Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä.
|
|
- Eveliina Laine
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikennetärinäselvitys PR3169 TÄR01 ja tie ja raideliikennemeluselvitys PR3169 Y02 TIIVISTELMÄ Osoitteessa Asemakatu 7 Kuopio on suunnitteilla rakennettavaksi kaksi asuinkerrostaloa. Promethor Oy mittasi kohteessa raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua olemassa olevissa rakennuksista ja maaperästä. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. Tärinä ei mittaus ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. Liikennemeluselvityksessä on tarkasteltu tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa kohteessa. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kahdella eri vaihtoehtoisella ennustemallilla (VE1 ja VE2). Piha alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1 ja VE2 tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. Julkisivun äänitasoerovaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db ja itä ja länsipuoleisilla julkisivuilla db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten lisäysvaimennusvaatimukset ovat yli 8 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan yleensä noin 7 db vaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, paksummilla parvekelaseilla tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 67 db, jolloin lisäysvaimennustarve on noin 12 db. Tämän suuruisen vaimennuksen saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä.
2 Liikennetärinä Raportti PR3169-TÄR01 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu Kuopio Turku LIIKENNETÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Mittaukset tehty Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija, DI HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi
3 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Perustuksesta rakennuksen runkoon siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Rungon resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu Arvio runkomelun enimmäistasosta Runkomelun mittaustulokset Tulosten tarkastelu Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama asumis- ja käyttöviihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Muita huomioita Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Liite 2. Mittauspistesivut Värähtelysignaaleista arvioidut runkomelutasot 2
4 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys TIIVISTELMÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kohteeseen on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Mittaustulosten mukaan tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. Tärinä ei mittaus- ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. 3
5 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kohteeseen on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Mittaustulosten ja havaintojen perusteella arvioidaan raideliikenteen tärinän aiheuttamaa vaurioriskiä, viihtyvyyshaittaa ja runkomelua suunniteltaville rakennuksille. Tie- tai raideliikenteen aiheuttama tärinä mitataan VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaustulokset analysoidaan ja tulkitaan rakenteiden vaurioitumisriskin selvittämiseksi VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Mittaustulokset analysoidaan ja tulkitaan ihmisen kokeman tärinähaitan selvittämiseksi VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta, Toni Niiniviita, Kalle Lehtonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 2.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja-arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden f avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni- tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus f [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin 4
6 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön 35 saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Suurempi arvo avoradoilla.. 5
7 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 3 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue sijaitsee Asemakadun ja Mäkikadun kulmassa. Pohjoispuolella aluetta rajaa rautatie noin yhdeksän metriä suunnittelualueen maanpinnan tasoa alempana. Tärinälähteitä kohteeseen ovat niin tieliikenne kuin junaliikennekin, mutta kohteen suunnittelun kannalta raideliikenne on määräävä tekijä. Etäisyys suunnitelluista rakennuksista lähimpään raiteeseen on noin 19 metriä. Selvityskohteen sijainti ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Mittauspisteessä 1 (MP1) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen miesten pukuhuoneen lattialta lähellä rautatien puoleista julkisivua. Lattialle asennettiin raskas asennuspala, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Mittauspisteessä 2 (MP2) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen sokkelista. Kiihtyvyysanturit kiinnitettiin sokkeliin pultattuun asennuspalaan. Mittauspisteessä 3 (MP3) tärinää mitattiin Kuopion kaupungin varikkorakennuksen sokkelista. Kiihtyvyysanturit kiinnitettiin sokkeliin pultattuun asennuspalaan. Mittauspisteessä 4 (MP4) tärinää mitattiin NCC:n arkistohuoneesta rakennuksen kellarikerroksesta. Lattialle asennettiin raskas asennuspala, johon kiihtyvyysanturit kiinnitettiin. Samassa tilassa mitattiin myös äänitasoa raideliikenteen aiheuttaman todellisen runkomelutason määrittämiseksi. Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja junaradan suuntaista akselia x-suunnaksi. Rautatie Selvitysalue MP1 MP2 MP3 Äänitason mittauspiste MP4 Kuva 1. Selvityskohteen ja mittauspisteiden sijainnit merkittynä kantakarttaan. 6
