KERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS

Transkriptio

1 Liikennetärinä Raportti PR3507 TÄR01 Sivu 1 (14) Heini Peltonen Turku KERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Mittaus ja arviointimenetelmät Mittauslaitteet Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Yleinen voimistuminen Rungon resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelutasosta L prm Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Runkomelu Kaavamerkinnät Johtopäätökset Lisätietoja Kirjallisuutta Liite 1. Tärinän tulossivut. 2

3 TIIVISTELMÄ Työn tarkoituksena oli tutkia Rantaradan junaliikenteen tärinän sekä runkomelun aiheuttamat rakentamisen rajoitteet ja arvioida niiden haittavaikutukset Keran osayleiskaava alueelle. Selvityksessä on huomioitu nykyisen junaliikenteen lisäksi Espoo Kauklahti kaupunkiradan toteutuminen ratasuunnitelman (2014) mukaisesti. Kyseessä on osayleiskaavan ehdotusvaiheen selvitys. Lähtöaineistona työssä käytettiin mm. Maanmittauslaitoksen kartta aineistoa, Geologian tutkimuskeskuksen ja Espoon kaupungilta saatua maaperäaineistoa, Espoo Kauklahti kaupunkiradan ratasuunnitelmaa (Liikennevirasto, 2014), rata yleissuunnitelmaa (Ratahallintokeskus, 2003), Espoon kaupungilta saatua kaavaluonnosta ja Kuninkaisten puiston alueelle 2011 tehtyä tärinä ja runkomeluselvitystä (Helimäki, lausunto b). Selvityksen pohja aineistoksi tehtiin värähtelymittauksia kaikkiaan yhdeksässä pisteessä maaperästä ja olemassa olevista rakennuksista. Tärinämittaukset ja mittaustulosten analysointi ja tulkinta tehtiin soveltuvien VTT:n julkaisemien ohjeiden mukaisesti. Tutkimusten perusteella rakentaminen on mahdollista koko selvitysalueella. Rantaradan junaliikenteestä aiheutuvan tärinän ja runkomelun vaimentaminen suositusarvojen mukaiselle tasolle on teknisillä ratkaisuilla mahdollista radan välittömässä läheisyydessäkin. Rataosuudella kulkee käytännössä vain henkilöjunia, jolloin raideliikenteen aiheuttama tärinäheräte on lähtökohtaisesti vähäinen verrattuna raskaisiin tavarajuniin. Junaliikenteestä aiheutuvan värähtelyn vaikutusalue on näin ollen paikoittain pehmeästä maaperästäkin huolimatta lyhyt ja mahdolliset vaimennustarpeet koskettavat vain rataa lähimpiä rakennuksia. Tutkimuksen perusteella on mahdollista, ettei edes rataa lähimpiin rakennuksiin tarvita erillisiä teknisiä vaimennusratkaisuja. Tämän vuoksi esitetään, että niille asuinrakennuksille ja muille häiriöalttiita tiloja sisältäville rakennuksille, jotka sijoittuvat kokonaan tai osittain alle 80 metrin etäisyydelle radasta, edellytetään viimeistään rakennuslupavaiheessa laadittavan tonttikohtainen tärinä ja runkomeluselvitys. Teollisuustiloille ja niihin verrattavissa olevien tilojen osalta suojaetäisyyttä ei tarvita lainkaan. Tonttikohtaisella selvityksellä voidaan rakennuspaikkakohtaisesti varmistaa raideliikenteen tärinän vaikutukset ja määrittää mahdollisesti tarvittavat vaimennustoimenpiteet. 3

