TÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS

Transkriptio

1 Liikennetärinä Raportti PR3694 TÄR01 Sivu 1 (10) Renor Oy Vuokko Heiskanen Pursimiehenkatu 26 C PL Helsinki Turku TÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija, DI HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Lähtötiedot Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Tärinämittaukset Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Mittauspisteet Mittaustulokset Tärinä ja runkomelutarkastelu Suositukset alueen kaavoitukseen Suositukset alueen tärinänhallintaan Lisätietoa Liite 1. Tärinämittauksen tulossivut 2

3 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan raideliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua kohteen Askonalue, Lahti, alueella. Selvitysalue on pinta alaltaan ja rakennusmäärältään laaja ja merkittävää tärinäriskialuetta. Tästä johtuen selvitysalueelle ei voida tehdä yhtä ns. kaikenkattavaa tärinä ja runkomeluselvitystä. Alueella tulee tehdä pitkäjännitteistä tärinänhallintatyötä vielä alueen rakentamisenkin aikana, jotta mahdollisesti tarvittavat tärinänvaimennustoimenpiteet tulevat kohdistetuksi ja mitoitetuksi oikein ja kustannustehokkaasti. Tässä selvityksessä annetaan suositukset alueen kaavoitukseen tärinän ja runkomelun kannalta sekä esitetään suosituksia jatkotoimenpiteistä alueen tärinähallintaa varten. Selvityksen ovat tehneet Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kohde sijaitsee Lahdessa rautatieaseman itäpuolella rautatien ja Mannerheiminkadun välissä. Merkittävin tärinälähde alueelle on aluetta etelän puolella rajaava rautatie. Mannerheimintien tieliikenteen aiheuttama tärinäheräte saattaa tietä lähimpien talojen osalta muodostua merkittäväksi. Kuva 1. Massoitteluluonnos (L arkkitehdit). 3 LÄHTÖTIEDOT Lähtötietoina tätä tärinätarkastelua tehtäessä on käytetty: alueen massoitteluluonnoksia (L arkkitehdit, 2015) alueen maaperätietoja (puristinheijarikairaukset, Ramboll, 2015) tärinämittaustulokset Asko 2 rakennuksesta (Ramboll, 2008) tärinämittaustulokset Asko 2 rakennuksesta (Promethor Oy, 2015) kokemusperäinen tieto vastaavilta alueilta. 3

4 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s] Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 4

5 4.3 Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 5 TÄRINÄMITTAUKSET Promethor Oy teki alueella tärinämittauksia olemassa olevasta rakennuksesta Asko 2 kaikkiaan kuudesta pisteestä. Tärinämittaus tehtiin ensisijaisesti mitattujen tilojen käyttötarkoituksen muutokseen liittyvään suunnitteluun liittyen, mutta tuloksia voidaan tietyin rajoituksin käyttää apuna myös laajemmin alueen tärinä ja runkomelutasojen tarkasteluun. Mitattu rakennus on vanha teollisuusrakennus, joka ei vastaa perustamistavoiltaan tai rakenteiltaan uusia tyypillisiä asuinrakennuksia. Suoraa yhteyttä saatujen mittaustulosten ja alueelle suunniteltaviin asuinrakennuksiin aiheutuvien tärinätasojen välille ei näin ollen ole. 5.1 Mittaus ja arviointimenetelmät Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti tai sitä soveltaen. Mittauksista osa tehtiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Miehittämättömissä mittauksissa mittalaitteen herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaus tehtiin kaikissa mittauspisteissä kolmiaksiaalisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. 5

6 Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 5.2 Mittauslaitteet Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 5.3 Mittauspisteet Tässä raportissa esitetään alueen yleisen tarkastelun kannalta kuudesta käytetystä mittauspisteestä keskeisimmät kaksi tarkastelupistettä. Toinen on Asko 2 rakennuksen länsipäädyn sokkelissa ja toinen itäpäädyn toisen kerroksen kantavassa rakenteessa. Kuva 2. Mittauspisteiden sijainnit on ympyröity punaisella. 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 6

7 5.4 Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Koska tärinän hallitseva taajuus on alle 10 Hz, voidaan suositeltavana enimmäisarvona valmiissa rakennuksessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 4 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Resultantti MP1 Sokkeli, länsipääty 1,0 mm/s MP6 Kantava pilari, itäpääty 1,3 mm/s Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Teollisuusrakennuksen kantavista rakenteista mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Taulukko 5. Mittaustuloksista määritetyt tärinän tunnusluvut v w,95. Tunnusluku v w,95 [mm/s] Mittauspiste Paikka rataa vastaan kohtisuora akselisuun radan suuntainen pystysuunta akselisuunta ta MP1 Sokkeli, länsipääty 0,35 0,20 0,15 MP6 Kantava pilari, itäpääty 0,55 0,20 0,12 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Kun tärinää on mitattu olemassa olevan rakennuksen kantavasta rakenteesta, voidaan maasta perustukseen vaihe jättää arvioinnista pois. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia. Resonanssitarkastelun tekeminen etäällä varsinaisista suunnitelluista rakennuspaikoista ei ole mielekästä, joten se jätetään tässä yhteydessä pois. 7

8 Yleinen voimistuminen Tyypillisesti yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Taulukko 6. Tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo asuinrakennuksille 0,30 mm/s). Mittauspiste Paikka Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 Sokkeli, länsipääty 0,30 0,52 MP2 Kantava pilari, itäpääty 0,30 0,82 6 TÄRINÄ JA RUNKOMELUTARKASTELU Massoitteluluonnosten perusteella junarataa lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat Asko 2:n länsipuolella noin 60 metrin etäisyydelle lähimmästä raiteesta ja itäpuolella noin 37 metrin etäisyydelle. Asuinrakennusten etäisyys Mannerheiminkatuun on lyhyimmillään noin 15 metriä. Suurin asuinrakennusten etäisyys lähimmästä raiteesta on noin 120 metriä. Asko 2:n länsipuoliset asuin ja palvelurakennukset sijoittuvat suunniteltujen kauppa /liike sekä pysäköintirakennuksen taakse radalta päin katsottuna. Liike /pysäköintirakennuksella saattaa olla takana olevien asuinrakennusten kannalta tärinää vaimentavaa vaikutusta. Vaikutuksen suuruutta on kuitenkin nykyisen tietämyksen mukaan mahdotonta määrittää laskennallisesti. Maaperän ominaisuuksien (pehmeä kostea maaperä) vuoksi raideliikenteestä aiheutuva maaperän värähtely on matalataajuista ja tärinän vaikutusalue ulottuu koko tarkastelualueelle. Kaikki asuinrakennukset ovat mm. VTT:n ohjeen Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, 2006, mukaan turvaetäisyyttä lähempänä rataa (suojaetäisyys on 500 metriä pehmeällä maaperällä tavarajunaliikenteen rataosuudella). Promethor Oy:n ja Rambollin tekemien tärinämittausten tulokset olemassa olevassa teollisuusrakennuksessa Asko 2 vastaavat toisiaan. Mittaustuloksista voidaan arvioida, että raideliikenne ei lähtökohtaisesti aiheuta vaurioriskiä alueen rakennuksille. Mittaustuloksista määritetyt tärinän tunnusluvut sekä yleisen voimistumisen perusteella arvioidut rakennuksiin aiheutuvat tärinätasot ylittävät uusille normaaleille asuinrakennuksille käytettävän suositusarvon, mutta eivät ole kohtuuttoman suuria käyttökelpoisiin vaimennuskeinoihin nähden. Raideliikenteen aiheuttama tärinä ei näin ollen estä alueen kaavoittamista suunnitelmien mukaisesti myös asuinkäyttöön. Tulokset vahvistavat toisaalta maaperätietojen perusteella saatua käsitystä raideliikenteen aiheuttaman tärinän merkityksestä alueella. Pehmeällä maaperällä tärinä vaimenee hitaasti etäisyyden kasvaessa, jolloin läheltä rataa saadut mittaustulokset kuvaavat tilannetta myös etäämmällä radasta. Lisäksi mitatun teollisuusrakennuksen tärinää vaimentavan vaikutuksen voidaan arvioida olevan merkittävästi tyypillistä asuinkerrostaloa suurempi. Alueelle ja/tai alueelle suunniteltaviin rakennuksiin tulee suurella todennäköisyydellä toteuttaa tärinää vaimentavia toimenpiteitä. Asuinrakennusten kannalta keskeisempi vaimennustarve tulee lähtökohtaisesti havaittavan tärinän kautta. Pehmeällä maaperällä runkomelun vaikutus voidaan arvioiva vähäisemmäksi. Ratapihan ja lukuisten vaihteiden yms. radan epäjatkuvuuskohtien vuoksi myöskään runkomelun vaikutusta ei voida sulkea pois. 8

9 7 SUOSITUKSET ALUEEN KAAVOITUKSEEN Suosittelemme lisäämään kaavamääräyksiin kohdan, jossa edellytetään tärinän huomioon ottaminen. Kaavamääräys voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Rakennukset ja mahdolliset tärinän vaimennustoimenpiteet tulee suunnitella siten, että asuinrakennuksissa saavutetaan VTT:n laatiman ohjeen (suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278) värähtelyluokka C (v w,95 < 0,30 mm/s). Asuinrakennuksiin aiheutuva tärinä ja mahdollinen tärinävaimennustarve tulee arvioida kohdekohtaisilla mittauksilla ennen rakennustöiden aloitusta. 8 SUOSITUKSET ALUEEN TÄRINÄNHALLINTAAN Tärinätarkastelun perusteella esitetään suosituksia alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa käytettävistä tärinänhallintatoimenpiteistä. Tärinä sanana sisältää tässä yhteydessä myös runkomelun. Alueen laajuudesta ja merkittävästä tärinäriskistä johtuen tarkastelualueelle ei voida tässä suunnitteluvaiheessa määrittää yksiselitteistä vaimennustoimenpidettä kullekin rakennukselle. Rakennuksiin aiheutuvat tärinäja runkomelutasot, vaimennustarve ja soveltuva vaimennusratkaisu tulee arvioida rakennuskohtaisesti, käyttäen apuna rakennuspaikalla tehtäviä värähtelymittauksia ja jo valmistuneissa rakennuksissa mittauksilla saatua tietoa. Tärinänhallintasuositus perustuu rakentamisen hallittuun vaiheistamiseen ja asuinrakennusten eteläpuolella kulkevan tien stabilointiin asuinrakennusten kohdalla. Vaiheistus ja stabilointien sijainnit on esitetty periaatteellisesti kuvassa 3. Stabiloinnit suositellaan tehtävän kahdesta syystä: stabiloinnilla saatetaan osin välttyä rakennuskohtaisilta vaimennustoimenpiteiltä erityisesti lähimpien asuinrakennusten osalta saattaa tulla tilanne, jossa pelkällä rakennuskohtaisella vaimennustoimenpiteellä ei saavuteta riittävää vaimennusta. Stabiloinnin tekemistä ei käytössä olevan tiedon perusteella voida pitää välttämättömänä, mutta edellä esitetyn perusteella erittäin suositeltavana. Rakentamisen vaiheistamisella pyritään maksimoimaan tärinätasojen arvioinnin varmuus sekä minimoimaan rakennuskohtaisten vaimennustoimenpiteiden tarve. Alueen rakentaminen suositellaan tärinän kannalta vaiheistamaan länsiosassa siten, että ensimmäisenä toteutetaan liike /pysäköintirakennus. Tämän jälkeen voidaan mittauksin todeta rakennusmassan vaimentava vaikutus pohjoispuolelle suunniteltujen rakennusten kohdalla. Näistä rakennuksista suositellaan ensimmäisenä toteuttamaan palvelurakennus (myös tämä vaatii rakennuspaikkakohtaisen selvityksen ennen rakentamista/rakennuksen suunnittelua). Palvelurakennuksesta saatavaa mittaustietoa voidaan käyttää yhdessä maaperästä tehtävien mittausten kanssa viereisten asuinrakennusten suunnittelussa. Itäosan rakentaminen suositellaan vaiheistamaan siten, että rakentaminen aloitetaan Mannerheiminkadun puolelta ja jatketaan radan suuntaan. Tällöin todellisia rakennuksiin aiheutuvia tärinätasoja voidaan seurata pienimmästä riskistä alkaen ja rataa lähimpien rakennusten tärinähallinnan suunnitteluun saadaan varmuutta. 9

10 Kuva 3. Suositus alueen rakentamisen järjestyksestä tärinänhallinnan kannalta, sekä mahdollisten syvästabilointien sijainnit. 9 LISÄTIETOA Olli Laivoranta Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy puh Puh sp. olli.laivoranta@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 10

11 Tärinä Liite 1 Raportti PR3694-TÄR01 Renor Oy, Asko II Sivu 1 (2) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus länsipäädyn kantavasta rakenteesta Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa kantavasta rakenteesta mitattaessa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,0 0,90 0,47 0, ,8 0,80 0,47 0, ,8 0,77 0,27 0, ,8 0,71 0,35 0, ,8 0,74 0,41 0, ,8 0,71 0,31 0, ,8 0,74 0,38 0, ,7 0,68 0,42 0, ,7 0,63 0,31 0, ,6 0,64 0,36 0, ,6 0,58 0,27 0, ,5 0,51 0,20 0, ,5 0,50 0,23 0, ,5 0,52 0,22 0, ,5 0,51 0,20 0,17 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa lattialta mitattaessa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :40 0, :40 0, :37 0, :44 0, :37 0, :39 0, :39 0, :44 0, :52 0, :23 0, :09 0, :44 0, :09 0, :23 0, :12 0, :43 0, :39 0, :09 0, :52 0, :18 0, :40 0, :26 0, :12 0, :26 0, :12 0, :52 0, :43 0, :37 0, :26 0, :23 0, :18 0, :10 0, :18 0, :09 0, :43 0, :10 0, :40 0, :40 0, :53 0, :53 0, :53 0, :40 0, :10 0, :43 0, :43 0,05 v w,95 = 0,35 v w,95 = 0,20 v w,95 = 0,15 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 0,30 z-suunnassa 0,30 x-suunnassa 0,25 0,25 0,20 0,20 0,15 0,15 0,10 0,10 0,05 0,05 0,00 0,00 Värähtelyn suuruus [mm/s] Värähtelyn suuruus [mm/s] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora rataa suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]

12 Tärinä Liite 1 Raportti PR3694-TÄR01 Renor Oy, Asko II Sivu 2 (2) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus itäpäädyn pilarista (2. krs) Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa kantavasta rakenteesta mitattaessa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 1,30 0,28 0, ,3 1,30 0,26 0, ,2 1,19 0,29 0, ,2 1,18 0,30 0, ,1 1,09 0,31 0, ,0 1,00 0,39 0, ,9 0,87 0,34 0, ,9 0,82 0,50 0, ,8 0,79 0,29 0, ,8 0,79 0,52 0, ,8 0,79 0,21 0, ,8 0,78 0,22 0, ,8 0,77 0,35 0, ,7 0,71 0,38 0, ,6 0,58 0,26 0,22 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa lattialta mitattaessa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :08 0, :53 0, :38 0, :39 0, :52 0, :39 0, :44 0, :45 0, :42 0, :38 0, :09 0, :52 0, :23 0, :17 0, :09 0, :37 0, :11 0, :08 0, :52 0, :40 0, :23 0, :11 0, :38 0, :26 0, :53 0, :53 0, :40 0, :17 0, :42 0, :45 0, :26 0, :08 0, :37 0, :42 0, :55 0, :17 0, :09 0, :09 0, :11 0, :17 0, :55 0, :53 0, :40 0, :26 0, :55 0,07 v w,95 = 0,55 v w,95 = 0,20 v w,95 = 0,12 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa 0,50 0,30 Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Terssikaistan keskitaajuus [Hz] Värähtelyn suuruus [mm/s] 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora rataa suuntainen Terssikaistan keskitaajuus [Hz]