8 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Suunniteltu asuinrakennus Kuva 2. Suunnitellun asuinrakennuksen sijainti. Kuvan lähde: NCC Rakennus Oy, Viitesuunnitelma V1, Kuva 3. Rautatie kulkee noin yhdeksän metriä suunnittelualueen maanpinnan tasoa alempana. Kuvassa vasemmalla näkyy Kuopion kaupungin varikon rakennuksen seinä. Suunniteltujen uusien asuinrakennusten rataa lähin julkisivu on samalla kohtaa. 7
9 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Värähtelyn taajuussisältö Maaperän värähtely painottui taajuusalueelle f > 10 Hz. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 4.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti vres Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Suositeltavana enimmäisarvona voidaan tarkasteltavassa kohteessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan v res 5 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Resultantti v res [mm/s] mp1 0,2 mp2 0,1 mp3 0,1 mp4 0,1 4.3 Tärinän tunnusluku vw,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Mitatut tärinän tunnusluvut on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste Tunnusluku v w,95 [mm/s] z y x mp1 0,04 0,01 0,02 mp2 0,03 0,01 0,02 mp3 0,05 0,02 0,02 mp4 0,04 0,01 0, Perustuksesta rakennuksen runkoon siirtyvän tärinän arviointi Rakennuksen ominaisuuksista riippuen perustuksista rakennuksen runkoon siirtyessä tietyn taajuiset värähtelykomponentit voimistuvat ja tietyt vaimenevat. Rakennuksen ominaisuuksista riippuen rakennuksessa havaittavan tärinän voimakkuus on pienempää, yhtä suurta tai suurempaa kuin perustuksesta mitattu tärinä. Kun rakennus sijaitsee liikennetärinän vaikutusalueella, tulee huolehtia siitä, että rakennuksen ominaisuudet eivät voimista sitä taajuusaluetta, jolla maaperän värähtelyä merkittävissä määrin esiintyy. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. 8
10 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka- (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella, käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo normaaleille asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 0,02 0,06 mp2 0,03 0,04 mp3 0,03 0,07 mp4 0,02 0, Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Rungon resonanssitarkastelun perusteella rakennusten rungoille (kerrosmäärä) ei kohdistu erityisvaatimuksia Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Lattian resonanssitarkastelun perusteella välipohjien rakenteeseen ei kohdistu erityisvaatimuksia. 4.5 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 7 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin (arvioitu värähtelymittauksista). Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista, eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Tärinäsignaaleista VTT:n arviointimenetelmän mukaan arvioidut runkomelutasot sisältävät epävarmuutta. Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon, Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 9
11 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. A-painotettu suositusarvo (enimmäisarvo) asuinhuoneistossa on 35 db. Mittauspiste A-painotettu runkomelutaso L prm [db] z y x mp mp mp mp Runkomelun mittaustulokset Kohteessa mitattiin raideliikenteen aiheuttamaa runkomelutasoa äänitasomittarilla. Runkomelun mittaamisessa suoraan äänitasona on haasteena sellaisen mittaustilan löytäminen, jossa taustaäänitaso on riittävän alhainen eikä tilaan siirry raideliikenteen melua ilmaäänenä. Usein tällaisen tilan löytäminen on jopa mahdotonta. Nyt runkomelua mitattiin tärinämittauspisteen MP4 kanssa samassa tilassa NCC:n arkistohuoneessa rakennuksen kellarikerroksessa. Suurimmat raideliikenteen mittaustilaan aiheuttamat äänitasot (runkomelutasot) L AS = 30 db(a). Pääosaa junien ohiajoista ei ollut lainkaan havaittavissa äänimittaustuloksista taustaäänitason L pa = db vuoksi. 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinä ei aiheuta suunnittelualueen rakennuksille vaurioriskiä. 5.2 Tärinän aiheuttama asumis- ja käyttöviihtyvyyshaitta Tärinä ei mittaus- ja arviointitulosten perusteella aiheuta viihtyvyyshaittaa. Tärinä ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelualueen rakennusten korkeuksille tai rakennusten välipohjien mitoittamiseen. 5.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Runkomelun mittaustuloksen (äänitasomittaus) ja värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella raideliikenne ei aiheuta suunniteltuihin asuinrakennuksiin asuinrakennuksille käytettävää suositusarvoa 35 db(a) ylittäviä runkomelutasoja. Suunniteltuihin rakennuksiin ei tarvitse suunnitella erillistä runkomelun vaimennusta. 5.4 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset tehtiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Tärinämittausten yhteydessä haastateltiin vastaavalla etäisyydellä rautatiestä sijaitsevan naapurikiinteistön käyttäjiä. Käyttäjien mukaan raideliikenteestä ei aiheudu rakennukseen mainittavaa värähtelyä eikä runkomelua. Ainoastaan rautatienpuoleisissa huoneissa ilmaäänenä kantautuva melu koetaan ajoittain häiritsevänä. Tämä huomioidaan suunnittelukohteessa julkisivujen ääneneristävyyden oikealla mitoittamisella. 10
12 Liikennetärinä- ja runkomeluselvitys 6 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock - Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Kalle Lehtonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. kalle.lehtonen@promethor.fi 11
13 Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,17 0,03 0, ,1 0,08 0,03 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,04 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,05 0,04 0,04 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :48 0, :21 0, :35 0, :45 0, :05 0, :44 0, :44 0, :50 0, :03 0, :08 0, :02 0, :45 0, :39 0, :48 0, :08 0, :33 0, :34 0, :39 0, :44 0, :03 0, :00 0, :34 0, :17 0, :39 0, :35 0, :05 0, :48 0, :17 0, :26 0, :03 0, :03 0, :34 0, :17 0, :05 0, :20 0, :50 0, :48 0, :33 0, :31 0, :39 0, :33 0, :29 0, :29 0, :19 0, :21 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]
14 Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,08 0,03 0, ,1 0,07 0,02 0, ,1 0,07 0,02 0, ,1 0,06 0,02 0, ,1 0,06 0,02 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0, ,1 0,05 0,02 0,03 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :07 0, :20 0, :31 0, :25 0, :07 0, :07 0, :31 0, :27 0, :20 0, :41 0, :43 0, :25 0, :43 0, :43 0, :43 0, :29 0, :24 0, :29 0, :27 0, :46 0, :31 0, :37 0, :03 0, :43 0, :24 0, :33 0, :03 0, :07 0, :31 0, :38 0, :38 0, :19 0, :59 0, :17 0, :29 0, :17 0, :04 0, :07 0, :04 0, :19 0, :04 0, :24 0, :34 0, :17 0, :27 0,01 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]
15 Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,13 0,04 0, ,1 0,12 0,03 0, ,1 0,11 0,04 0, ,1 0,10 0,04 0, ,1 0,10 0,04 0, ,1 0,10 0,03 0, ,1 0,10 0,03 0, ,1 0,10 0,03 0, ,1 0,09 0,04 0, ,1 0,09 0,03 0, ,1 0,09 0,02 0, ,1 0,09 0,02 0, ,1 0,08 0,04 0, ,1 0,08 0,03 0, ,1 0,07 0,03 0,05 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :25 0, :54 0, :07 0, :31 0, :58 0, :19 0, :07 0, :27 0, :51 0, :49 0, :19 0, :43 0, :36 0, :19 0, :43 0, :43 0, :51 0, :24 0, :43 0, :27 0, :29 0, :54 0, :36 0, :25 0, :50 0, :49 0, :30 0, :20 0, :07 0, :46 0, :38 0, :20 0, :58 0, :14 0, :58 0, :16 0, :37 0, :38 0, :43 0, :07 0, :32 0, :19 0, :43 0, :31 0, :43 0,01 v w,95 = 0,05 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]
16 Tärinä Liite 1 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,13 0,03 0, ,1 0,13 0,03 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,07 0,04 0, ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,1 0,05 0,03 0, ,0 0,04 0,03 0,03 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :49 0, :19 0, :56 0, :36 0, :00 0, :49 0, :19 0, :39 0, :19 0, :00 0, :43 0, :43 0, :39 0, :43 0, :45 0, :43 0, :12 0, :36 0, :43 0, :34 0, :43 0, :43 0, :16 0, :25 0, :34 0, :04 0, :00 0, :12 0, :25 0, :12 0, :56 0, :45 0, :43 0, :04 0, :49 0, :39 0, :45 0, :43 0, :16 0, :16 0, :56 0, :04 0, :25 0, :36 0, :34 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 z-suunnassa Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 x-suunnassa Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]
17 Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 1 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta MP1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :29 24 L pa = 33 L pa = 32 L pa = 33 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta
18 Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 2 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista MP2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :40 8 L pa = 17 L pa = 17 L pa = 25 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta
19 Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 3 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista MP3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :20 15 L pa = 16 L pa = 13 L pa = 21 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta
20 Tärinä Liite 2 Raportti PR3169-TÄR01 NCC Rakennus Oy - Sivu 4 (4) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen lattialta MP4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :16 0 L pa = 27 L pa = 23 L pa = 22 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara vakio (lattialta) 3 db * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta
21 Ympäristömelu Raportti PR3169-Y02 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu Kuopio Turku TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Päivitys Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi
22 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melun ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli Liikennetiedot Laskentatulokset Julkisivujen äänitasoerovaatimukset Parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) ennustetilanteessa luonnoksen VE1 mukaisella maankäytöllä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) ennustetilanteessa luonnoksen VE2 mukaisella maankäytöllä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. Parvekelasitusten lisäysvaimennusvaatimukset päiväajan ohjearvon täyttämiseksi. 2
23 Tie- ja raideliikennemeluselvitys TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kahdella eri vaihtoehtoisella ennustemallilla (VE1 ja VE2). Piha-alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1- ja VE2-tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. Julkisivun äänitasoerovaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten lisäysvaimennusvaatimukset ovat yli 7 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan normaalisti noin 7 db vaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, paksummilla parvekelaseilla tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 67 db, jolloin lisäysvaimennustarve on noin 12 db. Tämän suuruisen vaimennuksen saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta-ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä. Selvitys on päivitys aikaisempaan selvitykseen PR3169-Y01 ( ). Massoitteluvaihtoehdot ovat muuttuneet aikaisemmasta selvityksestä. 3
24 Tie- ja raideliikennemeluselvitys 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Kalle Lehtonen. Selvitys on päivitys aikaisempaan selvitykseen PR3169-Y01 ( ). Massoitteluvaihtoehdot ovat muuttuneet aikaisemmasta selvityksestä. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kuvassa 1 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1. Tutkittavan kohteen sijainti (rajaus on suuntaa antava). 4
25 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohteessa sijaitsee nykytilanteessa rakennuksia, joissa sijaitsee mm. toimisto- ja varastotiloja. Olemassa olevat rakennukset on suunniteltu purettavan ja kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennusten osalta on meluselvityksessä tarkasteltu kahta massoitteluluonnosta VE1 ja VE2. Kohteen ulko-oleskelualueet sijoitetaan kohteen keskiosaan sisäpihan alueelle. 3 MELUN OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja 45 db(a) 40 db(a) 4 luonnonsuojelualueet 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista eikä viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo
26 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuoneet 45 db(a) - Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta- ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina liikennetietoja (määrät ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. 6
27 Tie- ja raideliikennemeluselvitys Taulukko 3. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha-alueilla 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain (kerroskorkeus 3 m) 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Kohteen piha-alueet ja rakennukset on huomioitu laskennassa arkkitehdin toimittamien asemapiirrosten ja leikkauskuvien mukaisesti. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: suunnitellut asuinrakennukset ruskealla olemassa olevat asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Suunniteltujen rakennusten korkeutena on käytetty + 127,7 m eli noin 19 m maan pinnasta. Piha-alueet on tasattu korkeuteen + 108,5 m asemapiirroksen mukaisesti. Suunnitellut leikki- ja oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan sisäpihan keskiosiin ja ne on merkitty melukartoissa LE -merkinnällä. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa käytetyt tieliikennetiedot perustuvat Kuopion keskusta-alueen liikenteen yleissuunnitelman tietoihin sekä Tampereen Teknillisen Yliopiston laatimaan liikenne-ennusteeseen (Tutkimusraportti 80, Kuopion alueen liikennemalli 2012). Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL-liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. 7
RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3379 TÄR01 Sivu 1 (11) Quorum Kehitysrahasto Ky Antti Hänninen Turku 21.1.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM
LisätiedotTÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS
110 Tärinä Raportti PR-TÄR1228-1 Järvenpään kaupunki Helsinki 14.8.2012 Ilkka Holmila Kaupunkiarkkitehti Sivu 1 (10) + liitteet (5) Seutulantie 12 04401 Järvenpää TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Perhelän
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3389 TÄR01 Sivu 1 (7) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 02600 Espoo Turku 13.8.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Kotkansiipi 7, Vantaa Raportin vakuudeksi
LisätiedotKauniaisten kaupunki Helsinki 28.9.2012 Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen
112 Tärinä Kauniaisten kaupunki Helsinki 28.9.2012 Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen TÄRINÄSELVITYS Villa Breda, Kauniainen Mittaukset
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Korttelit 4018 ja 4020, Kytömaa, Kerava
Keravan kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Tiina Hartman RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3322 TÄR01 Sivu 1 (12) Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristöala Maankäyttö Armi Patrikainen PL 126 15101 Lahti Turku 11.12.2014 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Hennala,
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3169-Y02 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu 7 70110 Kuopio Turku 8.1.2015 TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Päivitys 8.1.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3356 Y01 Sivu 1 (7) Rovaniemen kaupunki Markku Pyhäjärvi Turku TIELIIKENNEMELUSELVITYS Ylikylä Nivankylä osayleiskaava, Rovaniemi Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotLIITE 7. EERONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIIKENNEMELUSELVITYS. Keravan kaupunki. Keravan kaupunki Turku Liisa Vaahtera Sivu 1(9)
19 Ympäristömelu Raportti PR-Y1498 Keravan kaupunki Keravan kaupunki Turku 24.1.2010 Liisa Vaahtera Sivu 1(9) EERONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIIKENNEMELUSELVITYS Keravan kaupunki Raportin vakuudeksi Jani
LisätiedotRAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
7 Tärinä Raportti PR-TÄR3 Vihdin kunta Turku.2. Matti Hult Asematie 3 Sivu (7) + liitteet 030 Nummela RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju) ja vanhan kaavan
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3392 TÄR02 Sivu 1 (12) Salon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Virpi Elovaara Hornintie 2 4 24800 Halikko Turku 16.5.2016 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Raportin
LisätiedotTIELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Salon kaupunki Virpi Elovaara TIELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
LIITE 5. Liikennetärinä Raportti PR3470 TÄR01 Sivu 1 (10) TA Asumisoikeus Oy Ari Uotila Turku 29.4.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tontti AK 78, rek.nro 1 9903 46 Raportin vakuudeksi Jani
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila
Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1820-1 Vihdin kunta Turku 19.12.2011 Matti Hult Asematie 30 Sivu 1(8) 03100 Nummela TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju)
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI LIIKENNETÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR TÄR1274 1 Sivu 1 (11) Lahden kaupunki Anne Karvinen Jussilainen PL 126 15141 Lahti Turku 27.12.2013 MITTAUSRAPORTTI LIIKENNETÄRINÄSELVITYS Mittaukset suoritettu 10. 17.12.2013
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUSELVITYS
16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
3 Tärinä Raportti PR-TÄR2 Rovaniemen kaupunki Turku 30.. Tekniset palvelut PL 2 Sivu (3) + liitteet () 960 Rovaniemi TIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Koskenrannan alue, kortteli 37, tontti, Rovaniemi
LisätiedotLIIKENNETÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3055 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 29.5.2014 LIIKENNETÄRINÄSELVITYS Starkin alue, Lahti Mittaukset suoritettu 17. 31.3.2014 Raportin vakuudeksi
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Katilan asemakaava, Kokemäki
Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3346 Y01 Sivu 1 (8) Sastamalan kaupunki Maankäyttö Timo Silomaa PL 23 38201 Sastamala Turku 23.2.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakadun alikulku Sipintie Vammalan taajama,
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3876 TÄR02 Sivu 1 (12) NCC Property Development Oy Markus Salmela Turku 15.2.2017 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Asemakaavan muutos Perkkaa IIB (alue 113810), Leppävaara Hatsinanpuisto,
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3481 TÄR01 Sivu 1 (13) Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Leena Roppola Raatihuoneenkatu 9 11 13101 Hämeenlinna Turku 22.5.2015 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR4140 TÄR01 Sivu 1 (15) Janakkalan kunta Piia Tuokko Turku 13.4.2017 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Harvialan asemakaavoitus, Janakkala Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3881 TÄR01 Sivu 1 (11) YIT Rakennus Oy Sini Ruohoniemi Turku 7.10.2016 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Kortteli 502, Koivuhovi, Kauniainen Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija,
LisätiedotLIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3806 TÄR01 Sivu 1 (11) Espoon kaupunki Sari Metsälä Turku 18.4.2015 LIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotRovaniemen kaupunki Helsinki Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu Rovaniemi
116 Tärinä Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemen kaupunki Helsinki 6.9.2010 Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi TÄRINÄSELVITYS Vaaralan asemakaava-alue,
LisätiedotLAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS
2 Tärinä Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Turku 3.2. Lintulahdenkatu a 0030 Helsinki Sivu (2) LAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS Mittaukset suoritettu 2. 26.. Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3370 TÄR01 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Vesijärvenkatu 31c 15140 Lahti Turku 19.12.2014 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tornator, Hennala,
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR Y2127 1 Sivu 1 (8) Plaana Oy Keijo Körkkö Tyrnäväntie 12 90 Oulu Turku TIELIIKENNEMELUSELVITYS Mt:n 8300 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Markuksela Sanginsuu, Oulu Raportin
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15
114 Ympäristömelu Raportti PR-Y1612 Vihdin kunta Turku 12.10.2010 Matti Hult Asemantie 30 Sivu 1(14) 03100 Nummela YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15 Raportin vakuudeksi Jani
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu 16T-1 Sivu 1 (8) TIELIIKENNEMELUSELVITYS 16T-1 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM H E L S I N K I Viikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi T
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Espoon Asunnot Oy Jaana Hellinen TIELIIKENNEMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi www.promethor.fi
LisätiedotIX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN- RAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinä- ja runkomeluselvitys Päivämäärä 12.4.2013 ID-numero 644145 IX (TAMPELLA) -956-1, KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN-
LisätiedotKORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
LisätiedotTIELIIKENTEEN MELUSELVITYS
112 Ympäristömelu Raportti PR-Y1924-1 Sivu 1/12 Joensuun Tila Oy Turku 15.11.2012 TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS Joensuun venesataman asemakaavoitus, Sipoo Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS
110 Ympäristömelu Raportti PR-Y1562 Rovaniemen kaupunki Turku 6.9.2010 Tekniset palvelut/ maankäyttö Tarja Outila Sivu 1(10) Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi LIIKENNEMELUSELVITYS Vaaralan asemakaava-alue,
LisätiedotRAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1942-1 Järvenpään kaupunki Turku 30.8.2012 Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Sivu 1(11) + liitteet Seutulantie 12 04401 Järvenpää RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Perhelän kortteli,
LisätiedotOTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA POISTETTAVA ASEMAKAAVA
6-11-1-M501 K1/1 K2/1 K3/1 6-9901-0 3-9903-0 6 7 9 6 11 8 4 1 5 6 1 9 8 7 5 10 13 5 7 12 1 8 1 5 4 3 3 7 6 4 3 4:2 2 3 Sankaripuisto Ajurinkatu Hapelähteenkatu Mäkikatu Haapaniemenkatu Asemakatu Suokatu
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS
Liite 5 Insinööritoimisto Solutra Oy Tuomo Ojakoski LIIKENNEMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR Y2155 1 Sivu 1 (13) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Suunnittelu ja maankäyttöpalvelut TIELIIKENNEMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUSELVITYS
19 Ympäristömelu Raportti PR-Y1957-1 Sivu 1/9 Plaana Oy Turku.12.2012 Jorma Hämäläinen Tyrnäväntie 12 90400 Oulu YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Ranta-Toppilan alue, Oulu Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS
18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta,
LisätiedotKAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS
110 Ympäristömelu Raportti Vihdin kunta Turku 14.6.2011 Johanna Laaksonen PL 13 Sivu 1(10) 03101 Vihti KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS Vihdin kunta Raportin vakuudeksi
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotS. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella
Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...
LisätiedotLAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ
Tärinä Raportti PR TÄR1276 1 Sivu 1 (6) Vihdin kunta Matti Hult Turku 31.12.2013 LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3055 Y03 Sivu 1 (13) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 26.2.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELTYS Päivitys Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI
LisätiedotKERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3507 TÄR01 Sivu 1 (14) Heini Peltonen Turku 25.6.2015 KERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare
LisätiedotLAHDEN VARIKKOALUEEN MELUSELVITYS
111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1500 Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Turku 31.1.2010 Lintulahdenkatu 5 a 00530 Helsinki Sivu 1(11) LAHDEN VARIKKOALUEEN MELUSELVITYS Senaatti-kiinteistöt Raportin
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3981 TÄR01 Sivu 1 (14) Sipoon kunta Kehitys ja kaavoituskeskus Suvi Kaski PL 7 04131 Sipoo Turku 24.10.2016 RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS Talman keskustan eteläisen osan asemakaava,
LisätiedotTIELIIKENTEEN MELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR Y2143 1 Sivu 1 (11) Vihdin kunta Tuomas Turpeinen Turku 17.12.2013 TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS V 45 Koivissillan asemakaava, Vihti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotHANGONRATAPIHA-ALUE, HYVINKÄÄ RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
120 Tärinä Raportti PR-TÄR1174 Hyvinkään kaupunki Helsinki 2.5.2011 Tekninen keskus Suutarinkatu 2 Sivu 1 (20) + liitteet (48) 05801 Hyvinkää HANGONRATAPIHA-ALUE, HYVINKÄÄ RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Hyvinkään
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS Katilan asemakaava, Kokemäki
Nosto Consulting Oy LIIKENNEMELUSELVITYS HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 7 65 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi www.promethor.fi Y tunnus: 09965
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Liite 4 Ympäristömelu Raportti PR4113 Y02 Sivu 1 (8) Insinööritoimisto Solutra Oy Tuomo Ojakoski Turku 25.4.2017 TIELIIKENNEMELUSELVITYS Päiväkodin asemakaavamuutos, Hakalahti, Ylivieska Raportin vakuudeksi
LisätiedotVastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS
Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas
LisätiedotKEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS
3 Tärinä Hämeenlinna, Keinusaari II Hämeenlinnan kaupunki Turku 2.2.0 Päivi Saloranta Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Sivu (3) PL 30 Hämeenlinna KEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS Mittaukset on suoritettu
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR Y2151 2 Sivu 1 (11) Lahden kaupunki Kimmo Sutinen Turku 26.10.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Radanvarren alue Matkakeskuksen länsipuolella, Lahti Raportin vakuudeksi Jani
LisätiedotMelumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo
Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu RaporttiPR3032Y01 Sivu1(16) Hämeenlinnankaupunki LeenaRoppola Raatihuoneenkatu9 13100Hämeenlinna Turku TELKENNEMELUSELVTYS Hämeenlinnankorkeakoulukeskus,asemakaavajaasemakaavanmuutos Raportinvakuudeksi
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotHENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
Vastaanottaja Orimattilan kunta Päivämäärä 6.6.2014 (täydennetty 2.7.2014) HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Viite 82141930 HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotKokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys
Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...
LisätiedotRaportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072
! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3937 Y01 Sivu 1 (9) Espoon Asunnot Oy Jaana Hellinen Turku 26.8.2016 TIELIIKENNEMELUSELITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790
LisätiedotTÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3694 TÄR01 Sivu 1 (10) Renor Oy Vuokko Heiskanen Pursimiehenkatu 26 C PL 199 00151 Helsinki Turku 18.12.2015 TÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS
116 Tärinä Raportti PR-TÄR1213 Tampereen kaupunki Turku 20.2.2012 Antonia Sucksdorff Sivu 1 (16) + liitteet TIE- JA RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS Kohde: Iidesjärven osayleiskaava, AK-4 kortteli ID numero:
LisätiedotTIELIIKENTEEN MELUSELVITYS
111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1921-1 Sipoon kunta Turku 22.8.2012 Kehitys- ja kaavoituskeskus Jarkko Lyytinen Sivu 1(11) PL 7 04130 Sipoo TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS Sipoon BA 3 Bastukärr III alue, asemakaavoitus
LisätiedotLUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS
LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3848 Y01 Sivu 1 (10) Espoon Asunnot Oy Jaana Hellinen Turku 25.5.2016 TIELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakaavan muutos Karakallio 131406, Espoo Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotEritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki
Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA
Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA
LisätiedotKaavan 8159 meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
LisätiedotTIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3055 Y04 Sivu 1 (6) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.1.2016 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELTYS Tarkastelu parkkihalli ja rakennusmassoittelumuutoksien vaikutuksista
LisätiedotGUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Päivämäärä 19.4.2012 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA Viite 82141930 GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMAN
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS
Suomen Hoivatilat Oyj Elina Suikki LIIKENNEMELUSELVITYS Kurttilantie 19, Espoo HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 20520 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotTIE- JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
119 Ympäristömelu Raportti PR-Y1865 Janakkalan kunta Turku 24.2.2012 Leena Turkka Juttilantie 1 Sivu 1 (19) 14200 Turenki TIE- JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Turengin asemanseudun asemakaavamuutos Raportin
LisätiedotKeskustaajaman asemakaavan päivitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo
LisätiedotValtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu
V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...
LisätiedotNiskaperän osayleiskaavan meluselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotRaideliikennemeluselvitys korttelille 55042
Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.
LisätiedotRAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS
Liikennetärinä Raportti PR3423 TÄR01 Sivu 1 (10) Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Marja Pelo Kultasepänkatu 04201 Kerava Turku 12.3.2015 RAIDELKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Tehtaanmäki, Kerava
LisätiedotVT3 tärinämittaukset, Laihia
VT3 tärinämittaukset, Laihia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jussi Kurikka-Oja 16.6.2014 1 Taustatiedot Tässä tärinämittausraportissa kuvataan Laihialla VT3:n varrella tehtyjen tärinämittausten toteuttamistapa
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS
Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN
LisätiedotSako II, asemakaavamuutos
Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
LisätiedotKorkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60
Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio
LisätiedotTIELIIKENNEMELUSELVITYS
Ympäristömelu Raportti PR3840 Y01 Sivu 1 (10) L Arkkitehdit Oy Niina Ruohola Turku 12.4.2016 TIELIIKENNEMELUSELITYS Ajurinkuja 1, Espoo Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti
LisätiedotLIIKENNEMELUSELVITYS
PR4558 Y01 22.5.2018 Nuorisosäätiö Mika Selin LIIKENNEMELUSELVITYS Ylämyllyntie 7, Espoo HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rautakatu 5 A 200 Turku puh. 050 570 3476 etu.suku@promethor.fi
LisätiedotEspoon Heiniemen korttelin ja puistoalueen 62P17 meluselvitys
Raportti Espoon Heiniemen korttelin 62045 ja puistoalueen 62P17 meluselvitys 15.2.2018 SISÄLTÖ 1. Työn sisältö... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät...4 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskennassa käytetyt liikennemäärät...
LisätiedotTytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys
Lohjan kaupunki Jarno Kokkonen 2.5.2013 2.5.2013 1 (5) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melunohjearvot... 2 2 MELUNLASKENTATULOKSET... 2 2.1 Tutkitut melutilanteet... 2 2.2 Melun leviäminen ennustetilanteessa
Lisätiedot