Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä TIETYNTIE 23 12400 TERVAKOSKI 28.4.2016 www.taloskooppi.fi Y-tunnus: 2740100-7

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1952 valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on perustettu betonianturoiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on puru. Julkisivuverhouksena on rapattutiili. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit ja lattialämmitys. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella vesikatteen, ulkopuolisen kosteudenhallinnan, pesutilojen, lämmityksen, sekä osittain käyttövesiputkistojen, viemäriputkistojen ja sähköjärjestelmän osalta. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät lähinnä järjestelmien ikääntymisen tuomaan peruskorjaustarpeeseen tai aloitettujen peruskorjausten loppuun saattamiseen. Kohde on rakennettu rakennus- ja peruskorjausajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Kellarin levytetyt maanvastaiset seinät x x 7 Verhouksen maalipinta on huonokuntoinen x 9 Ikkunat ovat ikääntyneitä / huonokuntoisia x 11 Vesikate on ikääntynyt x 12 Yläpohjan tuulettuminen ei ole riittävää x 13 Wc-tilojen keskeneräisyys x 14 Käyttövesiputkien asennusten asianmukaisuus x 17 Valurautaiset viemärit ovat ikääntyneitä x 17 Ilmanvaihdon toimintaedellytykset eivät ole riittäviä Sähköjärjestelmän alkuperäiset osat ovat ikääntyneitä x 18 x x 19

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tietyntie 23 12400 TERVAKOSKI Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 28.4.2016 3.5.2016 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala ei tiedossa llmoitettu rakennusvuosi 1952 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Ulosottoviraston henkilökuntaa Kiinteistönvälittäjä Omistaja (vuodesta 2009) RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 75 +8 Pilvipouta Huoneilma 49 +22 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla Kohteen rakennuspiirustukset ja kuntotarkastusraportti vuodelta 2002. Asuinrakennus.

5 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto 1 / 2 +kellari Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta Puurunko, purueriste Rapattutiili Puurunkoiset Ensimmäinen välipohja on ns. alalaattapalkisto (päällä koolattu puulattia), toinen välipohja on puurakenteinen Puiset kattoristikot, puru- ja villaeriste Harjakatto Profiilipelti Suorasähkölämmitys Sähköpatterit ja -lattialämmitys Painovoimainen Kuparia ja muovia suojaputkessa Muovia ja valurautaa

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet (perustuu osin myös saatuihin havaintoihin): Salaojat, kattovesiviemärit ja perusmuurin vedeneristys on uusittu vuonna 2002. Vesikate on uusittu mahdollisesti 1980-luvulla. Rännit on uusittu nykyisen omistajan aikana. Yläkerran ullakkotiloja on otettu asuinkäyttöön. Pesuhuone ja sauna ovat peruskorjattu ilmeisesti vuoden 2002 jälkeen, koska vuoden 2002 kuntotarkastusraportissa seiniä on ollut purettuna. Käyttövesiputkia ja viemäreitä on uusittu. Lämmityspattereita on uusittu. Sähköjärjestelmää on uusittu osittain. Makuuhuone, olohuone ja keittiö on lisäeristetty vuonna 1985. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Keittiössä tapahtui vuotovahinko (astianpesukoneen putki vuoti). Vahinko korjattiin vakuutusyhtiön toimesta. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei ole tiedossa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kuntotarkastus vuonna 2002. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Vanhantalon viileyttä. Putkia ei ole jäätynyt. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Omistaja ei ole havainnut tuhoeläintein ja -hyönteisten aiheuttamia vaurioita. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Normaalit painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet / tuuletustarve.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Rakennuksen korkeusasema on kellarilliselle talolle tyypillinen. Asuinkerroksen seinä- ja lattiarakenteet ovat selvästi maanpinnan yläpuolella, kellarin rakenteet sijaitsevat pääosin maapinnan alla. Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Saatujen havaintojen perusteella perusmuurin vedeneristeeksi on asennettu perusmuurilevy. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on asianmukainen sepelitys. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu puutteita. KELLARI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia / osittain verhoiltu tiiliverhouksella. Kodinhoitotilan seiniä on verhoiltu kipsilevyillä. Portaiden alla levyssä on näkyvissä kosteuspilkkuja. Vaurioherkkä verhoilu on kiinni seinässä, jossa voi esiintyä maakosteutta. Kodinhoitotilan lattialaatoitus on paikoin kopoa. Kellarissa olevassa varastohuoneessa on aistittavissa kuolleen pieneläimen tai viemärin hajua. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Kellarin levytetyt seinät on syytä avata ja niiden kunto tarkastaa. Vanhoissa taloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä, sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapilaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä peitettäsi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Kellarin varastohuoneen hajun alkuperä on syytä selvittää.

9 Perusmuurilevy. Kellarin varastohuone. Kodinhoitotilan seiniä on verhoiltu kipsilevyillä. Kosteusjälkiä kipsilevyssä portaiden alla.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Vuoden 2002 kuntotarkastusraportin mukaan salaojat on asennettu. Kattovesien poisjohtamisessa ei havaittu puutteita. Kattovedet on johdettu sadevesiloiskekaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojien tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Tarkastus tehdään kaivamalla nurkkien tarkastuskaivot esiin. Huuhtelu suoritetaan esimerkiksi puutarhaletkulla valuttamalla vettä tarkastuskaivojen kautta salaojaputkiin niin, että salaojaputkien pohjalla oleva liete kulkeutuu seuraavan tarkastuskaivon pohjalle, josta liete kerätään pois. Samalla voidaan todeta salaojien toimintakunto. Kattovedet ovat johdettu hallitusti pois.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Verhouksen maalipinta on paikoin huonokuntoinen. Asukkaan kertoman mukaan se karisee osittain pois. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Verhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Yläkerran hätäpoistumistiessä ei havaittu puutteita. Ikkunan alla on tikkaat. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Rappauksen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (huoltomaalaus 10-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Maalipinnan irtoilu voi johtua useista kerroksista ja niiden sopimattomuudesta toisiinsa. Ennen uutta maalausta vanhat kerrokset on syytä poistaa esimerkiksi hiekkapuhaltamalla. Vanhan, niukasti tuulettuvan verhouksen maalauksessa on syytä huomioida maalin sopivuus alustaansa ja ns. hengittävyys. Yleiskuva. Rappauksen alla on tiiliverhous. 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, puutteita tai riskirakenteita. Alakerran kantavaan seinään on tehty aukko asentamalla ko. kohtaan palkki.

12 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoiden puuosien maalipinta on paikoin haristunut. Ikkunat ovat ikääntyneitä ja niiden lämmöneristävyys on heikko. Ikkunoiden vesipellit ovat asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden korjausta tai uusimista on syytä harkita saavutettava energiansäästö ja huoltotarpeen väheneminen huomioiden. Mikäli ikkunoita uusitaan, on ne suositeltavaa varustaa ns. raitisilmaventtiileillä (ks. kohta ilmanvaihto). Ikkunat ovat hataria. Yleiskuva.

13 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Kiinnitysnaulat ovat paikoin löystyneet. Vesikatteessa on paikoin pintaruostetta. Piipunjuuren pellitykset eivät vaikuta täysin tiiviiltä, mutta yläpohjassa ei ollut havaittavissa vuotoja piipun kohdalla. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Kouruissa on roskaa. Kourut ovat painuneet paikoin. Savupiipun päällä on sadehattu. Olohuoneen pönttöuunin hormissa on runsaasti nokea. Asukkaan kertoman mukaan nuohooja on käynyt n. puoli vuotta aikaisemmin. Lapetikkaat ovat asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Löystyneet naulat on suositeltavaa vaihtaa kateruuveihin. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Lumiesteiden jälkiasennus ei ole aina kannattavaa, sillä ne on vaikea saada ankkuroiduksi riittävästi. Irtoava lumieste voi rikkoa katetta. Putoavan lumen vaaraa voi ehkäistä ohjaamalla kulkureittejä esimerkiksi kasvillisuudella tai suojaamalla niitä katoksilla. Saatujen havaintojen perusteella vesikatteen alla on vanha huopakate, joten katteen uusimiselle ei ole välitöntä syytä, mutta siihen on syytä varautua tulevaisuudessa. Nuohoustarvetta on syytä tiedustella nuohoojalta. Yleiskuva. Hormissa on nokea.

14 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Saatujen havaintojen perusteella alkuperäisillä osuuksilla, jossa eristeenä on purueriste, vesikaterakenteen ja eristeiden väliin on jätetty tuuletusväli. Villaeristetyillä osuuksilla tätä tuuletusväliä ei ole. Tämä ei muodosta välitöntä riskiä, koska aluslaudoitus on varsin tiheä ja laudoituksen päällä on huopakate. Vesikatepellin alapintaan tiivistyvä kosteus ei pääse valumaan eristeisiin. Räystäiden ja päätyjen kautta tapahtuva tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. ALUSKATE Vesikatepellin alla oleva huopaa voidaan pitää aluskatteena. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa vaurioita. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan tuulettumista on syytä tehostaa molempiin harjakolmioihin asennettavilla säleiköillä. Yleiskuva. Villaeristetyllä osuudella ei ole tuuletusväliä.

15 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Tilan pintarakenteet ovat ikääntyneitä, eivätkä suojaa rakenteita vuotovahingon tms. sattuessa. ILMANVAIHTO Tilassa ei ole ilmanvaihtoa. VESIKALUSTEET Wc-istuin on ikääntynyt. Pesuallas on poistettu ja viemäriputkesta tulee viemärin hajua. Vesiputkien asennus on kesken, eikä putkien asennus ole asianmukaista. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan lattian vedeneristystä tai muovimaton asennusta 100 mm seinänostoilla suositellaan (läpiviennit tiivistetään). Tila suositellaan peruskorjattavaksi. Yleiskuva.

16 14.2. Wc (keskikerros) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa on laminaatti. Laminaatti ei suojaa rakenteita vuotovahingon tms. sattuessa. Seinät ovat osin laatoitettu, osin tapetoitu. Katto on paneloitu. ILMANVAIHTO Tilassa ei ole ilmanvaihtoa / ilmanvaihtokanavia. VESIKALUSTEET Pesualtaan hana on ikääntynyt. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan lattian vedeneristystä tai muovimaton asennusta 100 mm seinänostoilla suositellaan (läpiviennit tiivistetään). Yleiskuva.

17 14.3. Pesuhuone (kellari) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ovat kiviainesrakenteisia. Katto on paneloitu. Tilassa on lattialämmitys. VEDENERISTYS Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo vaikuttaa siltä, että se on asennettu 1990-luvulla ja siihen on asennettu nykyaikainen korokerengas ilmeisesti viimeisimmän remontin aikana. Vedeneristeen liittämiseen käytettävää kiristysrengasta ei ollut havaittavissa. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on tämän ikäiselle talolle tyypillinen. Ulkoseinällä on raitisilmaventtiili, jolloin ilma virtaa tilaan väärään suuntaan (nykyohjeistuksen mukaan sen tulisi virrata poispäin tilasta). VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinien alaosissa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kohonneet lukemat jatkuivat myös saunan puolella. Saatujen lukemien ja kosteusalueiden perusteella tilaan ei ole asennettu vedeneristystä. Tämä on ollut joidenkin rakennustapa remontoidessa pesutilaa kellariin, jossa muutoinkin esiintyy maakosteutta. Kosteuden ei havaittu muodostavan riskiä, koska rakenteet ovat kiviainesrakenteisia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan riittävästä ilmanvaihdosta ja lämmöstä tulee huolehtia. Yleiskuva.

18 14.4. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Tilassa ei ole lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on niukka. Tilassa on poistoilmakanava, mutta korvausilmakanavaa ei ole asennettu. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä ei ole kaidetta. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. Kiuas on ikääntynyt. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinien alaosissa (laatoituksen seinänosto) havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia (ks. kohta pesuhuone). TOIMENPIDESUOSITUS Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen. Yleiskuva.

19 14.5. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. Allastaso on vaurioitunut roiskevesistä. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Pesuallastaso on vaurioitunut.

20 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). Tilojen yleisilme on paikoin ikääntynyt ja peruskorjausta vaativaa. Yläkerrassa on tila, joka on ollut aikaisemmin ns. alivuokralaiskeittiö tms. Tilaan tulee viemäriputki (valurautainen). Tilan remontti on kesken. PORTAAT Yläkertaan johtavien portaiden alatasot antavat hieman periksi. Verhoilulevy on hieman irronnut portaiden alta. TOIMENPIDESUOSITUS Portaiden rakenteiden asianmukaisuus on syytä tarkastaa. Portaat antavat hieman periksi. Yläkerran entinen keittiötila.

21 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla ja lattialämmityksellä. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Saatujen havaintojen perusteella pattereita on uusittu. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu puutteita. TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköistenlämmityspattereiden ja -lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Lämmityspatteri. Pönttöuuni.

22 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa ja kuparia. Putkia ei ole asennettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Putket mutkittelevat ja roikkuvat. Putkia ei ole ankkuroitu riittävästi. Viemäriputket ovat muovia ja valurautaa. Valurautaisissa putkissa oli havaittavissa syöpymistä. Kellarin lattianrajassa putki vaihtuu muoviseksi, eli on mahdollista, että talon alla oleva viemäriputkisto on uusittu. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kellarissa. Tilassa on lattiakaivo. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja sijaitsee kellarissa. Varaajan etulevyä ei saatu auki (laatoitus on asennettu levyyn kiinni). VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin täyttävän RakMK D1:n ohjearvot. Alin suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputkien asennukset on syytä saattaa asianmukaisiksi esimerkiksi tilojen remonttien yhteydessä. Tarvittavien töiden laajuutta on syytä kartoittaa esimerkiksi alan urakoitsijan kanssa. Valurautaisten viemäriputkien uusimista suositellaan. Putkia keskikerroksen wc:ssä. Syöpymää valurautaisessa viemäriputkessa.

23 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU ILMANVAIHTOVENTTII- LEIDEN VIRTAUSSUUN- NAT Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu piipun hormien kautta. Vanhoissa taloissa raittiin ilman ajatellaan tulevan ikkunoiden vuotojen kautta. Wc-tiloissa ei ole ilmanvaihtoa. Pesuhuoneen ilmanvaihto on nykyohjeistuksen mukaan vääränsuuntainen. Sisätiloissa oli aistittavissa paikoin viemärin hajua. Pesutilojen ulkoseinillä on ilmanvaihtoventtiileitä. Sisätilojen korvausilman puutteen vuoksi näistä venttiileistä voi virrata sopivissa sääolosuhteissa ilmaa sisäänpäin. Tämä voi aiheuttaa pesutilojen kostean ilman virtausta asuinhuoneisiin. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Rakennuksen ilmanvaihdon toimivuutta on syytä tehostaa tilojen remonttien yhteydessä. 19. Sähköt TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmä on alkuperäisiltä osiltaan saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Johtoja on syytä uusia remonttien yhteydessä.

24 TALOSKOOPPI Hämeenlinnassa 3.5.2016 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 harri.karvonen@taloskooppi.fi Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

25 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

26 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.