Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Samankaltaiset tiedostot
Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Siipikarjatilojen rakenteesta ja taloudesta

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Siipikarjatilojen kannattavuus

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maidontuotannon kannattavuus

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

Maataloutemme rakenteen kehittymisen päälinjat ja edellytykset 2020-luvulle

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maatilojen tuloskunto ja tulevaisuuden näkymät 2017

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

lky4kilig AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1992 TIEDONANTOJA

Ympäristö ja viljelyn talous

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

h'ah AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1991 TIEDONANTOJA

Säilörehun tuotantokustannus

InnoNauta päätösseminaarit

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kymmenen askelta huippusatoon

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2018

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Luomun kasvuskenaariot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kuminan perustaminen suojakasviin

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Kuminan perustaminen suojakasviin

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Transkriptio:

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki

Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden tuotot eivät riitä kattamaan tuotannosta aiheutuneita tuotantokustannuksia KANNATTAVUUSONGELMA Taloudellista tavoitteista joudutaan tinkimään tiloilla käytännössä vuosittain

milj.euroa Suomen maatilojen tuotantokustannus ja tuotot 8000 7000 6000 YRITTÄJÄNTAPPIO 1,4 mrd. euroa 5000 4000 6966 3000 5571 2000 1000 0 Tuotantokustannus Tuotot Lähde: Taloustohtori

Suomen maatilojen tuotantokustannus Työkustannukset 26 % Korkokustannukset 14 % Rakennuskustannus 7 % Konekustannus 18 % Tarvikekustannus 35 % Lähde: Taloustohtori

Suomen maatilojen tuotot Kaikki tuet 37 % Rahoitustuotto 0 % Muu tuotto 5 % Kasvihuone- ja avomaatuotto 12 % Kasvinviljelytuotto 12 % Kotieläintuotto 34 % Lähde: Taloustohtori

Arvio kuminan osuudesta kasvinviljelytuotosta Öljykasvit 59 9 % Nurmirehut 83 12 % Peruna ja sokerijuurikas 87 13 % Palkokasvit ja muut kasvit 15,8 2 % Kumina 7,2 1 % Kaura ja muut viljat 105 16 % Ruis ja vehnä 159 24 % Ohra 158 23 % Milj. ja %

Kuminan markkinatuottojen kehitys Suomessa 5,0 milj. vuonna 2010 8,5 milj. vuonna 2011 7,2 milj. vuonna 2012 (arvio)

Kuminan yksikkötuotot ja tuotantokustannus Kuminalla ongelmana perustamisvuosi Ei synny myyntituloja, mutta kustannuksia syntyy Tukiriippuvainen Kiinteitä kustannuksia syntyy, vaikka satoa ei saada Perustamisvuodelle kylvetään suojavilja satoa antamaan?

/kg Kuminan yksikkötuotot ja tuotantokustannus, /kg 3,50 3,00 2,50 YRITTÄJÄNTAPPIO 2,00 Tuotantokustannus 1,50 Tuottajahinta 1,00 0,50 0,00 Rehuohra Rypsi Kumina

/ha Tuotot ja tuotantokustannus, /ha 2000 1500 1000 YRITTÄJÄN TAPPIO 500 0 Rehuohra Rypsi Kumina Tuotot Tuotantokustannus

Kuminan tuotantokustannus Muut kustannukset 5 % Peltopääoma ja perusparannukset 26 % Siemen 1 % Lannoite 10 % Kasvinsuojelu ja kalkitus 6 % Työ 8 % Polttoaine ja energia 3 % Rakennuskustannus 10 % Konekustannus 30 %

Kuminan ja viljanviljelyn tuotantokustannus 100 % 80 % 60 % 72 70 40 % 20 % 8 15 0 % 20 Kumina 16 Viljanviljely Muuttuvat kustannukset Työkustannus Kiinteät kustannukset Viljanviljelyn lähde: Taloustohtori

/kg Kuminan yksikkötuotot ja - tuotantokustannus 5,0 4,0 3,0 2,0 Tuet Tuottajahinta Tuotantokustannus 1,0 0,0 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 Sato, t/ha

/kg Kuminan yksikkötuotantokustannus, kun perustamisvuonna suojavilja 5,00 4,00 3,00 2,00 Ei suojaviljaa kylvövuotena Ohra suojaviljana kylvövuotena 1,00 0,00 Perustamisvuosi 1. satovuosi 2. satovuosi

Johtopäätökset Väärissä kohdissa säästäminen heikentää kannattavuutta! Säästökohteita nähdään usein vain muuttuvissa kustannuksissa (esim. lannoitus ja kasvinsuojelu) Aiheuttaako säästö keskeisissä panoksissa kuitenkin satotason alenemisen ja sadon myyntitulojen alenemisen? yksikkökustannukset nousevat satotason alentuessa tuottavuus laskee Säästöt muuttuvissa kustannuksissa käytetty jo täysin hyväksi? Ei saa unohtaa kustannuksia, joita ei makseta rahassa tilalta ulos Viljelijäperheen palkkavaatimus ja oman pääoman korkovaatimus Näistä joudutaan tinkimään lähes aina!

Kuminalla erityishuomio kiinteisiin kustannuksiin (esim. koneet ja rakennukset) Kiinteät kustannukset syntyvät täysimääräisinä, vaikka satoa ei saada lainkaan (perustamisvuosi, katovuodet) Suojavilja perustamisvuonna laskee tuotantokustannuksia, mutta kumista saatava seuraavina vuosina hyvä sato (myös suojaviljasta kohtalainen sato) Esim. vuokrakoneet, harkinta investointien suorittamisessa, yhteistyö naapurien kanssa ovat keinoja laskea kiinteitä kustannuksia Kuminalla mahdollisuus päästä kiinni kannattavan tuotannon edellytyksiin, jos: Tuottajahinnalla pystytään kattamaan 30 % tuotantokustannuksesta Tuilla katetaan 70 % tuotantokustannuksesta Alhaisesta satotasosta ja vuosien välisestä satovaihtelusta päästävä eroon Pyrittävä 1 000 kg/ha keskisatoon!

Kuminalla korkea tukiriippuvuus aiheuttaa taloudellista epävarmuutta! Vuodesta 2014 alkaen tukipolitiikka kokee muutoksia ja sen valmistelu on vielä kesken Tukien maksuun suunnatut määrärahat eivät tule kasvamaan