Kauniaisten kaupunki Helsinki Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie Kauniainen

Transkriptio

1 112 Tärinä Kauniaisten kaupunki Helsinki Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie Kauniainen TÄRINÄSELVITYS Villa Breda, Kauniainen Mittaukset suoritettu Raportin vakuudeksi Kimmo Kokki Suunnittelija, DI H E L S I N K I Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) T U R K U Rautakatu 5 A TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/12 Sisällysluettelo 1 Yleistä Selvityksen johtopäätökset Mittaus- ja arviointimenetelmät Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvo Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Resonanssitarkastelu Arvio runkomelun enimmäistasosta Värähtelyn taajuussisältö Tulosten tarkastelua Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Kaupunkiradan lisäraiteiden vaikutus alueen tärinätasoon Muita huomioita Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1 Mittauspistekohtaiset tulossivut Liite 2 Mittauspistekohtaiset runkomelutulossivut Liite 3 Mittauspisteet ja mittaustulokset

3 3/12 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Kauniaisissa Villa Bredan alueella. Tämä tärinäselvitys on tehty asemakaavan muutoksen tueksi. Alueelle on suunnitteilla useita asuinkerrostaloja. Mittauksia suoritettiin maasta viidessä (5) mittauspisteessä sekä olemassa olevan rivitalon lattialta yhdessä (1) mittauspisteessä. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus kohteessa 1) rakennusten vaurioitumisriskin ja 2) asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksista arvioitiin lisäksi laskennallisesti tärinän aiheuttama runkomelutaso. Tämän selvityksen on laatinut Kimmo Kokki Promethor Oy:stä. 2 SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Mittaustulosten perusteella liikenteen tärinä ei aiheuta tontille suunnitelluille rakennuksille vaurioriskiä. Mittaus- ja arviointitulosten perusteella tärinän tunnusluku asuinviihtyvyyden kannalta ei rajoita asuinrakentamista selvitysalueelle. Runkomelun arviointitulokset ylittävät lähes kaikissa mittauspisteistä suositusarvon 35 db(a). Aikaisempien tutkimustemme ja kokemuksemme perusteella arviointimenetelmä pääsääntöisesti kuitenkin yliarvioi rakennukseen aiheutuvaa runkomelua. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Mikäli rakennuksia ei perusteta suoraan kallioon, tehtyjen mittausten sekä aikaisempien tutkimustemme ja kokemuksemme perusteella runkomelun suositusarvojen ylittymistä selvitysalueella voidaan pitää epätodennäköisenä. Runkomeluriskistä johtuen selvityskohteen alueelle ei tule rakentaa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevia asuinkerroksia. Runkomelun vaimennustarve/tarpeettomuus tulee varmistaa radan läheisyyteen rakennuksia suunniteltaessa talokohtaisesti. Mittaus- ja arviointitulosten perusteella voidaan mahdollisen kaupunkiradan lisäraiteiden toteutumisen aiheuttavan korkeintaan vain vähäisesti muutoksia alueen tärinätasoihin. Uusien ratarakenteiden suunnittelussa tulee huomioida, ettei radan vaihteista aiheudu ylimääräistä runkomelua suunnitelluille rakennuksille. Vaihteiden sijoittamista rataosuuksille, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee asuinrakennuksia, tulee välttää. 3 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" ja "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja

4 4/12 mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan *. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyn tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä painotettu värähtelynopeuden tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Mittarin herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia mittauspisteiden tärinäsignaalien kestoajan, muodon ja amplitudin perusteella. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow-aikavakiolla määritetyistä A-painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, mukaisesti. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. * VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää.

5 5/12 Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] < > < > 30 6 < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,15 0,30 0,60

6 6/ Runkomelun suositusarvo Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/35 * 35 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Tärinää mitattiin viidessä mittauspisteessä (mp1 mp5) maasta ja yhdessä referenssimittauspisteessä (ref) olemassa olevan rivitalon lattialta. Rivitalo tullaan purkamaan. Mittauspisteiden ja suunniteltavien rakennusten sijainnit on esitetty kuvassa 1. Mahdollisten lisäraiteiden vaikutusten arvioimiseksi mittauspisteet 2 ja 4 sijoitettiin suunniteltavia rakennuksia selvästi lähemmäs rataa kuvaamaan tilannetta, jossa mahdolliset lisäraiteet sijoittuisivat suunnittelualueen puolelle. Lähimpien mittauspisteiden etäisyys radasta on noin 30 metriä. Tärinää mitattiin kaikissa mittauspisteessä 3-aksiaalisesti. Maamittauspisteessä maahan upotettiin 500 mm pituinen ja 20 mm paksuinen terästanko, jonka päähän asennettiin kiihtyvyysanturit. Lattialla kiihtyvyysanturit kiinnitettiin raskaaseen asennuselementtiin.

7 7/12 Kuva 1. Mittauspisteiden ja suunniteltavien rakennusten sijainnit. 6 MITTAUSTULOKSET 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut arvot. Liitteessä 1 on esitetty 15 suurinta mitattua arvoa kaikissa mittauspisteissä. Taulukko 4. Suurimmat heilahdusnopeuden resultantit v res (suositusarvo 4,0 mm/s). Mittauspiste Resultantti [mm/s] Pvm Klo mp1 0, mp2 0, mp3 0, mp4 0, mp5 0, ref < 0, Tärinän tunnusluku v w,95 Mittauslaitteiden tallentamista signaaleista laskettiin taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien liukuvien tehollisarvojen maksimit v w,max VTT:n suosituksen mukaisesti. Näistä valittiin jokaisessa mittaussuunnassa 15 suurinta. Näin saatujen v w,max -arvojen keskiarvon ja

8 8/12 keskihajonnan perusteella lasketut tärinän tunnusluvut v w,95 on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5. Tärinän tunnusluku v w,95 (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste v w,95 [mm/s] z y x mp1 0,04 0,08 mp2 0,02 0,09 0,06 mp3 0,01 0,04 0,03 mp4 0,01 0,16 mp5 0,01 0,07 0,07 ref 0,01 0,01 0, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan ensiksi maasta perustukseen siirtyvän värähtelyn vaimenemista käyttämällä taajuuskaistakohtaista kerrointa. Tämän jälkeen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista arvioidaan käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia Yleinen voimistuminen Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn tasaista voimistumista siirtyessään rakennuksen perustuksesta runkoon ja lattiaan. Yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka- (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Arviointitulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. VTT:n menetelmillä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] mp1 0,15 mp2 0,02 mp3 0,02 0,01 mp4 0,08 0,01 mp5 0,01 ref - -

9 9/ Resonanssitarkastelu Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu resonanssitaajuudella moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Mahdollinen resonanssi voidaan välttää värähtelysuunnittelulla mitoittamalla välipohjien ja rungon rakenteet huomioimalla maaperän tärinä. Resonanssitarkastelussa käytetään resonanssikerrointa perustuksen jokaiseen taajuuskaistan värähtelykomponenttiin. Tämän jälkeen tarkastellaan merkittävimpiä resonanssitaajuuksia ja arvioidaan niiden vaikutus rakennesuunnitteluun. Mikäli resonanssikertoimen jälkeen jokin terssikaistoista ylittää suositusarvon 0,30 mm/s, tulee se huomioida kyseisen rakenteen rakennesuunnittelussa. Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty resonanssitarkastelun merkittävimmät taajuuskaistat ja niiden antamat tulokset. Taulukko 7. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella tehty rungon resonanssitarkastelu (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Rungon resonanssitarkastelu v w2,runko [mm/s] Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,runko ylittää 0,30 mm/s) mp1 0,20 - mp2 0,12 - mp3 0,03 - mp4 0,12 - mp5 - ref - - Taulukko 8. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidun perustuksen värähtelyn perusteella tehty lattian resonanssitarkastelu (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste Lattian resonanssitarkastelu v w2,lattia [mm/s] Resonanssitaajuudet [Hz] (terssikaistat, joilla v w2,lattia ylittää 0,30 mm/s) mp1 - mp2 0,04 - mp3 0,02 - mp4 0,02 - mp5 0,01 - ref - -

10 10/ Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 9 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Taulukko 9. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm, arvio. Mittauspiste L prm, arvio [db] z y x mp mp mp mp mp ref Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa-antavana. 6.5 Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn taajuussisältö on osittain alle 10 Hz. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 7 TULOSTEN TARKASTELUA 7.1 Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Mitattujen tärinäsignaalien taajuussisältö on osittain alle 10 Hz. Näin ollen tässä raportissa vaurioriskiä arvioidaan vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja pienimpään suositusarvoon 4 mm/s (vertaa luku 4.1). Mitatut suurimmat tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,1 0,5 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 4 mm/s pienempiä. Näin ollen voidaan arvioida, että raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta rakenteiden vaurioitumisriskiä suunnitelluille rakennuksille. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Kaikissa mittauspisteissä mitatut tärinän tunnusluvun v w,95 arvot 0,01...0,16 mm/s täyttävät suositusarvon 0,30 mm/s (Luokka C - Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa).

11 11/12 Värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksessa VTT:n lattian ja rungon värähtelyn yleiseen voimistumiseen perustuvaa arviointimenetelmää käyttäen kaikki arvioidut tärinän tunnusluvun v w1,lattia ja v w1,runko arvot 0,02...0,15 mm/s täyttävät (ovat pienempiä) suositusarvon 0,30 mm/s (luokka C Suositus uusien asuinrakennusten suunnittelussa). Rakennuksen resonanssitarkastelu VTT:n lattian ja rungon värähtelyn resonanssitarkasteluun perustuvaa arviointimenetelmää käyttäen kaikki arvioidut resonanssitarkastelun tunnusluvun v w2,runko arvot 0,01...0,20 mm/s täyttävät (ovat pienempiä) suositusarvon 0,30 mm/s (luokka C Suositus uusien asuinrakennusten suunnittelussa). Rakennuksen resonanssitarkastelu ei näin ollen aseta rungon suunnitteluun erityisvaatimuksia. 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Mittauspisteissä 1 ja ref mitatuista tärinäsignaaleista arvioitu runkomelutaso L prm,arvio suunnitelluissa rakennuksissa täyttää (alittaa) suositusarvon 35 db. Muissa mittauspisteissä mitatuista tärinäsignaaleista arvioitu runkomelutaso L prm,arvio suunnitelluissa rakennuksissa ei täytä (ylittää) suositusarvoa 35 db. Runkomelun arviointitulosten ylittymisen vaikutus alueen suunnitteluun on käsitelty luvussa 2, Selvityksen johtopäätökset. 7.4 Kaupunkiradan lisäraiteiden vaikutus alueen tärinätasoon Uuden nykyaikaisin menetelmin perustetun raiteen liikenteen aiheuttaman tärinän voidaan arvioida olevan vanhoja raiteita vähäisempää mikäli junanopeudet ja akselipainot eivät nouse. Tärinätasoja mahdollisesti nostavaksi tekijäksi jää etäisyyden suhteellinen pieneneminen raiteiden ja suunniteltavien asuinrakennusten välillä. Mahdollisten lisäraiteiden vaikutusten arvioimiseksi mittauspisteet 2 ja 4 sijoitettiin suunniteltavia rakennuksia selvästi lähemmäs rataa kuvaamaan tilannetta jossa mahdolliset lisäraiteet sijoittuisivat suunnittelualueen puolelle. Asuinrakentamisen kannalta mittauspisteiden 2 ja 4 tulokset eivät poikkea merkittävästi suunniteltujen rakennuksien kohdalta saatuihin tuloksiin. Edellä esitetyn perusteella tärinän osalta voidaan arvioida mahdollisten lisäraiteiden toteutumisen aiheuttavan korkeintaan vain vähäisesti muutoksia alueen tärinätasoihin. Mittaustulosten perusteella lisäraiteiden toteutuessa tärinätasot tulevat pystymään suunniteltavissa rakennuksissa suositusarvojen alapuolella. 7.5 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Raiteiden kunnon, junakaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista.

12 12/12 Mittausten aikana maa ei ollut roudassa. 8 KIRJALLISUUTTA Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 2009 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT:n tiedotteita 2425, A. Talja, A. Vepsä, J. Kurkela ja M. Halonen, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 2008 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, J. Törnqvist ja A. Talja, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 2006 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005 Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo 2011 Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 Standardi NS 8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration And Shock Evaluation Of Human Exposure To Whole-body Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Kimmo Kokki Promethor Oy sp. kimmo.kokki@promethor.fi puh

13 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 1 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus maasta (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,4 0,04 0,20 0, ,3 0,07 0,25 0, ,2 0,22 0, ,2 0,02 0,16 0, ,2 0,04 0,13 0, ,2 0,04 0,18 0, ,2 0,04 0,13 0, ,2 0,03 0,19 0, ,2 0,02 0,09 0, ,2 0,03 0,16 0, ,2 0,03 0,11 0, ,2 0,04 0,15 0, ,2 0,03 0,14 0, ,2 0,02 0,09 0, ,2 0,19 0,11 mp1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :41 0, :27 0, :27 0, :57 0, :09 0, :09 0, :57 0, :27 0, :48 0, :57 0, :09 0, :28 0, :27 0, :58 0, :39 0, :18 0, :09 0, :44 0, :27 0, :27 0, :30 0, :40 0, :09 0, :58 0, :01 0, :48 0, :57 0, :09 0, :58 0, :09 0, :57 0, :28 0, :09 0, :09 0, :40 0, :09 0, :28 0, :39 0, :27 0, :30 0, :43 0, :58 0, :58 0, :09 0, :09 0,07 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,08 v w,95 = Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,20 z-suunnassa 0,20 x-suunnassa 0,15 0,15 0,20 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,15 y-suunta: rataa vastaan kohtisuora x-suunta: radan suuntainen

14 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 2 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus maasta (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,22 0, ,2 0,04 0,22 0, ,2 0,03 0,21 0, ,2 0,20 0, ,2 0, ,2 0,03 0,20 0, ,2 0,03 0,17 0, ,2 0,04 0,17 0, ,2 0,04 0,17 0, ,2 0,03 0,16 0, ,2 0,04 0,14 0, ,2 0,03 0,15 0, ,2 0,03 0,16 0, ,2 0,03 0, ,2 0,03 0,16 0,03 mp2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :27 0, :19 0, :48 0, :43 0, :48 0, :24 0, :09 0, :48 0, : :48 0, :27 0, : :58 0, :43 0, : :48 0, :24 0, : :58 0, :48 0, : :28 0, :09 0, : :48 0, :48 0, :39 0, :48 0, :55 0, :57 0, :57 0, :48 0, :58 0, :49 0, :17 0, :49 0, :48 0, :09 0, :49 0, :55 0, :57 0, :48 0, :48 0, :28 0, :10 0,04 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,09 v w,95 = 0,06 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,20 z-suunnassa 0,20 x-suunnassa 0,15 0,15 0,20 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,15 y-suunta: rataa vastaan kohtisuora x-suunta: radan suuntainen

15 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 3 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus maasta (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0, ,1 0,02 0,07 0, ,1 0,01 0, ,1 0,02 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,01 0, ,1 0,02 0, ,1 0,03 0, ,1 0, ,1 0, ,1 0,01 0, ,1 0,02 0, ,1 0,02 0, ,0 0,01 0,04 mp3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :27 0, :27 0, :27 0, :39 0, :34 0, :28 0, :28 0, :16 0, :34 0, :34 0, :28 0, :09 0, :17 0, :10 0, :39 0, : :16 0, :39 0, : :39 0, :27 0, : :39 0, :16 0, : :27 0, :16 0, : :48 0, :43 0, : :09 0, :10 0, : :17 0, :40 0, : :11 0, :09 0, : :40 0, :58 0, : :09 0, :58 0,01 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,03 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa 0,08 0,06 0,04 0,02 0,08 0,06 0,04 0,02 0,08 0,06 0,04 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen 0,02

16 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 4 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus maasta (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,03 0,40 0, ,5 0,03 0,46 0, ,4 0,03 0,44 0, ,4 0,04 0,41 0, ,4 0,02 0,41 0, ,4 0,02 0,37 0, ,3 0,02 0,33 0, ,3 0,02 0,30 0, ,3 0,02 0,28 0, ,3 0,02 0, ,3 0,03 0,22 0, ,3 0,03 0,27 0, ,3 0,02 0,24 0, ,2 0,02 0,21 0, ,2 0,01 0,21 0,12 mp4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :27 0, :27 0, :27 0, :28 0, :28 0, :28 0, :16 0, :42 0, :56 0, :42 0, :28 0, :40 0, :56 0, :56 0, :56 0, :56 0, :26 0, : :53 0, : : :28 0, :39 0, : :47 0, :53 0, : :40 0, :23 0, : :23 0, :17 0, : :27 0, :40 0, :48 0, :18 0, :15 0, :15 0, :09 0, :56 0, :53 0, :29 0, :16 0, :09 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,16 v w,95 = Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,20 z-suunnassa 0,20 x-suunnassa 0,15 0,15 0,20 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,15 y-suunta: rataa vastaan kohtisuora x-suunta: radan suuntainen

17 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 5 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus maasta (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0,04 0,18 0, ,3 0,03 0,25 0, ,2 0,03 0,22 0, ,2 0,03 0,21 0, ,2 0,04 0,20 0, ,2 0,04 0,21 0, ,2 0,02 0,19 0, ,2 0,02 0,19 0, ,2 0,06 0,19 0, ,2 0,04 0,17 0, ,2 0,03 0, ,2 0,02 0,15 0, ,1 0,04 0,11 0, ,1 0,02 0,14 0, ,1 0,03 0,13 mp5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :56 0, :27 0, :56 0, :05 0, :56 0, :27 0, :06 0, :21 0, :36 0, :27 0, :06 0, : :23 0, :22 0, : :09 0, :43 0, : :41 0, :09 0, : :22 0, :05 0, :36 0, :32 0, :01 0, :21 0, :18 0, :18 0, :43 0, :36 0, : :23 0, :52 0, : :13 0, :21 0, : :22 0, :04 0, : :52 0, :13 0, :52 0, :13 0,04 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,07 v w,95 = 0,07 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,20 z-suunnassa 0,20 x-suunnassa 0,15 0,15 0,20 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,15 y-suunta: rataa vastaan kohtisuora x-suunta: radan suuntainen

18 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 6 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus lattialta (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0, ,0 0,02 0,02 0,02 ref Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :27 0, :49 0, :28 0, :15 0, :58 0, :17 0, :33 0, :48 0, :27 0, :09 0, :48 0, :49 0, :00 0, :48 0, :17 0, :28 0, :48 0, : :09 0, :28 0, : :39 0, :09 0, : :27 0, :55 0, : :28 0, :48 0, : :55 0, :54 0, : :27 0, :28 0, : :58 0, :17 0, : :57 0, :48 0, : :27 0, :39 0, :35 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa 0,04 0,03 0,02 0,01 0,04 0,03 0,02 0,01 0,04 0,03 0,02 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen 0,01

19 Tärinä Liite 2 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 1 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot mp1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :27 24 L prm,arvio = 25 L prm,arvio = 33 L prm,arvio = 29 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

20 Tärinä Liite 2 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 2 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot mp2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :16 32 L prm,arvio = 34 L prm,arvio = 39 L prm,arvio = 35 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

21 Tärinä Liite 2 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 3 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot mp3 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :58 28 L prm,arvio = 25 L prm,arvio = 36 L prm,arvio = 32 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

22 Tärinä Liite 2 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 4 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot mp4 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :40 32 L prm,arvio = 37 L prm,arvio = 43 L prm,arvio = 39 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

23 Tärinä Liite 2 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 5 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Arvioidut runkomelutasot mp5 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :13 29 L prm,arvio = 23 L prm,arvio = 36 L prm,arvio = 36 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db x Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db x Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 6 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

24 Tärinä Liite 2 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 6 (6) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus lattialta Arvioidut runkomelutasot ref Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :27 14 L prm,arvio = 34 L prm,arvio = 22 L prm,arvio = 18 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

25 Tärinä Liite 3 Kauniaisten kaupunki - Villa Breda, Kauniainen Sivu 1 (1) Mittaustulokset Mittaustuloksena on ilmoitettu värähtelynopeuden resultantin suurin arvo (vaurioitumisriski) sekä tunnusluku v w,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s. Suluissa on esitetty VTT:n lattian ja rungon värähtelyn yleiseen voimistumiseen ja resonanssitarkasteluun perustuvan arviointimenetelmän tulokset (yleinen voimistuminen - resonanssitarkastelu). Resonanssitarkastelun tulokset ovat rakenneriippuvaisia, jotka voidaan välttää asianmukaisella rakennesuunnittelulla.