Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen tuottaminen ja käyttö, Juha-Pekka Aikola, Sydeksi Oy Perinteiset konstit vai pussillinen uusia, Heikki Ajosenpää, Pro Agria Länsi Maatalouden ajankohtaisseminaari klo 13 15 Kokoustila TANGO
Tavallinen kuluttaja on myytti - meitä on moneksi! Grace lähtee neitsytmatkalleen sunnuntaina 13. tammikuuta, liikennöintinsä se aloittaa 15.1. Laivan keittiömestari, turkulainen Mauritz Engström TS 10.1.2013: H-hetki on varsin lähellä, joten Engström ei ole viime aikoina juuri ehtinyt nukkua. Välillä hän on haalinut menuihin tarvittavia lähiruokatuotteita eri puolilta maakuntaa, välillä taas varmistellut viimeisiä asioita kokeille tarkoitettuun manuaaliin. Asiakaskunta on laaja, ja se näkyy myös listoissa. Samalla kertaa pitää miellyttää hyvin erilaisia ja eriikäisiä ihmisiä. Toisaalta pitää pitää kiinni perinteistä (kuten seisovan pöydän kaalikääryleistä tai kahvilan lohi- ja katkarapuleivistä) ja toisaalta taas tarjoilla uutuuksia ja seurata trendejä. Engström kannattaa lähi- ja luomuruokaa, ja sitä on tuotu paljon Gracellekin. Lähiruoka on hieno suuntaus. Ensinnäkin se työllistää, toisekseen turhat kuljetusmatkat jäävät pois. Sillä tavalla saa myös erinomaisia raakaaineita! Joskus lähiruuan käyttö tosin tuo omat haasteensa. Engström on soitellut viime viikkoina ympäriinsä saadakseen yhteen jälkiruokaan tarvittavaa ternimaitoa. Lopulta sitä löytyi Pöytyältä sadan litran verran.
Kaikenkokoisia tapahtumia kaikenkokoisille toimijoille.. Maalaistentori Teurastamolla Farmer s Market -henkisen toritapahtuman takana ovat viljelijät itse ja pääosassa tuoreet luomu- ja lähiruokatuotteet. Tarjolla on mm. kyytönmaitotuotteita, puurobaari, luomujäätelöä ja juustoja sekä tietysti tuoreita vihanneksia ja kasviksia.
Monenmoista yrittäjää
Kaikki ei vaan aina onnistu vaikka olisikin puhtaat jauhot pussissa...
Viljelykasvien luomusato vuonna 2012: Luomuviljojen osuus on edelleen vähäinen Tiken mukaan luomuviljaa tuotettiin 2012 yhteensä 82 miljoonaa kiloa, mikä oli 2,2 % koko Suomen viljantuotannosta. - Leipäviljan (vehnä ja ruis) osuus oli 20 miljoonaa kiloa ja - rehuviljan (ohra, kaura ja seosvilja) 62 miljoonaa kiloa Lähde: http://www.maataloustilastot.fi/luo muviljojen-osuus-edelleenv%c3%a4h%c3%a4inen_fi Luomurukiin tuotantomäärä oli 5,1 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenesosa Suomen koko ruistuotannosta. Kokonaissato oli yli miljoona kiloa edellisvuotta vähäisempi pienemmän tuotantoalan vuoksi. Luomurukiin keskisato, 1 580 kiloa hehtaarilta, oli myös edellisvuotta hieman pienempi ja vain puolet tavanomaisen tuotannon keskisadosta. Luomuvehnää tuotettiin runsas 15 miljoonaa kiloa eli hieman edellisvuotta enemmän. Luomuvehnän kylvöala oli viime kesänä hieman edellisvuotta suurempi, mutta korjuuala lähes sama eli 7 000 hehtaaria. Luomuvehnän keskisato oli 2 190 kiloa hehtaarilta eli runsas puolet tavanomaisen tuotannon keskisadosta. Luomurehuviljasadosta (ohra, kaura ja seosvilja) yli puolet oli kauraa. Luomukauran määrä 39 miljoonaa kiloa oli 3,5 prosenttia Suomen koko kaurantuotannosta. Luomuohran sato oli 7 miljoonaa kiloa eli alle 0,4 prosenttia Suomen koko ohrantuotannosta. Luomuvalkuaisen tuotanto edelleen nousussa Valkuaiskasvia ja viljaa sisältävä seoskasvusto tuotti vuonna 2012 lähes 13 miljoonan kilon sadon, mikä oli lähes 3 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Suurempi kokonaissatomäärä johtui tuotantoalan kasvusta tuhannella hehtaarilla. Härkäpavun luomuviljely oli lisääntynyt hyvin vähän edellisestä vuodesta. Satoa saatiin runsas 3 miljoonaa kiloa, ja keskisadoksi arvioitiin 1 790 kiloa hehtaarilta eli edellisvuotta enemmän. Korjuuala oli 1 900 hehtaaria, mikä oli viidesosa Suomen koko härkäpapupintaalasta. Luomusadon osuus oli 16 prosenttia härkäpavun kokonaissadosta. Luomuherneen tuotanto oli hieman edellisvuotta pienempi. Kokonaissato oli 1,4 miljoonaa kiloa ja korjuuala 800 hehtaaria. Luomuherneen osuus Suomen koko hernetuotannosta oli 16 prosenttia. Tuoreviljan osuus kasvaa Jyvinä tuotetun sadon lisäksi luomuviljaa käytettiin myös tuoreviljana. Vehnää, ohraa, kauraa ja seosviljaa korjattiin tuoreviljaksi yhteensä 4 300 hehtaarin alalta eli 1 300 hehtaaria isommalta alalta kuin edellisenä vuonna. Tuorevilja-ala oli kymmenesosa luomuviljan kokonaiskorjuupinta-alasta. Kokoviljasäilörehuksi korjattiin 11 miljoonaa kiloa sekä tuoresäilöviljaksi 7 miljoonaa kiloa yhteensä 18 miljoonaa kiloa.
Luomutuotannon kehitysnäkymät hyvät MMM tilasi TNS Gallupilta selvityksen luomu-tuotannon kehitys-näkymistä. Mukana oli 595 luomutilaa. Kysely tehtiin 2012. Luomutilojenkannattavuusodotukset lähivuosina ovat paremmat kuin tavanomaisten tilojen vihannes- ja marjanviljelyä lukuun ottamatta. Jos kiinnostuksensa siirtyä luomuun toteuttaisi puolet kiinnostusta ilmaisseista viljelijöistä, luomulla olisi 17 prosenttia peltoalasta ja luomutilojen osuus nousisi 15 prosenttiin vuonna 2016. Lähde: http://www.mmm.fi/attachments/l uomu/6a6qsmqzs/luomutuotanno n_kehitysnakymat.pdf Oma jaksaminen, tilan peltoala ja oman työvoiman määrä rajoittavat eniten luomukotieläintilojen kilpailukykyä. Kaikista tiloista 14 prosenttia on kiinnostunut luomukasvinviljelystä. Eniten kiinnostusta luomutuotantoon siirtymiseen on lammas- ja emolehmätiloilla. Tuotteiden parempi hinta, parempi kannattavuus, pienemmät tuotantokustannukset, ekologisuus, kasvava luomutuotteiden kysyntä ja kasvintuotannossa myös mahdollisuus luopua tavanomaisista tuotantopanoksista ovat syitä luomukiinnostukselle. Nykyiset luomumaito- ja nautatilat pysyvät luomussa tuotteen hyvän hinnan, kannattavuuden ja kysynnän vuoksi. Luomulammas- ja viljatiloja kannustaa jatkamaan ekologisuus ja tavanomaista tuotantoa parempi kannattavuus. Maito- ja nautatilat, joiden kasvinviljely on luomussa, mutta joita ei kiinnosta siirtää kotieläimiä luomuun, katsovat, että tilalla ei ole tarpeeksi peltoa tai luomu on vaikea toteuttaa ja byrokratiaa on liikaa. Sikatilat, joilla kasvinviljely on luomussa, mutta jotka eivät ole kiinnostuneita siirtämään kotieläimiä luomuun, pitävät esteenä kannattavuutta ja luomurehun saatavuutta ja hintaa. Myös byrokratia pelottaa. Tavanomaisilla viljatiloilla suurimmat esteet siirtyä luomuun ovat mahdollinen rikkakasviongelma, liian työläs tuotantotapa ja koko tuotannosta luopuminen (eläkkeelle siirtyminen yms).
Synteettiset torjunta-aineet ja elintarvikelisäaineet, geenimuuntelu jalostus- ja lajikekehityksessä, fossiiliset tuotantopanokset.. VAI järkevä maatalouspolitiikka ja Reilu Kauppa, puhdas ruoka, tuotantoeläimet lajinmukaisissa oloissa, monimuotoinen ympäristö