TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

Transkriptio

1 110 Tärinä Raportti PR-TÄR Järvenpään kaupunki Helsinki Ilkka Holmila Kaupunkiarkkitehti Sivu 1 (10) + liitteet (5) Seutulantie Järvenpää TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS Perhelän kortteli (kortteli 131), Järvenpää Mittaukset suoritettu Raportin vakuudeksi Kimmo Kokki Suunnittelija, DI H E L S I N K I Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (02) T U R K U Rautakatu 5 A TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/10 Sisällysluettelo 1 Yleistä Selvityksen johtopäätökset Mittaus- ja arviointimenetelmät Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvo Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Arvio runkomelun enimmäistasosta Värähtelyn taajuussisältö Tulosten tarkastelua Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Muita huomioita Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1 Mittauspistekohtaiset tulossivut Liite 2 Mittauspistekohtaiset runkomelutulossivut Liite 3 Mittauspisteet ja mittaustulokset

3 3/10 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi liikenteen aiheuttamaa tärinää Järvenpään Perhelän korttelissa (kortteli 131). Tämä tärinäselvitys on tehty asemakaavan muutoksen (kaavatunnus ) tueksi. Perhelän kortteliin on suunnitteilla sijoittaa liike- ja palvelutiloja sekä yksi asuintornitalo. Mittauksia suoritettiin korttelissa olemassa olevan liikekiinteistön kellarikerroksen lattialta kahdessa (2) mittauspisteessä. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus kohteessa 1) rakennusten vaurioitumisriskin ja 2) asumisviihtyvyyden kannalta. Mittaustuloksista arvioitiin lisäksi laskennallisesti tärinän aiheuttama runkomelutaso. Tämän selvityksen on laatinut Kimmo Kokki Promethor Oy:stä. 2 SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Esitetyt tulokset koostuvat pääosin tai kokonaan Mannilantien liikenteestä aiheutuvasta tärinästä. Raideliikenteen aiheuttama tärinä mittauskohteessa oli merkityksetöntä. Mittaustulosten perusteella liikenteen tärinä ei aiheuta tontille suunnitelluille rakennuksille vaurioriskiä. Mittaus- ja arviointitulosten perusteella tärinän tunnusluku asuinviihtyvyyden kannalta ei rajoita asuin- tai liikerakentamista selvitysalueelle. VTT:n menetelmällä tehdyn arvion perusteella runkomelutaso suunnitelluissa rakennuksissa ei ylitä asuin- tai liikehuoneistojen suositusarvoja 35 ja 40 db. 3 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" ja "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit.

4 4/10 Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan *. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyn tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä painotettu värähtelynopeuden tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Mittarin herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan tie- tai raideliikenteen aiheuttamia radan viereen asennetun tärinän referenssimittauspisteen tuloksien perusteella sekä mittauspisteiden tärinäsignaalien kestoajan, muodon ja amplitudin perusteella. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow-aikavakiolla määritetyistä A-painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, mukaisesti. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. * VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää.

5 5/10 Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] < > < > 30 6 < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60

6 6/ Runkomelun suositusarvo Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/35 * 35 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Tärinää mitattiin kahdessa (2) mittauspisteessä olemassa olevan liikekiinteistön kellarikerroksen lattialta. Mittauspiste 1 pukuhuone, Mittauspiste 2 sähkökeskus. Etäisyys mittauspisteistä junarataan on noin 150 m. Tärinää mitattiin lisäksi myös referenssipisteessä junaradan vierestä. Signaalien pääteltiin olevan tie- tai raideliikenteen aiheuttamia radan viereen asennetun tärinän referenssimittauspisteen tuloksien perusteella. Tärinää mitattiin kaikissa mittauspisteessä 3-aksiaalisesti. Mittauspisteiden ja suunniteltujen rakennuksien sijainnit on esitetty kuvassa 1. Suunnitellut rakennukset sijaitsevat samalla paikalla kuin nykyiset rakennukset. Lattialla kiihtyvyysanturit kiinnitettiin raskaaseen asennuselementtiin.

7 7/10 Kuva 1. Mittauspisteiden ja suunniteltujen rakennusten sijainnit. 6 MITTAUSTULOKSET 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut arvot. Liitteessä 1 on esitetty 15 suurinta mitattua arvoa kaikissa mittauspisteissä. Taulukko 4. Suurimmat heilahdusnopeuden resultantit v res (suositusarvo 4,0 mm/s). Mittauspiste Resultantti [mm/s] Pvm Klo mp1 0, mp2 0, Tärinän tunnusluku v w,95 Mittauslaitteiden tallentamista signaaleista laskettiin taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien liukuvien tehollisarvojen maksimit v w,max VTT:n suosituksen mukaisesti. Näistä

8 8/10 valittiin jokaisessa mittaussuunnassa 15 suurinta. Näin saatujen v w,max -arvojen keskiarvon ja keskihajonnan perusteella lasketut tärinän tunnusluvut v w,95 on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5. Tärinän tunnusluku v w,95 (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste v w,95 [mm/s] z y x mp1 0,06 0,02 0,02 mp2 0,13 0,03 0, Maasta rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Esitetyt tulokset koostuvat pääosin tai kokonaan Mannilantien liikenteestä aiheutuvasta tärinästä. Raideliikenteen aiheuttama tärinä mittauskohteessa oli merkityksetöntä. Tieliikenteen aiheuttama tärinä on tyypillisesti lyhytkestoista ja vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Täten voidaan olettaa, että tieliikenteen aiheuttama tärinä ei vahvistu suunnitelluissa kerrostaloissa verrattuna mittaustuloksiin. 6.4 Arvio runkomelun enimmäistasosta Taulukossa 6 on esitetty runkomelun arviointitulokset mittauspisteittäin. Pystysuuntainen tärinä (z-suunta) säteilee runkoääntä vaakasuorista pinnoista eli mm. lattioista ja vaakasuuntainen tärinä (y- ja x-suunnat) pystysuorista pinnoista eli seinistä. Liitteessä 2 on esitetty laskennassa käytetyt runkomeluarvot ja korjaustekijät. Taulukko 6. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L pa. Mittauspiste L pa [db] z y x mp mp Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa-antavana. 6.5 Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn taajuussisältö on noin 10 Hz. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti.

9 9/10 7 TULOSTEN TARKASTELUA 7.1 Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Mitattujen tärinäsignaalien taajuussisältö on noin 10 Hz. Näin ollen tässä raportissa vaurioriskiä arvioidaan vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja pienimpään suositusarvoon 4 mm/s (vertaa luku 4.1). Mitatut suurimmat tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,2 0,5 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 4 mm/s pienempiä. Näin ollen voidaan arvioida, että liikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta rakenteiden vaurioitumisriskiä suunnitelluille rakennuksille. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Kaikissa mittauspisteissä mitatut tärinän tunnusluvun v w,95 arvot 0,06...0,13 mm/s täyttävät suositusarvon 0,30 mm/s (Luokka C - Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa). 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Tärinäsignaaleista määritettyjen runkomelutasojen L pa perusteella voidaan arvioida, että runkomelu suunnitelluissa rakennuksissa täyttää suositusarvot. 7.4 Muita huomioita Esitetyt tulokset koostuvat pääosin tai kokonaan Mannilantien liikenteestä aiheutuvasta tärinästä. Raideliikenteen aiheuttama tärinä mittauskohteessa oli merkityksetöntä. Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Tieliikenteen aiheuttaman tärinän suuruuteen vaikuttaa merkittävästi teiden kunto. Suunniteltujen rakennusten läheisyydessä hidastetöyssyt tai tiepinnoitteen rikkonaisuus saattaa aiheuttaa merkittävää tärinähaittaa. Myös raiteiden kunnon, junakaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. Mittausten aikana maa ei ollut roudassa. 8 KIRJALLISUUTTA Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo 2009 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT:n tiedotteita 2425, A. Talja, A. Vepsä, J. Kurkela ja M. Halonen, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 2008 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, J. Törnqvist ja A. Talja, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 2006 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005

10 10/10 Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo 2011 Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 Standardi NS 8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration And Shock Evaluation Of Human Exposure To Whole-body Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi LISÄTIETOJA Kimmo Kokki Promethor Oy sp. kimmo.kokki@promethor.fi puh

11 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR Järvenpään kaupunki - Perhelän kortteli, Järvenpää Sivu 1 (2) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus kellarikerroksen lattialta (pukuhuone) (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,22 0,04 0, ,2 0,15 0,03 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,14 0,03 0, ,1 0,14 0,05 0, ,1 0,13 0,03 0, ,1 0,13 0,04 0, ,1 0,13 0,03 0, ,1 0,12 0,04 0, ,1 0,12 0,04 0, ,1 0,12 0,03 0, ,1 0,12 0,03 0, ,1 0,12 0,03 0,03 mp1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :34 0, :02 0, :21 0, :27 0, :43 0, :02 0, :00 0, :34 0, :34 0, :41 0, :34 0, :27 0, :35 0, :27 0, :43 0, :18 0, :30 0, :34 0, :27 0, :50 0, :19 0, :02 0, :18 0, :02 0, :02 0, :00 0, :49 0, :17 0, :02 0, :00 0, :13 0, :14 0, :02 0, :43 0, :19 0, :18 0, :01 0, :11 0, :06 0, :30 0, :19 0, :30 0, :36 0, :02 0, :09 0,01 v w,95 = 0,06 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,10 z-suunnassa 0,10 x-suunnassa 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] 0,10 0,08 0,06 0,04 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen 0,02 0,00 Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

12 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR Järvenpään kaupunki - Perhelän kortteli, Järvenpää Sivu 2 (2) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Suurimmat resultantit 3-aksiaalinen mittaus kellarikerroksen lattialta (sähkökeskus) (Suositusarvo (max) 4,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,47 0,10 0, ,4 0,41 0,08 0, ,4 0,40 0,09 0, ,4 0,38 0,06 0, ,4 0,36 0,05 0, ,4 0,36 0,06 0, ,4 0,36 0,08 0, ,4 0,36 0,06 0, ,4 0,36 0,07 0, ,4 0,36 0,07 0, ,4 0,35 0,05 0, ,3 0,35 0,06 0, ,3 0,34 0,04 0, ,3 0,34 0,09 0, ,3 0,34 0,08 0,04 mp2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :29 0, :28 0, :14 0, :21 0, :29 0, :33 0, :56 0, :13 0, :36 0, :44 0, :22 0, :50 0, :02 0, :50 0, :19 0, :23 0, :20 0, :34 0, :32 0, :14 0, :34 0, :28 0, :32 0, :20 0, :52 0, :34 0, :18 0, :13 0, :44 0, :50 0, :56 0, :36 0, :02 0, :52 0, :12 0, :04 0, :02 0, :32 0, :38 0, :57 0, :18 0, :11 0, :49 0, :41 0, :07 0,02 v w,95 = 0,13 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,03 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,15 z-suunnassa 0,15 x-suunnassa 0,10 0,10 0,05 0,05 0,00 0,00 Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] 0,15 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,10 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen 0,05 0,00 Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

13 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR Järvenpään kaupunki - Perhelän kortteli, Järvenpää Sivu 1 (2) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus kellarikerroksen lattialta (pukuhuone) mp1 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00 10 L pa = 13 L pa = 13 L pa = 13 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

14 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR Järvenpään kaupunki - Perhelän kortteli, Järvenpää Sivu 2 (2) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: Arvioidut runkomelutasot 3-aksiaalinen mittaus kellarikerroksen lattialta (sähkökeskus) mp2 Suurimmista tärinätapahtumista VTT:n ohjeen mukaiset runkomelun arviointitulokset: Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax Pvm Klo L ASmax z [db] y [db] x [db] : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :12 7 L pa = 14 L pa = 15 L pa = 12 Laskennassa käytetyt VTT:n ohjeen mukaiset lisätekijät: Rakennuksen tyyppi käytetty Perustus kalliolle 0 db Puutalo 1-2 krs -5 db Betonitalo 1-2 krs -7 db Kerrostalo -10 db Tarkasteltava asuinkerros kerros: Kerrokset db/kerros 1 Ylemmät kerrokset -1 db/kerros - Rakenneosien resonanssi Lattia, seinät, katto 6 db Muunto äänenpainetasoksi vakio -28 db x Varmuusvara* 3 db x * Sovellettu VTT:n ohjeesta. Varmuusvarana käytetään + 6 db mitattaessa värähtelyä maasta Varmuusvarana käytetään + 3 db mitattaessa värähtelyä kantavasta rakenteesta Varmuusvarana käytetään + 0 db mitattaessa värähtelyä valmiin rakennuksen lattialta

15 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR Järvenpään kaupunki - Perhelän kortteli, Järvenpää Sivu 1 (1) Mittaustulokset Mittaustuloksena on ilmoitettu värähtelynopeuden resultantin suurin arvo v res (vaurioitumisriski) sekä tunnusluku v w,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s.