sijainti ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Mittauspisteessä 1 (MP1) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen miesten pukuhuoneen lattialta lähellä rautatien puoleista julkisivua. Lattialle asennettiin raskas asennuspala, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Mittauspisteessä 2 (MP2) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen sokkelista. Kiihtyvyysanturit kiinnitettiin sokkeliin pultattuun asennuspalaan. Mittauspisteessä 3 (MP3) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen sokkelista. Kiihtyvyysanturit kiinnitettiin sokkeliin pultattuun asennuspalaan. Mittauspisteessä 4 (MP4) tärinää mitattiin NCC:n arkistohuoneesta rakennuksen kellarikerroksesta. Lattialle asennettiin raskas asennuspala, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Samassa tilassa mitattiin myös äänitasoa raideliikenteen aiheuttaman todellisen runkomelutason määrittämiseksi. Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja junaradan suuntaista akselia x-suunnaksi. Rautatie Selvitysalue MP1 MP2 MP3 Äänitason mittauspiste MP4 Kuva 1. Selvityskohteen ja mittauspisteiden sijainnit merkittynä kantakarttaan. 6

25 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Suunniteltu asuinrakennus Kuva 2. Suunnitellun asuinrakennuksen sijainti. Kuvan lähde: NCC Rakennus Oy, Viitesuunnitelma V1, Kuva 3. Rautatie kulkee noin yhdeksän metriä suunnittelualueen maanpinnan tasoa alempana. Kuvassa vasemmalla näkyy Kuopion kaupungin varikon rakennuksen seinä. Suunniteltujen uusien asuinrakennusten rataa lähin julkisivu on samalla kohtaa. 7

26 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Värähtelyn taajuussisältö Maaperän värähtely painottui taajuusalueelle f > 10 Hz. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 4.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti vres Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Suositeltavana enimmäisarvona voidaan tarkasteltavassa kohteessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan v res 5 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Resultantti v res [mm/s] mp1 0,2 mp2 0,1 mp3 0,1 mp4 0,1 4.3 Tärinän tunnusluku vw,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Mitatut tärinän tunnusluvut on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Tunnusluku v w,95 [mm/s] z y x mp1 0,04 0,01 0,02 mp2 0,03 0,01 0,02 mp3 0,05 0,02 0,02 mp4 0,04 0,01 0, Perustuksesta rakennuksen runkoon siirtyvän tärinän arviointi Rakennuksen ominaisuuksista riippuen perustuksista rakennuksen runkoon siirtyessä tietyn taajuiset värähtelykomponentit voimistuvat ja tietyt vaimenevat. Rakennuksen ominaisuuksista riippuen rakennuksessa havaittavan tärinän voimakkuus on pienempää, yhtä suurta tai suurempaa kuin perustuksesta mitattu tärinä. Kun rakennus sijaitsee liikennetärinän vaikutusalueella, tulee huolehtia siitä, että rakennuksen ominaisuudet eivät voimista sitä taajuusaluetta, jolla maaperän värähtelyä merkittävissä määrin esiintyy. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. 8

27 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka- (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen raken- Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 0,02 0,06 mp2 0,03 0,04 mp3 0,03 0,07 mp4 0,02 0, Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella rakennusten rungoille (kerrosmäärä) ei kohdistu erityisvaatimuksia Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelun perusteella välipohjien rakenteeseen ei kohdistu erityisvaatimuksia. 4.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 7 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin (arvioitu värähtelymittauksista). Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista, eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Tärinäsignaaleista VTT:n arviointimenetelmän mukaan arvioidut runkomelutasot sisältävät epävarmuutta. Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon, Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 9

28 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. A-painotettu suositusarvo (enimmäisarvo) asuinhuoneistossa on 35 db. Mittauspiste A-painotettu runkomelutaso L prm [db] z y x mp mp mp mp Runkomelun mittaustulokset Kohteessa mitattiin raideliikenteen aiheuttamaa runkomelutasoa äänitasomittarilla. Runkomelun mittaamisessa suoraan äänitasona on haasteena sellaisen mittaustilan löytäminen, jossa taustaäänitaso on riittävän alhainen eikä tilaan siirry raideliikenteen melua ilmaäänenä. Usein tällaisen tilan löytäminen on jopa mahdotonta. Nyt runkomelua mitattiin tärinämittauspisteen MP4 kanssa samassa tilassa NCC:n arkistohuoneessa rakennuksen kellarikerroksessa. Suurimmat raideliikenteen mittaustilaan aiheuttamat äänitasot (runkomelutasot) L AS = 30 db(a). Pääosaa junien ohiajoista ei ollut lainkaan havaittavissa äänimittaustuloksista taustaäänitason L pa = db vuoksi. 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. 5.2 Tärinän aiheuttama asumis- ja käyttöviihtyvyyshaitta Tärinä ei mittaus- ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. 5.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. 5.4 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset tehtiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. 10

29 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Asemakatu 7, Kuopio 6 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock - Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Kalle Lehtonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. kalle.lehtonen@promethor.fi 11

30 Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Asemakatu 7, Kuopio Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,17 0,03 0, ,1 0,08 0,03 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,04 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,05 0,04 0,04 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :48 0, :21 0, :35 0, :45 0, :05 0, :44 0, :44 0, :50 0, :03 0, :08 0, :02 0, :45 0, :39 0, :48 0, :08 0, :33 0, :34 0, :39 0, :44 0, :03 0, :00 0, :34 0, :17 0, :39 0, :35 0, :05 0, :48 0, :17 0, :26 0, :03 0, :03 0, :34 0, :17 0, :05 0, :20 0, :50 0, :48 0, :33 0, :31 0, :39 0, :33 0, :29 0, :29 0, :19 0, :21 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

31 Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Asemakatu 7, Kuopio Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,08 0,03 0, ,1 0,07 0,02 0, ,1 0,07 0,02 0, ,1 0,06 0,02 0, ,1 0,06 0,02 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0,03 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :07 0, :20 0, :31 0, :25 0, :07 0, :07 0, :31 0, :27 0, :20 0, :41 0, :43 0, :25 0, :43 0, :43 0, :43 0, :29 0, :24 0, :29 0, :27 0, :46 0, :31 0, :37 0, :03 0, :43 0, :24 0, :33 0, :03 0, :07 0, :31 0, :38 0, :38 0, :19 0, :59 0, :17 0, :29 0, :17 0, :04 0, :07 0, :04 0, :19 0, :04 0, :24 0, :34 0, :17 0, :27 0,01 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]