Kaupunginhallitus 4 25.06.2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 lähtökohdat 306/02.02.00/2015 Kh 4 Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh. 06 438 4030, 044 438 4030 Yleinen talouskehitys Yleistä Suomen talouden ja kuntatalouden kehitystä on selvitetty ohei ses sa liitteessä. Yleinen talouskehitys liitteenä. Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulokset ovat olleet vuosina 2011-2013 ali jäämäi siä. Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin val tion osuus leik kauk set, yleinen heikko talouskehitys, eri kois sai raanhoi don menojen kasvu, uudet velvoitteet sekä asukasluvun kas vus ta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu. Vuonna 2014 talous kohentui tuloveroprosentin noston, kaupungin omien talouden tasapainottamistoimenpiteiden ja ennusteita pa remman verotulojen tilitysmäärän vuoksi. Vuosikate oli 6,1 milj.. Tulos oli ylijäämäinen 1,8 milj., josta kuitenkin merkittävä osuus, n. 1,2 milj., johtui poistojärjestelmän muutoksesta. Taseen yli-/ali jää mä tilil lä oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 11,5 milj.. Kaupungin ti li kauden tulokset vuosina 1997-2014 ovat olleet seuraavat (alla oleva kuvio):
Talouden tunnusluvuista tuloslaskelman osalta vuosikatteen tulee kat taa poistot, jotta alijäämää ei syntyisi. Vuonna 2014 pois to suun nitel maa muutettiin, mikä merkitsi tuloksen parantumista 1,2 milj. eurol la. Poistojärjestelmän muutos parantaa tulosta, mutta ei tuo ra hoituk sel li ses ti helpotusta talouteen. Pidemmällä aikavälillä vuo si katteen tulisi kattaa myös nettoinvestoinnit ja lainojen lyhennykset, jotta ta lous olisi rahoituksen näkökulmasta tasapainossa ja vel kaan tu minen ei jatkuisi. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat olleet 15 vuoden aikana vuosina 2000-2014 yhteensä 100,4 milj., keskimäärin vajaa n. 7 milj. vuot ta kohti. Tulorahoituksen määrä on vastaavasti ollut 51,6, vajaa 3,5 milj. /vuosi. Vaje on katettu kassavaroja purkamalla ja pääosin lainalla. Lainamäärä on kasvanut ko. ajanjaksolla 35,4 milj. euroa ollen vuonna 2000 9,4 milj., asukasta kohti 667, vuoden 2014 tilinpäätöksessä 44,8 milj., 3.037 asukasta kohti. Viimeisten viiden vuoden aikana lainamäärä on heikon tu lo ra hoi tuksen vuoksi kaksinkertaistunut 22,4 milj. eurosta 44,8 milj. euroon. La puan kaupungin lainamäärän kasvu ei ole mitenkään poik keuk sellis ta verrattuna koko kuntasektorin lainamäärän kehitykseen, mutta vel ka mää rän kasvuvauhti on huolestuttavaa. Vaikka talous kohentui vuonna 2014, lainamäärä kasvoi edelleen yli 7 milj.. Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi valtionosuuslain mukai sis ta kriisikunnan kriteereistä; raja-arvo ylittyy, kun tunnusluku on > 50 %. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku nousi v. 2014 66,5 prosenttiin. Tulorahoituksella rahoitettiin investoinneista n. 50 %. Kuluvan vuoden talousarvion vuosikate on 5,1 milj. ja netto in ves toin nit 9,1 milj., joten myös kuluvana vuonna lainamäärä kas vaa 3,9 milj.. Tämänhetkisellä alhaisella korkotasolla nykyisen lai na mää rän korkokustannukset ovat vielä hallittavissa, mutta kor kota son nousu toteutuu jollain aikavälillä. Vuosikatteen, investointien omahankintamenojen ja poistonalaisten in ves toin tien suhdetta kuvataan alla olevassa kuviossa.
Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin erittäin tiukaksi käyttötalouden osal ta -2 % tasoon verrattuna vuoden 2014 talousarvio. Ta lous ar vion tuloslaskelma on ylijäämäinen 0,5 milj.. Toukokuun lopun toteutuman mukaan vuosikate oli euromääräisesti lä hes samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavana aikana. Käyt töta lous uhkaa kuitenkin ylittyä, sillä perusturvalautakunnan ta lous arvion on arvioitu ylittyvän n. 2 milj.. Muut toimialueet eivät ole tässä vai hees sa raportoineet ylityksistä. Vuosikatteen ja tilikauden tu loksen lopulliseen tasoon vaikuttavat verotilitysten kehitys, kun ta ryh män kunnallisveron jako-osuuden mahdolliset muutokset sekä käyt tö talou den loppuvuoden kehitys. Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2018 Valtionosuusleikkaukset, heikko talouskehitys ja kasvavat me no paineet vaikeuttavat edelleen tasapainoisen talouden saavuttamista ja ta lous ar vion laadinta vuodelle 2016 ja suunnitelmavuosille on varsin haas teel lis ta. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksista kuntien talouteen ei ole vielä kuntakohtaisia laskelmia. Myös tuleva so te-uu dis tus vaikuttaa ratkaisevasti kuntien johtamiseen, hallintoon, pal ve lu toi min taan ja rahoitukseen, mutta todennäköisesti ratkaisut ei vät vielä vaikuta vuoden 2016 talousarvioon. Valtionosuusleikkaus vuonna 2016 on yhteensä n. 4 milj., minkä lisäk si kiinteistöveron poiston vaikutus verotulojen ta saus jär jes tel mästä pienentää valtionosuutta vuositasolla 0,9 milj. joka vuosi. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kasvavan toukokuussa jul kaistun ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2016 noin 2,8 %. Lapuan kunnallisverojen tilitykset olisivat kuntaliiton ennusteen mu kaan noin 2,5 % kuluvaa vuotta suuremmat. Verotulojen ti li tys en nus teet tarkentuvat, kun ennakkotiedot verovuoden 2014 verotuksesta valmis tu vat. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,1 pro sent tia ja pysyvän ensi vuonna samoissa lukemissa. Vuonna 2016 inflaation arvioidaan olevan keskimäärin noin 1,4 %. Toimintamenoihin kohdistuu kasvupaineita mm. palkkojen so pi musko ro tus ten kautta. Kunta-alan sopimuskausi päättyy 31.1.2017. Työmark ki na jär jes töt neuvottelivat työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jak son sopimuskorotuksista; KT Kuntatyönantajat hyväksyi neu vot telu tu lok sen 15.6.2015. Neuvottelutulos mahdollistaa KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen sektorikohtaisten neuvottelujen käyn nistä mi sen. Neuvottelujen takaraja on 30.6.2015. Työ- ja vir ka eh to so pimuk sen mukaisia palkkoja korotetaan toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksujakson alusta yleis ko ro-
tuk sel la, jonka suuruus on 16 kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 %. Edellä mainittu sopimuskorotus on mitoitettu 12 kk jakson mu kaan. Varaus sopimuskorotuksiin vuodelle 2016 budjetoidaan kes ki te tys ti kaupunginhallituksen talousarvioon. Kaupungin toimintamenoista merkittävä osa muodostuu kun ta yh tymil tä ja kunnilta ostetuista palveluista, minkä vuoksi myös näiden toimi joi den kustannuskehitykseen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri valmistelee ensi vuoden talous ar vion sa siten, että toimintamenojen kasvu on -1 % verrattuna ta lous ar vi oon 2015. Vuoden 2016 käyttötalouden talousarvion laadinta on haastavaa, kos ka kuluvan vuoden perusturvalautakunnan talousarvion on ar vioitu ylittyvän 2 milj. euroa. Kasvupaineita tulee edelleen väes tö ra kenteen muutoksesta, oppilasmäärän ja asukasluvun kasvusta sekä laaje ne van infrastruktuurin aiheuttamasta menolisäyksestä. Maan hallituksen asettamat tavoitteet, jotka tähtäävät kuntien vel voittei den purkamiseen 1 mrd. eurolla, ovat vielä keskeneräisiä eikä niiden euromääräistä vaikutusta kuntakohtaisesti ole arvioitu. Viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen ja tuloslaskelman nä kö kulmas ta tasapainossa. Investointitaso oli kuitenkin korkeampi kuin vuo si ka te, joten velkaantuminen jatkui edelleen. Kaupungin talouden on gel ma na onkin ollut edelleen vuosikatteen alhainen taso ver rat tuna investointitasoon ja investointitarpeeseen ja tästä aiheutuva velkaan tu mis vauh ti; vuosikatteen ylittävä osuus nettoinvestoinneista mer kit see lainamäärän kasvua. Talouden tasapainottamistarve on edelleen välttämätöntä sekä kaupun gin oman toiminnan osalta että tulevien valtakunnan tason säästö ta voit tei den ja päätösten vuoksi. Talouden ta sa pai not ta mis toi mikun ta on kokoontunut kevään aikana 4 kertaa. Kokouksissa on kä sitel ty kuluvan vuoden talouden toteutumaa, kuultu toimialojen nä kemyk siä talousarvion toteutumisesta ja toimenpiteistä vuonna 2015 se kä alustavia suunnitelmia tulevan vuoden talousarvioon vai kut tavis ta toimenpiteistä. Talouden tasapainottamistoimikunta jatkaa työtään elokuulla ja kuulee eri toimialojen edustajia vuoden 2016 talous ar vion valmisteluvaiheessa. Vuoden 2016 talousarvion laadinnassa on välttämätöntä noudattaa edel leen tiukkaa taloudenpitoa seuraavien pääperiaatteiden mu kaises ti: 1. Palvelutarjontaa ei laajenneta uusilla palveluilla, ellei muutos tuo vastaavaa toiminnallista säästöä jollain muulla tavalla.
2. Toimielinten tulee talousarvioesityksessään noudattaa kaupun gin val tuus ton 17.6.2013 6 hyväksymää talouden ta sapai not ta mis oh jel maa ja sen mukaisia sopeutustoimia ja raken ne uu dis tuk sia sekä vuonna 2014 laaditun ta sa pai not tamis suun ni tel man toimenpideohjelmaa. Käyttötalouden talousarvio laaditaan siten, että toi min ta menot ovat -1 % vuoden 2015 talousarvion toimintamenojen tasos ta. Toimielimen on tehtävä selvitys, millä toimenpiteillä tämä tavoite saavutetaan. Toimielintasolla menojen vähennys tulee olla todellista pois lu kien toiminnallisista tai muista muutoksista johtuvat toiselle hal lin to kun nal le tai toiminta-alueelle siirtyvät menot. Ase tettuun tavoitteeseen pääsemiseksi hallintokuntien tulee ke hittää ja tehostaa toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta tar kaste le mal la palvelutuotannon tasoa ja laajuutta sekä vaih to ehtoi sia palvelujen tuotantotapoja, ostopalveluja ja avustuksiin käy tet tä viä määrärahoja. Myös toimitilojen käyttöä tulee tehos taa ja tarkastella tilojen käyttöä uudella tavalla, jotta ti lakus tan nuk set saataisiin pienemmiksi ja joistakin ti lois ta/kiinteis töis tä voitaisiin mahdollisesti luopua. Merkittävä osa eli noin puolet toimintamenoista muodostuu hen ki lös tö ku luis ta. Henkilöstösuunnitelmalla tulee ennakoida hen ki lös tön eläköityminen ja vakanssin muuten vapautuessa on tutkittava mahdollisuudet järjestellä työtehtäviä/toimintoja uu del la tavalla siten, että kaupunginvaltuuston hy väk sy mässä talouden tasapainottamisohjelmassa asetettu 5 hen ki lötyö vuo den vuosittainen poistuma saavutetaan. 3. Tulojen lisäämiseksi maksut ja taksat tarkistetaan kus tan nusta son nousua vastaavasti ja tarkastellaan uusia vaih to eh to ja tu lo jen lisäämiseksi. 4. Talousarvion tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston hyväk sy mäs tä kaupungin strategiasta ja muista hyväksytyistä stra te giois ta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään ul ko asul taan yhtenäisesti ja selkeästi erillisen teknisen laadin ta oh jeen mukaisesti. Talousarvion 2016 tekniset laadintaohjeet liitteenä. 5. Mikäli talousarvioesitykset poikkeavat laadintaperusteista, esi tyk set palautetaan lautakunnalle uudelleen käsiteltäviksi.
6. Vuoden 2016 talousarvioesitykset tulee jättää ta lous joh ta jal le 8.9.2015 mennessä. Vuoden 2016 talousarvion kehyksen lähtökohdat täsmentyvät syksyn aikana, kun hallitusohjelman ja valtion budjetin vaikutukset, ve rotus tie dot vuodelta 2014, verotulojen tilitysten ennusteet kuluvalle ja ensi vuodelle sekä valtionosuusperusteet tarkentuvat. Annettuja laadin ta pe rus tei ta tarkistetaan tarvittaessa. Kaupunginvaltuusto määrittelee talousarvion tuloperusteet eli ve ropro sen tit sekä investointitason ja investointien rahoittamiseksi tar vitta van lainanoton talousarvioprosessin kuluessa. Tuloperusteet vahvis taes saan valtuusto määrittää merkittävältä osin ta lous ar vio vuo den tulopohjan ja samalla palvelutason, mihin ta lous ar vio vuon na on mah dol lis ta osoittaa määrärahat lautakuntien ta lous ar vioi hin ja inves toin tei hin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2016 talousarvion laadinnassa nou da tet ta vat pääperiaatteet ja hallintokunnille annettavat ta lous arvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet. Päätös: Kaupunginjohtaja alusti asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen asiasta käydyn keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh. 06 438 4003, 044 438 4003 ja talousjohtaja Tuula Kuisti, puh. 06 438 4030, 044 438 4030