MaankäyttÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, MÄNTSÄLÄ

MaankäyttÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 04600 MÄNTSÄLÄ 019 264 5000 2

3 MÄNTSÄLÄ TYÖ 256 HYÖKÄNNUMMI KORTTELIT 801 OSA JA 806 OSA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä huhtikuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan Hyökännummen asemakaavan kortteita 801 osa ja 806 osa, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Mäntsälän kunnan Hyökännummen asemakaavan korttelit 801 osa ja 806 osa ja katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hyökännummella Etelä-Mäntsälässä Tuusulan kunnan rajan läheisyydessä. Matkaa Mäntsälän kirkonkylälle on noin 20 km. Järvenpäästä Hyökännummelle ja edelleen Mäntsälän kirkonkylään johtava Ohkolantie kulkee suunnittelualueen pohjoispuolella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Hyökännummi korttelit 801 osa ja 806 osa asemakaavan muutos Kaavatunniste 256 Tarkoitus Hyökännummen asuinaluetta täydennetään muuttamalla erillispientalojen korttelialuetta (AO) sallimaan rivi- ja paritalojen rakentaminen, sekä laajentamalla omakotitaloaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS MaankäyttÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 04600 MÄNTSÄLÄ 019 264 5000

3 MÄNTSÄLÄ TYÖ 256 HYÖKÄNNUMMI KORTTELIT 801 OSA JA 806 OSA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaava-alueen sijainti 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2. TIIVISTELMÄ 4 2.1 Käsittelyvaiheet 4 2.2 Asemakaava 4 2.4 Toteutus 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.2 Rakennettu ympäristö 7 3.3 Ympäristön häiriötekijät 8 3.4 Maanomistus 8 3.5 Suunnittelutilanne 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 12 4.3.2 Ehdotusvaihe 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 16 5.1 KAAVAN RAKENNE 16 Kunnallistekniikka 17 Melu 17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 19 Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta kaava vireille kaavan käynnistäminen ja OAS 20.01.2016 3 Kunnanhallitus 15.02.2016 29 OAS nähtävillä 24.03.-29.03.2016 Maankäyttölautakunta ehdotus 09.03.2016 00 Ehdotus nähtävillä 16.03. 15.04.2016 Maankäyttölautakunta 04.05.2016 00 Kunnanhallitus vahvistaminen 00.00.2016 00 2.2 Asemakaava Suunnittelualueen koko on n. 1,8455 ha. Alue täydentää Hyökännummen yhdyskuntarakennetta sijoittuen taajaman keskiosiin, Mäntsälän kirkonkylälle on noin 20 km. Erillispientalojen korttelialuetta (AO) muutetaan sallimaan luhti-, rivi- ja paritalojen rakentaminen, sekä Pienteollisuusaluetta (TP) asumiseen. Alueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 4105 k-m 2 vastaten aluetehokkuutta e=0,22. Rakennusoikeus lisääntyy korttelissa 801 osa yhteensä 973 k-m 2. Kerrosluku vaikuttaa rakennusoikeuteen siten että I-kerroksisina se on yht. 3000 k-m2, jolloin myös pihalle jää tilaa eikä runkosyvyys kasva yli 12 m:n. Liikenne ohjataan kokonaan asuntokatujen ja Kokoojatien (Kiertotie) kautta pääteille. Suorat liittymät maantielle (Linjatie) on kielletty. 2.4 Toteutus Asemakaava toteutetaan noin 5 vuoden kuluessa vahvistumisesta.

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Nykytilanteessa alue on pääosin rakentamatonta peltoa. Maasto on tasaista, vedet virtaavat kaakkoon pelto-ojien kautta. Koska maaperä on vettä läpäisemätöntä savea ei tilanne muutu rakentamisen jälkeenkään eli alueelta ohjautuu hulevesiä pelto-ojien kautta peltojen keskellä olevaan kokoojapuroon.. Mikäli alue myöhemmin myös sadevesien osalta viemäröidään tulee osa hulevesistä poistumaan. Alueen länsi ja pohjoispuolella on omakotitaloaluetta. Tontti rajautuu lounaassa Linjatiehen joka on seudullinen maantie. Muilta osin ympäröivät alueet ovat viljelyskäytössä. Luonnonympäristö Hyökännummen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä alueelta ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Maisema Hyökännummen taajama levittäytyy tälle Linjatien koillispuolen peltoaukealle. Rakentamattoman lähialueen yleistä maisemakuvaa luonnehtivat tasaiset pellot. Pelto (kunnan omistama) on vuokrattu viljelyyn. Kuva: kaava-alue rajattuna ilmakuvaan.

6 Pinnanmuodot ja maaperä Maasto on tasaista savikkoa, korkeudeltaan +58m +59m. Maaperä Lähialueen maaperää on selvitetty pitkällä jaksolla, seuraavassa esimerkit tutkimuksista: / Tuusulan maaperätutkimus Oy 2007 ja 2008. Selvityksen mukaan maaperä alueella edellyttää:

7 Pohjavesi ja hulevedet Alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Tasainen savikko on ojitettua peltoa. Reunojen niskaojat keräävät imeytymättömät pintavedet. Koska savialueella ei ole merkittävästi maahan imeytymistä ei rakentaminen vaikuta merkittävästi ojiin valuvien vesien määrään. 3.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Etelä-Mäntsälässä sijaitseva Hyökännummi on kirkonkylän ohella toinen kunnan taajamista. Kaavoitettava alue on n. 21 km Mäntsälän ydinkeskustasta. Hyökännummen taajama on rakentunut kiinni Tuusulan puoleiseen Kellokosken taajamaan niin, että ne muodostavat kuntarajan ylittävän taajamakokonaisuuden. Palvelut Hyökännummella on koulu ja kolme päiväkotia. Lähimmät päivittäistavarakaupat ja posti ovat Tuusulan puolella Kellokosken keskustassa. Koulun yhteydessä on valaistu pallokenttä. Liikenne Alueelta on liikenneyhteydet Ohkolantietä Mäntsälään ja Kellokoskelle. Ohkolantien liikennemäärä oli Hyökännummen kohdalla 1725 autoa/vrk (2010). Kaava-alueella on Nummelantien varressa kevyen liikenteen väylä. Taajaman nopeusrajoitus on 40 km/h. Mäntsälä Kellokoski - Järvenpää Helsinki välillä liikennöivät linja-autot kulkevat Ohkolantietä. Kaava-alueen läheisyydessä on linja-autoliikenteen pysäkki. Lähde: Liikennemääräkartta 2014

8 Kunnallistekniikka Asemakaava-alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 3.3 Ympäristön häiriötekijät Liikennemäärät ovat suhteellisen pienet ja taajamassa on 40 km:n nopeusrajoitus. 3.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on korttelin 801 osalta yksityisessä ja 806 osalta Mäntsälän kunnan omistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi.

9 Yleiskaava Hyökännummen oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2020 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2005. Asemakaava- aluetta koskevat seuraavat merkinnät:

10 Lähialueita koskevat merkinnät: Asemakaava Alueella ovat voimassa: Poistuva kaava 31.10.1967 - Ohkola rakennuskaava 31.10.1967 Erillispientalojen kortteliaalue (AO). - Pienteollisuusalue (TP). - Liikennealue.

11 Alueelle lähtökohtavaiheessa tai aikaisemmin laaditut selvitykset Käytettävissä ovat olleet muut selvitykset: Hyökännummen osayleiskaava-alueen luontoselvitys (v. 2002, Enviro Oy). Alueelta ei ole osoitettu merkittäviä luontokohteita. Maiseman osa-alueselvitys 1990 Hyökännummen rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman inventointi Rakennusjärjestys Aluetta koskee 1.1.2009 voimaan tullut rakennusjärjestys. Tonttijako ja rekisteri Kaava-alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Mäntsälän kunta. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) asettamat vaatimukset.

12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hyökännummen taajama kasvaa, lähivuosina rakennetaan Taruman asuntoalue ja koulua ja päiväkotia laajennetaan. Asemakaavalla liitetään Roinilanpellon alueeseen uusia asuinpientaloja suoraan nykyiseen rakenteeseen, katuverkkoon ja kunnallistekniikkaan liittyen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta kaava vireille kaavan käynnistäminen ja OAS 20.01.2016 3 Kunnanhallitus 15.02.2016 29 OAS nähtävillä 24.03.-29.03.2016 Maankäyttölautakunta ehdotus 09.03.2016 00 Ehdotus nähtävillä 16.03. 15.04.2016 Maankäyttölautakunta 04.05.2016 00 Kunnanhallitus vahvistaminen 00.00.2016 00 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.2 Ehdotusvaihe Nähtävillä 24.2.-29.3.2016 ollut asemakaavaehdotus.

13 Lausunnot tiivistettyinä: UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY) Linjatien nopeusrajoitus on suunnittelualueen kohdana 40 km/t ja keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 1 800 ajoneuvoa. Suunnittelussa tulee turvata, että myös oleskelualueilla toteutuvat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melun ohjearvot. ELY-keskus ei osallistu mahdollisiin melun torjuntakustannuksiin eikä mahdokllisiin meluhaitan korvauskustannuksiin, jos sellaisia tultaisiin esittämään. Jatkossa Linjatie mt 11671 tulee asemakaavoittaa kaduksi. Vastine Lisätään asemakaavaan määräys: LINJATIEHEN RAJOITTUVIEN RAKENNUSPAIKKOJEN LINJATIEN PUOLEISEEN REUNAAN TULEE TEHDÄ VÄHINTÄÄN 1,5 M KORKEA MELUAITA ESIM. TIIVIS LAUTA- AITA. TUUSULAN KUNTA Linjatie on valtion tie, vaikkakin osa tiestä sijaitsee kaduksi asemakaavoitetulla alueella. Tuusulan kunta katsoo, että kadunpitopäätöstä ei ole ollut tarkoituksenmukaista eikä mahdollista tehdä kuntarajan sijaitessa tiellä. Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen välillä Vanha Valtatie Roinilantie on tarpeellista Linjatien nykyisen mitoituksen ollessa niukka, ottaen huomioon käytetyt ajonopeudet ja liikennemäärän. Pientareita ei käytännössä ole. Tuusulan kunnan puolella välillä Tähkäpää Kaukolantie on kevyen liikenteen väylänä toimiva puistokäytävä Linjatien varressa. Kevyen liikenteen verkon laajentaminen Linjatiellä on tavoiteltava asia ja Tuusulan kunta on osaltaan valmis selvittämään yhteistyöllä tämän osalta vaihtoehdot. Kevyen liikenteen väylä tilan varaaminen on haasteellista, koska ko. välillä on rakennuksia lähellä tietä. Lisäksi osin välillä Vanha Valtatie - Roinilantie maastonmuoto on sivukalteva. Sopivan kevyen liikenteen reitin vaatima tilan varaaminen edellyttää tarkahkoa suunnittelua jo tämän asemakaavan muutosvaiheessa ennen katusuunnitelman laatimista. Vastine Linjatiehen rajoittuva korttelialue rajataan samalle tiealueen leveydelle kuin pohjoispuolinen kortteli. Tämä alue varataan myöhemmin toteutettavalle linjatien parantamiselle. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Ei huomautettavaa. TEKNINEN LAUTAKUNTA Kiertotiestä haarautuville nimeämättömille tonttikaduille tulee varata kadun päähän riittävä lumitila. Lisäksi nimeämättömille tonttikaduille tulee antaa kaavassa nimet. Muutosehdotuksessa korttelin 801 tonteille 4 ja 5 on merkattu ajoneuvoliittymäkielto koko tontin matkalta. Myös näille tonteille olisi järjestettävä ajoneuvoliittymä.

14 Korttelin 801 tonttien 2 ja 3 kiinteistörajojen tulee olla linjassa Linjatien nykyisen katualueen rajan kanssa, jotta Linjatien varteen mahdollistetaan kaavavaraus mahdolliselle kunnallistekniikalle ja kevyen liikenteen väylälle. Vastine Kiertotiestä lähtevät asuntokadut ovat lyhyitä eivätkä edellytä siksi kääntöpaikkaa. Lumitilaa ei varattu koska teiden päissä haluttiin mahdollistaa pitkien luhti ja rivitalojen rakentaminen ja lumitila tulisi sisäänkäyntien eteen. Tiealueet ovat kohtuullisen leveitä kulkutarpeeseen nähden (8m), mikä mahdollistaa lumitilan sijoittamisen tien reunaan. Teiden nimet ja liittymien paikat lisätään. Linjatiehen rajoittuva korttelialue rajataan samalle tiealueen leveydelle kuin pohjoispuolinen kortteli. Tämä alue varataan myöhemmin toteutettavalle linjatien parantamiselle. MUISTUTUS NAAPURIKORTTELI 802 ETELÄPUOLELLA Lopullisia päätöksiä teiden sijanneista tontin 802 läheisyydessä Tapio Sillforsin mukaan ei ole, joten haluamme säilyttää puheoikeutemme. Tämän hetkisen kaavan mukaan tonttia 802 ympäröisi 3/4 tietä. Osa teistä kulkisi lähellä tontin rajaa (kiertotie), teiden läheisyys olisi iso haitta mm. melu, yksityisyys, turvallisuus. Toivomme että tontille kulku tulisi pysymään Roinilantien kautta, miten se on tälläkin hetkellä.

15 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja teollisuusaluetta (T) muutetaan sallimaan rivija paritalojen rakentaminen. Maakuntakaavan antamat tavoitteet Maakuntakaavassa kaava-alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi, jonka suunnittelumääräyksessä esitetään mm: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, luonto- ja perinnearvot. Yleiskaavan antamat tavoitteet Hyökännummen osayleiskaavassa kaava-alue on varattu uutena tai olennaisesti muuttuvana pientalovaltaisena asuntoalueena (AP-1). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Hyvät yhteydet asuinalueelta Ohkolantien kevyen liikenteen väylälle ja pysäkeille tulee toteuttaa. Taajamakuvallisena tavoitteena on, että rakennukset sopeutuvat pientaloalueeseen.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 16 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuvat korttelit 801 osa ja 806 osa ja katualuetta. Suunnittelualueen koko on n. 1,8455 ha. Erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja teollisuusaluetta (T) muutetaan sallimaan rivi- ja paritalojen rakentaminen. Alueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä 4105 k-m2 vastaten aluetehokkuutta e=0,22. Rakennusoikeus lisääntyy korttelissa 801 osa yhteensä 973 k-m2. Kerrosluku vaikuttaa rakennusoikeuteen siten että I-kerroksisina se on yht. 3000 k- m2, jolloin myös pihalle jää tilaa eikä runkosyvyys kasva yli 12 m:n. Liikenne ohjataan kokonaan asuntokatujen ja Kokoojatien (Kiertotie) kautta pääteille. Suorat liittymät maantielle (Linjatie) on kielletty. Rakennustapa AP-7 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 25 astetta. Korttelialueella rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa tarvittavat autotallit ja jätehuoltokatokset. Korttelialueille rakennettavat autotallit ja katokset sekä autopaikat on ympäröitävä puu- tai pensasistutuksin. Rakennusoikeus ja kerrosluku Kerrosluku on kortteleissa enintään II ja toteutettavissa oleva rakennusoikeus määräytyy kerrosluvun mukaan jotta saadaan muodostumaan toimivat pihat ja että rakennus sopeutuu mittasuhteiltaan lähivyöhykkeen pientaloihin. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Enimmäiskerrosala onmäärätty erikseen I- ja II-kerroksisille taloille. Yleisiä määräyksiä Autopaikkoja tulee varata AP-7 korttelialueilla 1 ap / asunto ja 1 vieraspaikka / 5 asuntoa. Rakentamattomat korttelinosat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, tulee pitää puistomaisessa kunnossa. Asuinrakennukset tulee liittää alueelliseen kaukolämpöverkkoon. Määräys koskee uudisrakennuksia. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Liittymisvelvollisuus ei koske rakennuksia, joiden pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin (aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa myös, mikäli rakennuksen laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä.

17 Miljöö- ja vihersuunnitelma Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää miljöö- ja vihersuunnitelma sisältäen: - Jalankulkureitit, autopaikoitus ja ajotiet tontilla sekä liittymä- ja näkemäalueet. - Pihan osa-alueiden käyttötarkoitus ja tilallinen jäsentely (kulkureitit, oleskelu, jätehuolto, laajalle näkyvä, rajattu, yleinen, yksityinen). - Maan pintamateriaali, kasvillisuus (kiveys, laatoitus, asfaltti, sora, nurmi) sekä istutukset ja hoitotapa (puut, pensaat, niitty, metsä). - Aidat ja rajaavat rakenteet (korkeus, materiaalit ja tyyppikuva). - Valaistus sisältäen kokonaissuunnitelman, turvallisuuden huomioimisen ja kohdevalaistuksen. Hulevedet Alueen hulevesiä ei ole mahdollista imeyttää, koska maaperä on savea ja sellaiselta on luonnonoloissa valuntaa. Nykyisin nämä hulevedet ohjautuvat kaakkoispuolisen pellon niskaojiin. Tavoitteena on imeyttää vedet nykymäärässä esim. reunaistutuksin, rakennuksien salaojituksiin ja katujen kuivatuksen avulla. Hulevesien osalta kirjattiin kaavamääräys: "Kiinteistöillä on velvollisuus esittää rakennuslupaa haettaessa miten hulevedet huomioidaan niiltä osin kuin niitä ei voida johtaa alueella olemassa oleviin hulevesiviemäreihin. Kunnallistekniikka Viemäröinti toteutetaan Kiertotien kautta. Vesijohtojen ja viemärien järjestämisestä neuvotellaan Tuusulan kunnan vesilaitoksen kanssa. Ympäristöhäiriöt Liikennemääräkartta 2014 / Uudenmaan tiepiiri perusteella Maantien Linjatie liikennemäärä on 1776 aj/vrk ja arvioitu kasvu huomioiden 2230 aj/vrk 2030. Suunniteltu asumisen liikenne ja myös muu Hyökännummen kasvu on huomioitu ko. ennusteessa. Kevyttä liikennettä aiheutuu lähinnä Kellokosken suuntaan ja se on suunniteltu ohjattavaksi Ohkolantien kautta sekä myöhemmin Linjatielle mahdollisesti rakennettavan erotetun kevyen liikenteen reitin kautta. Tälle kevyelle liikenteelle tulee suunnitella turvallinen kulkureitti Linjatiellä ja sen ylitse. Hyökännummen koulun rakentaminen tulee aiheuttamaan Linjatien kevyen liikenteen reitin kiireellisen toteuttamisen. Melu Linjatien arvioitu max. liikenne 2230 aj/vrk v. 2030 ei aiheuta meluntorjuntaan erityistarpeita kuten meluaidan tai vallin rakentamista kun huomioidaan alueella oleva nopeusrajoitus 40 km/t.

18 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava noudattaa osayleiskaavaa, jonka yhteydessä on arvioitu seudullisia vaikutuksia. Vaikutukset luontoon Kaava-alueella ei ole havaittu luontoarvoja. Kaava-alueen pelto on viljelykäytössä. Katujen ja johtolinjojen rakentaminen ja tonttien salaojittaminen kuivattaa alueen maaperää, hulevedet vähenevät myös rakennusten salaojien kautta. Maisema ja viihtyisyys on huomioitu: - Kortteleiden ulkolaidoille istutetaan kasvillisuutta, kaavassa merkitty mm istutettavat puurivit. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavalla ei ole vaikutuksia nykyiseen liikenneverkon toimivuuteen. Noin 36 asunnon ja 100 asukkaan tuottamat liikenteen matkat ja alueelle kohdistuvat vierailumatkat ovat noin 80 ha-matkaa/vrk. Nämä aiheuttavat seuraavat suunnittelun ja rakentamisen tarpeet: - Kiertotie rakennetaan kokoojakatuna Roinilantielle saakka. - Alueen pohjoispuolitse tulee rakentaa kevyen liikenteen reitti koululle koillisessa ja edelleen Linjatien yli Kellokosken suuntaan puistoalueelle osayleiskaavan mukaisesti. - Liittymiä Linjatielle ei sallita vaan liikenne ohjataan Kiertotien kautta. Alueen työperäiset matkat tulevat suuntautumaan pääosin maantien 11671 (Linjatie) kautta seututielle 140. Kaavoitettavan alueen liikenne voi suuntautua myös valtatielle 4. Palveluiden hankintamatkat kohdistuvat Hyökännummen, kirkonkylän, Kellokosken ja Järvenpään taajamiin. Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Vesi- ja viemäriverkosto ulottuu alueelle. Alue on tasaista eikä jätevedenpumppaamoja tarvita. Vesihuolto tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä Tuusulan kunnan kanssa. Vaikutukset maisemakuvaan Alueen maisemakuva ei muutu olennaisesti, laajan peltovyöhykkeen reuna täydentyy osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavaluonnos mahdollistaa viheralueen /virkistysyhteyden jatkumisen alueen läpi. Rakentamistapaohjeilla tarkastellaan maisemaan sopeutumista ja piha-alueiden käsittelyä, jotta rakennettu ympäristö tulee liittymään luontevasti ympäröiviin peltoalueisiin Vaikutukset väestöön Kortteliin 801 osa tulee n. 60 asukasta ja kortteliin 806 osa n. 40 asukasta jotka ovat pääosin lapsiperheitä. Alueelle on rakentumassa koulu ja kaupat ovat lähellä. Hyökännummi on kehittyvä nuorten perheiden taajama. Sosiaaliset vaikutukset Uudet asukkaat ovat sosiaalisesti saman tyyppisiä kuin Roinilan pellon asuntoalueelle muutkin viime vuosina muuttanee, uudet asukkaat eivät aiheuta muutoksia alueen sosiaalisen rakenteeseen.

19 Vaikutukset palveluihin Kevyen liikenteen verkostoa tulee täydentää Linjatiellä. Sijainti lähellä Ohkolantietä saattaa lisätä joukkoliikenteen kysyntää. Palveluita haetaan jatkossakin Kellokoskelta, kirkonkylästä ja lähikaupungeista. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen Katujen ja kunnallistekniikan rakentamiseen ryhdytään asemakaavan tultua lainvoi maiseksi. Alue toteutuu n. 5v kuluessa. Mäntsälässä 22. päivänä huhtikuuta 2016 Kaavan laatija: Viran psta: Tapio Sillfors, dipl.ins., arkit yo, SNIL Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja dipl.ins. Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS