Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta antaa Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta vuosille ja toimintaalueluonnoksesta tekniselle keskukselle seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunta katsoo, että Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa vuosille ja toiminta-alueen päivittämistä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä Espoossa toimivien vesilaitosten ja muiden HSY:n toiminta-alueen kuntien kanssa. Ympäristökeskus on ollut mukana Espoon kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman suunnittelutyötä ohjanneessa työryhmässä. Espoon väkiluku jatkaa nopeaa kasvuaan suunnittelukauden aikana. Tästä syystä ympäristölautakunta pitää erityisen tärkeänä, että kehittämissuunnitelma ja vesilaitosten toiminta-alueet päivitetään jatkossa säännöllisesti. Kehittämissuunnitelmalle esitettyä neljän vuoden päivitysväliä voidaan pitää riittävänä. Suunnitelman mukaan toiminta-alue päivittyy vuosittain kaupungin päätösten mukaisesti. Ympäristölautakunta huomauttaa, että toiminta-aluekartta on pidettävä ajantasaisena ja nähtävillä kaupungin Internet-sivuilla. Kiinteistönomistajan on pystyttävä tarkistamaan kartasta laajeneeko vesihuoltoverkosto hänen kiinteistöllensä lähivuosina. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistusteholle asetetut uudet vaatimukset mennessä. Kiinteistön omistaja voi hakea ympäristölautakunnalta poikkeusta vaatimusten noudattamisesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jos kiinteistö ollaan liittämässä toimintaalueeseen. Vesihuoltolain mukaan kiinteistöillä on liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on pyritty tunnistamaan nykyiseen toiminta-alueeseen kuulumattomat alueet, joilla vesihuolto tulisi järjestää suurehkon asukasjoukon tarpeen ja terveydellisten tai ympäristönsuojelullisten syiden takia. Tarkastelussa on tunnistettu useita tällaisia alueita. Verkostojen laajentamista esitetään kuitenkin vain priorisoinnissa kärkeen sijoittuneelle kolmelle alueelle, jotka ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Ympäristölautakunta huomauttaa, että käytetyillä kriteereillä suurimmat pisteet saavat alueet, joilla on eniten vakituisia asukkaita. Ympäristölautakunnan mielestä suunnittelussa pitäisi vielä tarkastella toiminta-alueen laajentamiseen sellaisille taajaan asutuille alueille, jotka rajoittuvat nykyiseen toiminta-alueeseen ja joilla havaittiin selvä vesihuollon järjestämisen tarve. Tällainen alueita ovat ainakin Kolmperä ja Kalajärventien pää. Niille on aiemmissa kehittämissuunnitelmissa esitetty vesihuollon rakentamista. Valtuuston vuonna 2004 hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Kolmperän vesihuollon rakentamisen arvioitiin alkavan Ympäristölautakunta on esittänyt tekniselle lautakunnalle Kolmperän asuinalueen liittämisestä mahdollisimman nopeasti HSY:n toiminta-alueeseen. Kolmperän vieressä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jossa sijaitseva kaatopaikka on Pohjoismaiden suurin. Yhdessä Ämmässuon maantäyttöalueen kanssa jäte- ja maankaatopaikkatoimintojen alue on laajuudeltaan 1,7 km 2. Ämmässuon- Kulmakorven alueella on myös paljon muuta ympäristöä kuormittavaa ja lähialueiden asukkaiden viihtyvyyttä häiritsevää toimintaa. Kolmperäläiset ovat huolissaan kaatopaikan vaikutuksista alueen pohjaveteen, jota he käyttävät talousvetenään. Ympäristölautakunta esittää, että Kolmperä lisätään kehittämissuunnitelman toteutusohjelmaan ja verkosto rakennetaan alueelle suunnittelukauden alussa. Kehittämissuunnitelman mukaan Kolmperän vesihuollon investointikustannukset ovat arviolta Kolmperän alueella on yli sata asukasta, joten asukasta kohden kustannukset ovat kohtuulliset. Vesihuollon toteuttamista puoltavat myös alueen sijainti runkolinjan vieressä ja mahdollisuus hyödyntää alueelle jo laadittuja vesihuoltosuunnitelmia. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen keskus on päivätyllä kirjeellä pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta. Lausunto pyydettiin jättämään mennessä. Vesihuoltolain mukaan ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista siitä on pyydettävä lausunto ympäristölautakunnalta. Koska ympäristölautakunta ei ehtinyt käsitellä asiaa annetussa määräajassa, ympäristökeskus on antanut lausunnon, jonka lautakunta voi kokouksessaan vahvistaa. Asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa >Asuminen ja ympäristö >Kadut ja puistot >Katuhankkeet >Ajankohtaiset hankkeet >Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Tiivistelmä Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna Samassa yhteydessä määritettiin Espoossa toimiville vesihuoltolaitoksille toiminta-alueet ja laadittiin kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma vuosille Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosiksi laaditaan samanaikaisesti pääkaupunkiseudun alueellisen sekä Helsingin, Kauniaisten ja vantaan kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja periaatteet. Kehittämissuunnitelmatyön yhteydessä päivitetään myös Espoon alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Espoon vesihuollosta vastaa pääosin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Espoossa toimivat lisäksi Suvisaariston vesiosuuskunta ja Puotisten Vesi Oy. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu myös vesiosuuskuntien toiminnan kehittämistä. Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueilla Espoon lähivuosien asuntorakentamiskohteet sijoittuvat pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toiminta-alueen sisään. Asuntoja rakennetaan etenkin Kuninkaankolmion, Suurpellon, Saunalahden Kauklahden, Soukankallion ja Perusmäen Kalajärven alueilla. Näillä alueilla on tarve vesihuollon toiminta-alueen maltilliselle laajentamiselle ennen vuotta Sen jälkeen toiminta-alueen laajentamiselle on tarvetta tämän hetkisten hankerekisteritietojen perusteella lähinnä Kuninkaankolmion, Perusmäen ja Kalajärven alueilla. Vesihuollon kehittäminen toiminta-alueiden ulkopuolella Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat alueet ovat Espoossa pääosin taajama- ja haja-asutusalueita, joissa ei ole vahvistettua asemakaavaa. Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely perustuvat pääosin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Espoossa on useita vedenottamoita ja ympäristöluvallisia jätevedenpuhdistamoita, joista suurimmat ovat Pohjois-Espoossa sijaitsevalla Rinnekoti-säätiöllä. Rinnekodin ja Ketunkorven alueille ollaan laatimassa asemakaavoja, joiden perusteella alueille tulisi toteuttaa vesihuolto. Rinnekoti liitetään suunnittelukauden aikana joko HSY:n tai Nurmijärven vesihuoltolaitoksen verkostoon. Ketunkorven asemakaavan toteutuminen määrittää vesihuollon rakentamisen aikataulun.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Laajentumisalueiden valinnassa pyrittiin tunnistamaan ne alueet, joilla suurehkon asukasjoukon tarve ja terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt vaativat vesihuollon järjestämistä (taulukko 1). Tarkastelun perusteella kehittämissuunnitelmassa esitetään verkostojen laajentaminen asemakaavoittamattomille alueille Kotimäessä, Brobackassa ja Oittaalla. Toiminta-alueen laajentaminen tapahtuu kehittämissuunnitelmassa määritetyssä aikataulussa sille varattujen investointivarojen puitteissa. Alue Vakituisia asukkaita Kotimäki pohjavesi 1,25 Ketunkorpi pohjavesi 1,25 Brobacka pohjavesi 1,25 Rinnekoti 217* 200 vesistö 1,125 Oittaa vesistö 1,125 Vedenkulutus m 3 /d Ympäristösyyt Terveyssyyt Priorisointiarvo Kunnarla- Myllyjärvi pohjavesi, vesistö laatuongelmia 1 *lisäksi hoitopaikkoja ja työpaikkoja Taulukko 1. Mahdollisten laajentumisalueiden tarkastelussa vähintään yhden pisteen saaneet kohteet (maksimi 1,5) Muut taajama- ja haja-asutusalueet, joilla havaittiin tarvetta vesihuollon järjestämiselle, toteutetaan vuoden 2022 jälkeen tai asemakaavoituksen toteutumisen myötä. Vesihuollon kehittämisen vaikutukset Verkostojen laajentamisella asemakaavoituksen mukaisen rakentamisen tahdissa tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehittymistä ja kasvua. Väestöennusteen mukaan Espoon väkiluku kasvaa keskimäärin 1,3 % vuodessa vuosina , mikä tarkoittaa asukasta vuodessa. Suunnitelman mukainen verkostojen laajentaminen muille kuin asemakaavoitetuille alueille merkitsee, että vuoteen 2020 mennessä vedenjakelun piiriin saadaan noin 600 ja viemäröinnin piiriin noin 900 uutta asukasta. Viemäröinnin osalta tämä tarkoittaa, että vajaat 20 % jätevesiviemäröinnin ulkopuolella olevista asukkaista saadaan viemäröinnin piiriin. Ero liittyjien määrässä johtuu siitä, että Oittaalle on jo rakennettu vesijohtoverkosto yli 300 asukkaalle. Kotimäen, Brobackan ja Ketunkorven liittämisellä vesihuoltoon suunnittelukauden aikana on merkitystä alueilla osittain sijaitsevien vedenhankintaa varten tärkeiden alueluokka I:n pohjavesialueiden suojelun kannalta. Oittaan liittäminen viemäriverkostoon vaikuttaa myönteisesti Bodominjärven ja Glomsinjoen vedenlaatuun. Toimintaalueen laajentamisten myötä Rinnekodin, Oittaan ulkoilukeskuksen ja Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamot voidaan liittää jätevesiviemäriin.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 HSY:n antaman koulutuksen ja asiantuntija-avun myötä vesiosuuskuntien toiminta kehittyy. Tiedoksi - Tekninen keskus, kirje

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6