4 1 YLEISTÄ Tehdyllä selvitystyöllä tutkittiin Rantaradan junaliikenteen tärinän ja runkomelun aiheuttamat rakentamisen rajoitteet ja arvioitiin niiden haittavaikutukset Keran osayleiskaava alueelle. Selvityksessä on nykyisen junaliikenteen lisäksi huomioitu Espoo Kauklahti kaupunkiradan toteutuminen ratasuunnitelman (2014) mukaisesti. Selvitystä varten Promethor Oy mittasi raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Keran alueella kaikkiaan yhdeksässä pisteessä maasta ja olemassa olevista rakennuksista. Mittaustulosten perusteella arvioidaan: selvitysalueen eri osien soveltuminen rakentamiselle rakennusten vaurioriskin kannalta selvitysalueen eri osien soveltuminen rakentamiselle tilojen käyttö ja asumisviihtyvyyden kannalta selvitysalueen rakennuksiin tyypilliseen asuinhuoneeseen aiheutuvaa runkomelutasoa. Selvityksen laadinnan tausta aineistona käytettiin lisäksi mm. Maanmittauslaitoksen kartta aineistoa, Geologian tutkimuskeskuksen ja Espoon kaupungilta saatua maaperäaineistoa, Espoo Kauklahtikaupunkiradan ratasuunnitelmaa (Liikennevirasto, 2014), rata yleissuunnitelmaa (Ratahallintokeskus, 2003), Espoon kaupungilta saatua kaavaluonnosta ja Kuninkaisten puiston alueelle 2011 tehtyä tärinä ja runkomeluselvitystä (Helimäki, lausunto b). Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Toni Niiniviita, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 MITTAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti tai sitä soveltaen. Mittauksista osa tehtiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Miehittämättömissä mittauksissa mittalaitteen herätekynnyksen ylityttyä mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysoitiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan raideliikenteen aiheuttamia signaalin muodon ja keston ja muissa mittauspisteissä samanaikaisesti havaittujen tapahtumien perusteella. Mittaus tehtiin kaikissa mittauspisteissä kolmiaksiaalisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehtiin VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan 1. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyjen tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan ar 1 VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää. 4

5 voa, jota pienempänä viikon aikana 15 suurimman tärinätapahtuman painotettu tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin maasta tai rakennuksesta mitatusta tärinäsignaalista. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään slow aikavakiolla määritetyistä A painotetuista maasta tai rakennuksesta mitatuista tärinän nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuntamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n ohjeen mukaisilla lisätekijöillä. Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. 3 MITTAUSLAITTEET Mittauksissa käytetyt laitteet olivat: datatallentimet Rion DA 20 kiihtyvyysanturit Metra KS 48B/C. 4 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 4.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s]

6 4.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,15 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä 35 muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksenä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 6

7 5 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Rantaradan liikenne selvitysalueen kohdalla koostuu käytännössä vain lähi ja kaukojunista. Rataosuudella ei kulje aikataulun mukaisia tavarajunia. Raideliikenteen aiheuttaman tärinän merkittävä tarkastelualue rajoittuu näin ollen lähelle rataa. Rataosuuden pituus selvitysalueen halki on noin yksi kilometri. Radan ympäristö sekä etelä että pohjoispuolella on nykyisellään teollisuusaluetta. Rataosuudella ei ole runkomeluriskiä lisääviä vaihteita. radan ratasuunnitelman (2014) mukaan vaihteita ei olisi myöskään tulossa kaupunkiradan toteutumisen myötä. Maaperä suunnittelualueella on vaihtelevaa. Radan kohdalta saatavilla olevien maaperätietojen perusteella (rata, yleissuunnitelma 2003, pituusleikkaukset) pintakerroksen alla on noin 0 8 metrin savi /silttikerros, jonka alla ennen kalliopintaa on noin 0 10 metrin hiekka /moreenikerros. Kalliopinta on selvitysalueen rataosuudella vähintään viiden metrin syvyydellä raiteista. radan ratasuunnitelman (2014) perusteella uudet raiteet (etelä ja pohjoispuolinen uusi raide) tullaan selvitysalueella perustamaan osittain paalulaatalle ja osittain perusta massastabiloidaan. Ratkaisu lähtökohtaisesti pienentää ympäristöön kohdistuvaa tärinäherätettä nykytilanteesta. Tärinää mitattiin alueella kaikkiaan yhdeksästä pisteestä. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1 kantakarttaan merkittynä, Kuvassa 2 maaperäkarttaan merkittynä ja kuvassa 3 Keran osayleiskaavaluonnokseen ( ) merkittynä. MP3 MP9 MP8 MP2 MP1 MP6 MP7 MP4 MP5 Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit esitettynä Maanmittauslaitoksen kantakartalla. 7

8 Maaperäkartta Rantaradan ympäristöstä selvitysalueella (pohjakarttojen lähde: Espoon kau Kuva 2. punki). MP9 MP8 MP3 MP2 MP1 MP6 MP7 MP4 MP5 Kuva 3. Mittauspisteiden sijainnit Keran osayleiskaavaluonnokseen ( ) merkittynä. Luonnos on saatu Espoon kaupungilta. 8

9 6 MITTAUSTULOKSET 6.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Koska tärinän hallitseva taajuus on yli 10 Hz, voidaan suositeltavana enimmäisarvona valmiissa rakennuksessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 5 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Paikka Etäisyys lähimmästä raiteesta Resultantti MP1 maa 45 m 0,5 mm/s MP2 maa 65 m 0,1 mm/s MP3 maa 85 m 0,1 mm/s MP4 maa 30 m 2,4 mm/s MP5 maa 60 m 0,3 mm/s MP6 maa 35 m 0,2 mm/s MP7 maa 80 m 0,3 mm/s MP8 rakennuksen sokkeli 40 m 0,1 mm/s MP9 rakennuksen sokkeli 75 m 0,1 mm/s 6.2 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa mm/s (luokka C). Selvitysalueelta mitatut tunnusluvun arvot on esitetty taulukossa 5. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Maasta mitattuja tunnuslukuja ei voi suoraan verrata suunniteltujen uudisrakennusten tiloissa havaittavaan (sallittavaan) arvoon. Uudisrakennuksissa havaittava tärinä on määritetty mittaustulosten perusteella luvussa 6.3. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Tunnusluku v Etäisyys w,95 [mm/s] Mittauspiste Paikka lähimmästä rataa vastaan kohtisuora akselisuun radan suuntainen raiteesta pystysuunta akselisuunta ta MP1 maa 45 m 0,04 0,11 0,11 MP2 maa 65 m 0,02 0,04 0,02 MP3 maa 85 m 0,02 0,03 0,03 MP4 maa 30 m 0,22 0,90 0,61 MP5 maa 60 m 0,07 0,08 MP6 maa 35 m 0,02 0,04 0,04 MP7 maa 80 m 0,02 0,15 MP8 sokkeli 40 m 0,03 0,01 0,01 MP9 sokkeli 75 m 0,02 0,02 0,02 9

10 6.3 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Maasta rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa rakennuksessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti. Arviointimenetelmässä arvioidaan maasta perustukseen ja edelleen perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vaimentumista / vahvistumista käyttämällä yleisen voimistumisen ja resonanssitarkastelun kertoimia. Yleinen voimistuminen kuvaa nimensä mukaisesti värähtelyn mahdollista yleistä voimistumista rakennuksen rungossa tai lattiassa. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian voimakasta resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mahdollisesti ilmeneviä riskejä voidaan välttää rakennusten värähtelyteknisellä suunnittelulla mm. välttämällä tiettyjä jännevälejä ja talon korkeuksia Yleinen voimistuminen Tyypillisesti yleinen voimistuminen määritetään perustuksen värähtelyn vaaka (runko) ja pystykomponentin (lattia) perusteella käyttämällä voimistumiskerrointa k 1 = 1,5. Mittauspistettä 4 lukuun ottamatta yleisen voimistumisen perusteella arvioidut uudisrakennuksissa havaittavan värähtelyn voimakkuudet ovat selvästi suositusarvoa pienemmät (taulukko 6). Mittauspisteessä 4 värähtely on vaakasuunnassa suositusarvon suuruusluokkaa ja pystysuunnassa suositusarvoa pienempää. Mittauspisteessä 4 maaperästä mitatun värähtelyn taajuussisältö painottuu vaakasuunnassa pääosin korkeille taajuuksille, joka vaimenee merkittävästi värähtelyn siirtyessä maaperästä rakennuksen perustuksiin. Tämä on nähtävissä vertailemalla taulukon 5 mittaustuloksia ja taulukon 6 arviointituloksia mittauspisteen 4 osalta. Taulukko 6. Tärinäsignaaleista arvioitu värähtelyn yleinen voimistuminen rakennuksen rungossa ja lattiassa (suositusarvo asuinrakennuksille mm/s). Mittauspiste Paikka Etäisyys lähimmästä raiteesta Rungon värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,runko [mm/s] Lattian värähtelyn yleinen voimistuminen v w1,lattia [mm/s] MP1 maa 45 m 0,07 0,04 MP2 maa 65 m 0,04 0,02 MP3 maa 85 m 0,04 0,02 MP4 maa 30 m 0,33 0,16 MP5 maa 60 m 0,07 0,09 MP6 maa 35 m 0,02 0,01 MP7 maa 80 m 0,01 MP8 sokkeli 40 m 0,02 0,04 MP9 sokkeli 75 m 0,02 0, Rungon resonanssitarkastelu Rungon resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn vaakakomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 4. Toisin sanoen perustuksen vaakasuuntaisen värähtelyn terssikaistaiset arvot kerrotaan kertoimella 4. Jos tarkastelun perusteella joidenkin terssikaistojen värähtelyn suuruus ylittää suositusarvon, tulee rakennusten korkeus mittauspisteen alueella mitoittaa siten, ettei rakennusten rungon ominaistaajuus osu kyseisten kiellettyjen terssikaistojen alueelle. 10

11 Taulukossa 7 on esitetty lasketut suurimmat arvot ja arvoa vastaavan terssikaistan keskitaajuus (muiden terssikaistojen arvot ovat pienempiä). Taulukko 7. Tärinäsignaaleista arvioitu resonanssiin perustuva värähtelyn voimistuminen rakennuksen rungossa (suositusarvo asuinrakennuksille mm/s). Mittauspiste Paikka Etäisyys lähimmästä raiteesta Rungon värähtelyn voimistuminen resonanssin perusteella v w2,runko [mm/s] MP1 maa 45 m 0,08 (16 Hz) MP2 maa 65 m 0,06 (12,5 Hz) MP3 maa 85 m 0,04 (16 Hz) MP4 maa 30 m 0,57 (50 Hz) (muiden terssikaistojen arvo on alle mm/s) MP5 maa 60 m 0,07 (10 Hz) MP6 maa 35 m 0,03 (50 Hz) MP7 maa 80 m 0,08 (50 Hz) MP8 sokkeli 40 m 0,02 (3,15 10 Hz) MP9 sokkeli 75 m 0,02 (3,15 10 Hz) Taulukon 7 perusteella ainoastaan mittauspisteessä 4 resonanssitarkastelun tulos ylittää suositusarvon mm/s. Ylittävä tulos on terssikaistalla f = 50 Hz. Rakennuksen rungon ominaistaajuus riippuu rakennuksen korkeudesta ja millään rakennuskorkeudella rungon ominaistaajuus ei ole 50 Hz. Näin ollen rungon resonanssitarkastelu ei aseta rajoituksia rakennusten kerrosten lukumäärälle Lattian resonanssitarkastelu Lattian resonanssitarkastelu tehdään perustuksen värähtelyn pystykomponentin perusteella käyttäen resonanssikerrointa k 2 = 6. Toisin sanoen perustuksen pystysuuntaisen värähtelyn terssikaistaiset arvot kerrotaan kertoimella 6. Jos tarkastelun perusteella joidenkin terssikaistojen värähtelyn suuruus ylittää suositusarvon, tulee välipohjien ominaisuudet (jännevälit) mittauspisteen alueella mitoittaa siten, että välipohjien ominaistaajuus ei osu kyseisten kiellettyjen terssikaistojen alueelle. Taulukossa 8 on esitetty lasketut suurimmat arvot ja arvoa vastaavan terssikaistan keskitaajuus (muiden terssikaistojen arvot ovat pienempiä). Taulukko 8. Tärinäsignaaleista arvioitu resonanssiin perustuva värähtelyn voimistuminen rakennuksen lattiassa (suositusarvo asuinrakennuksille mm/s). Mittauspiste Paikka Etäisyys lähimmästä raiteesta Lattian värähtelyn voimistuminen resonanssin perusteella v w2,lattia [mm/s] MP1 maa 45 m 0,07 (12,5 ja 16 Hz) MP2 maa 65 m 0,03 (12,5 20 Hz) MP3 maa 85 m 0,03 (12,5 20 Hz) MP4 maa 30 m 0,29 (25 Hz) MP5 maa 60 m 0,14 (16 Hz) MP6 maa 35 m 0,02 (50 Hz) MP7 maa 80 m 0,02 (50 Hz) MP8 sokkeli 40 m 0,09 (10 Hz) MP9 sokkeli 75 m 0,04 (8 Hz) Lattian resonanssitarkastelu ei aseta rajoituksia välipohjien ominaisuuksille. 11

12 6.4 Värähtelyn taajuussisältö Mitatut tärinän taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 6.5 Arvio runkomelutasosta L prm Mitatuista tärinäsignaaleista voidaan arvioida tulevassa rakennuksessa havaittavaa A painotettua runkomelutasoa L prm VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Mitatuista tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. VTT:n menetelmällä mittatuista signaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. L prm [db(a)] Mittauspiste Paikka rataa vastaan kohtisuora akselisuunta akselisuunta radan suuntainen pystysuunta MP1 maa MP2 maa MP3 maa MP4 maa MP5 maa MP6 maa MP7 maa MP8 sokkeli MP9 sokkeli Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaa antavana. 12

13 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Kaikki maasta mitattujen resultanttien arvot ovat selvästi suositusarvoa 5 mm/s pienempiä. Mittaustulosten perusteella raideliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Raideliikenteestä valmiisiin rakennuksiin aiheutuvien tärinätasojen voidaan tärinän taajuussisältö huomioiden arvioida täyttävän (alittavan) uusille normaaleille asuinrakennuksille annetun suositusarvon mm/s koko suunnittelualueella. Suunnitelmatietojen perusteella Kaupunkiradan toteutuminen ei tule pahentamaan Rantaradan junaliikenteen aiheuttamaa tärinäherätettä ympäristöön. Raideliikenteen tärinä ei näin ollen aseta rajoituksia tai erityisvaatimuksia selvitysalueelle rakentamiseen. 7.3 Runkomelu Arviointitulosten perusteella runkomelutaso valmiissa asuinhuoneessa saattaa ylittää radan läheisyydessä suositusarvon 35 db(a). Runkomelu on haaste tyypillisesti kovan maaperän alueella ja kalliopinnan ollessa lähellä ratarakenteita. Arviointitulosten, värähtelymittausten taajuusjakauman, maaperätietojen ja kokemuksemme vastaavista kohteista perusteella runkomelun arviointimenetelmä yliarvioi aiheutuvia runkomelutasoja ja todellinen runkomeluriski selvitysalueella on vähäinen. Arviota tukevat myös mittaustulokset mittauspisteissä MP8 ja MP9 olemassa olevan rakennuksen sokkelista. Tuloksista huomataan, että erityisesti vaakasuuntainen värähtely/runkomelu on selvästi maaperästä mitattua vähäisempää. 7.4 Kaavamerkinnät Kaavamerkintöihin tulisi radan lähialueiden (alle 80 metriä lähimmästä raiteesta) osalta sisällyttää kohta, jossa edellytetään tonttikohtaisen tärinä ja runkomeluselvityksen laatimista viimeistään rakennuslupavaiheessa. Tonttikohtaisella selvityksellä voidaan rakennuspaikkakohtaisesti varmistaa raideliikenteen tärinän vaikutukset ja määrittää mahdollisesti tarvittavat vaimennustoimenpiteet. 7.5 Johtopäätökset Mittaus ja arviointitulosten perusteella: Etäisyydellä 0 80 m radasta Rakentaminen on mahdollista rakenteiden vaurioriskin kannalta (vaurioriskiä ei ole). Rakentaminen on todennäköisesti mahdollista ilman erityisiä toimenpiteitä tilojen käyttöviihtyvyyden kannalta. Suosittelemme tonttikohtaisen selvityksen laadintaa vaimennustoimenpidetarpeen varmistamiseksi viimeistään rakennuslupavaiheessa. Etäisyydellä yli 80 m radasta Rakentaminen on mahdollista ilman erityisiä toimenpiteitä. Esitetyt johtopäätökset koskevat asuinrakentamista ja siihen verrattavissa olevaa tilojen käyttöä. Teollisuustiloille ja niihin verrattavissa olevien tilojen osalta suojaetäisyyttä ei tarvita lainkaan. 13

14 8 LISÄTIETOJA Olli Laivoranta Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. sp. 9 KIRJALLISUUTTA 1. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, A. Talja ja A. Saarinen, Valtion Tekninen Tutkimuskeskus, Espoo Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo Ohjeita liikennetärinän arviointiin, VTT:n tiedotteita 2569, A. Talja, Espoo Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo Standardi NS8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration and Shock Evaluation of Human Exposure To Wholebody Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi

15 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 1 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,5 0,08 0, ,4 0,07 0,35 0, ,4 0,07 0,32 0, ,4 0,06 0,38 0, ,4 0,09 0,33 0, ,4 0,06 0,36 0, ,4 0,07 0,29 0, ,4 0,06 0,33 0, ,4 0,07 0,33 0, ,3 0,06 0,23 0, ,3 0,07 0,34 0, ,3 0,08 0,32 0, ,3 0,06 0,24 0, ,3 0, ,3 0,06 0,32 0,21 MP1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :32 0, :29 0, :29 0, :17 0, :43 0, :29 0, :29 0, :45 0, : :21 0, :45 0, :43 0, :32 0, :12 0, :46 0, :12 0, :43 0, :21 0, :13 0, :53 0, :46 0, :01 0, :44 0, :12 0, :55 0, :43 0, :17 0, :46 0, :44 0, :21 0, :30 0, : :54 0, :47 0, : :44 0, :46 0, : :46 0, :13 0, : :45 0, :28 0, : :17 0,08 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,11 v w,95 = 0,11 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

16 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 2 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,03 0, ,1 0,07 0,09 0, ,1 0,04 0,09 0, ,1 0,08 0, ,1 0,04 0,09 0, ,1 0,03 0,08 0, ,1 0,03 0,08 0, ,1 0,03 0,06 0, ,1 0,04 0, ,1 0,04 0,07 0, ,1 0,03 0, ,1 0,04 0, ,1 0,04 0, ,1 0,02 0, ,1 0,03 0,06 0,06 MP2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :46 0, :13 0, :47 0, :42 0, :47 0, :47 0, :26 0, :42 0, :46 0, :32 0, :46 0, :45 0, :54 0, :47 0, :13 0, :47 0, :02 0, :12 0, :32 0, :47 0, :43 0, :47 0, :15 0, :49 0, :02 0, :46 0, :45 0, :47 0, :47 0, :44 0, :46 0, :32 0, :32 0, :37 0, :21 0, :17 0, :13 0, :46 0, :37 0, :46 0, :15 0, :15 0, :12 0, :45 0, :02 0,02 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

17 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 3 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,04 0,08 0, ,1 0, ,1 0,04 0,08 0, ,1 0,04 0,07 0, ,1 0,04 0,07 0, ,1 0,04 0,07 0, ,1 0,06 0,07 0, ,1 0,07 0, ,1 0,03 0,06 0, ,1 0,03 0, ,1 0, ,1 0,02 0, ,1 0,04 0, ,1 0,03 0, ,1 0,04 0,06 0,06 MP3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :33 0, :33 0, :24 0, :46 0, :24 0, :26 0, :24 0, :26 0, :33 0, :52 0, :52 0, :52 0, :42 0, :18 0, :42 0, :37 0, :13 0, :40 0, :52 0, :40 0, :40 0, :18 0, :35 0, :37 0, :26 0, :41 0, :35 0, :55 0, :40 0, :13 0, :16 0, :16 0, :28 0, :35 0, :46 0, :16 0, :26 0, :34 0, :18 0, :40 0, :53 0, :53 0, :13 0, :57 0, :34 0,02 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,03 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

18 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 4 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,4 0,43 2,42 1, ,0 0,43 2,03 1, ,0 0,54 1,74 1, ,0 0,55 1,76 1, ,0 0,44 2,01 1, ,0 0,48 1,93 1, ,0 0,58 1,81 1, ,9 0,58 1,81 1, ,9 0,58 1,71 1, ,9 0,38 1,83 1, ,7 0,48 1,69 0, ,7 0,43 1,58 1, ,7 0,44 1,64 1, ,6 0,37 1,48 0, ,6 0,41 1,52 0,79 MP4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :30 0, :46 0, :32 0, :21 0, :32 0, :30 0, :46 0, :46 0, :46 0, :45 0, :43 0, :21 0, : :43 0, :44 0, :43 0, :21 0, :43 0, :44 0, :30 0, :45 0, :43 0, :44 0, :44 0, :46 0, :45 0, :46 0, :44 0, :44 0, :21 0, :17 0, :45 0, :45 0, :54 0, :53 0, :43 0, :12 0, :43 0, :53 0, :53 0, :43 0, :17 0, :45 0, :44 0, :43 0,36 v w,95 = 0,22 v w,95 = 0,90 v w,95 = 0,61 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa 1,00 0,80 0,60 0,40 x-suunnassa 1,00 0,80 0,60 0,40 y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

19 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 5 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0,18 0, ,3 0,07 0,25 0, ,3 0,08 0,26 0, ,2 0,07 0,22 0, ,2 0,24 0,18 0, ,2 0,08 0,17 0, ,2 0,16 0,19 0, ,2 0,19 0,16 0, ,2 0,08 0, ,2 0,07 0,16 0, ,2 0,07 0,17 0, ,2 0,04 0,14 0, ,2 0,03 0,08 0, ,2 0,16 0,08 0, ,1 0,07 0,12 0,13 MP5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :41 0, :44 0, :44 0, :44 0, :43 0, :43 0, :28 0, :41 0, :45 0, : :44 0, :45 0, : :45 0, :55 0, : :12 0, :46 0, :55 0, :55 0, :44 0, :12 0, :46 0, :12 0, :43 0, :45 0, : :46 0, :46 0, : :44 0, : :43 0, :44 0, : :13 0, :45 0, : :44 0, :43 0, :28 0, :33 0, :46 0, :33 0, :42 0,04 v w,95 = 0,07 v w,95 = v w,95 = 0,08 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

20 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 6 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,02 0,13 0, ,2 0,02 0,16 0, ,2 0,02 0, ,1 0,03 0, ,1 0,02 0,08 0, ,1 0,02 0,11 0, ,1 0,04 0, ,1 0,01 0,12 0, ,1 0,04 0, ,1 0,03 0,09 0, ,1 0,03 0,04 0, ,1 0,02 0,04 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,02 0,08 0, ,1 0,03 0,07 0,04 MP6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :47 0, : :43 0, :43 0, :13 0, :44 0, :43 0, :46 0, :53 0, :45 0, :18 0, :45 0, :55 0, :47 0, :44 0, :45 0, :47 0, :47 0, :44 0, :47 0, :46 0, :53 0, :02 0, :46 0, :44 0, :44 0, :45 0, :48 0, :32 0, :47 0, :12 0, :46 0, :43 0, :45 0, :47 0, :55 0, :45 0, :53 0, :44 0, :46 0, :51 0, :46 0, :46 0, :45 0, :46 0,03 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,04 v w,95 = 0,04 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

21 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 7 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta. Mittausjakso Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 0, ,3 0, ,2 0,03 0,25 0, ,2 0,03 0,08 0, ,2 0,03 0,11 0, ,2 0,03 0,14 0, ,2 0,03 0, ,2 0,03 0,09 0, ,2 0,03 0,08 0, ,2 0,03 0, ,1 0,03 0,08 0, ,1 0,02 0,11 0, ,1 0,02 0,06 0, ,1 0,02 0,04 0, ,1 0,03 0,09 0,13 MP7 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :47 0, :47 0, :47 0, :13 0, :13 0, :13 0, :47 0, :47 0, :47 0, :02 0, :15 0, : :15 0, : :15 0, :45 0, :43 0, :46 0, :46 0, :32 0, :45 0, :44 0, :53 0, :44 0, :43 0, :44 0, :45 0, :32 0, :45 0, :43 0, :45 0, :47 0, :45 0, :45 0, :46 0, :46 0, :46 0, :45 0, : :53 0, :44 0, : :55 0, :45 0, :32 v w,95 = 0,02 v w,95 = v w,95 = 0,15 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

22 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 8 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista. Mittausjakso 12. ja Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,09 0,03 0, ,1 0,07 0,03 0, ,1 0,02 0,04 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,02 0,04 0, ,1 0,03 0,04 0, ,1 0,03 0,04 0, ,1 0,04 0, ,1 0,02 0, ,1 0,06 0,02 0, ,1 0,03 0,04 0, ,1 0,04 0,04 0, ,1 0,04 0, ,1 0,02 0,04 0, ,1 0,03 0,03 MP8 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :16 0, :34 0, :52 0, :46 0, :06 0, :34 0, :16 0, :23 0, :23 0, :46 0, :24 0, :46 0, :15 0, :46 0, :16 0, :22 0, :15 0, :44 0, :18 0, :44 0, :16 0, :15 0, :46 0, :06 0, :52 0, :53 0, :15 0, :15 0, :08 0, :53 0, :16 0, :53 0, :22 0, :15 0, :15 0, :24 0, :24 0, :04 0, :15 0, :15 0, :16 0, :04 0, :46 0, :44 0, :46 0,01 v w,95 = 0,03 v w,95 = 0,01 v w,95 = 0,01 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

23 Tärinä Liite 1 Raportti PR3507-TÄR01 Espoo, Keran osayleiskaava Sivu 9 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus olemassa olevan rakennuksen sokkelista. Mittausjakso 12. ja Suurimmat resultantit Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Pvm Klo Resultantti Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,1 0,07 0,06 0, ,1 0,07 0, ,1 0,06 0,06 0, ,1 0,06 0, ,1 0,06 0, ,1 0, ,1 0, ,1 0, ,1 0,06 0,03 0, ,1 0,04 0, ,1 0,03 0,03 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,04 0,03 0, ,1 0,03 0,03 0, ,1 0,04 0,03 0,02 MP9 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :46 0, :34 0, :46 0, :18 0, :55 0, :18 0, :34 0, :18 0, :24 0, :24 0, :24 0, :34 0, :16 0, :46 0, :55 0, :52 0, :52 0, :44 0, :16 0, :37 0, :52 0, :44 0, :04 0, :37 0, :37 0, :44 0, :04 0, :46 0, :15 0, :15 0, :15 0, :16 0, :16 0, :16 0, :15 0, :16 0, :15 0, :15 0, :15 0, :46 0, :45 0, :46 0, :15 0, :16 0, :46 0,01 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 v w,95 = 0,02 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa y-suunnassa z-suunta: y-suunta: x-suunta: pystyakseli rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen