Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki LUONNOS Päivitetty 28.11.2011 Toimitettu kuntaan 28.11.2011 1
Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen kesto... 3 3 Palveluprosessit ja -rakenne... 3 4 Investoinnit... 13 5 Hankkeet... 13 6 Talousraami ja sen kohdentaminen... 16 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 17 8 Sopimuksen liitteet... 17 9 Sopimuksen seuranta... 17 10 Allekirjoitukset... 17 LIITE: Maisema-yhteenveto... 18 2
Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, 93100 Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa 1.1.2012 31.12.2012. 3 Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle 2012. Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Lapsiperheiden kotipalvelussa on otettu käyttöön palveluseteli. Tarve on ollut satunnaista, palvelu järjestetty tähän saakka kotihoidosta. omana toimintana. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Kustannusvaikutus noin 1500-2000. Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla haasteita. Työnjaollisesti toteutetaan siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koor- 3
Yksikössä tulee olla perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakasmäärien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. dinoi. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoiman saatavuus on huono. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelu on alueella laitosvaltaista. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti sukulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Alueella on ollut tähän mennessä liian vähän, tai ei ollenkaan perhehoitajia. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja kustannusten korvaukset. Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä 15-29 -vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palve- Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä, heillä on päihteidenkäyttöä Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. 4
luverkoston toimintaa tehostamalla. ja heitä on paljon lastensuojeluasiakkuudessa. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta - kuntayhtymä) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus on 25 % = 28 175 jakautuen vuosille 2011-2012. Kuntien rahoitusosuus jakaantuu kunnan asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta. Kehittämistyöhön käytettävä työaika. Toteutetaan Sosiaalisujuvahankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Toimeentulotuen palvelutakuut toteutuvat. Pudasjärvellä on ollut ajoittain vaikeuksia pysyä toimeentulotuen palvelutakuuajoissa. Tilannetta on vuonna 2011 jouduttu korjaamaan mm. määräaikaisella etuuskäsittelijän resurssilla. Toimeentulotuen työprosessien kehittämiseen käytettävä työaika. Mahdollinen lisäresurssi etuuskäsittelytyöhön. Tarkentuu. Mahdollinen lisämäärärahatarve katetaan toiminnan tehostamisen kautta säästyvistä määrärahoista. Osallisena Suomessa hanke; sote-palvelujen toimintamallien kehittäminen alkuarviointi- ja kotouttamistyössä. Uusi kotouttamislaki edellyttää kaikille maahanmuuttajille tehtävää alkuarviointia. Lakisääteisten kotoututumissuunnitelmien laatiminen on tärkeä kotoutumisen työväline. Toteutetaan Osallisena Suomessa hankkeen kautta. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Toteutetaan Osallisena Suomessa -hankkeen kautta. Lapsiperheiden kotipalvelussa on palvelutarpeisiin ja palvelujen myöntämisen kriteeristöihin suhteutettuina riittävät resurssit. Lapsiperheiden kotipalvelu tukee perheen selviytymistä akuutissa tilanteessa ja turvaa lapsen arjen sujumisen järjestämisen silloin, kun perhe tarvitsee apua vakavassa kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Tarkentuu. Mikäli lisämäärärahan tarvetta, niin neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön resurssi on Pudasjärvellä hyvä. Selvite- 5
tään palvelujen myöntämisen kriteeristöjen ja palvelujen kohdentumisen toimivuus. Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. tarvetta, työ tehdään virkatyönä. Koulukuraattoriresurssia on vahvistettu. Työpanosta myydään myös ammatilliselle oppilaitokselle. Pudasjärvellä on ollut suosituksiin nähden liian pieni koulukuraattoriresurssi. Koulut ovat etäällä toisistaan. Ammatillisella oppilaitoksella ei ole ollenkaan omaa koulukuraattoria. Yksi uusi koulukuraattorivakanssi perhepalveluihin. Käytetään lastensuojelun laitosvaltaisuuden purkamisesta säästyvää määrärahaa tähän. Vammaispalvelut Vammaispalvelun sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittäminen; vuonna 2011 on perustettu vammaispalvelun sosiaalityöntekijän virka. Vammaispalvelun sosiaalityön piirissä on paljon asiakkaita ja kustannukset ovat erittäin suuret verrattuna muihin Oulunkaaren kuntiin. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja Pudasjärven perhepalvelujen esimies. Vammaispalvelun sosiaaliohjauksen resurssitarve tarkentuu vuoden 2012 aikana (mahdollinen vakanssin lakkaaminen). Erityisryhmien asumispalvelut; Neli-Iikkalan toiminnan muuttaminen tukiasumisyksiköksi. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja Pudasjärven perhepalvelujen esimies. Ei lisäresurssin Erityisryhmien asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa; riittävä määrä asuntoja, asumisen tukipalvelut toimivat. Kunnissa on ollut huonosti saatavilla erityisryhmille soveltuvia pieniä asuntoja. Asuntojen tavoitetilan lukumäärä tarkentuu. Toteutetaan omana kehittämistoimintana yhteistyössä Pudasjärven kaupungin kanssa. Vastuuhenkilöt sosiaalijohtaja, perhepalvelujohtaja ja Pudasjärven per- Tarkentuu. Mahdollinen lisämäärärahatarve katetaan toiminnan tehostamisen kautta säästyvistä määrärahoista. 6
hepalvelujen esimies. Asumisen taitojen opetteluun liittyvän toimintamallin mahdollisesti tarvitsemat lisäresurssit. Työ- ja päivätoiminta Avo- ja tuetun työn lisääminen. Kehitysvammaisten avo- ja tuettu työ on valtakunnallisten linjausten mukainen kehitysvammaisten työtoimintojen tavoitetila. Työkeskukset ovat työhönvalmennuskeskuksia, jossa/josta valmennetaan ja ohjataan avo- ja tuettua työtä normaaleissa työpaikoissa. Pudasjärvellä on vielä tarvetta lisätä tätä. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja vastaava ohjaaja. Ei lisäresurssin Päihdepalvelut Päihdehuollon työn sisältöjä on kehitetty. On vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi-Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella. Neuvolapalvelut Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset on toimintana siirretty osaksi perhepalvelut/neuvolapalvelujen palveluprosessia. Neuvolapalvelujen henkilöstömitoitus on valtakunnallisten suositusten tasolla. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ovat toimintana Oulunkaaren linjauksen mukaisesti osana perhepalveluja. Pudasjärvellä on osittain neuvolatyön henkilöstömitoitussuositukset ylittyneet ja vakanssisiirron avulla saadaan korjattua tilannetta. Yhden terveydenhoitajan vakanssin siirto terveyspalveluista perhepalveluihin. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisesti yhtenäisiä työkäytäntöjä. Toteutetaan Virtahankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Perhekeskuksen rakentuminen perheiden kokonaisvaltaiseksi Perhekeskuksen muodostamisesta terveysaseman Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. Riit- Tilatarpeiden kustannusvaikutuksista 7
palvelukeskukseksi on edennyt kolmivaiheisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. ns. neuvolapäätyyn on tehty suunnitelma. Tilat ovat kuitenkin osoittautumassa liian pieniksi perhekeskuksen tarpeisiin nähden, koska terveyspalvelut tarvitsivat alkuperäistä suunnitelmaa enemmän tiloja. tävät toimintatilat perhekeskustoiminnalle. neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu. Syksyllä 2011 on täytetty pysyvästi 5/7 lääkärin virkaa, joista yhden haltija on virkavapaalla. Osaaikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien poissaolojen kompensoiminen edes sijaistyövoimalla on hyvin haasteellista. Ei vaadita lisävakansseja. Lääkärityövoiman optimaalinen rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Pysyvää parannusta ei ole näköpiirissä. Käynnissä on jatkuva rekrytointi. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 35 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Viikonloppuvastaanotto (la klo 9-17 ja su klo 11-17) Erityisesti maanantait, mutta myös perjantait, ovat kiireisiä vastaanotolla, kun viikonloppuina on vain päivystys Oulussa. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen viikonloppuvastaanoton käynnistämisestä. Käynnistäminen omana työnä ei onnistu rekrytointivaikeuksista johtuen. Käynnistäminen edellyttää ulkoistamista ja kilpailuttamista. Lisämäärärahan tarve selviää kilpailuttamisen jälkeen. Alustavan arvion mukaan yli 100 000 / vuosi. 8
Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla terveyspalvelujen lohkoilla. Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähköpostilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Päivä- ja työtoiminnan kehittämistä on jatkettu. Tällä tavalla mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan. Vähennetään raskaampien hoitomuotojen Resurssi on ollut liian niukka ja haavoittuvainen. Resurssivaje estää tarkoituksenmukaisen avohoidon kehittämisen. Tarvitaan koulutettua, osaavaa, motivoitunutta ja tällaiseen työhön sitoutuvaa henkilökuntaa. Kustannusten nousu mielenterveystoiminnoissa noin 45 000. Tarkoitus kattaa perhepalveluiden ostopalveluiden vähenemisellä. Etenkin ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kannalta olisi tärkeää saada täytettyä avoinna oleva psykologin vakanssi. Psykologien rekrytointi on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Pyritään täyttämään vakanssi, jolloin voidaan lopettaa ostopalvelut. Ei kustannusvaikutuksia. Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. 30-paikkaiselle osastolle ei saa kertyä liikaa pitkäaikaishoidettavia, koska silloin joudutaan ostamaan lyhytaikaishoitoa ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Optimi pitkäaikaispotilaiden määrä on 5-8. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Ei kustannusvaikutuksia. 9
Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona 2012. Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Toiminta on palautettu oman palvelutuotannon piiriin 1.8.2012 alkaen mikäli mahdollista. Perusedellytys on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Ostopalvelusopimus päättyy kesällä 2012. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Nykyinen henkilökunta siirtyy pääosin Oulunkaaren palvelukseen. Vuodelle 2012 ei muutosta. Vuodesta 2013 eteenpäin selvä alenema kunnan tth:n kustannuksiin, mikäli tth siirtyy omaksi toiminnaksi. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna 2012. Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito Kotihoidon palveluseteli käytössä. Kotihoidon palveluseteli on käytössä omaishoitajien vapaapäivissä 300 /kk/asiakas. Asiakkuuksia neljä. Määrärahavaraus kotihoidon palveluseteliin vuonna 2011 on 20 000, siivous/tukipalvelut 22 000 ja kauppakassi ym. 4 000, yhteensä 46 000. Tarkennetaan palvelusetelin kohdentaminen taajama-sivukylät. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Palvelusetelimääräraha vuonna 2012 on 437 000, josta tehostetun palveluasumisen palvelusetelin osuus 391 000. (vuonna 2011: 355 000 ). Tiliryhmä Avustukset kotitalouksille ei kuitenkaan nouse vuodesta 2011. Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoitajien vapaapäivien järjestelyt ja palveluohjaus toi- Omaishoidon tuen asiakkaita 98. Määrärahataso on riittävä. Omaishoitajien vapaapäivät järjestetään Lakkarin 9 Vanhuspalvelujohtaja päättää tuen myöntämisestä. Vastuuhenkilöt: Lakkarin vastaava hoitaja, asumi- Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla 320 000. 10
mivat hyvin. vuorohoitopaikalla ja 3 asiakasta saa palvelusetelin. sen palveluesimies. Palvelujen oikea kohdentaminen. Oikea henkilöstörakenne ja mitoitus. Kotihoidon kustannustietoisuus. Vaihtoehtoiset toimintamallit. Kotihoidon resurssien kohdentaminen ei optimaalista. Työkäytännöissä kehitettävää. Vastuuhenkilöt: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Toteutetaan osin Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilönä vanhuspalvelujohtaja. Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Palvelujen oikea kohdentaminen. Oikea henkilöstörakenne. Kotihoidon kustannustietoisuus. Vaihtoehtoiset toimintamallit. Toteutetaan Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Toteutetaan Johtamisen tiekartta hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Kylien kotihoidon palvelujen toimiva ja kustannustehokas järjestäminen; Kevyen hoidon toimintamallin eteneminen osana Harva-hanketta. Prosessi työvaiheessa. Viidellä kylällä työskentelee kylätyöntekijä. Toteutetaan erillisen hankkeen avulla sekä omana kehittämistoimintana. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Päivätoiminta aloitettu 2/2011 2,5 pv viikossa. Kysynnän ja asiakasmäärän kasvun vuoksi vuonna 2012 päivätoimintaa järjestetään 3,5 pv viikossa. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Henkilötyöpanos on 1,5 työntekijää päivätoiminnassa noin 10 kk (sulut noin 2kk/vuosi). Asumispalvelut Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Laitosvaltainen palvelurakenne muutettu tehostetun asumispalvelun paikoiksi, joita on 50 omana toimintana, ostopalveluna 48 ja palvelusetelillä 13. Tuetun asumisen paikkoja on 11. Yhteensä asumispalvelun paikkoja on 122. 11
Asumispalvelujen yksikköjen kilpailuttaminen vuonna 2012. Yläkartanon sopimus päättyy vuoden 2012 lopussa. Vastuutahona järjestämiskeskus. Nettokustannukset vuonna 2012 940 700. Ikäihmisten asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kaupungin kanssa. Ikäihmisille on tarjolla toimintakykyä tukevia senioriasuntoja. Yhteistyötä tehdään mm. Vanhustentaloyhdistys ry:n kanssa. Esteettömän seniorirakentamisen suunnitelma vireillä. Vastuu: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Hoivahoito Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Hoivapaikkamäärä (37) on riittävä tarkasteltuna vuoteen 2025 asti. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ei lisäresursointia tai määrärahan Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Yhteiskäyttöautoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. 7 autoa kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon, 1 auto hallinnon virkakäyttöön. Käyttöä seurataan ja autojen mahdollinen lisätarve arvioidaan. Arvioitu säästö noin 6000 8000 /auto/vuosi. Logistiikkaa on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. KOKO-logistiikkaselvitys valmistuu loppuvuonna 2011. Täsmentyvät suunnitelman pohjalta. Tavoitellaan palvelun laadun parantumista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu. 1.5.2011 voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hytetyöryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna 2012. 12
Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Terveyspalveluihin kohdentuu noin 250 000 euroa investointeja vuodelle 2012. Erittely kaupungin talousarviossa. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna 2012. Lisätietoja hankkeista www.oulunkaari.com. ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on 1.9.2011 31.12.2013. Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. 13
Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä 2012. Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteutetaan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille 2011 2013 Pohjois-Suomen EAKR - toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat 650 404 euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla 1.10.2010-31.10.2012. Hankkeen kustannusarvio on 95 341 euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on 14
saada 15-29-vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina 2011-2012 ja kokonaiskustannusarvio on 2 126 473, josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on 28 175. Asumisselvitys Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) selvitetään 31.12.2011 mennessä kuntien ja kunnan yhtiöiden/liikelaitosten omistamien asuntojen määrä, laatu/kunto ja pitkän tähtäimen karkea kunnossapitosuunnitelma kiinteistökohtaisesti. Kartoitus on jatkoa Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman asuin- ja elinympäristöjen kehittämistyölle, jolla on Oulunkaaren kuntayhtymässä tehty selvitys rakentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja teknisten palvelujen kehittämiseksi sekä selvitys haja-asutusalueen väestön tulevaisuuden asumisen ja palvelujen tarpeesta. Nyt kartoitetaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaiden tuleviin asuntotarpeisiin. Harva-toimintamalli Pudasjärven kaupungin ja Oulunkaaren yhteistyönä työstetään kuvausta Harva-toimintamallista ja sen toimenpiteistä. Harva-toimintamallin avulla pyritään kehittämään alueellista elinvoimaa ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tiedot täydentyvät Harva-työryhmän työskentelyn edetessä. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 15
6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% 2011-2012 Perhepalvelut Tuotot 1 224 369 1 091 200 1 028 600-5,74 Kulut 7 286 467 8 081 036 7 529 622-6,82 Netto 6 062 098 6 989 836 6 501 022-6,99 Terveyspalvelut Tuotot 1 048 021 966 256 951 200-1,56 Kulut 6 123 267 5 657 106 6 197 735 9,56 Netto 5 075 246 4 690 850 5 246 535 11,85 Vanhuspalvelut Tuotot 1 806 479 1 831 800 2 166 600 18,28 Kulut 7 631 535 7 749 616 8 181 310 5,57 Netto 5 825 056 5 917 816 6 014 710 1,64 Leikkaukset Tuotot 0 Kulut -202 743 Netto -202 743 Oma tuotanto yhteensä Tuotot 4 078 869 3 889 256 4 146 400 6,61 Kulut 21 041 269 21 487 757 21 705 924 1,02 Netto 16 962 400 17 598 501 17 559 524-0,22 Työllistäminen 18 139 50 083 50 000-0,17 Tukipalvelut 2 754 982 2 824 250 2 963 540 4,93 Sote-hankkeet 31 498 41 099 37 200-9,49 Sisäiset 813 650 695 867 926 940 33,21 Oma tuotanto yhteensä 20 580 668 21 209 800 21 537 204 1,54 Erikoissairaanhoito Tuotot 293 168 262 000 220 000-16,03 Kulut 10 366 852 9 952 200 10 355 296 4,05 Netto 10 073 684 9 690 200 10 135 296 4,59 Koko kunta yhteensä Tuotot 4 372 037 4 151 256 4 366 400 5,18 Kulut 35 026 389 35 051 256 36 038 900 2,82 Netto 30 654 352 30 900 000 31 672 500 2,50 16
7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma 2011-2012 Talousarvio 2012 9 Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kaarina Daavittila Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 17
LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2010 2011 2012 510 400 500 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 7 7 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 387 555 487 Aikuispsykososiaaliset Kulut 197 226 221 810 243 520 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 8 480 3 000 3 200 Aikuispsykososiaaliset Netto 188 746 218 810 240 320 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 27 27 38 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 9 581 9 581 11 679 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 26 225 31 034 18 277 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 74 87 59 Aikuispsykososiaaliset Kulut 708 066 837 930 694 522 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 85 008 100 300 25 521 Aikuispsykososiaaliset Netto 623 058 737 630 669 001 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat 36 50 80 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät 4 017 3 000 4 000 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 104 1 468 1 748 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 10 25 35 Aikuispsykososiaaliset Kulut 39 747 73 570 139 830 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 7 200 9 700 Aikuispsykososiaaliset Netto 39 747 66 370 130 130 Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 1 541 1 425 1 776 Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN 945 039 1 133 310 1 077 872 KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 93 488 110 500 38 421 Aikuispsykososiaaliset NETTO 851 550 1 022 810 1 039 451 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon 86 98 98 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 527 467 610 Aikuispsykososiaaliset Kulut 45 346 45 760 59 781 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 372 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 44 974 45 760 59 781 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 6 5 6 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 2 190 1 825 1 825 hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 4 311 5 468 5 042 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 12 15 17 Aikuispsykososiaaliset Kulut 25 868 27 340 30 254 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 15 000 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 25 868 12 340 30 254 18
Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 222 166 370 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 197 238 116 Aikuispsykososiaaliset Kulut 43 702 39 500 43 000 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 43 702 39 500 43 000 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 1 241 1 088 1 267 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 1 237 943 1 267 (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 114 916 112 600 133 035 Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 372 15 000 0 Aikuispsykososiaaliset NETTO 114 544 97 600 133 035 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 1 059 954 1 245 910 1 210 907 kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 120 141 137 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 93 860 125 500 38 421 tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 966 094 1 120 410 1 172 486 Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 4 953-282 - 795 Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 971 047 1 120 128 1 171 691 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet 420 251 535 Aikuissosiaalityö / asiakasperhe 388 821 589 Aikuissosiaalityö Kulut 163 046 206 049 315 065 Aikuissosiaalityö Tuotot 23 492 15 000 96 700 Aikuissosiaalityö Netto 139 554 191 049 218 365 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet 526 496 470 Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe 3 359 3 622 2 837 Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita /1000 60 56 53 asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut 1 766 622 1 796 727 1 333 619 Aikuissosiaalityö Tuotot 649 642 663 200 559 000 Aikuissosiaalityö Netto 1 116 979 1 133 527 774 619 Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat - - - Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat 18 10 51 Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä 510 1 560 1 334 oleva Aikuissosiaalityö Kulut 9 176 15 602 68 020 Aikuissosiaalityö Tuotot 2 048 9 000 12 300 Aikuissosiaalityö Netto 7 128 6 602 55 720 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä 264 264 0 Aikuissosiaalityö Kulut 1 938 843 2 018 378 1 716 704 Aikuissosiaalityö Tuotot 675 182 687 200 668 000 Aikuissosiaalityö Netto 1 263 661 1 331 178 1 048 704 Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus 0 0 0 Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 1 263 661 1 331 178 1 048 704 19
Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden 106 99 98 määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 1 346 1 846 1 675 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 8 % 8 % 7 % Hoito ja hoiva / asiakas 3 216 3 775 3 844 Hoito ja hoiva Kulut 340 894 373 700 376 700 Hoito ja hoiva Tuotot 0 4 000 4 500 Hoito ja hoiva Netto 340 894 369 700 372 200 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä 632 635 589 Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman 198 200 205 piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,15 2,15 2,25 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste 5 834 5 500 6 020 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 16 % 11 % 17 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas 4 366 4 177 5 245 Hoito ja hoiva Kulut 2 759 192 2 652 192 3 089 380 Hoito ja hoiva Tuotot 447 874 347 800 577 950 Hoito ja hoiva Netto 2 311 318 2 304 392 2 511 430 Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät 0 850 1 128 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 0 87 70 Hoito ja hoiva Kulut 0 74 310 79 460 Hoito ja hoiva Tuotot 0 5 000 8 500 Hoito ja hoiva Netto 0 69 310 70 960 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät 36 090 36 040 36 850 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 12 751 10 794 11 200 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 9 % 8 % 9 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 123 112 113 Hoito ja hoiva Kulut 4 435 554 4 025 770 4 163 021 Hoito ja hoiva Tuotot 927 814 872 100 946 400 Hoito ja hoiva Netto 3 507 740 3 153 670 3 216 621 Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät 9 623 14 081 14 965 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta 15 894 12 438 13 630 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3 % 3 % 4 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 165 106 164 Hoito ja hoiva Kulut 1 591 070 1 496 470 2 449 779 Hoito ja hoiva Tuotot 392 068 390 400 639 400 Hoito ja hoiva Netto 1 199 002 1 106 070 1 810 379 Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät 18 162 15 773 14 910 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 163 207 182 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat - - - Hoito ja hoiva Kulut 2 959 140 3 259 855 2 717 850 20
Hoito ja hoiva Tuotot 319 666 526 705 273 501 Hoito ja hoiva Netto 2 639 475 2 733 150 2 444 348 Hoito ja hoiva Kulut yhteensä 12 085 850 11 882 297 12 876 190 Hoito ja hoiva Tuotot 2 087 422 2 146 005 2 450 251 Hoito ja hoiva Netto 9 998 428 9 736 292 10 425 938 Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus - 2 609 2 715-105 827 Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 9 995 819 9 739 007 10 320 112 Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias 12 576 12 365 13 399 Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 96 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat 198 225 230 Kuntoutus / terapia-asiakas 677 553 497 Kuntoutus jonotusaika kk - - - Kuntoutus Kulut 134 097 124 382 114 291 Kuntoutus Tuotot 2 112 0 0 Kuntoutus Netto 131 985 124 382 114 291 Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat 545 602 502 Kuntoutus / kuntoutusasiakas 470 385 429 Kuntoutus Kulut 256 375 231 634 215 550 Kuntoutus Tuotot 16 382 37 000 13 000 Kuntoutus Netto 239 993 194 634 202 550 Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat 1 1 200 Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät 1 129 1 400 1 200 Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas 37 419 36 913 205 Kuntoutus / hoitopäivä 33 26 34 Kuntoutus Kulut 37 419 36 913 41 005 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 37 419 36 913 41 005 Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat 112 100 90 Kuntoutus / asiakas 437 559 636 Kuntoutus Kulut 48 968 55 913 57 200 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 48 968 55 913 57 200 Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat 7 7 1 (kaupunki) Kuntoutus / asiakas 1 751 1 815 12 500 Kuntoutus Kulut 12 254 12 708 12 500 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 12 254 12 708 12 500 Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat 111 111 212 (valtio) Kuntoutus / asiakas 854 828 358 Kuntoutus Kulut 94 815 92 000 76 000 Kuntoutus Tuotot 89 691 92 000 76 000 Kuntoutus Netto 5 124 0 0 21
Kuntoutus Kustannukset yhteensä 583 929 553 550 516 546 Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion 489 114 461 550 440 546 määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa 18 494 37 000 13 000 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa 470 619 424 550 427 546 Kuntoutus Ulkokuntien osuus 419 936 0 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen 471 038 425 486 427 546 Perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat 171 30 165 Perhepalvelut / asiakas 789 1 478 292 Perhepalvelut Kulut 134 864 44 330 48 178 Perhepalvelut Tuotot 2 958 0 1 500 Perhepalvelut Netto 131 906 44 330 46 678 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas 133 108 130 Perhepalvelut / asiakas 1 108 1 899 1 780 Perhepalvelut Kulut 147 413 205 080 231 354 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 147 413 205 080 231 354 Perhepalvelut Avohuolto, asiakas 112 60 200 Perhepalvelut / asiakas 262 1 148 150 Perhepalvelut Kulut 29 394 68 900 30 000 Perhepalvelut Tuotot - 6 928 12 300 15 000 Perhepalvelut Netto 36 322 56 600 15 000 Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat 25 18 37 Perhepalvelut Hoitopäiviä 6 168 1 636 3 Perhepalvelut / hoitopäivä 118 421 193 530 Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 2 % Perhepalvelut / asiakas 29 165 38 222 15 692 Perhepalvelut Kulut 729 128 688 000 580 590 Perhepalvelut Tuotot 156 004 15 000 56 000 Perhepalvelut Netto 573 124 673 000 524 590 Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat 13 14 17 Perhepalvelut / asiakas 1 495 1 321 6 094 Perhepalvelut Kulut 19 430 18 500 103 600 Perhepalvelut Tuotot 3 365 2 900 7 200 Perhepalvelut Netto 16 064 15 600 96 400 Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat 386 490 480 Perhepalvelut Jonotusaika kk 0 0 0 Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 21 % 26 % 26 % Perhepalvelut / asiakas 219 473 553 Perhepalvelut Kulut 84 527 231 907 265 322 Perhepalvelut Tuotot 2 880 2 435 2 253 Perhepalvelut Netto 81 647 229 472 263 069 Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas 199 199 190 Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset 199 210 240 22
Perhepalvelut / sopimus 1 123 117 Perhepalvelut / asiakas 1 130 148 Perhepalvelut Kulut 178 25 830 28 100 Perhepalvelut Tuotot 0 0 500 Perhepalvelut Netto 178 25 830 27 600 Perhepalvelut Kulut yhteensä 1 144 934 1 282 547 1 287 144 Perhepalvelut Tuotot 158 279 32 635 82 453 Perhepalvelut Netto 986 655 1 249 912 1 204 691 Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus 1 404 1 555 1 928 Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 988 059 1 251 467 1 206 619 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat 3 312 3 312 3 382 Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 26 % 26 % 27 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 82 % 82 % 82 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 53 % 53 % 53 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 44,40 70,50 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä 685 750 633 803 628 739 Suun terveydenhuolto Tuotot 220 036 178 427 182 420 Suun terveydenhuolto Netto / asiakas 141 137 132 Suun terveydenhuolto Netto / asukas 53 52 51 Suun terveydenhuolto Netto 465 713 455 376 446 320 Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus 9 239 6 929 6 982 Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 474 952 462 305 453 302 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat 264 264 20 Vammaispalvelut / asiakas 333 358 8 742 Vammaispalvelut Kulut 87 789 94 578 174 831 Vammaispalvelut Tuotot 8 091 0 9 700 Vammaispalvelut Netto 79 699 94 578 165 131 Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman 163 175 175 palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas 3 881 3 463 3 066 Vammaispalvelut Kulut 632 526 605 997 536 540 Vammaispalvelut Tuotot 1 310 0 0 Vammaispalvelut Netto 631 217 605 997 536 540 Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen 2 861 2 920 1 hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä 134 154 400 000 Vammaispalvelut Kulut 384 342 450 561 400 000 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 384 342 450 561 400 000 Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat 19 3 20 Vammaispalvelut / asiakas 6 670 43 701 6 510 Vammaispalvelut Kulut 126 722 131 103 130 200 Vammaispalvelut Tuotot 13 761 15 000 11 500 Vammaispalvelut Netto 112 961 116 103 118 700 23
Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat 264 264 271 Vammaispalvelut / asiakas 417 445 496 Vammaispalvelut Kulut 110 104 117 426 134 430 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 110 104 117 426 134 430 Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ 1 341 484 1 399 665 1 376 001 Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN- 23 161 15 000 21 200 SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO 1 318 322 1 384 665 1 354 801 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat 56 56 101 Vammaispalvelut / asiakas 10 678 12 050 7 004 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 597 942 674 810 707 444 Vammaispalvelut Tuotot 39 295 37 700 43 300 Vammaispalvelut Netto 558 647 637 110 664 144 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen 9 468 9 691 13 378 hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä 134 121 95 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 1 271 498 1 167 853 1 271 910 Vammaispalvelut Tuotot 180 969 178 950 216 100 Vammaispalvelut Netto 1 090 529 988 903 1 055 810 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät 4 179 4 179 1 295 Vammaispalvelut / hoitopäivä 135 140 239 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 566 152 586 731 310 000 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 566 152 586 731 310 000 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH- 2 435 591 2 429 394 2 289 354 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas 23 470 23 440 14 220 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH- 220 264 216 650 259 400 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO 2 215 327 2 212 744 2 029 954 Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut 3 777 075 3 829 059 3 665 355 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot 243 425 231 650 280 600 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET- TO 3 533 650 3 597 409 3 384 755 Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus 8 594-1 926-1 511 Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen 3 542 244 3 595 483 3 383 244 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 6 497 6 497 0 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 247 251 215 24
Vastaanotto / asiakas 336 342 0 Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen peittävyys 62 % 62 % 92 % Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä - - - Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 19,33 25,50 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut 2 180 432 2 219 190 1 895 232 Vastaanotto Tuotot 214 380 191 195 203 950 Vastaanotto Netto 1 966 052 2 027 995 1 691 282 Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat 2 127 2 173 3 424 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 32 52 50 Vastaanotto / asiakas 132 209 129 Vastaanotto Kulut 281 744 454 707 442 132 Vastaanotto Tuotot 54 0 0 Vastaanotto Netto 281 690 454 707 442 132 Vastaanotto Laboratoriotutkimukset 90 429 90 429 99 300 Vastaanotto / tutkimus 4,2 2,6 3,1 Vastaanotto Kulut 381 190 236 698 309 740 Vastaanotto Tuotot 34 835 25 152 81 850 Vastaanotto Netto 346 355 211 546 227 890 Vastaanotto Röntgentutkimukset 2 976 2 976 3 600 Vastaanotto / tutkimus 77,9 29,6 60,8 Vastaanotto Kulut 231 942 88 107 218 770 Vastaanotto Tuotot 25 106 18 250 40 800 Vastaanotto Netto 206 836 69 857 177 970 Vastaanotto Sairaankuljetukset 838 838 900 Vastaanotto / kuljetus 305 311 237 Vastaanotto Kulut 255 206 261 016 213 300 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 Vastaanotto Netto 255 206 261 016 213 300 Vastaanotto Kulut yhteensä 3 330 514 3 259 717 3 079 174 Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen 377 369 349 asukas Vastaanotto Tuotot 274 376 234 597 326 600 Vastaanotto Netto 3 056 138 3 025 120 2 752 574 Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus 6 347-4 913-27 399 Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 3 062 485 3 020 208 2 725 175 25