SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16
Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. - puitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa - laajat osallistumismahdollisuudet, vuorovaikutteinen suunnittelu - luonnonsuojeluohjelmat sitovia - vaikutukset arvioitava - kaavataso suhteessa yleispiirteisyyteen Ismo Karhu 7.4.-16
Soiden seutu- ja maakuntakaavoituksen viitekehys / P-P Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Vuodesta 2000: maakuntakaavoituksessa sovitettava yhteen turvetuotannon ja soidensuojelun tarpeet Lisäys 2008: turpeenottoon ojitettuja tai merkittävästi muuttuneita soita Soidensuojelun perusohjelmat I ja II Maakuntakaavoitus alkaa Suostrategia: VNPP, YSL:n muutos Soidensuojelutyöryhmä Seutukaavoitus1970-1990 -luvuilla 1970 1980 1990 2000 2015 Toppila I 270 MW Haapaveden turvelauhdevoimalaitos Toppila II 320 MW KHO:n päätös PP:n mkk:sta Haapaveden voimalaitos tehoreserviin 2015, Oulun energia uusiutuviin 2050 Ismo Karhu P-P:n vaihekaavan vahvistaminen 251115
Soita koskevien kaavavarausten kehitys seutu- ja maakuntakaavoituksessa, esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa, 1 Seutukaava 1990 EO-T turvetuotantoalueet (luvitetut ja uudet) 57 000 ha SL Soidensuojelun perusohjelmien alueet, jonkin verran myös alueellisia kohteita Maakuntakaava 2003 SL uudet soidensuojelualueet 3 000 ha Luonnon monikäyttöalueita, joista osa laajoja suokeskittymiä Turvetuotannon jälkikäytön kehittämisalueet (2 kpl) Turvetuotantoalueet: - yleinen suunnittelumääräys - eo-t- ja eo-t-1 merkinnöillä osoitetut turvetuotantoon soveltuvat alueet poistuivat KHO:n päätöksellä
Soita koskevien kaavavarausten kehitys seutu- ja maakuntakaavoituksessa, esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa, 2 Vaihemaakuntakaava 2013 (vahvistettu 2015) Taustalla kansallisen suostrategian samanaikainen valmistelu, laaja selvitysaineisto, luonnontilaisuusluokittelu ja eri soiden luonnonarvojen vertailu Soiden luonnonarvo- ja virkistyskäyttövaraukset: SL-1 soidensuojelualueet 18 700 ha Luo-1 alueet 14 200 ha Suokehityssarjat 7 900 ha Luonnon monikäyttöalueet 28 000 ha Matkailun vetovoima-alue 36 000 ha Turvetuotannon varaukset: - Jo luvitetut 28 400 ha - tu-1 17 200 ha - tu-2 4 800 ha (valituksen kohteena) Muu soiden käytön ohjaus: Uudet jälkikäytön kehittämisalueet (2 kpl) Vesistöalueisiin sidottu suunnittelumääräys Natura-vesistön nimettyihin kohteisiin sidottu tiukka! suunnittelumääräys Jälkikäytön suunnittelua ja kohdentamista koskeva suunnittelumääräys
Esimerkki suon kaavaratkaisun muuttumisesta seutu- ja maakuntakaavoituksen historiassa, Lähdeneva: Seutukaava 1990: EO-T Maakuntakaava 2003: - Valtuuston hyvöksymispäätös eo-t - YM:n vahvistuspäätös eo-t - Lainvoimainen kaava 2006: ei merkintää Vaihemaakuntakaava I 2013: SL-1 Vaihemaakuntakaava II ehdotusvalmistelu 4/2015: Pyhännän suoryhmä, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
Soiden kaavoituksen tilanne tällä hetkellä - Suokaavoitusta vireillä useissa maakunnissa - Aiempaa paremmat eväät: - YM:n ohje 7/15 Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa - Ohje ja luonnontilaisuusluokitus antavat pohjan VAT:n mukaiseen rajanvetoon - Soidensuojelutyöryhmän työ ja tuottama aineisto sekä suositukset kaavoitukselle - Resurssiniukkuus uusiin selvitystarpeisiin nähden jos tehdään selvityksiä laajoilla alueilla - Turvetuotannon vesistövaikutuskysymys ehkä suurin turvetuotantoalueiden kaavoitusta koskeva haaste - Soidensuojelun täydennystarvevastuuta kohdistuu kaavoitukseen, ongelmana toteuttamisresurssien vähentyminen, maanomistajien asennemuutos helpottaa - Odottavaa tilannetta YSL:n soveltamisessa sekä suostrategian periaatteille tehtyjen kaavojen vahvistumisessa/lainvoimaistumisessa
Soiden kaavoituksen näkymät pidemmällä tähtäimellä Alueiden rooli maankäytössä kasvaa - Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luovuttu - Itsehallintoalueet 2019, kuinka laajaksi niiden tehtävä muotoutuu? - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet säilyvät, muotoillaan täsmällisemmiksi ja kohdennettuna valtakunnallisesti merkittäviin asioihin suot siinä kuviossa? Energiaturvetuotannon rooli kaavoituksessa vähenee; muut, osin uudet näkökulmat vahvistuvat : suuntana ekosysteemipalvelujen näkökulma Soiden kytkentä vesienhoitoon korostuu Turvemaiden metsätaloudessa olisi paljon tekemistä ja kytkentää ekosysteemipalveluihin: metsätalous itse?, kaavoitus?, vesienhoidon suunnittelu? Soidensuojelun täydentäminen jatkuu Ennallistaminen ja jälkikäyttö Soiden rooli biotalouden raaka-ainepohjassa saattaa kasvaa: rahkasammal, materiaalitekniikan innovaatiot yms. Soiden virkistys- ja matkailukäyttö saa uusia muotoja Soiden kuntakaavoituksellekin olisi tarvetta Paljon riippuu siitä, miten soiden tunnettavuus ja arvostus kehittyy!
Soiden kytkentä vesienhoitoon korostuu Turvemaiden metsätaloudessa olisi paljon tekemistä ja kytkentää ekosysteemipalveluihin
Soiden kuntakaavoituksellekin olisi tarvetta SSTR: taajamarakenteen läheiset pienkohteet
Ismo Karhu 7.4.-16