Rovaniemen kaupunki Helsinki Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu Rovaniemi

Transkriptio

1 116 Tärinä Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemen kaupunki Helsinki Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu Rovaniemi TÄRINÄSELVITYS Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Mittaukset suoritettu Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Hämeenkatu 32 E TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/16 Sisällysluettelo 1 Yleistä Mittaus- ja arviointimenetelmät Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvo ja kaavamääräys Mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Värähtelyn taajuussisältö Arvio runkomelun enimmäistasosta Tulosten tarkastelua Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Muita huomioita Johtopäätökset Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Alueiden kaavoituskelpoisuus Yhteenveto Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Mittauspistekohtaiset tulossivut Liite 2. Mittauspisteet ja mittaustulokset Liite 3. Junatiedot

3 3/16 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi raide- ja tieliikenteen aiheuttamaa tärinää Rovaniemen Vaaralan alueella. Mittauksia suoritettiin yhdeksässä mittauspisteessä. Tärinää mitattiin suoraan maasta. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus kohteessa 1) rakennusten vaurioitumisriskin, 2) asumisviihtyvyyden ja 3) runkomelun kannalta. Selvityksen ovat laatineet Jani Kankare ja Kimmo Kokki Promethor Oy:stä. 2 MITTAUS- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Tärinämittaukset suoritettiin VTT:n tiedotteen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehtiin VTT:n ohjeiden "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" ja "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa" mukaan. Mittaustulosten tulkinta rakenteiden vaurioitumistodennäköisyyden kannalta tehtiin VTT:n ohjeen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen" mukaan. Kyseisiä ohjeita voidaan käyttää tie- ja raideliikennetärinän arvioinnissa. Rakenteiden vaurioriskiä arvioitiin värähtelyn taajuuspainottamattoman heilahdusnopeuden resultantin maksimiarvon v res avulla. Se määritettiin nopeussignaaleista, jotka saatiin integroimalla mitatut kiihtyvyyssignaalit. Ihmisen kokeman häiriön kuvaamiseksi tärinäsignaaleista laskettiin tunnusluku v w,95 VTT:n suositusten mukaan *. Mitatut tärinäsignaalit taajuuspainotettiin standardin ISO mukaisella kokokehontärinän painotusfunktiolla, minkä jälkeen niistä laskettiin liukuvan tehollisarvon maksimit v w,max. Näistä valittiin 15 suurinta, joiden perusteella laskettiin tunnusluku v w,95. Värähtelyn tunnusluvulla v w,95 tarkoitetaan arvoa, jota pienempänä painotettu värähtelynopeuden tehollisarvo pysyy 95 prosentin tilastollisella todennäköisyydellä. Mittaus suoritettiin miehittämättömänä eli mittauslaitteisto toimi itsenäisesti. Tällöin mittaussignaali tallentui laitteen muistiin, josta se analysointiin myöhemmin. Signaalien pääteltiin olevan liikenteen aiheuttamia mm. tärinäsignaalien kestoajan, muodon ja amplitudin perusteella. Suomessa ei ole standardoitua menetelmää runkomelun arviointiin. Tässä raportissa raideliikenteen aiheuttamaa runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Arvio määritetään Slow -aikavakiolla * VTT:n suosituksesta poiketen tunnuslukujen laskennassa 15 suurinta signaalia valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen. VTT:n suosituksessa suurimmat signaalit valitaan pystysuuntaisten signaalien mukaan kaikille akselisuunnille. Kun käytetyt signaalit valitaan kustakin akselisuunnasta erikseen, laskettu tunnusluku on aina yhtä suuri tai suurempi kuin pystyakselin mukaan valituista signaaleista laskettu. Pystysuunnan mukaan määritetyistä signaaleista lasketut vaakasuuntaiset tunnusluvut saattavat olla todellista pienempiä, erityisesti kun vaakasuuntainen tärinä on merkittävää.

4 4/16 määritetyistä A-painotetuista maasta mitatuista nopeussignaaleista käyttämällä referenssinopeutena 1 nm/s ja muuttamalla saatu tulos runkomelutasoksi VTT:n tiedotteen mukaisia lisätekijöitä käyttäen. 3 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 3.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia rajaarvoja. VTT:n tiedotteen "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002" mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa "Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs- ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet. II. Perinteisesti rakennetut betoni-, tiili- tai puurakenteiset asuin- ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] Resultantin maksimi v res [mm/s] < > < > 30 6 < > Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja-arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta". Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2.

5 5/16 Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyn, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelun suositusarvo ja kaavamääräys Suomessa ei ole virallisia raja-arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 on esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja-arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/35 * 35 Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa.

6 6/16 4 MITTAUSPISTEET Tärinää mitattiin kaikkiaan yhdeksässä mittauspisteessä. Tärinää mitattiin 3-aksiaalisena suoraan maasta kaikissa mittauspisteissä. Mittauspisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 4 ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 1 3. Selvitysalueen maaperä koostuu pääosin moreeni- ja karkearakeisista kerrostumista. Taulukko 4. Mittauspisteiden sijaintikoordinaatit. Mittauspiste Koordinaatit Latitudi Longitudi MP1 66º31.026' 25º52.937' MP2 66º30.864' 25º53.313' MP3 66º30.833' 25º53.477' MP4 66º30.760' 25º53.845' MP5 66º30.714' 25º54.517' MP6 66º30.742' 25º54.554' MP ' ' MP8 66º31.172' 25º52.125' MP9 66º31.066' 25º52.271' Mittauspisteissä maahan upotettiin 500 mm pituinen ja 20 mm paksuinen terästanko, jonka päähän asennettiin kiihtyvyysanturit. Myöhemmin tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z-suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa tai kantatietä vastaan kohtisuoraa akselia y-suunnaksi ja radan/tien suuntaista akselia x-suunnaksi.

7 7/16 Kuva 1. Mittauspisteiden 1,2,8 ja 9 sijainnit. Kuva 2. Mittauspisteiden 2 6 sijainnit.

8 8/16 Kuva 3. Mittauspisteen 7 sijainti.

9 9/16 5 MITTAUSTULOKSET 5.1 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioitiin painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 5 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Liitteessä 1 on esitetty 15 suurinta mitattua resultanttia kaikissa mittauspisteissä. Taulukko 5. Suurimmat havaitut heilahdusnopeuden resultantin arvot (v res ). Mittauspiste Resultantti [mm/s] Pvm Klo MP1 0, MP2 0, MP3 1, MP4 0, MP5 0, MP6 0, MP7 0, MP8 5, MP9 0,

10 10/ Tärinän tunnusluku v w,95 Mittauslaitteiden tallentamista signaaleista laskettiin taajuuspainotettujen heilahdusnopeuksien liukuvien tehollisarvojen maksimit v w,max VTT:n suosituksen mukaisesti. Näistä valittiin jokaisessa mittaussuunnassa 15 suurinta. Näin saatujen v w,max -arvojen keskiarvon ja keskihajonnan avulla lasketut tärinän tunnusluvut v w,95 on esitetty taulukossa 6. Laskuissa käytetyt v w,max -arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 6. Tärinän tunnusluku v w,95 (suositusarvo 0,30 mm/s). Mittauspiste v w,95 [mm/s] z y x MP1 5 0,19 0,22 MP2 4 0,21 0,14 MP3 7 0,38 0,33 MP MP MP6 6 0,36 0,34 MP7 9 0,12 9 MP8 0,27 1,68 1,54 MP9 5 0,22 0,23

11 11/ Värähtelyn taajuussisältö Mitattujen tärinäsignaalien taajuussisältöä tutkittiin FFT-muunnoksella lasketuista taajuusspektreistä. Liitteessä 1 on esitetty tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat terssikaistoittain. Tärinän hallitsevat taajuusalueet on koottu taulukkoon 7. Taulukko 7. terssikaista). Tärinän hallitsevat taajuudet eri akselisuunnissa (sulkeissa merkittävin Mittauspiste Hallitsevat taajuudet [Hz] z y x MP1 > 40 (50) > 40 (50) > 40 (50) MP2 > 10 (12,5) > 10 (16) > 10 (16) MP3 > 10 (40) > 10 (40) > 10 (40) MP MP5 - > 20 (50) > 20 (40) MP6 > 40 (50) > 40 (50) > 40 (50) MP7 < 20 (8) > 10 (50) > 10 (50) MP8 > 20 (40) > 20 (40) > 20 (40) MP9 > 10 (12,5) > 10 (12,5) > 10 (12,5)

12 12/ Arvio runkomelun enimmäistasosta Maasta ja rakennuksesta mitatuista tärinäsignaaleista voidaan arvioida rakennukseen aiheutuvaa runkomelutasoa VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi mukaisesti. Runkomelutaso L prm on tilastollinen suure joka määritetään 15 suurimman tärinätapahtuman perusteella. Arvo kertoo tason, jonka mittaustulos alittaa 95 %:ssa tapauksista. Mitatuista tärinäsignaaleista määritetyt runkomelutasot on esitetty taulukossa 8. Mittaustulokset sisältävät VTT:n suosituksen mukaisen 6 db varmuusvaran. Taulukko 8. VTT:n menetelmällä tärinäsignaaleista arvioidut runkomelutasot L prm. Mittauspiste L prm [db] z y x MP MP MP MP MP MP MP MP MP TULOSTEN TARKASTELUA 6.1 Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Mitattujen tärinäsignaalien merkittävimmät taajuudet ovat osassa mittauspisteitä alle 30 Hz ja osassa yli 30 Hz. Näin ollen vaurioriskiä arvioidaan vertaamalla tärinän resultantin maksimiarvoja suositusarvoon 5 tai 6 mm/s (vertaa luku 3.1). Tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvo 5,9 mm/s on hyvin lähellä suositusarvoa 6 mm/s mittauspisteessä 8. Liikenteen aiheuttama tärinä aiheuttaa rakenteiden vaurioitumisriskin kyseisen mittauspisteen läheisyydessä. Tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvo on selvästi alle 5 mm/s kaikissa muissa mittauspisteissä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että liikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta rakenteiden vaurioitumisriskiä näiden mittauspisteiden läheisyydessä.

13 13/ Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Mittauspisteissä 1, 2, 4, 5, 7 ja 9 mitatut tärinän tunnusluvun v w,95 arvot 4 0,23 mm/s täyttävät (ovat pienempiä) suositusarvon 0,30 mm/s (luokka C) uusille normaaleille asuinrakennuksille. Mittauspisteissä 3 ja 6 tärinän tunnusluvun v w,95 arvot 0,36 0,38 mm/s ylittävät VTT:n suositusarvon uusille normaaleille asuinrakennuksille (C-luokka). Kyseisissä mittauspisteissä värähtelyn hallitsevat taajuudet (40 50 Hz) ovat selvästi tyypillisien rakennuksien ominaistaajuuksien (noin 10 Hz) yläpuolella, jolloin maasta rakennukseen siirtyvässä värähtelyssä esiintyy vaimenemista. Näin ollen voidaan olettaa, että mittauspisteiden 3 ja 6 kohdalle suunnitelluissa rakennuksissa tärinän tunnusluvut täyttävät (ovat pienempiä) suositusarvon 0,3 mm/s (luokka C) uusille normaaleilla asuinrakennuksille. Mittauspisteessä 8 mitattu tärinän tunnusluvun v w,95 arvo 1,68 mm/s ei täytä (on suurempi) suositusarvoa 0,30 mm/s (luokka C) uusille normaaleille asuinrakennuksille. 6.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Mittauspisteissä 1, 3, 4, 6-9 mitatuista tärinäsignaaleista määritetyn arviointituloksen mukaan runkomelutaso L prm asunnoissa on db ja ei näin ollen täytä (ylittää) suositusarvoa 35 db. Lainaus VTT:n tiedotteesta 2468, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arvioiminen, I Esiselvitys. Julkaisussa esitetyt kriteerit, raja-arvot ja arviointiohjeet perustuvat pääasiassa kirjallisuuskatsaukseen ja niiden soveltuvuus tulisi varmistaa mittauksin, jotta Suomen liikennettä, väylää, maaperää ja rakentamistapaa koskevat erityispiirteet tulevat otetuksi oikein huomioon. Koska värähtelyn syntymiseen ja leviämiseen vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä, esitettyä arviointia voidaan pitää toistaiseksi vain suuntaaantavana. Epävarmuustekijöiden vuoksi tärinäsignaaleista määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. Todelliset runkomelutasot pystytään toistaiseksi selvittämään luotettavasti ainoastaan äänitasomittauksilla. 6.4 Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa raiteiden kunnon, junakaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista.

14 14/16 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 7.1 Tärinän aiheuttama rakennusten vaurioitumisriski Mittaustulosten perusteella liikenteen tärinä aiheuttaa rakenteiden vaurioriskin mittauspisteen 8 läheisyydessä. Muualla mittaustulosten perusteella rakenteiden vaurioriski on hyvin vähäinen. 7.2 Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Mittauspisteiden 1-7 ja 9 läheisyydessä tärinän tunnusluvun voidaan arvioida täyttävän VTT:n suositusarvon uusille normaaleille asuinrakennuksille (C-luokka) valmiissa rakennuksessa. Arvio on tehty huomioimalla mittaustulokset sekä tärinän hallitsevat taajuudet (arvio maanpinnan tärinän vaimentumisesta sen siirtyessä rakennukseen). Mittauspisteen 8 läheisyyteen ei suositella rakennettavan asuinrakennuksia ilman tarkentavia selvityksiä tai tärinävaimennusta. 7.3 Tärinän aiheuttama runkomelu Arvioidut runkomelutasot ylittävät suositusarvon mittauspisteissä 1, 3, 4 ja 6-9. Epävarmuustekijöiden vuoksi määritettyjä runkomelutasoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina arvioina. 7.4 Alueiden kaavoituskelpoisuus Mittaustulosten ja niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella mittauspisteen 8 läheisyyteen ei suositella asuinrakentamista ennen tarkentavaa selvitystä. Tarkentava selvitys voidaan tehdä siten, että samanaikaisesti mitataan tärinää 1) kiinteistöllä maasta ja 2) sen läheisyydessä olevasta asuinrakennuksesta sekä rakennuksen vierestä maasta. Tällöin saadaan selville vaimeneeko mittauspisteen 8 alueella tärinä niin voimakkaasti rakennukseen siirtyessään, että asuinrakentaminen ko. kiinteistölle on mahdollista muiden mittauspisteiden alueiden kaavoittaminen asuinrakentamiseen on mahdollista. Suosittelemme kuitenkin tarkentavaa tärinämittausta ainakin pisteiden 3 ja 6 alueilla. Tarkentava mittaus voidaan suorittaa pisteeseen 8 esitetyn kaltaisesti. mittauspisteiden 1, 3 ja 6-9 alueella runkomelun osalta tilanne tulee vielä tarkistaa. Käytännössä tämä tehdään suorittamalla äänitasomittausta valmiissa rakennuksissa mittauspisteiden alueilla.

15 15/16 8 YHTEENVETO Tärinämittaustulosten ja niistä tehtyjen arvioiden perusteella tärinä ei aiheuta rakennuksille rakenteiden vaurioriskiä mittauspisteen 8 lähialuetta lukuun ottamatta tärinä ei todennäköisesti ylitä asuinrakennuksissa asumisviihtyvyyden suositusarvoa mittauspisteen 8 lähialuetta lukuun ottamatta osassa mittauspisteistä tärinäsignaaleista määritetty runkomelu ylittää suositusarvon. Runkomelun määrittäminen tärinäsignaaleista sisältää kuitenkin useita epävarmuustekijöitä eikä varmaa johtopäätöstä runkomelun suositusarvojen ylittymisestä tästä johtuen voida tehdä. Tämän selvityksen perusteella alueelle voidaan kaavoittaa asuinrakennuksia mittauspisteen 8 lähialuetta lukuun ottamatta. Suosittelemme kuitenkin tarkentavia selvityksiä pisteiden 1, 3 ja 6-9 alueille. Kaavamääräyksinä suositellaan esitettävän arvot tärinän ja runkomelun voimakkuudelle asumisviihtyvyyden kannalta tärinän osalta kaavamääräys voidaan muotoilla esim. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että normaaleissa asuinrakennuksissa liikennetärinän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan C arvoa 0,30 mm/s tai voimassa olevaa määräysarvoa. ) runkomelun osalta kaavamääräys voidaan muotoilla esim. Rata- ja tieliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetärinän aiheuttaman runkomelun L prm osalta ei ylitetä suositus-arvoa 35 db tai voimassa olevaa määräysarvoa. ) 9 KIRJALLISUUTTA Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, J. Törnqvist ja A. Talja, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 2006 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT:n tiedotteita 2278, A. Talja, Otamedia Oy, Espoo 2005 Rautatieliikenteen vaikutus rakenteisiin, J. Törnqvist ja O. Nuutilainen, Luonnos, Otamedia Oy, Espoo 2002 Standardi NS 8176.E, Vibration and Shock, Measurement Of Vibration In Buildings From Landbased Transport And Guidance To Evaluation Its Effect On Human Beings, Norjan standardisoimisvirasto, Norja 1999 Standardi ISO 2631, Mechanical Vibration And Shock Evaluation Of Human Exposure To Whole-body Vibration, Osat 1 ja 2, International Organization of Standardization, Sveitsi 1997

16 16/16 10 LISÄTIETOJA Jani Kankare Promethor Oy sp. puh

17 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 1 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 6,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,6 0,12 0, ,6 0,14 0, ,6 0,13 1 0, ,6 0,14 0, , , ,37 0, ,12 0, ,14 0,41 0, ,15 0,33 0, ,10 0,35 0, ,10 0,37 0, ,48 0, ,10 0,32 0, ,10 0,32 0, ,10 0,36 0,45 MP 1 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : :05 0, :33 0, : :05 0, :09 0, : :56 0, :02 0, : :59 0, :19 0, : :05 0, :54 0, : :33 0, :52 0, : :19 0, :05 0, : :39 0, :18 0, : :37 0, :59 0, : :49 0, :05 0, : :59 0, :09 0, : :54 0, :56 0, : :09 0, :57 0, : :09 0, :43 0, : :26 0, :27 0,15 v w,95 = 5 v w,95 = 0,19 v w,95 = 0,22 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 3,0 2,5 1,5 z-suunnassa 3,0 2,5 1,5 x-suunnassa 3,0 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 2,5 1,5 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

18 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 2 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 5,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,7 0,11 0,70 0, ,6 5 0, , , , , ,3 4 0,29 0, ,3 3 0,16 0, ,2 4 0,19 0, ,2 4 0,15 0, ,2 3 0,18 0, ,2 2 0,16 0, ,2 2 0,15 0, ,2 2 0,15 0, ,2 2 0,10 0, ,1 2 0,10 0, , ,11 MP 2 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : :29 0, :11 0, : :11 0, :11 0, : :28 0, :28 0, : :11 0, :29 0, : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :24 3 v w,95 = 4 v w,95 = 0,21 v w,95 = 0,14 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 2,5 z-suunnassa 2,5 x-suunnassa 1,5 1,5 2,5 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 1,5 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

19 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 3 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 6,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,2 0,15 1,15 0, ,1 0,16 0 0, ,9 0,17 0,84 0, ,9 0,11 0, ,9 0,16 0,85 0, ,9 0,14 0,60 0, ,8 0,13 0,79 0, ,8 0,16 0,68 0, ,8 0,15 0,71 0, ,8 0,14 0,72 0, ,8 0,14 0, ,8 0,15 0,70 0, ,7 0,14 0,68 0, ,7 0,14 2 0, ,7 0,15 2 0,70 MP 3 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : :53 0, :53 0, : :43 0, :41 0, : :57 0, :19 0, : :41 0, :38 0, : :10 0, :43 0, : :07 0, :57 0, : :20 0, :56 0, : :28 0, :46 0, : :10 0, :41 0, : :43 0, :43 0, : :38 0, :03 0, : :56 0, :07 0, : :46 0, :28 0, : :41 0, :01 0, : :44 0, :20 0,22 v w,95 = 7 v w,95 = 0,38 v w,95 = 0,33 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 4,0 z-suunnassa 4,0 x-suunnassa 3,0 3,0 4,0 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 3,0 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

20 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 4 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 5,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 3 0,11 0, , , , , , , ,1 1 0, , , , , , , , , MP 4 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : : :01 0, : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :45 2 v w,95 = 2 v w,95 = 3 v w,95 = 7 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa 0,4 0,3 0,2 0,1 0,4 0,3 0,2 0,1 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,4 0,3 0,2 0,1 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

21 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 5 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 6,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x , , ,1 1 0, , , , , , , , , , MP 5 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :46 1 v w,95 = 1 v w,95 = 2 v w,95 = 4 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. z-suunnassa x-suunnassa 0,4 0,3 0,2 0,1 0,4 0,3 0,2 0,1 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 0,4 0,3 0,2 0,1 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

22 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 6 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 6,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,8 0,12 0, ,8 8 0,83 0, ,8 8 0,76 0, ,8 0,10 0,70 0, ,7 0,10 0, ,7 9 0,71 0, ,7 8 0,69 0, ,7 0,11 0,32 0, ,7 0, ,7 0,10 0,37 0, , , , , , , ,6 8 0,44 0 MP 6 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : :11 0, :30 0, : :20 0, :30 0, : :53 0, :20 0, : :00 0, :21 0, : :08 0, :53 0, : :35 0, :00 0, : :00 0, :35 0, : :59 0, :01 0, : :13 0, :13 0, : :21 0, :11 0, : :00 0, :03 0, : :31 0, :46 0, : :33 0, :14 0, : :03 0, :43 0, : :09 0, :46 0,17 v w,95 = 6 v w,95 = 0,36 v w,95 = 0,34 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 5,0 z-suunnassa 5,0 x-suunnassa 4,0 3,0 4,0 3,0 5,0 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 4,0 3,0 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

23 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 7 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 6,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,3 4 0,29 0, ,3 5 0,28 0, ,3 4 0,25 0, ,3 6 0,22 0, ,3 9 0,26 0, ,2 8 0,24 0, ,2 5 0,24 0, ,2 0,21 0,15 0, ,2 8 0,22 0, ,2 0,13 0,20 0, ,2 0,12 0, ,2 3 0,21 0, ,2 0,12 0,19 0, ,2 3 0,21 0, ,2 0,15 0,18 0,12 MP 7 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :52 0, :20 0, :20 0, : :14 0, :09 0, : :35 0, : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :49 5 v w,95 = 9 v w,95 = 0,12 v w,95 = 9 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 1,5 z-suunnassa 1,5 x-suunnassa 1,5 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

24 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 8 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 6,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,9 0,75 5,10 4, ,9 0,66 4,22 3, ,9 0 3,54 2, ,4 0,28 3,33 1, ,3 0,39 2,93 2, ,1 0,28 2,96 1, ,8 0,26 2,79 1, ,8 0,32 1,52 2, ,5 0,33 2,13 1, ,4 0,32 1,73 1, ,3 0,29 6 1, ,3 0,26 8 1, ,2 0,25 1,82 1, ,2 0,29 1,73 1, ,1 0,30 1,14 1,99 MP 8 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x :20 0, :20 1, :20 1, :26 0, :54 1, :54 1, :54 0, :02 1, :26 1, :11 0, :59 1, :11 1, :21 0, :26 1, :01 0, :01 0, :11 1, :59 0, :39 0, : :39 0, :27 0, :00 0, :40 0, :59 0, :01 0, :43 0, :53 0, :47 0, :40 0, :25 0, :39 0, :21 0, :41 0, :40 0, :41 0, :27 0, :59 0, :40 0, :40 0, :11 0, :00 0, :43 0, :43 0, :02 0,76 v w,95 = 0,27 v w,95 = 1,68 v w,95 = 1,54 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 2 z-suunnassa 2 x-suunnassa 15,0 1 5,0 15,0 1 5,0 2 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 15,0 1 5,0 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

25 Tärinä Liite 1 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 9 (9) Mittauspisteen kuvaus: Mittausjakso: 3-aksiaalinen mittaus maasta Suurimmat resultantit Pvm Klo Resultantti (Suositusarvo (max) 5,0 mm/s) Mitatut 15 suurinta resultantin arvoa. Resultantin arvoa käytetään vaurioriskin arvioinnissa. Nopeuden maksimi [mm/s] [mm/s] z y x ,7 7 0,48 0, ,6 0, , , ,4 0,12 0,37 0, ,2 6 0,23 0, ,2 4 0,20 0, ,2 3 0,16 0, ,2 2 0, ,2 4 0,13 0, ,2 3 0,12 0, ,1 2 0,13 0, ,1 2 0,13 0, MP 9 Tunnusluvun laskuissa käytetyt v w,max -arvot (Suositusarvo (max) 0,30 mm/s) Tärinän tunnusluvun v w,95 laskemisessa käytetyt v w,max -arvot. Tunnuslukua käytetään asumis- tai käyttöviihtyvyyden arvioinnissa Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] Pvm Klo v w,max [mm/s] z y x : :06 0, :05 0, : :05 0, :06 0, : :57 0, :57 0, : :39 0, :39 0, : :54 0, : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : v w,95 = 5 v w,95 = 0,22 v w,95 = 0,23 Tärinän spektrit 15:n voimakkaimman tärinäsignaalin keskimääräinen (pylväät) ja suurin taajuuspainotettu taajuusjakauma terssikaistoittain kaikissa mittauspisteissä. 5,0 z-suunnassa 5,0 x-suunnassa 4,0 3,0 4,0 3,0 5,0 y-suunnassa z-suunta: pystyakseli 4,0 3,0 y-suunta: x-suunta: rataa vastaan kohtisuora radan suuntainen

26 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 1 (3) Mittaustulokset (tärinän tunnusluvut) Mittaustuloksena on ilmoitettu tärinän tunnusluku vw,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s.

27 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 2 (3) Mittaustulokset (tärinän tunnusluvut) Mittaustuloksena on ilmoitettu tärinän tunnusluku vw,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s.

28 Tärinä Liite 2 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 3 (3) Mittaustulokset (tärinän tunnusluvut) Mittaustuloksena on ilmoitettu tärinän tunnusluku vw,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s.

29 Tärinä Liite 3 Raportti PR-TÄR1152 Rovaniemi, Vaarala Sivu 1 (1) Junatiedot Tässä liitteessä on esitetty VR Oy:ltä (Ismo Simola) saadut junatiedot. Aikavälillä kulkeneet yli 1000 tonnin painoiset junat (arvioitu ohitusaika Vaaralan kohdalla) pvm klo juna veturi ton pituus aks suunta : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - ROI : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM : DV KJÄ - KEM