Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 19.08.2013 Sivu 1 / 35 Kokoustiedot Aika 19.08.2013 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset:valtuustonsihteeri@espoo.fi tai (09) 816 22441 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 1-2 Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013-2022 sekä 4 vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen 4 Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, asemakaavaehdotuksen 10 hyväksyminen, Bemböle, alue 632100 5 Matinkylän keskus II - Matinkallio, asemakaavan muutos, 21 alue 312003 6 Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 26 työllistämiseksi 7 Valtuustoaloite anonyymin työnhaun kokeilemisesta Espoossa 33 Espoo 8.8.2013 Timo Soini puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 2 / 35 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 8.8.2013 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 3 / 35 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / Vihr.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 4 / 35 1234/00.01.02/2013 Tekninen lautakunta 70 22.5.2013 Kaupunginhallitus 203 17.6.2013 3 Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013-2022 sekä vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh. (09) 816 25104 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013-2022 ja vesihuollon toiminta-alueen karttarajauksen. Sovelletut oikeusohjeet: Vesihuoltolaki 5 ja 8. Liite Oheismateriaali 1 Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2022 2 Espoon vesihuollon toiminta-alue - Muiden kuntien ja julkisyhteisöjen lausunnot Selostus Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013 2022 Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti pääkaupunkiseudun alueellisen, sekä Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja periaatteet. Kehittämissuunnitelmatyön yhteydessä päivitetään myös Espoon alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Espoon vesihuollosta vastaa pääosin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Espoossa toimii lisäksi Suvisaariston vesiosuuskunta sekä Puotisten Vesi Oy.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 5 / 35 Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu myös vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen. Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat alueet ovat Espoossa pääosin taajama- ja haja-asutusalueita, joissa ei ole vahvistettua asemakaavaa. Espoossa on suhteellisen monta HSY:n toiminta-alueen ulkopuolista vedenottamoa ja jätevedenpuhdistamoa, joista suurimmat ovat Pohjois- Espoossa sijaitsevalla Rinnekoti-säätiöllä. Verkostojen laajentamisella asemakaava-alueille tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehittymistä ja kasvua. Espoon asukasmäärä jatkaa kasvuaan mutta lähivuosien asuntorakentamiskohteet sijoittuvat pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toimintaalueen sisään. Asemakaavoitetulla alueella vesihuollon toiminta-alue laajenee rakentamisen aiheuttaman tarpeen mukaisessa aikataulussa. Rinnekodin alue tullaan suunnittelukaudella liittämään HSY:n tai Nurmijärven vesihuoltolaitoksen verkostoon. Verkostoja laajennetaan muille kuin asemakaavoitetuille alueille tässä kehittämissuunnitelmassa esitetyssä aikataulussa HSY:n investointiraamin puitteissa. Alueiden tarkastelu ja priorisointi on tehty seututasolla kattaen koko pääkaupunkiseudun. Ensisijaisiksi kohteiksi nousivat alueet, joissa on suurimmat asukasmäärät ja lisäksi ympäristöllisiä tai terveydellisiä syitä. Toteuttamisjärjestys määritettiin kustannustehokkuuden perusteella. Näistä Vihermäen alueen vesihuolto on jo toteutusvaiheessa. Muut toteutusohjelmaan Espoosta nimetyt kohteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa. Toteutusohjelmaan otettiin lisäksi Kolmperän alue, jonka vesihuollon rakentamisen rahoitus järjestetään KT-sopimuksen perusteiden mukaisesti. Vedenjakelun ulkopuolella on Espoossa nykyään noin 6000 asukasta ja viemäröinnin ulkopuolella noin 6 500 asukasta. Tässä suunnitelmassa ehdotetuilla toimenpiteillä vedenjakelun piiriin saataisiin vuoteen 2020 mennessä noin 600 uutta asukasta ja viemäröinnin piiriin noin 900 uutta asukasta. Suunnitteluprosessi Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi toukokuussa 2012. Espoon työryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Ilppo Kajaste (YKE), Mikla Koivunen (KSK), Maria Lehtinen (YTE), Petri Vainio (TEKE, pj) ja Martti Vehmas (KSK) sekä Maria Lehtisen sijalla 1.1.2013 alkaen Emma Laamanen (YTE). HSY:ltä osallistuivat Toni Haapakoski ja Jukka Saarijärvi. Konsultin, Pöyry Finlandin, projektipäällikkönä oli Jussi Ristimäki. Työryhmä kokoontui kaikkiaan kuusi kertaa. Suunnitelman yhteydessä määriteltiin ensimmäistä kertaa toiminta-alue paikkatietotekniikkaa hyödyntäen ja kehitettiin analyyttinen pisteytysjärjestelmä, jolla yhdenmukaisesti pisteytettiin ja priorisoitiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asemakaavoittamattomien alueiden vesihuollon rakentamisen kiireellisyys. Pisteytyksen perusteella suunnittelukaudella Espoon rakennettavat kohteet ovat Kotimäki,
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 6 / 35 Brobacka ja Oittaa. Lisäksi myöhemmin otettiin erityisperusteilla mukaan Kolmperän alue. Suunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset Kehittämissuunnitelma ja toiminta-alueluonnokset olivat nähtävillä Teknisen keskuksen näyttelytilassa 4.3. - 29.3.2013. Asiasta kuulutettiin Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 27.2.2013. Kehittämissuunnitelman asukasilta pidettiin 29.3.2013 hotelli Kuninkaantien auditoriossa. Läsnä oli 18 osallistujaa. Asukasillassa keskusteltiin neljästä pääteemasta: Kolmperän alueen ottamisesta vesihuollon kehittämisalueeksi, Kotimäen tilanteesta ja huolesta kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamasta haitasta olemassa olevalle asutuksella, Kalajärventien eteläpään asukkaiden huolesta alueen kaivovesien tilasta sekä Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminnan siirtämisestä HSY:n hoidettavaksi. Muiden kuntien, HSY:n ja ELYn lausunnot Kauniaisten ja Vantaan sekä HSY:n lausunnoissa todetaan, että Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu samanaikaisesti muiden kaupunkien kanssa eikä näillä ole Espoon suunnitelmaan huomautettavaa. Helsingin kaupunginhallitus lausuu mm. seuraavaa: Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman kartalle tulee merkitä Luukin ja Pirttimäen ulkoilualueiden keskuksien liittäminen HSY:n vesihuollon toimintaalueeseen. Lisäksi Helsinki lausuu, että haja-asutus -alueiden vesihuollon toteuttamisedellytyksistä ja rahoitustavasta tulisi neuvotella HSY:n kanssa tapauskohtaisesti. Helsinki myös esittää, että HSY:n haja-asutusalueiden investointibudjettia tulisi korottaa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) toteaa mm., että vesihuollon ulkopuolelle jäävien asukkaiden määrää on aina pyrittävä vähentämään kun se on teknis-taloudellisesi mahdollista. Toimintaalueiden osalta ELY-keskus pitää erittäin hyvänä sitä, että toiminta-alue esitetään nyt ensimmäistä kertaa myös karttamuodossa, jolloin yksiselitteisesti selviää mitkä kiinteistöt kuuluvat toiminta-alueeseen ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle. Espoon sisäiset lausunnot Vesihuollon kehittämissuunnitelmasta ja toiminta-alueesta pyydettiin vesihuoltolain mukaisesti myös sisäiset lausunnot Espoo seudun ympäristöterveydenhuollosta sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksilta. Mainituilta taholta oli virkamiesedustaja suunnitelmaa laatineessa työryhmässä.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 7 / 35 Espoon ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Pitkällä tähtäimellä yksityiset vesiosuuskunnat olisi hyvä liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Ympäristöterveydenhuolto esittää myös, että Rinnekodin alue tulisi liittää kunnalliseen verkostoon mahdollisimman nopeasti suunnitelmakauden aikana. Asemakaava-alueen ulkopuolisista alueista Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto katsoo, että Kolmperän ja Vanhakartanon alueen priorisointiarvoa tulisi nostaa; ensin mainitun jätteenkäsittelylaitoksen läheisyyden takia ja jälkimmäisen porakaivojen suuren fluoridipitoisuuden takia. Kaupunkisuunnittelupäällikön lausunnossa todetaan, että suunnitelmaluonnos ja sen liitteenä oleva toiminta-alueluonnos vastaavat kaupunkisuunnittelukeskuksen mielestä hyvin tulevaisuuden kehittämistavoitteita. Espoon ympäristölautakunta kiinnitti lausunnossaan (22.4.) huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Toiminta-aluekartta on pidettävä ajantasaisena ja nähtävillä kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollon rakentamista ympäristölautakunta esittää suunnitelmaluonnoksessa mainittujen alueiden lisäksi Kolmperään ja Kalajärventien eteläpäähän. Erityisen tärkeänä ympäristölautakunta pitää lausunnossaan Kolmperän aluetta mm. Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen läheisyyden takia. Kuntalaisten ja järjestöjen muistutukset Nuuksio-seura toteaa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Nuuksio-seura pitää erittäin myönteisenä vesihuollon toiminta-alueen laajentumista lähivuosina Kotimäen ja Brobackan alueille. Nuuksio-seura esittää, että Kolmperä korjataan ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan ja että Honkamajan tiedot korjataan Nuuksio-seuran esittämään muotoon. Asukkaiden ja yhdistysten lausunnot ovat nähtävänä kokouksessa. Rinnekoti-Säätiö toteaa lausunnossaan, että Rinnekotialueen liittäminen yleiseen vesihuoltoverkostoon on kauan odotettu myönteinen asia. Säätiö esittää, että Rinnekodin vesihuolto tulisi toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Suvisaariston vesiosuuskunta esittää muistutuksessaan toivomuksensa vesiosuuskunnan toiminnan ottamisesta HSY:n hoidettavaksi. Yksittäisten ihmisten muistutuksia tuli kymmenkunta, joista osa oli samansisältöisiä. Muistuttajista Alho, Huttu, Lohikoski, Ruoho ja Toivonen esittivät kunnallistekniikan rakentamista Kolmperään, Brummer, Järvi ja Kaponen esittivät kunnallistekniikan rakentamista Kalajärventien eteläpäähän, Solantie esitti korjauksen Viiskorven alueen toimintaalueluonnokseen ja Halsti toiminta-alueluonnokseen Nuuksiontien varrella ja toiveen muuttaa toiminta-aluekartan pohjakarttaa tilansa kohdalla.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 8 / 35 Lausuntojen ja muistutuksien johdosta tehdyt muutokset kehittämissuunnitelma- ja toiminta-alueluonnoksiin Kolmperän alue Espoon sisäisten lausuntojen (Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristökeskus) sekä kuntalaismuistutusten ansiosta Kolmperän alue päätettiin ryhmän kuudennessa kokouksessa ottaa mukaan asemakaavan ulkopuoliseksi laajenemisalueeksi. Alueen vesihuoltoverkosto suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman kiireellisellä aikataululla. Nuuksiontien varsi välillä Brobacka-Solvalla Nuuksiotien vesijohto ja viemäri välillä Brobacka-Solvalla on rakennettu vuosina 2010-2012. Viemäri on osin paineellinen, joilla osuuksilla siihen ei voi liittyä. Toiminta-aluekarttaa on tarkennettu siten, että siihen on toiminta-alueeksi merkitty tilat, joilla on liittymismahdollisuus vesi- ja viemäriverkkoon. Viiskorven alue Korjataan toiminta-aluekartta vastaamaan todellista tilaa. Kalajärventien pää ja Vanhakartanon alue Kalajärventien pään tilanteen ei katsottu aiheuttavan muutosta alkuperäisen priorisoinnin tuottamaan rakentamisjärjestykseen. Kalajärventien pään, Vanhakartanon alueen ja muiden asemakaavaalueen ulkopuolisten haja-asutusalueiden saattaminen vesihuollon piiriin edellyttää kuitenkin HSY:n investointimäärärahojen nostamista, jota kannattaa jäsenkuntien esittää ja viedä myös strategisena asiana HSY:n hallitukseen. Päätöshistoria Tekninen lautakunta 22.5.2013 70 Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013-2022 ja vesihuollon toimintaalueen karttarajauksen. Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijä korjasi liitteen Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2022 vesiosuuskuntia koskevaa luvun sivulla 25 kuulumaan seuraavasti:
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 9 / 35 Vesiosuuskuntien kehittäminen Espoo esittää, että HSY käynnistää selvityksen yksityisten vesiosuuskuntien (yhteensä 12 kpl Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella) verkostojen laadusta sekä selvittää olisivatko ne halukkaita liittymään HSY:n toiminta-alueeseen. Samalla laaditaan alustava arvio siitä, mitä kustannuksia liittyminen sekä verkostojen saattaminen HSY:n muun verkoston laatutasolle aiheuttaisi. Selvityksen lopputuloksen perusteella päätetään kaupunkien ja HSY:n vesihuollon kehittämissuunnitelmien seuraavassa päivityksessä 2017 jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Uusien verkostojen suunnittelussa tulisi jatkossa noudattaa HSY:n suunnitteluohjeita. Ettei vesiosuuskunta joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, on myös sovittava periaatteet, miten rahoitetaan ja toteutetaan tarvittavat lisäinvestoinnit, jos osuuskunnan runkoverkoston kapasiteetti käy riittämättömäksi alueen kaavoituksesta aiheutuneen lisävedentarpeen takia. Jos yhdyskuntarakenteen muutos on merkittävää, tulee harkita alueen liittämistä HSY:n toiminta-alueeseen. Päätös Tekninen lautakunta: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 17.6.2013 203 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013 2022 ja vesihuollon toiminta-alueen karttarajauksen. Sovelletut oikeusohjeet: Vesihuoltolaki 5 ja 8. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 10 / 35 3353/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 85 8.6.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 76 9.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 6 23.1.2013 Kaupunginhallitus 205 17.6.2013 4 Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Bemböle, alue 632100 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) 816 24149 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 30.5.2011 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit 63150-63157 sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin 64040 sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 632100. Muodostuvat uudet korttelit 63150-63157 ja 64040. Oheismateriaali Selostus - Kaavakartta - Kaavamääräykset Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Alueen kylämäki ja peltoaukea ovat sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Kuninkaantie on osa valtakunnallisesti merkittävää Suurta Rantatietä. Asemakaavaehdotus mahdollistaa pientalokiinteistöjen vähäisen täydennysrakentaminen sekä palvelujen sijoittumisen alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 11 / 35 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Bemböle, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6656, käsittää korttelit 63150-63157 sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet, 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin 64040 sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 632100. Muodostuvat uudet korttelit 63150-63157 ja 64040. Vireilletulo Asia on tullut vireille valtuustoaloitteesta 19.1.2009. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Smeds. Vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa Bemböle 632100 (ent. Smeds) ja vuosien 2011 ja 2012 kaavoituskatsauksissa Bemböle 632100. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 22.2.2010 ja päivitetty 9.1.2012 (kaupungin internet-osoite). Alueen kuvaus Kyseessä on suurimpia säilyneitä keskiajalta peräisin olevia kylätontteja Espoossa, joka on yhdessä Karvasmäen kylän kanssa sijainnut Espoon liikenteellisessä keskustassa. Kylä on kokonaisuutena säilyttänyt perinteisen leimansa hyvin, ja onkin osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alueella kulkee Suuri Rantatie. Alueella sijaitsee Bembölen kahvitupa, joka on tunnettu nähtävyys sekä ruokailu- ja juhlapaikka. Smedsin tilan päärakennus on merkittävä osa historiallista kokonaisuutta, ja on tärkeätä, että se säilyy Bellin pihapiirien
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 12 / 35 (Kahvitupa ja uusi päärakennus) ja yksittäisten muiden rakennusten lisäksi. Kaava-alueella saattaa pihapiireissä olla jäänteitä keskiaikaisesta asutuksesta. Alueella on myös esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Voimassa oleva maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaavassa alue kuuluu Kehä III:n kehittämisvyöhykkeeseen. Alue on taajamatoimintojen aluetta ja virkistysaluetta. Alue kuuluu maakuntakaavassa osoitetun viheryhteystarpeen vaikutuspiiriin. Lisäksi Kuninkaantie eli Suuri Rantatie on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisen palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), yksityisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PK) ja virkistysaluetta (V). Pääosa alueesta on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä ja sen läpi kulkee aluevaraus pääulkoilureitille. Aluetta halkoo Suuri Rantatie, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n ja 32 :n mukaiset kuulemiset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.5.2012 asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 28.5. - 27.6.2012. Nähtävillä oloaikana jätettiin viisi kirjallista muistutusta, kuusi lausuntoa ja kolme toimialojen kannanottoa, jotka ovat vastineineen asian liitteinä. Yksi muistuttaja veti muistutuksensa pois maanomistusolojen muututtua. Kortteliin 64040 tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajia kuultiin erikseen kirjeellä MRA 32 :n mukaan. Asiasta saatiin yksi muistutus. Tehtyjen tarkistusten johdosta kaava-alueen rakennusoikeus laski noin 4 000 kem2. Rakennusoikeuden vähenemin oli maanomistajan uusien tavoitteiden mukaista. Asemakaava Asemakaavaehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkistettu saadun palautteen ja jatkosuunnittelun johdosta. Tarkistusten ja maanomistajien kuulemisen jälkeen katsottiin, että tehdyt tarkistukset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 13 / 35 Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Valtuustoaloitteen tavoitteena on asemakaavalla turvata Bembölen kylän historiallisten osien suojelu ja säilyminen. Kaavoitettavan alueen rajaus sovitettiin ympäröiviin kaava-alueisiin. Erillinen kaavahanke Turuntien muuttamisesta kaduksi on vireillä, joten Turuntie ja sen eteläpuoleiset alueet rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle. Alue on kylämäinen ja väljästi rakennettu. Toisaalta rakennukset sijaitsevat tiiviinä kyläkokonaisuutena, mutta vapaita rakentamattomia alueita on myös runsaasti. Nämä ovat pääosin vanhoja hakamaita ja laitumia. Asemakaavalla pyritään säilyttämään alueen historialliset arvot, mutta myös mahdollistamaan elinvoimaisen kyläyhteisön säilyminen ja alueen toimintojen kehittäminen. Joitakin uusia rakennuspaikkoja osoitetaan. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vähäistä. Alueen länsiosassa sijaitsee työpaikka-alue, jonka toimintaedellytyksiä kehitetään. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 332 261 m2 ja rakennusoikeus on 15 837 kem2, mikä vastaa aluetehokkuutta e = 0,05. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, AO-1 Asuinrakennusoikeus on 2 980 kem2, keskimääräinen korttelitehokkuus on ek=0,13 Korttelialueet muodostuvat pääosin vanhoista, yksityisistä pientalokiinteistöistä. Alueella sijaitsevat mm. Smedsin tilan rakennukset sekä muita arvokkaita rakennuksia. Monet alueen pientaloista osoitetaan suojeltaviksi sr-1- tai sr-2-merkinnällä. Bembölen niitty kasvaa myös tällä alueella ja se on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja suojeltu avoimena maisematilana. Korttelialueet muodostavat keskeisen osan historiallisesta kylämäestä. Korttelialueille on osoitettu erilaisia suojelumerkintöjä, jotta ympäristö ja olemassa olevat rakennukset säilyisivät. Toisaalta tavoitteena on ollut mahdollistaa vähäinen täydennysrakentaminen, jotta kiinteistöt voivat kehittyä. Meluolosuhteiden vuoksi uusia rakennuspaikkoja osoitettiin paikkoihin, joissa on rakennusten sijoittelulla toteutettavissa melulta suojattu piha-alue. Erillispientalojen korttelialue, AO-2
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 14 / 35 Asuinrakennusoikeus on 1490 kem2, keskimääräinen korttelitehokkuus on ek=0,07. Korttelialueet sijaitsevat kaava-alueen itäosassa, joka ei kuulu varsinaiseen historialliseen kylämäkeen, mutta on osa kulttuurimaisemaa peltoaukean reunassa. Tonteille osoitetaan vähän lisärakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja mahdolliseen laajentamiseen. Yksi uusi rakennuspaikka osoitetaan liikennemelun kannalta suotuisalle paikalle. Alueen olemassa olevista pientaloista yksi suojellaan sr-2-merkinnällä. Muut pientalot ovat uudempia, mutta ympäristön mittakaavan kannalta myös tärkeitä. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-1 Bellin päärakennuksen pihapiiri lähialueineen sekä entinen, tyhjä huoltoaseman alue Kehä III:n varressa Kortteli 63150 tehokkuus e=0,15 ja rakennusoikeus on 2 352 kem2 Kortteli 63157 tehokkuus e=0,25 ja rakennusoikeus on 423 kem2 Pääosa korttelialueesta on historiallista kylämäkeä ja siellä sijaitsee Bellin uusi päärakennus pihapiireineen ja talousrakennuksineen sekä Bellinmäkikadun itäpuolella sijaitseva entinen huoltoaseman tontti. Tavoitteena on, että alueen toiminta voi jatkua ja kehittyä. Myös uusien palveluiden sijoittuminen alueelle on mahdollista Bembölen kylän elinvoimaisuutta lisäämään. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-2 Huoltoaseman tontti Tehokkuus e=0,30 ja rakennusoikeus on 1075 kem2 Alueelle osoitetaan hieman enemmän rakennusoikeutta kuin sitä ympäröivälle toimitilakorttelille, sillä se sijaitsee katujen risteyksessä ja on kyläkuvan kannalta merkittävä. Alueella voi sijaita polttoaineenjakelua, mutta tavoite on, että alue kehittyisi sekä toimintansa että kaupunkikuvansa osalta kiinteämmin osaksi kahvituvan ympäristöä. Liikerakennusten korttelialue KL-1 Rakennusoikeus on 575 kem2, keskimääräinen korttelitehokkuus on ek=0,05 Kahvituvan kortteli on alueen tärkein kohde sekä palvelutoimintansa että historiallisen merkityksensä ansiosta. Kaikki korttelin rakennukset ovat suojeltuja. Tavoite on, että korttelin kaupunkikuvaan ei tule oleellisia muutoksia. Pysäköintijärjestelyjä ja alueen rajautumista katuun voidaan kuitenkin kehittää toiminnallisuutta ja liikenneturvallisuutta lisäävällä tavalla. Kahvitupaa ympäröi suojeltava Bembölen niitty, joka osoitetaan avoimena säilytettäväksi alueeksi s-1 merkinnällä.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 15 / 35 Liikerakennusten korttelialue, KL-2 Tehokkuus e=0,30 ja rakennusoikeus on 578 kem2. Alue sijaitsee Kuninkaantien ja Turuntien risteyksessä ja on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Korttelissa toimii puutarhamyymälä, jolle mahdollistetaan laajennusvaraa. Tavoite on, että lisärakentamisella eheytetään risteysalueen kaupunkikuvaa sekä lisätään alueen palveluja. Pysäköinti järjestetään nykyisellä paikallaan tontin koillisosassa. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-3 Tehokkuus 0,25 ja rakennusoikeus on 1 650 kem2. Alueella on kaksi kiinteistöä. Tällä hetkellä alueella toimii yksityinen konehalliyrittäjä ja ravintolayrittäjä. Alueelle saa rakentaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia toimitiloja sekä polttoaineen jakeluaseman. Toimintojen laajentuminen mahdollistetaan. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-4 Tehokkuus on e=0,15 ja rakennusoikeus on 2 590 kem2. Alueella toimii Destian varikko oheistoimintoineen. Destian tavoitteet muuttuivat kaavoituksen kuluessa. Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen toiminnan jatkuminen ja vähäinen laajentuminen. Lisäksi liittymäjärjestelyiden toteuttaminen toimivammaksi Turuntien kehittämisen kannalta huomioidaan kaavassa. Yleisten rakennusten korttelialue, Y Tehokkuus on e=0,20 ja rakennusoikeus on 1 834 kem2 Alueella sijaitsee historiallinen Bembölen koulurakennus sekä Bembölen neuvola. Koulurakennus osoitetaan suojeltavaksi. Neuvolarakennusta voidaan kehittää tai sen tilalle voidaan rakentaa uusi julkinen toimitila. Liikenne ja melusuojaus Bembölen asemakaava-alue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen ja valtakunnallisesti merkittävien väylien välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu pohjoispuolella Kehä III:een, joka on valtakunnallinen pääväylä ja osa E18-tietä, ja etelässä Turuntiehen. Aluetta halkoo Kuninkaantie, joka on historiallisesti merkittävä tieyhteys. Alueen suunniteltu katuverkko tukeutuu nykyisiin katulinjauksiin. Kuninkaantie on alueellinen kokoojakatu. Katuverkko tulee täydentymään muutamilla tonttikaduilla, mm. Bellinmäessä sekä Tollinportissa, josta tulee uusi katuyhteys Kehä III:n ali pohjoiseen Tollinmäen alueelle. Kuninkaantien historiallisen luonteen vuoksi siihen ei ole suunniteltu tehtävän muutoksia. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden sujuva ja turvallinen liikkuminen varmistetaan sekä yhteydet ulkoilureitteihin ja virkistysalueille. Alue on hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueella. Alueen kautta kulkee useita sekä Espoon sisäisiä että seudullisia bussilinjoja, mm.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 16 / 35 Leppävaaraan, Kalajärvelle, Martinlaaksoon sekä Helsinkiin. Linjaautoliikenne käyttää Kuninkaantietä ja Turuntietä. Linja-autoliikenteeseen ei tällä kaavalla ole vaikutusta. Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen määrän lisääntymiseen alueella. Asemakaava-alueen melusuojaustarpeita on tutkittu meluselvityksessä, joka on valmistunut 2011. Meluselvityksessä tutkittiin laskentojen avulla nykyistä sekä tulevaa, ennustevuoden 2030 tilannetta. Selvityksen mukaan alueen melutaso ilman meluntorjuntaa ylittää ohjearvot varsinkin päiväaikaan lähes koko alueella sekä nykyisessä että tulevaisuuden tilanteessa. Alueen pohjoisreunalla Kehä III laidalla on meluvalli, joka tulee vähintään säilyttää nykyisellään tai sitä tulee korottaa. Kehä III:n varteen on rakennettu uusia meluesteitä Pellaksenmäen alueen kohdalle. Kuninkaantielle meluntorjuntaa ei haluta asettaa, koska se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä tieympäristö (VAT-alue) ja näkymät tieltä halutaan säilyttää entisellään. Osalle rakennuksista on asetettu julkisivun ääneneristävyysvaatimuksia. Parhaiten piha-alueet saadaan suojattua melulta tonttikohtaisten meluntorjuntaratkaisujen (rakennusmassojen sijoittelu, meluaidat) avulla. Muut alueet Maisemallisesti arvokas peltoalue, MA-1 Bembölen kylä muodostaa maiseman solmukohdan, jossa tiet, metsät ja pellot kohtaavat. Kylästä on avautunut näkymiä itään, etelään ja länteen. Peltoaukea on hyvin säilynyt ja on oleellinen osa Bembölen maisemakokonaisuutta. Osalle aluetta mahdollistetaan palstaviljelmien sijoittaminen. Näiden ulkonäköä ohjataan asemakaavalla, jotta ne sopisivat mahdollisimman hyvin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemaan. Palstaviljelyalueen ohjeellinen sijainti on valittu siten, että se vaikuttaisi mahdollisimman vähän avoimeen suurmaisemaan. On tärkeätä, että pelto kokonsa ja olosuhteidensa puolesta säilyy viljelykelpoisena, jolloin maisemanhoitoon liittyvät seikat hoituvat elinkeinon harjoittamisen ohessa. Maanviljely tämänkaltaisessa ympäristössä on kaupunkiviljelyä aidoimmillaan. Lisäksi viljelymaisema antaa näkyvän kosketuksen ruuantuotantoon. Alueella osoitetaan myös pääulkoilureitti sekä alueen länsipäähän koulun pallokenttä. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, MY-1 Metsäisellä selänteellä on merkitystä suurmaiseman kannalta, sillä se muodostaa ehjän, metsäisen taustan Bembölen niitylle. Alueen eteläreunassa uuden Bellinrinne-kadun varressa sijaitsee kaksi suojeltavaa rakennusta: vanha makasiini ja viljankuivaaja.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 17 / 35 Suojaviheralueet EV ja EV-1 Suojaviheralueet ovat pääosin melualueilla olevia metsiä ja vanhoja hakamaita. Ne ovat maisemarakenteen ja luonnonminimuotoisuuden kannalta merkittäviä viheralueita, joiden hoitoa ohjataan jossakin määrin kaavamerkinnöin (s-1 ja s-2). Luonnonsuojelualue, SL Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 21.12.2010 perustama luonnonsuojelualue, joka sisältyy Espoon juhlavuoden 550 ha - metsiensuojelualoitteeseen. Pilaantuneet maa-alueet Kortteleiden 64040, 63150, 63151 (osa) ja 63157 aiemmasta toiminnasta johtuen näille osoitetaan kaavamääräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää ennen kaivutoimenpiteitä ja maa-alueet puhdistettava tarvittaessa. Suojelu Alueen suojelukohteet osoitetaan suojelumerkinnöillä, jotka koskevat rakennuksia, pihapiirejä, maisemaa ja kylämiljöötä, muinaismuistoja sekä vanhoja tieympäristöjä. Rakennuksien suojelu osoitetaan sr-merkinnöillä historiaselvitykseen tukeutuen. Kohdemerkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa purkaa, mutta niissä saa suorittaa korjaustoimenpiteitä rakennuksen arvo huomioiden. Sr-1-kategoriaan kuuluvat rakennukset ovat korkeimmassa suojeluluokassa ja ovat sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita että kaupunkikuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Sr-2-merkinnällä osoitetut rakennukset ovat miljööarvoltaan merkittäviä. Käyttötarkoitusmerkinnän jälkeinen /s merkitsee, että alue on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja ympäristö tulee säilyttää. Tällöin kaikki rakentamistoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Myös uudisrakennuksien tuottamaa kaupunkikuvaa ohjataan tällä kaavamääräyksellä. Kaavassa suojellaan myös maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, muinaismuistoja, vanhoja kaivoja ja kellaritonttia sekä vanhaa kylämäkeä. Glimsinjoen varteen osoitetaan luonnonsuojelualue kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Selvitykset ja neuvottelut Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Maisema-analyysi (Kaupunkisuunnittelukeskus, 14.9.2010) - Luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy, 30.11.2010)
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 18 / 35 - Ilmanlaatuselvitys ja Liikenteen meluselvitys (Promethor 4.1.2011 ja 11.1.2011) - Selvitys Bembölen kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta alueesta (Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen, Valkama Oy, 5.4.2011) Alueen maankäyttöä on luonnosteltu yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa. ELY-keskuksen edustajien kanssa neuvoteltiin liikenteen melusta ja sen huomioimisesta asemakaavassa. Maanomistajille järjestettiin aloituskokous syksyllä 2009. Kaavoittajien vastaanotto järjestettiin 24.8.2011. Sopimusneuvottelut Sopimustarve ei ole ylittynyt minkään maanomistajan kohdalla. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.6.2011 85 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Bemböle asemakaava asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Kuninkaantien varren kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, kylämäki, maisema, näkymät jokilaaksoon sekä arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon suunnittelussa. 1.2 Suunnittelussa huomioidaan joen ja puron ranta-alueet sekä suojelun että virkistyksen kannalta. 1.3 Nykyisten kiinteistöjen vähäinen täydennysrakentaminen ja palveluiden kehittyminen mahdollistetaan siten, että suojelukohteet huomioidaan ja alueen ominaispiirteet säilyvät. 1.4 Melusuojauksen toteutusvaihtoehdot selvitetään kaavoituksen yhteydessä. 2 järjestää valmisteluaineistosta osallisille kaavoittajien vastaanoton valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 19 / 35 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.5.2012 76 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bembölen asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 632100, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaan nähtäville 30.5.2011 päivätyn ja 30.4.2012 muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit 63150-63157 sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin 64040 sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 632100. Muodostuvat uudet korttelit 63150-63157 ja 64040, 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausunnon päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.1.2013 6 Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Bembölen asemakaavaehdotuksesta, alue 632100, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 30.5.2011 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit 63150-63157 sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin 64040 sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 632100. Muodostuvat uudet korttelit 63150-63157 ja 64040.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 20 / 35 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Bembölen asemakaavaehdotuksesta, alue 632100, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 30.5.2011 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit 63150-63157 sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin 64040 sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 632100. Muodostuvat uudet korttelit 63150-63157 ja 64040. Kaupunginhallitus 17.6.2013 205 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 30.5.2011 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit 63150-63157 sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin 64040 sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue 632100. Muodostuvat uudet korttelit 63150-63157 ja 64040. Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Alueen maanomistajat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), ote liitteineen - Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 21 / 35 257/10.02.03/2011 Kaupunginhallitus 204 17.6.2013 5 Matinkylän keskus II - Matinkallio, asemakaavan muutos, alue 312003 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. (09) 816 23771 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 8.3.2005 päivätyn, 6.9.2005 muutetun Matinkylän keskus II- Matinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro 6009, joka käsittää korttelin 23292 ja korttelin 23294, 23. kaupunginosassa, (Matinkylä), alue 312003. Oheismateriaali Selostus - Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 18.1.2006 16 - Asemakaavakartta Matinkylän keskus II - Matinkallio / Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6009, käsittää korttelin 23292 ja korttelin 23294 LPA-alueen 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 312003.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 22 / 35 Asemakaavan muutoksella korttelissa 23292 nykyinen autopaikkojen korttelialue, LPA muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi, KT. Korttelin rakennusoikeutta lisätään 14 200 k-m2. Korttelin 23294 LPAalueelle sijoitetaan kortteleiden 23292, 23293, 23294 ja 23295 autopaikkoja. Vireilletulo Korttelin 23292 kaavanmuutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Tiinantölli 7.8.2003 päivätyllä hakemuksella ja hakemusta on 21.1.2004 täydentänyt Kiinteistö Oy Mallanpuisto koskemaan korttelin 23294 LPA-aluetta. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2004 ja kuulutettu Länsiväylässä sekä Hufvudstadsbladetissa 4.2.2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 3.2.2005. Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän ja Matinkallion välissä, ja on osa Matinkylän uuden keskustan aluetta. Nykyisin kortteli 23292 on rakentamatonta lukuun ottamatta sen lounaiskulmassa olevaa muuntamoa. Korttelin 23294 LPA-alueelle on rakennettu autopaikoitusta maantasoon. Kaavanmuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 0,64, ha. Kortteli 23292 on kallioselännettä, joka nousee +21 metrin korkeuteen mpy. Korttelin alueella on osittain avokalliota ja osittain se on harvahkon ja matalan saaristomännikön peittämää tienvarsialuetta. Korttelin 23294 LPA-alueen korkein kohta nousee +20 metriin mpy ja laskee itäosilla +17 metriin mpy. Kaavanmuutosalueen länsipuolella on toimistorakennuksille varattu alue, eteläpuolella asuinkerrostaloalue, itäpuolella lämpökeskus ja pohjoispuolella Länsiväylä. Voimassa oleva asemakaava ja yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 10.9.1998 vahvistama Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen kortteli 23292 on autopaikkojen korttelialuetta, LPA, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Suurin sallittu kerrosluku on viisi. Kortteliin saadaan sijoittaa kortteleiden 23288, 23291 ja 23294 autopaikkoja. Korttelin lounaiskulmassa on muuntamolle varattu alue, pohjois- ja länsilaidassa istutettavaksi merkitty alueen osa. Lisäksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 23 / 35 rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen esteen liikennemelua vastaan. Korttelin 23294 tontti 3 on autopaikkojen korttelialuetta, LPA, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueelle saadaan sijoittaa asuinkerrostalojen autopaikkoja kortteleista 23294 ja 23295. Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa 2030, jonka kaupunginhallitus 27.4.2004 hyväksyi nähtäville, suunnittelualueen länsiosa on työpaikkaaluetta, TP; itäosa asuntoaluetta, A, sekä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, PY. MRA 30 :n ja 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.3.2005 asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville MRA 30 :n mukaisesti mielipiteen esittämistä varten ja pyysi tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 11.4. 10.5.2005. Luonnoksesta annettiin kolme lausuntoa ja jätettiin neljä kannanottoa; yhtään kirjallista mielipidettä ei jätetty. Matinkylä-Olarin alueneuvottelukunnan lausunnossa todetaan, että lisääntyvän liikenteen sujumisen varmistamiseen ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueella on jo nyt ajoittaisia liikenneruuhkia. E.ON Finlan Oyj:n lausunnossa tarjotaan kiinteistöjen lämmitykseen kaukolämpöä. Uudenmaan tiepiirin lausunnossa todetaan, ettei Länsiväylän tiealueelle sallita mitään kortteleihin liittyviä rakenteita tai laitteita. Espoon Veden kannanotossa todetaan, että LPA-alueen itäosassa sijaitsee lämpökeskusta palveleva jätevesiviemäri. Kiinteistöpalvelukeskuksen kannanotossa todetaan, että asemakaavanmuutoksen toteuttaminen edellyttää sopimusneuvotteluja hakijan / maanomistajan kanssa. Espoon ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa muutosluonnoksesta. Teknisellä keskuksella ei ole huomautettavaa muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin seuraavat tarkistukset: - rakennusalojen rajoihin on tehty pieniä tarkistuksia - toimistorakennuksen likimääräinen räystäskorko on lisätty kadun puolelle - ääneneristävyysmääräykseen on tehty pieniä tarkistuksia.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 24 / 35 Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 3.10. 1.11.2005. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Rakennusvalvontakeskukselta pyydettiin kannanottoa, mutta kannanottoa ei annettu. Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty tarkistuksia nähtävillä oloajan jälkeen. Ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi Vahvistetusta asemakaavasta poiketen lähialueen pysäköinti on toteutettu pääosin rakennusten, pihakansien ja katualueiden alaisena maanalaisena pysäköintinä. Näin ollen korttelin 23292 osalta pysäköintitilojen varaus on osoittautunut tarpeettomaksi. Korttelin 23294 LPA- varauksessa on ylitarjontaa kaavan edellyttämiin autopaikkojen minimimääriin nähden, koska autopaikkoja on toteutettu kellaripysäköintinä enemmän kuin kaavaa laadittaessa oli tarkoitus. Asemakaavan muutosluonnos perustuu Arkkitehtitoimisto Hyvämäki- Karhunen- Parkkinen Oy:n 14.4.2003 päivättyyn korttelin 23292 tontinkäyttösuunnitelmaan. Tontinkäyttösuunnitelman mukainen toimistotalovaihtoehto on esitelty kaupunkikuvatoimikunnalle 19.5.2003. Toimikunnan ennakkolausunnossa todetaan: "Ison Omenan ja sen liittymän jäätyä kaupunkikuvassa korostamatta on hyvä tehdä toimistoriville huomattava pääte. Taustalla sijaitsevan kerrostalokorttelin kannalta korkeahko toimistorakennus korttelin pohjoispuolella on hyvä erottamassa asuinkorttelia moottoritiestä. Rakennus ja koko toimistorivi tulee suunnitella ilmeeltään mahdollisimman kevyeksi ja läpikuultavaksi. Massoittelussa on kaavassa annettava mahdollisuus moottoritien suuntaiseen porrastamiseen." Toimistorakennusten korttelialue, KT Korttelin 23292 käyttötarkoitus muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi ja rakennusoikeus on 14 200 k-m². Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/ 70 k-m2. Kaavamuutoksessa on varattu mahdollisuus kahteen maanpinnan alaiseen paikoitustasoon rakennuksen ja pihakannen alla. Uudisrakentamisella korostetaan Länsiväylän puolella toimistorakennusten muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta Espoon pääväylän rajauksessa. Samalla muodostetaan myös melusuojaa läheisen asuinkerrostaloalueen ja Länsiväylän väliin. Alueelle tulee n. 300 työpaikkaa lisää. Autopaikkojen korttelialue, LPA-1
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 25 / 35 Korttelissa 23294 tontin 3 käyttötarkoitus säilyy autopaikkojen korttelialueena, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueelle sijoittuu myös kortteleiden 23292 ja 23293 autopaikkoja kortteleiden 23294 ja 23295 autopaikkojen lisäksi. Suurin sallittu kerrosluku säilyy kahtena. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 17.6.2013 204 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan, kaupungin ja alueen maanomistajan välillä allekirjoitetun maankäyttösopimuksen, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 8.3.2005 päivätyn, 6.9.2005 muutetun Matinkylän keskus II- Matinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro 6009, joka käsittää korttelin 23292 ja korttelin 23294, 23. kaupunginosassa, (Matinkylä), alue 312003. Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 26 / 35 1557/01.01.01/2013 Kaupunginhallitus 201 17.6.2013 6 Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Lindholm, puh. (09) 816 85059 Marja Dahl, puh. (09) 816 57060 Tapio Nieminen, puh. (09) 816 35201 Teemu Haapalehto, puh. (09) 816 83311 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veikko Simpasen ja 38 muun valtuutetun 20.3.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Espoon työllisyystilanne Huhtikuun lopussa 2013 Espoossa oli 9 334 työtöntä työnhakijaa. Vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna 2012 työttömiä työnhakijoita oli 6 817 (+ 36,9 %). Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3 311 (+21,1 %) ja alle 25 -vuotiaita 966 (+78,6 %). Pitkäaikaistyöttömiä, eli yli yhden vuoden yhtäjaksoisesti olleita oli huhtikuun 2013 lopussa 1 899 henkilöä, kun vuonna 2012 samana ajankohtana määrä oli 1487 (+27,7 %). Ulkomaalaisia työttömiä oli Espoossa huhtikuun lopussa 1 701 ja vuotta aiemmin 1 161 (+46,5 %). Työllisyystilanne on siis kehittynyt Espoossa huonoon suuntaan ja erityisen paljon työttömien määrä on kasvanut vertailujakson aikana nuorten ja maahanmuuttajien osalta. Taloudellisen taantuman aikana nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys nousevat työmarkkinatilanteen kiristyessä. Espoossa arvioidaan suurimman osan uusista nuorisotyöttömistä olevan ammatillisen koulutuksen päättäneitä vastavalmistuneita ja/tai pätkätöistä tulleita nuoria. Pitkäaikaistyöttömien tyypillinen ongelma työnhaussa on vanhentunut tai puutteellinen ammatillinen koulutus. Myös elämänhallinnan haasteet voivat olla työllistymisen esteitä. Toimeentulotuessa nuorten osuus on kasvussa. Toimeentulotuen uusia asiakkaita on enemmän kuin ikinä ennen seurantakautena.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 19.08.2013 Sivu 27 / 35 Toimeentulotuessa on näkynyt jo muutamia vuosia pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvu. Ko. pitkäaikaistyöttömät eivät ole enää kirjoilla TEtoimistossa vaan ovat tippuneet työvoimapalveluiden ulkopuolelle. Espoon työllisyydenhoito on keskitetty perhe- ja sosiaalipalvelujen työllisyyspalveluihin Työllisyyspalveluihin kuuluvat työvoiman palvelukeskus sekä työpajatoiminnat. Työvoiman palvelukeskus on poikkihallinnollinen palvelukeskus pitkäaikaistyöttömille. Toimintaan osallistuvat Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Espoon TE-toimisto sekä Espoon vakuutuspiiri KELA. Asiakkaita palvelevat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, työvoimaohjaajat sekä kelan vakuutussihteeri. Työvoiman palvelukeskus ostaa erilaisia valmennus- ja kuntoutuspalveluja ostopalveluina. Espoon kaupungin palkkatuettu työllistäminen ja kuntouttava työtoiminta on keskitetty työvoiman palvelukeskukseen. Palvelu perustuu yhden luukun periaatteelle, jossa asiakas saa kaikki työllistymiseen liittyvät palvelut työvoiman palvelukeskuksesta. Vuonna 2011 Espoon kaupunki tarjosi 137 työttömälle ja viime vuonna 135 työttömälle mahdollisuuden työskennellä palkkatuetussa työsuhteessa kaupungin palveluksessa. Samalla kuitenkin tukikuukausien määrä nousi 797:stä 874:ään. Toisin sanoen, tukityöllistettyjen määrä pysyi lähes ennallaan, mutta tuettujen työsuhteiden keskimääräinen kesto kasvoi. Myös työtehtävien mukaan määräytyvä tuettujen työsuhteiden keskimääräinen palkka nousi hiukan edellisvuodesta ja oli viime vuonna 2606 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tuetun työllistymisen piirissä voidaan arvioida olevan noin 160 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevan valtuustoaloitteen mukaan kaupungin tulisi tarjota työkykyisille työpaikka kaupungin toimialoilta, konserniyhteisöistä tai neuvotteluin Espoossa toimista yrityksistä ja yhteisöistä. Mikäli kaikki Espoon pitkäaikaistyöttömät työllistettäisiin palkkatuen avulla kaupunkikonsernin palvelukseen, voisi työllistämisestä aiheutuvien kustannusten arvioida karkeasti nousevan yli 32 miljoonaan euroon. Arvio perustuu vuonna 2012 toteutuneiden tuettujen työsuhteiden keskimääräisiin, toteutuneisiin kustannuksiin sekä pitkäaikaistyöttömien määrään huhtikuussa 2013. Tukityösuhteisiin on kaupungin vuoden 2013 budjetissa varattu työllisyyspalveluille 2 586 000 euroa. Tämän lisäksi vuoden 2013 talousarvion mukaan yleishallinnossa on valmius kasvattaa palkkatukityöllistämisen volyymia ja reagoida erityisesti teknologiateollisuuteen kohdistuneiden mittavien irtisanomisten jatkumiseen. Yritysten ja yhteisöjen työllistämisestä ja erityisesti yrityksiin työllistämisen potentiaalista löytyy lisää tietoa alla. Espoon työllisyyspalvelut järjestää omana toimintana ja ostopalveluna työpajatoimintaa sekä sosiaalista työllistämistä espoolaisille työttömille. Omaa työpajatoimintaa tarjotaan työhönvalmennuskeskuksesta ja Soukan työkeskuksesta. Ostopalveluna työpajatoimintaa ostetaan mm. Omnian nuorten työpajoilta. Työllisyyspalvelu koordinoi myös laajaa järjestöyhteistyötä mm. Pappilantien järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat