Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010 Helsingin yliopiston kirjaston tulokset Sisällysluettelo

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010 Helsingin yliopiston kirjaston tulokset Sisällysluettelo Kysely ja sen toteutus... 2 Vastaukset ja vastaajat... 3 Kirjaston palvelujen käyttö... 7 Kuiluanalyysi ja GAP-luvut... 10 Kirjasto asiointiympäristönä... 11 Kirjaston aineistot... 14 Kirjaston asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus... 17 Kirjaston elektroniset palvelut... 19 Kirjaston palvelut kokonaisuutena... 21 Lopuksi... 24 Lähteet... 26 Liitteet... 26 1

Kysely ja sen toteutus Helsingin yliopiston kirjasto osallistui maaliskuussa 2010 Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen kansalliseen käyttäjäkyselyyn. Ensimmäisen kerran sama kysely oli toteutettu maalis-huhtikuussa 2008. Tällöin Helsingin yliopiston kirjastot jättäytyivät pois, sillä oma asiakaskysely oli järjestetty juuri edellisenä syksynä ja tulokset olivat vielä osin analysoimatta. 1 Kysely toteutettiin vuonna 2010 verkkokyselynä ja rakenteeltaan samanlaisena kuin vuonna 2008. Tällöin rakennetta ja sisältöä olivat olleet suunnittelemassa kirjastoverkon eri osa-alueiden edustajat. Kyselyllä kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttötottumuksia, tyytyväisyyttä aineistoihin, asioimisympäristöön, palveluihin, elektronisiin palveluihin sekä palvelujen vaikutuksia. Kysely oli teknisesti toteutettu Analystica Oy:n QA-palvelulla, joka on kyselytutkimuksiin tarkoitettu selainpohjainen palvelu. Kysely koostui 42 monivalintakysymyksestä/väittämästä ja 8 avovastauskohdasta. Vastaajat arvioivat väittämien kohdalla sitä, miten tärkeänä pitävät kyseistä palvelua ja miten hyvin kirjasto on onnistunut palvelun tarjoamisessa. Palvelujen tärkeyttä ja onnistumista vastaajat arvioivat asteikolla 1-5 siten, että 1= ei lainkaan tärkeä/erittäin heikko ja 5= erittäin tärkeä/erittäin hyvä. Lisäksi valittavana oli vaihtoehto en osaa sanoa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan mm. kirjastoa asiointiympäristönä, kirjaston aineistoja, asiakaspalvelua, elektronisia palveluja sekä kirjaston palvelujen vaikuttavuutta. Kyselystä oli suomenkielisen version lisäksi englannin- ja ruotsinkieliset versiot. Kyselystä tiedotettiin verkossa keskitetysti yliopiston yhteisten tiedotuskanavien kautta (Alma-intranet, kirjaston verkkosivut), HELKA-tietokannan ja NELLI-portaalin käyttöliittymissä sekä paikallisesti kirjastotiloissa. Tiedotusmateriaalin pohjaksi Kansalliskirjasto toimitti esittelytekstin ja laati lehdistötiedotteen. Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikkoja varten kirjaston hallinto- ja kehittämispalveluissa muokattiin esittelytekstistä yksinkertainen paikallistiedote. Tarkoituksena oli teettää kyselyä mainostavia julisteita, mutta aikataulullisesti se ei onnistunut. Vastaajien kesken Kansalliskirjasto arpoi kustantajien lahjoittamia kirjapalkintoja sekä 30 kpl 4 Gt:n muistitikkuja. Kysely avattiin maaliskuun alussa. Koska kirjastot saattoivat avata kyselyn hiukan eri aikoihin, kysely määriteltiin olemaan avoinna 11.4.2010 saakka. Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta linkit kyselyyn poistettiin 1.4.2010, jolloin myös tallentuivat viimeiset vastaukset. 1 Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen omat asiakaskyselyt järjestettiin vuosina 2004 (pilottikysely), 2005 ja 2007. Kysely kehitettiin vuosina 2004-2006 Helsingin yliopiston kirjastopalvelujen koordinointiyksikön vetämänä hankkeena. Vakkari 2006. 2

Vastaukset ja vastaajat Helsingin yliopiston kirjastoa arvioi kyselyssä 1274 vastaajaa. Vastausmäärä on huomattavasti pienempi kuin Helsingin yliopiston kirjastojen järjestämissä kyselyissä vuosina 2005 (2996 vastausta) ja 2007 (2624 vastausta). 2 Sen sijaan kansallisen kyselyn vastausmäärät paranivat: vastausten määrä nousi 56 prosenttia vuonna 2008 toteutetusta selvityksestä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 34 300 kirjastoasiakasta, joista yleisten kirjastojen ja ammattikorkeakoulujen molempien osuus oli 39 prosenttia, yliopistokirjastojen 18 prosenttia ja erikoiskirjastojen neljä prosenttia. Helsingin yliopiston kirjastoa arvioineista määrällisesti suurimmat vastaajaryhmät olivat perustutkinto-opiskelijat (63 %) ja jatko-opiskelijat (13 %). 1.5 Mihin seuraavista ryhmistä lähinnä kuulut (%) 1 % 4 % 4 % 5 % 23 % Alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija Ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija 6 % Jatko- opiskelija Avoimen yliopiston opiskelija 4 % Tutkija Lehtori tai muu opettaja 13 % Laitoksen esimies tai professori Muu henkilökunnan edustaja 40 % Yliopiston ulkopuolinen asiakas Kaavio 1. Vastaajaryhmät. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat humanististen (25,8 %), yhteiskuntatieteellisten (16,9 %) ja kasvatustieteellisten (12,2 %) alojen edustajat. 2 Näissä kyselyissä oli mukana myös Kansalliskirjasto, jonka vastaajamäärien (v. 2005 115; v. 2007 164) puuttuminen ei yksin selitä laskua. 3

30,0 25,0 1.6 Tieteenala, jolla pääasiallisesi opiskelen/opetan/työskentelen (n=1274) 25,8 20,0 16,9 15,0 11,0 12,2 10,0 5,0,0 5,9,9 6,8,6 3,8,9 2,7,5 1,4,5,2 4,5,3,6,2 3,0 Kaavio 2. Tieteenalat. Koska kyselyssä ei pyydetty tarkentamaan, onko vastaaja Helsingin yliopiston vai jonkin muun korkeakoulun opiskelija, tutkija tai muun henkilökunnan edustaja, tulosten edustavuutta suhteessa Helsingin yliopiston opiskelija- ja tutkijamääriin ei voida arvioida. Vuonna 2009 Helsingin yliopistossa oli kirjoilla 35 216 (82 %) tutkintoopiskelijaa, 3 845 (9 %) tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvaa ja 4 131 (9 %) muuhun henkilöstöön kuuluvaa. Vastaajien suhteellinen osuus kyselyssä on siten lähes yhtenevä tutkimus- ja opetushenkilöstön osalta, mutta aliedustettu opiskelijoiden ja muun henkilökunnan osalta. Neljännes perustutkinto-opiskelijoista edusti humanistisia tieteitä, 17 % yhteiskuntatieteitä ja 15 % kasvatustieteitä. Myös avoimen yliopiston opiskelijoiden suurimmat vastaajaryhmät olivat edellä mainitut, mutta eri suuruusjärjestyksessä: yhteiskuntatieteet (36 %), kasvatustieteet (27 %) ja humanistiset tieteet (11 %). Tutkijoista 30 % oli humanisteja, 21 % yhteiskuntatieteilijöitä ja 14 % 4

luonnontieteilijöitä. Lehtoreista ja muusta opetushenkilöstöstä oli 28 % humanisteja, 21 % kasvatustieteilijöitä ja 15 % luonnontieteilijöitä. Laitosten esimiehistä ja professoreista innokkaimmin kyselyyn vastasivat luonnontieteilijät (39 %), humanistit (23 %) ja kasvatustieteilijät (15 %). Yliopiston ulkopuolisista asiakkaista 13 % opiskeli tai työskenteli muulla kuin kaaviossa 2 esitetyillä tieteenaloilla. Suurin osa vastaajista oli iältään 18-35 -vuotiaita tutkinto-opiskelijoita. Naisia oli joka ikäryhmässä enemmän kuin miehiä. Yli 65 v. 1 % 56-65 v. 6 % 1.4 Ikä Alle 18 v. 0 % 46-55 v. 10 % 18-25 v. 31 % 36-46 v. 14 % 26-35 v. 38 % Kaavio 3. Vastaajaryhmä suhteessa ikään ja sukupuoleen. Vastaajat arvioivat Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikkoja seuraavasti: 5

1.2 Arvioin seuraavan toimipisteen / palvelupisteen palveluja Keskustakampuksen kirjasto. Opiskelijakirjasto 397 Keskustakampuksen kirjasto. Käyttäytymistieteet / Minerva Viikin kampuskirjasto 143 135 Kumpulan kampuskirjasto Keskustakampuksen kirjasto. Kielitieteet, filologia ja filosofia - Metsätalo Keskustakampuksen kirjasto. Valtiotieteet Keskustakampuksen kirjasto. Historian ja kulttuurien tutkimus - Topelia Keskustakampuksen kirjasto. Teologia 101 95 82 69 59 Meilahden kampuskirjasto Terkko 46 Keskustakampuksen kirjasto. Oikeustiede Keskustakampuksen kirjasto. Suomen kieli, kirjallisuusaineet ja taiteiden tutkimus 46 42 Keskustakampuksen kirjasto. Musiikkitiede 18 Keskustakampuksen kirjasto. Taidehistoria 16 Keskustakampuksen kirjasto. Klassillinen filologia 14 Terkko Ruskeasuo hammaslääketieteen kirjasto 11 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Kaavio 4. Vastauksia / toimipaikka (n=1274). 6

Vastausten jakauma toimipaikkojen välillä noudattelee samaa linjaa kuin vuosien 2005 ja 2007 kyselyissä. 3 Kirjaston palvelujen käyttö Kolmannes vastaajista käy kirjastossa päivittäin ja kolmannes viikoittain. Avopalautteessa kritisoitiin kyselyn vaihtoehtoja, joista puuttui muutaman kerran viikossa. Suurin osa perustutkinto-opiskelijoista käy kirjastossa viikoittain tai muutaman kerran kuukaudessa ja avoimen yliopiston opiskelijoista joitain kertoja kuukaudessa. Lehtorit ja opettajat asioivat kirjastossa enimmäkseen viikoittain tai muutamia kertoja kuukaudessa. Muun henkilöstön kohdalla huomiota kiinnittää suhteellisesti erittäin korkea päivittäisten kirjastokäyntien määrä. 2.1 Käyn arvioimassani kirjastossa 35,0 32,9 33,1 30,0 25,0 20,0 15,0 13,0 12,2 10,0 8,0 5,0,0,6,2 Kaavio 5. Käyntikerrat kirjastossa. 3 Vakkari 2006, 25; Pitkälä 2008, 10. Vuoden 2010 alussa keskustakampuksella ovat kirjastotoimipaikkojen nimet muuttuneet. 7

Käyntikerrat kirjastossa vastaajaryhmittäin en lainkaan yliopiston ulkopuolinen asiakas muutaman kerran vuodessa tai harvemmin Muu henkilökunnan edustaja Laitoksen esimies tai professori kerran kuukaudessa Lehtori tai muu opettaja muutaman kerran kuukaudessa Tutkija Avoimen yliopiston opiskelija viikoittain Jatko- opiskelija päivittäin Ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija Alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija (puuttuu),0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% Kaavio 6. Käyntikerrat kirjastossa vastaajaryhmittäin. 8

Asioidessaan kirjastossa vastaajat pääsääntöisesti lainaavat, palauttavat, varaavat tai uusivat aineistoa (24 %). Seuraavaksi eniten kirjastossa käydään opiskelemassa tai työskentelemässä itsenäisesti (13 %). Kirjastoon mennään myös lukemaan kirjoja, käyttämään tietokoneita, tulostamaan ja kopioimaan (11 %). Vähiten kirjastossa asioidaan kaukopalvelun, ryhmätöiden, kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin tai koulutuksiin osallistumisen tai yleisen ajanvieton vuoksi. 2.2 Mitä yleensä teet käydessäsi kirjastossa Lainaan, palautan, varaan tai uusin aineistoa 24 % Opiskelen tai työskentelen itsenäisesti 13 % Kopioin tai tulostan 11 % Käytän kirjaston tarjoamia painettuja aineistoja Käytän kirjaston tietokoneita (esim. tekstinkäsittelyyn, sähköpostin lukemiseen, verkkopalveluiden käyttämiseen) Haen tietoa tietystä aiheesta Käytän kirjaston tarjoamia elektronisia aineistoja (elektronisia lehtiä, elektronisia kirjoja, tietokantoja) 11 % 10 % 9 % 8 % Käytän neuvonta- tai tietopalveluja 4 % Tapaan ystäviä / tuttavia /kavereita 2 % Vietän aikaa kirjastossa Osallistun kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, opastuksiin tai koulutuksiin (esim. tiedonhankinnan opastus) Opiskelen tai työskentelen ryhmässä 2 % 2 % 2 % Käytän kaukopalvelua 1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 9

Kaavio 7. Kirjastossa käynnin syy. Elektronisista palveluista käytetyin on kirjaston oma kokoelmaluettelo, jossa 71 % vastaajista tekee aineistohakuja, varauksia tai uusii lainoja viikoittain tai muutamia kertoja kuukaudessa. Yli puolet vastaajista käyttää kirjaston verkkosivua viikoittain tai useita kertoja kuukaudessa. Myös NELLI-portaalia ja e-lehtiä käytetään useita kertoja kuukaudessa. Sen sijaan e-kirjoja lähes puolet vastaajista käyttää vain muutaman kerran vuodessa tai harvemmin ja neljännes ei lainkaan. Muita kirjaston hankkimia tietokantoja kolmannes vastaajista käyttää muutaman kerran vuodessa tai harvemmin ja neljännes ei lainkaan. Kaikki vastaajaryhmät käyvät kirjastossa hyödyntääkseen lainauspalveluja. Paikan päällä aineistoja niin painettuja kuin elektronisia käyttävät eniten opetushenkilöstö ja professorit. Aiheenmukaisia tiedonhakuja tekemässä ja hyödyntämässä neuvonta- ja tietopalvelua käyvät eniten yliopiston ulkopuoliset asiakkaat ja opetushenkilöstö. Laitosten esimiehet ja professorit puolestaan ovat innokkaimpia kaukopalvelun käyttäjiä. Itsenäisesti tai ryhmässä kirjaston tiloissa opiskelevat tai työskentelevät lähinnä perustutkinto-opiskelijat. Avopalautteessa pyydettiin perustelemaan, jos vastaaja ei käytä elektronisia palveluja. Vastauksissa nousi esiin toisaalta se, ettei elektronisia palveluja ole ollut toistaiseksi tarpeen käyttää, toisaalta se, ettei niitä tunneta tai osata käyttää. Vaikka kysymyksessä ei vielä varsinaisesti kartoitettu e-aineistojen käyttöä, moni toi esiin e- aineistojen vähäisen tarjonnan tai vaikeakäyttöisyyden. Kuiluanalyysi ja GAP-luvut Tärkeyttä ja onnistumista vastaajat arvioivat kysymyksissä 3.1-7.1 asteikolla 1-5 siten, että 1= ei lainkaan tärkeä/erittäin heikko, 2= ei kovin tärkeä/heikko, 3= ei tärkeä eikä tarpeeton/tyydyttävä, 4= melko tärkeä/hyvä ja 5= erittäin tärkeä/erittäin hyvä. Lisäksi valittavissa oli vaihtoehto en osaa sanoa. Kaksiulotteisessa arviointimallissa, jossa vertaillaan asiakkaiden käsityksiä kirjastopalveluiden tärkeydestä ja onnistumisesta, saadaan selville kehittämisen painopistealueet seuraavasti: Menestystekijöitä ovat sekä merkitykseltään että onnistumiseltaan korkealle arvioidut palvelut Kriittisiä tekijöitä (alipanostettuja) ovat merkitykseltään korkealle arvioidut, mutta heikosti onnistuneet palvelut Ylipanostusta tapahtuu korkealle onnistumiseltaan arvioiduissa matalan merkityksen saaneissa palveluissa Merkityksettömiä tekijöitä ovat palvelut, jotka on arvioitu sekä merkitykseltään että onnistumiseltaan matalalle 10

Kuilu (= GAP-luku) kuvaa kriteerin onnistumisen ja merkityksen erotusta. Mitä pienempi kuilu on, sitä paremmin on onnistuttu tärkeiksi arvioiduissa palveluissa ja vastaavasti kuilun ollessa suuri, palveluissa on kehittämisen varaa. Kuiluanalyysi paljastaa myös palvelut, joihin on ylipanostettu. Ylipanostusta kuvaa suuri positiivinen luku ja alipanostusta negatiivinen luku. Kuilun rajaksi, joka on kriittinen, voi määrittää esimerkiksi -0,75. Myös merkityksen kohdalla voi hälytysrajaksi, asennerajaksi, määrittää esimerkiksi 3,5. Tässä kyselyssä hälytysrajoja ei ollut yhteisesti määritetty. Kirjasto asiointiympäristönä Vastaajat arvioivat kirjaston tiloja, sijaintia ja tilojen varustelua tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. 11

Kirjasto asioimisympäristönä 3.9 Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi 3,61 3,8 3.8 Kirjasto mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan 4,12 4,43 3.7 Kirjastossa on riittävästi työasemia 3,14 3,97 3.6 Ryhmätyötilat vastaavat tarpeitani 3,34 3,06 Onnistuminen - Keskiarvo 3.5 Kirjasto tarjoaa rauhalliset opiskelutilat 3,69 4,07 Tärkeys - Keskiarvo 3.4 Kirjaston tilat ovat viihtyisät 3,64 3,95 3.3 Kirjaston aukioloajat ovat sopivat 4,03 4,51 3.2 Kirjaston sijainti on sopiva 4,4 4,59 3.1 Kirjasto on luonteva osa opiskeluani / opetustani / työskentelyäni 4,12 4,55 0 2 4 6 Kaavio 8. Kirjasto asioimisympäristönä. 12

Kirjasto asioimisympäristönä GAP-luku 3.7 Kirjastossa on riittävästi työasemia -0,83 3.3 Kirjaston aukioloajat ovat sopivat -0,48 3.1 Kirjasto on luonteva osa opiskeluani / opetustani / työskentelyäni -0,43 3.5 Kirjasto tarjoaa rauhalliset opiskelutilat -0,38 3.8 Kirjasto mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan -0,31 3.4 Kirjaston tilat ovat viihtyisät -0,3 3.2 Kirjaston sijainti on sopiva -0,2 3.9 Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi -0,19 3.6 Ryhmätyötilat vastaavat tarpeitani 0,28 Kaavio 9. GAP-luvut, kirjasto asioimisympäristönä Tärkeimpinä pidettiin, että kirjaston sijainto on sopiva (4,59), kirjasto on luonteva osa opiskelua ja työskentelyä (4,55) ja kirjaston aukioloajat ovat sopivat (4,51). Vähiten tärkeänä pidettiin ryhmätyötilojen riittävyyttä (3,06). Eniten alipanostusta katsottiin olevan työasemien määrässä. Kriittisinä tekijöinä pidettiin myös aukioloaikoja, kirjaston roolia osana opiskelua ja työskentelyä sekä rauhallisten opiskelutilojen määrää. Parhaiten kirjasto on onnistunut palveluista tiedottamisessa ja sijainnissa, vaikka näissäkin katsottiin olevan lisäpanostuksen tarvetta. Varsinaista menestystekijää ei asiointiympäristöön vaikuttavissa tekijöissä erottunut. Suuria vastaajaryhmittäisiä eroja palvelujen merkityksen ja onnistumisen välillä ei esiintynyt lukuun ottamatta vastaajaryhmää laitosten esimiehet ja professorit. Heille sopivat aukioloajat, tilojen viihtyisyys ja työasemien riittävyys olivat merkitykseltään yhdentekevämpiä palveluja kuin muille käyttäjäryhmille. Toisaalta he olivat myös kriittisempiä aukioloaikojen onnistumisessa. Perustutkinto-opiskelijoille rauhalliset työskentelytilat olivat tärkeämpiä kuin muille vastaajaryhmille. Neljännes perustutkinto-opiskelijoista ei osannut arvioida ryhmätyötilojen sopivuutta, mikä viitannee siihen, etteivät vastaajat ole käyttäneet tiloja. Avopalautetta asioimisympäristöön liittyen antoi 300 vastaajaa. Palautteessa toivottiin lisää tietokoneita, joustavampia aukioloaikoja ja rauhallisia lukutiloja. Tietoteknisten ongelmien yleisyys työasemilla ja tulostuksessa nousi esiin useammassakin palautteessa. Myös lisää kurssikirjoja toivottiin tässäkin yhteydessä. Keskustakampuksen kirjastoja arvioineiden palautteissa odotettiin ilolla uutta kirjastotaloa ja sen tuomia parempia tiloja. Toisaalta esiintyi myös pelkoa nykyisten viihtyisien tilojen ja hyvän palvelun katoamisesta. 13

Enemmän rauhallista lukutilaa ja työasemia. Ryhmätyötiloja on liian vähän. Odotan innolla uutta Kaisa-taloon valmistuvaa kirjastoa, koska kirjasto on nykyisin hankalassa paikassa. Ei mitään ehdotuksia. Olen erittäin tyytyväinen kaikkeen saamaani palveluun. Myös vuosina 2005 ja 2007 toteutetuissa Helsingin yliopiston kirjastojen asiakaskyselyissä ilmeni tyytymättömyyttä lukupaikkojen ja tietokoneiden määrään sekä ryhmätyötilan riittävyyteen. 4 Keskustakampuksen uuden kirjastotalon suunnittelussa on luku- ja ryhmätyötilojen tarve huomioitu, mutta talo valmistuu vasta vuonna 2012. Kirjaston aineistot Vastaajat arvioivat kirjaston aineistoja tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. 4 Pitkälä 2008, 23. 14

Kirjaston aineistot 4.8 Voin halutessani tehdä hankintaehdotuksia aineistoista, joita ei ole kirjaston kokoelmissa 3,64 4,07 4.7 Löydän tarvitsemani elektroniset aineistot helposti 3,56 4,36 4.6 Löydän tarvitsemani painetut aineistot helposti 3,83 4,48 4.5 Kirjastossa on riittävästi tarvitsemaani aineistoa 4.4 Kirjaston elektroniset aineistot ovat ajantasaisia 3,44 4,63 4,07 4,47 Onnistuminen - Keskiarvo Tärkeys - Keskiarvo 4.3 Kirjaston painetut aineistot ovat ajantasaisia 3,78 4,54 4.2 Kirjaston elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeitani 3,81 4,3 4.1 Kirjaston painetut aineistot vastaavat tiedontarpeitani 3,81 4,61 0 1 2 3 4 5 Kaavio 11. Kirjaston aineistot. Kirjaston aineistot GAP-luku 4.5 Kirjastossa on riittävästi tarvitsemaani aineistoa -1,19 4.1 Kirjaston painetut aineistot vastaavat tiedontarpeitani -0,8 4.7 Löydän tarvitsemani elektroniset aineistot helposti -0,8 4.3 Kirjaston painetut aineistot ovat ajantasaisia -0,77 4.6 Löydän tarvitsemani painetut aineistot helposti -0,65 4.2 Kirjaston elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeitani -0,49 4.8 Voin halutessani tehdä hankintaehdotuksia aineistoista, joita ei ole kirjaston kokoelmissa -0,43 15

4.4 Kirjaston elektroniset aineistot ovat ajantasaisia -0,4 Kaavio 12. Kirjaston aineistot GAP-luku Tärkeimpänä pidettiin, että kirjastossa on riittävästi tarvittua aineistoa (4,63), ja että painetut aineistot vastaavat tiedontarpeita (4,61) ja ovat ajantasaisia (4,54). Kaikkiaan aineistoihin liittyviä palveluja (hankintaehdotus, hakumahdollisuudet, valikoima ja ajantasaisuus) pidettiin tärkeinä asteikolla 4,07-4,61. Alipanostettuna pidettiin erityisesti aineistojen riittävyyttä. Panostusta toivotaan myös etenkin tiedontarpeita vastaavien ja ajantasaisten painettujen aineistojen hankintaan ja elektronisten aineistojen löydettävyyteen. Laitosten esimiehet ja professorit arvioivat kriittisimmin sitä, miten ajantasaisia painetut aineistot ovat, ja miten hyvin painetut ja elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeita. Tyytyväisyys elektronisten aineistojen ajantasaisuuteen oli hyvää kaikissa vastaajaryhmissä tosin lähes 40 % perustutkinto-opiskelijoista ja lähes puolet avoimen yliopiston opiskelijoista katsoi, ettei osaa arvioida ajantasaisuutta. Perustutkinto-opiskelijat olivat tyytymättömimpiä aineistojen riittävyyteen, millä avopalautteen perusteella viitataan kurssikirjojen määrään. Perustutkintoopiskelijoiden ohella myös tutkijat pitivät elektronisten aineistojen löydettävyyttä huonona. Aineistoihin liittyvää avopalautetta antoi 1067 vastaajaa. Palautteessa toivottiin enemmän kurssikirjoja ja uutta tutkimuskirjallisuutta. Lisäksi joidenkin toimipaikkojen kohdalla nousi esiin aineistojen hankala löydettävyys kirjastotiloissa. Moni vastaaja ei tiennyt mahdollisuudesta tehdä hankintaehdotuksia. Kirjojen löytäminen hyllystä on ollut vaikeaa. Tuntuu, että kirja luokitellaan milloin teoksen nimen, milloin kirjoittajan nimen mukaan. Joku logiikka tässä on, mutta se ei ole minulle valjennut. En ole tiennyt, että hankintaehdotuksia saa tehdä. Kurssikirjojen saaminen välillä työlästä, niiden määrää voisi lisätä jonkin verran. Uudempaa tutkimuskirjallisuutta voisi olla enemmän. Vuonna 2007 toteutetussa Helsingin yliopiston kirjastojen asiakaskyselyssä vastaukset noudattelivat samaa linjaa ja noin neljännes vastaajista oli tyytymättömiä painetun aineiston ajantasaisuuteen ja kokoelmien hyllyjärjestykseen. 5 5 Pitkälä 2008, 17. 16

Kirjaston asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus Vastaajat arvioivat kirjaston asiakas- ja neuvontapalveluja ja tiedonhankinnan opetusta tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus 5.7 Kirjasto selvittää mahdolliset ongelmatilanteet nopeasti 4,1 4,43 5.6 Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista 4,17 4,49 5.5 Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa 4,18 4,48 5.4 Kirjaston henkilökunta on asiantuntevaa 5.3 Kirjaston henkilökunta osaa ohjata tiedonhankintaani tarpeideni mukaisesti 4,21 4,48 4,05 4,21 Onnistuminen - Keskiarvo Tärkeys - Keskiarvo 5.2 Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitojani 3,63 3,61 5.1 Kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta 3,99 3,64 0 1 2 3 4 5 Kaavio 13. Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus. Asiakas- ja neuvontapalvelut ja tiedonhankinnan opetus GAP-luku 5.7 Kirjasto selvittää mahdolliset ongelmatilanteet nopeasti -0,34 5.6 Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista -0,32 5.5 Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa -0,3 17

5.4 Kirjaston henkilökunta on asiantuntevaa -0,27 5.3 Kirjaston henkilökunta osaa ohjata tiedonhankintaani tarpeideni mukaisesti -0,16 5.2 Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitojani 0,02 5.1 Kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta 0,35 Kaavio 14. Asiakas- ja neuvontapalvelut ja tiedonhankinnan opetus GAP-luku Tärkeimpänä vastaajat pitivät sitä, että kirjaston henkilökunta on palveluhaluista (4,49), asiantuntevaa (4,48) ja tarvittaessa helposti tavoitettavissa (4,48). Tämän kysymysryhmän palveluista vähiten merkittävänä pidettiin sitä, että kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitoja. Toisaalta viimeksi mainittu on GAP-luvun valossa kirjaston menestystekijä. Jonkinasteista ylipanostusta arvioivat vastaajat olevan tiedonhankinnan koulutustarjonnassa, jossa onnistuminen on korkeampi kuin palvelun merkitys. Kuilu onnistumisen ja vastaajien odotusten välillä oli kaikkiaan tässä kysymysryhmässä varsin pieni. Yli kymmenen prosenttia avoimen yliopiston opiskelijoista ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista ei pitänyt kovin tärkeänä, että kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta. Yli puolet opettajista ja lehtoreista sen sijaan arvioi riittävän opetustarjonnan hyvin tärkeäksi, samoin yli kolmannes perustutkinto- ja jatko-opiskelijoista. Tyytyväisimpiä tarjontaan olivat ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Heistä, samoin kuin tutkijoista, n. 30 % arvioi tiedonhankinnan opetuksen kehittäneen merkittävästi heidän tiedonhankinnan taitojaan. Henkilökunnan kykyä ohjata tiedonhankintaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti pitivät erittäin tärkeänä avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston ulkopuoliset asiakkaat. Kaikki vastaajaryhmät arvioivat kirjaston myös onnistuneen tässä palvelussaan varsin hyvin. Heikkona tai erittäin heikkona piti henkilökunnan palvelualttiutta n. 15 % laitosten esimiehistä ja professoreista. Avopalautetta kirjaston asiakas- ja neuvontapalveluista sekä tiedonhankinnan koulutuksesta antoi 1188 vastaajaa. Kirjaston henkilökunta sai pääosin kiitosta hyvästä palvelusta. Avopalautteessakin korostettiin henkilökunnan palveluhaluisuuden ja asiantuntevuuden tärkeyttä. Toivottiin myös lisää tiedotusta tiedonhankinnan koulutuksista. Palvelu kokoelmien käytössä ja tiedon löytämisessä on aina ylittänyt odotukseni! People in the library are very polite, efficient, available and serious in their job. 18

Minulle ei ole kovin selvää, minkä kaltaista tiedonhankinnan opastusta olisi saatavilla. Vuoden 2007 kyselyssä henkilökunnan ystävällisyyteen ja palvelualttiuteen oltiin hyvin tyytyväisiä. Parantamisen varaa nähtiin tuolloin olevan e-aineistojen käytön neuvonnassa. 6 Tyytyväisyys tiedonhankinnan opetuksen määrään ja hyödyllisyyteen oli edellisen kyselyn aikaan korkeampi kuin tällä hetkellä tosin eri tavalla toteutetut kyselyt hankaloittavat suoraa vertailua. Kirjaston elektroniset palvelut Vastaajat arvioivat kirjaston elektronisia palveluja tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. Elektroniset palvelut 6.4 Elektronisten palvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä 3,39 4,34 6.3 Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni 3,53 4,4 6.2 Asiointi kirjaston elektronisten palveluiden avulla on toimivaa 3,86 4,48 Onnistuminen - Keskiarvo Tärkeys - Keskiarvo 6.1 Kirjaston elektroniset palvelut vastaavat työskentelytarpeitani 3,87 4,36 0 1 2 3 4 5 Kaavio 15. Elektroniset palvelut. Elektroniset palvelut GAP-luvut 6 Pitkälä 2008, 11. 19

6.4 Elektronisten palvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä -0,95 6.3 Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni -0,87 6.2 Asiointi kirjaston elektronisten palveluiden avulla on toimivaa -0,63 6.1 Kirjaston elektroniset palvelut vastaavat työskentelytarpeitani -0,49 Kaavio 16. Elektroniset palvelut GAP-luvut Vastaajat arvioivat kaikki elektronisiin palveluihin liittyvät väittämät tärkeiksi (4,34-4,48). Erityisinä kehittämiskohteina tuotiin esiin elektronisten palvelujen käyttöohjeiden selkeys ja verkkosivujen helppokäyttöisyys. GAP-luvut osoittavat, että myös asioinnin sujuvuuteen ja asiakastarpeiden mukaisiin elektronisiin palveluihin tulisi panostaa. Tutkijat ja opetushenkilöstöön kuuluvat olivat tyytymättömimpiä kirjastojen verkkosivujen selkeyteen. Elektronisten palvelujen selkeämpiä käyttöohjeita toivoivat heidän lisäkseen erityisesti perustutkinto-opiskelijat. Avopalautetta elektronisista palveluista antoi 1153 vastaajaa. Avopalautteessa nousi esiin HELKAn ja NELLIn vaikeakäyttöisyys. Myös muita elektronisia palveluja, mukaan lukien kirjaston kotisivut, moitittiin sekaviksi. Vuoden 2010 alussa tapahtuneen verkkosivu-uudistuksen vaikutukset näkyvät siten edelleen. Lisäksi toivottiin lisää ohjeistusta ja mahdollisuutta mm. omien asiakastietojen päivittämiseen verkon kautta. Joidenkin vastaajien oli hankala hahmottaa, mitä kysymyksien elektronisilla palveluilla tarkoitettiin. Mitä elektroniset palvelut edes ovat? Selkeys, selkeys, selkeys. Mitkä ohjeet, onko sellaisia jossain Elektroniset palvelut ja niiden kehittyminen on iso plussa! Vuoden 2007 asiakaskyselyssä yli 90 % vastaajista oli tyytyväinen kirjaston verkkosivujen selkeyteen ja ajantasaisuuteen. 7 Tyytymättömiä mm. HELKAtietokannan ohjeiden selkeyteen ja löydettävyyteen oli vuonna 2007 lähes neljännes vastaajista. Myös NELLI-portaalin helppokäyttöisyyttä kritisoi reilu kolmannes vastaajista. 8 7 Pitkälä 2008, 15. 8 Pitkälä 2008, 14. 20

Kirjaston palvelut kokonaisuutena Kokonaisuudessaan vastaajat arvioivat kirjaston palvelujen merkitystä ja onnistumista seuraavasti: 7.1 Kirjaston palvelut kokonaisuutena ovat toimivia (GAP= -0,67) Onnistuminen - Keskiarvo 4,04 Tärkeys - Keskiarvo 4,71 3,6 3,8 4 4,2 4,4 4,6 4,8 Kaavio 17. Palvelut kokonaisuutena. Kirjaston palveluja pidetään kokonaisuudessaan hyvin tärkeinä ja kirjasto on onnistunut palvelujen tuottamisessa hyvin. Palvelujen tuottamisessa olisi selkeästi parannettavaa, jotta onnistuminen nousisi merkityksen tasolle. Vastaajat arvioivat myös miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön, opiskeluun tai muuhun toimintaan. Asteikko oli 1-4 siten, että 1= ei lainkaan, 2= jonkin verran, 3= huomattavasti ja 4= en osaa sanoa. Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: 21

Miten arvioimasi kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhösi, opiskeluusi tai muuhun toimintaasi 8.5 Edistäneet uusien ideoiden syntymistä 20 % 25 % 18 % 56 % 8.4 Tehostaneet opiskelujani tai työskentelyäni 4 % 7 % 50 % 42 % 8.3 Parantaneet opiskelujeni tai työtehtävieni laatua 6 % 5 % 51 % 44 % en osaa sanoa huomattavasti jonkin verran 8.2 Helpottaneet alani seuraamista 9 % 9 % 40 % 51 % ei lainkaan 8.1 Helpottaneet tarvitsemieni aineistojen löytymistä 2 % 2 % 34 % 64 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Kaavio 18. Miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön, opiskeluun tai muuhun toimintaan. 22

Miten arvioimasi kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhösi, opiskeluusi tai muuhun toimintaasi - keskiarvot 8.5 Edistäneet uusien ideoiden syntymistä 2,07 8.4 Tehostaneet opiskelujani tai työskentelyäni 2,43 8.3 Parantaneet opiskelujeni tai työtehtävieni laatua 2,47 8.2 Helpottaneet alani seuraamista 2,31 8.1 Helpottaneet tarvitsemieni aineistojen löytymistä 2,63 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Kaavio 18. Miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön, opiskeluun tai muuhun toimintaan keskiarvot. Merkittävimpänä kirjaston palvelujen vaikutuksena vastaajat pitivät tarvitsemiensa aineistojen löytämistä. Merkittävää oli myös opiskelun tai työskentelyn tehostuminen ja laadun paraneminen. Kirjaston palvelujen todettiin myös helpottaneen oman alan seuraamista. Puolet vastaajista näki, että kirjaston palveluilla on ollut jonkin verran vaikutusta uusien ideoiden syntymiseen. Yli kolmannes (38 %) kuitenkin totesi, ettei kirjastolla ole lainkaan osuutta uusien ideoiden syntymisessä tai ei osannut muuten vastata kysymykseen. Vastaajista 1202 antoi avopalautetta liittyen kirjaston vaikuttavuuteen ja täydensi siten vastauksiaan kysymyksiin 8.1-8.5. Avopalautteessa tuotiin esiin kirjaston vahvaa merkitys opiskelussa ja tutkimuksessa. Ilman kirjastoa tutkimusta olisi aika mahdotonta tehdä. Kirjasto inspiroi tilana. Kirjasto on olennainen osa opiskelua 23

Kirjastolaitos on henki, elämä ja huipputärkeä sivistysmaan tukipylväs Ihana, viihtyisä, oppimista tukeva kirjasto, jonne on aina kiva mennä, vaikka tentti ahdistaisi tai deadline olisi uhkaavasti lähestymässä. Kirjaston toimivuus vaikuttaa työskentelyyni samalla tavalla kuin toimiva tekstinkäsittelyohjelma. Se on eräänlainen perusedellytys. Lisäksi vastaajien oli mahdollista kommentoida ja tehdä kehittämisehdotuksia yleisesti liittyen kirjaston palveluihin. Tätä palautetta antoi 983 vastaajaa. Palautteissa monet täydensivät kyselyn muissa kohdissa antamiaan vastauksia ja painottivat uudelleen keskeisimpiä kehittämiskohteita. Keskustakampuksen kirjaston eräiden toimipaikkojen kohdalla toivottiin, että kirjastot säilyisivät entisellään, eivätkä yhdistyisi Kaisaniemeen rakennettavaan uuteen kirjastotaloon. Vastaajat jakoivat myös tässä kohdassaan kiitosta kirjaston hyvästä palvelusta. Yliopiston helmi! Kiitos! Lopuksi Kysely osoittaa, että Helsingin yliopiston kirjaston asiakkaat pitävät kirjaston palvelujen toimivuutta hyvin tärkeänä ja kirjasto on onnistunut hyvin palvelujen tuottamisessa. Säännöllisesti toteutettava asiakaskysely on Helsingin yliopiston kirjaston keskeisin kanava asiakaspalautteen keräämiseen. Kansallinen käyttäjäkysely mahdollistaa myös vertailukehittämisen Suomen muiden yliopistokirjaston välillä. Palautteen avulla kirjasto pystyy seuraamaan palveluidensa laatua ja kartoittamaan keskeiset kehittämiskohteet. Asiakaslähtöisyys edellyttää asiakkaan kuulemista ja hänen tarpeidensa ymmärtämistä. Ilman toimenpiteitä palautteen kerääminen on turhaa. Kehittämiskohteina nousevat esiin pitkälti samat asiat kuin vuoden 2007 asiakaskyselyssä; työasemien määrä, hiljaisten lukutilojen määrä, aineistojen ajantasaisuus ja elektronisten palvelujen käytettävyys. Kirjaston panostukset näihin palveluihin eivät edellisen kyselyn jälkeen ole siten olleet riittäviä. Asiakkaat odottavat kirjastolta helppokäyttöisempiä, paremmin ohjeistettuja ja itsenäisemmän asioinnin mahdollistavia elektronisia palveluja. Samanaikaisesti myös odotukset paikallispalvelujen sujuvuudesta ovat korkealla. Kirjaston henkilöstöltä odotetaan paitsi asiantuntemusta myös palveluosaamista. Kirjaston aineistojen tulee vastata asiakkaiden tiedontarpeita ja olla ajantasaisia sekä helposti löydettävissä niin painettuna kuin elektronisena. 24

Kirjaston on tartuttava näihin kehittämiskohteisiin ja viestittävä asiakkaille palautteen pohjalta tehtävistä toimenpiteistä. Tätä palautteen palautetta tullaan julkistamaan viimeistään syksyllä 2010. Seuraava kansallinen käyttäjäkysely näyttää keväällä 2012, ovatko kehittämistoimenpiteet olleet riittäviä. Tuolloin tavoitteeksi on myös asetettava suuremman vastaajamäärän tavoittaminen, jotta otokselle saadaan parempi edustavuus suhteessa kirjaston laajaan asiakaskuntaan. 25

Lähteet Pitkälä, M. 2008: Helsingin yliopiston kirjastojen asiakaskysely 2007. Helsingin yliopisto, Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö Vakkari, M. 2006: Ei pidä syyttää peiliä, jos kuva ei miellytä Kirjastojen käyttötutkimushanke Helsingin yliopiston kirjastojen yhteishanke 2004 2006. Helsingin yliopisto, Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö Liitteet Yhteenveto Helsingin yliopiston kirjaston vastauksista 26

Liite 1 Yhteenveto Helsingin yliopiston kirjaston vastauksista Vastausten määrä: 1274 Poiminta 1.1 Arvioin seuraavan yliopistokirjaston palveluja = 1 (Helsingin yliopiston kirjasto) 1.1 Arvioin seuraavan yliopistokirjaston palveluja Helsingin yliopiston kirjasto 1274 100% Valitse kirjasto 1.2 Arvioin seuraavan yliopistokirjaston toimpisteen / palvelupisteen palveluja Keskustakampuksen kirjasto. Kielitieteet, filologia ja filosofia - Metsätalo Keskustakampuksen kirjasto. Historian ja kulttuurien tutkimus - Topelia Keskustakampuksen kirjasto. Suomen kieli, kirjallisuusaineet ja taiteiden tutkimus 95 7% 69 5% 42 3% Keskustakampuksen kirjasto. Taidehistoria 16 1% Keskustakampuksen kirjasto. Klassillinen filologia 14 1% Keskustakampuksen kirjasto. Musiikkitiede 18 1% Keskustakampuksen kirjasto. Käyttäytymistieteet / Minerva 143 11% Keskustakampuksen kirjasto. Oikeustiede 46 4% Keskustakampuksen kirjasto. Valtiotieteet 82 6% Keskustakampuksen kirjasto. Teologia 59 5% Keskustakampuksen kirjasto. Opiskelijakirjasto 397 31% Kumpulan kampuskirjasto 101 8% Meilahden kampuskirjasto Terkko 46 4% Terkko Ruskeasuo hammaslääketieteen kirjasto 11 1% Viikin kampuskirjasto 135 11% 1.3 Sukupuoli Mies 334 26% Nainen 940 74% 1.4 Ikä Alle 18 1 0% 27

18-25 389 31% 26-35 480 38% 36-45 179 14% 46-55 134 11% 56-65 77 6% Yli 65 14 1% 1.5 Mihin seuraavista ryhmistä lähinnä kuulut alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija 291 23% 509 40% jatko- opiskelija 167 13% avoimen yliopiston opiskelija 44 3% tutkija 78 6% lehtori tai muu opettaja 53 4% laitoksen esimies tai professori 13 1% muu henkilökunnan edustaja 56 4% yliopiston ulkopuolinen asiakas (täsmennä alla olevaan tekstikenttään) täsmennä 93 60 5% 1.6 Tieteenala, jolla pääasiallisesi opiskelen / opetan / työskentelen teologinen 75 6% humanistinen 329 26% taideteollinen 4 0% musiikkiala 8 1% kasvatustieteellinen 155 12% liikuntatieteellinen 2 0% yhteiskuntatieteellinen 215 17% psykologia 38 3% terveystieteet 12 1% oikeustieteellinen 87 7% kauppatieteellinen 8 1% luonnontieteellinen 140 11% maatalous-metsätieteellinen 49 4% teknillistieteellinen 12 1% lääketieteellinen 34 3% hammaslääketieteellinen 7 1% 28

eläinlääketieteellinen 18 1% farmasia 6 0% kuvataideala 3 0% muu koulutusala (täsmennä alla olevaan tekstikenttään) muu, täsmennä 79 II KIRJASTON PALVELUT 2.1 Käyn arvioimassani kirjastossa 57 5% päivittäin 102 8% viikoittain 419 33% muutaman kerran kuukaudessa 422 33% kerran kuukaudessa 165 13% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 156 12% en lainkaan 2 0% Jos et käy kirjastossa lainkaan, miksi et 1 2.2 Jos asioit kirjastossa: Mitä yleensä teet käydessäsi kirjastossa Lainaan, palautan, varaan tai uusin aineistoa 1126 24% Käytän kirjaston tarjoamia painettuja aineistoja Käytän kirjaston tarjoamia elektronisia aineistoja (elektronisia lehtiä, elektronisia kirjoja, tietokantoja) 502 11% 393 8% Haen tietoa tietystä aiheesta 447 9% Käytän neuvonta- tai tietopalveluja 205 4% Käytän kaukopalvelua 61 1% Opiskelen tai työskentelen itsenäisesti 608 13% Opiskelen tai työskentelen ryhmässä 118 2% Osallistun kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, opastuksiin tai koulutuksiin (esim. tiedonhankinnan opastus) Käytän kirjaston tietokoneita (esim. tekstinkäsittelyyn, sähköpostin lukemiseen, verkkopalveluiden käyttämiseen) 74 2% 461 10% Kopioin tai tulostan 538 11% Vietän aikaa kirjastossa 116 2% Tapaan ystäviä / tuttavia /kavereita 83 2% Muuta 15 0% käyn syömässä samassa rakennuksessa joskus 29

luen lehtiä skannnaan työssä Luen ja kopioin kurssikansioissa olevaa materiaalia. käytän kahviautomaattia! tarkistan uutuushyllyn Luen kirjaston ei-kotilainattavia kirjoja ja tutkimuksia graduuni tai opintojen esseisiin tms. liittyen. nautin kahvia automaatista! "Käyn" päivittäin kirjastossa yleensä työkoneeltani käyttämällä elektronisia aineistoja. JULKI-asiat/Vanttola hoidan hallintoasioita Jag hämtar köpta böcker käytän omaa läppäriäni lounas använder den som mötesplats och geografiskt landmärke 2.3 Jos käytät elektronisia palveluja: Mitä seuraavista elektronisista palveluista käytät kirjaston omaa kokoelmaluetteloa (aineistojen haku, varaaminen ja uusiminen) päivittäin 94 9% viikoittain 435 41% muutaman kerran kuukaudessa 317 30% kerran kuukaudessa 99 9% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 93 9% en lainkaan 17 2% kirjaston verkkosivuja päivittäin 64 7% viikoittain 275 28% muutaman kerran kuukaudessa 277 28% kerran kuukaudessa 138 14% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 185 19% en lainkaan 39 4% Nelli-portaalia päivittäin 49 5% viikoittain 208 21% muutaman kerran kuukaudessa 251 25% kerran kuukaudessa 134 14% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 255 26% en lainkaan 88 9% elektronisia lehtiä päivittäin 66 7% 30

viikoittain 195 21% muutaman kerran kuukaudessa 181 19% kerran kuukaudessa 112 12% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 259 28% en lainkaan 125 13% elektronisia kirjoja päivittäin 3 0% viikoittain 42 5% muutaman kerran kuukaudessa 120 14% kerran kuukaudessa 89 10% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 414 47% en lainkaan 217 25% muita tietokantoja (esim. viitetietokantoja kuten Aleksi, Arto, Helecon-tietokannat, ISI Web of Science) päivittäin 35 4% viikoittain 104 12% muutaman kerran kuukaudessa 144 16% kerran kuukaudessa 93 11% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 286 32% en lainkaan 221 25% muuta, mitä 31 Jos et käytä elektronisia palveluja, miksi et 230 Kirjasto asiointiympäristönä 3.1 Kirjasto on luonteva osa opiskeluani / opetustani / työskentelyäni Tärkeys - 1 17 2% Onnistuminen - 1 14 1% Tärkeys - 2 21 2% Onnistuminen - 2 29 3% Tärkeys - 3 46 4% Onnistuminen - 3 154 14% Tärkeys - 4 285 25% Onnistuminen - 4 512 47% Tärkeys - 5 758 67% Onnistuminen - 5 384 35% Tärkeys - eos 11 1% Onnistuminen - eos 17 2% Tärkeys - Keskiarvo 4,55 1127 31

Onnistuminen - Keskiarvo 4,12 1093 GAP sarake 1-2 0,43 3.2 Kirjaston sijainti on sopiva Tärkeys - 1 9 1% Onnistuminen - 1 13 1% Tärkeys - 2 19 2% Onnistuminen - 2 37 3% Tärkeys - 3 50 4% Onnistuminen - 3 105 9% Tärkeys - 4 266 23% Onnistuminen - 4 295 27% Tärkeys - 5 789 70% Onnistuminen - 5 657 59% Tärkeys - eos 6 1% Onnistuminen - eos 7 1% Tärkeys - Keskiarvo 4,59 1133 Onnistuminen - Keskiarvo 4,40 1107 GAP sarake 1-2 0,20 3.3 Kirjaston aukioloajat ovat sopivat Tärkeys - 1 8 1% Onnistuminen - 1 19 2% Tärkeys - 2 21 2% Onnistuminen - 2 70 6% Tärkeys - 3 66 6% Onnistuminen - 3 174 16% Tärkeys - 4 322 29% Onnistuminen - 4 426 39% Tärkeys - 5 702 63% Onnistuminen - 5 406 37% Tärkeys - eos 18 2% Onnistuminen - eos 15 1% Tärkeys - Keskiarvo 4,51 1119 Onnistuminen - Keskiarvo 4,03 1095 GAP sarake 1-2 0,48 3.4 Kirjaston tilat ovat viihtyisät Tärkeys - 1 14 1% 32

Onnistuminen - 1 37 3% Tärkeys - 2 74 7% Onnistuminen - 2 114 11% Tärkeys - 3 208 19% Onnistuminen - 3 275 25% Tärkeys - 4 477 43% Onnistuminen - 4 424 39% Tärkeys - 5 341 31% Onnistuminen - 5 230 21% Tärkeys - eos 17 2% Onnistuminen - eos 22 2% Tärkeys - Keskiarvo 3,95 1114 Onnistuminen - Keskiarvo 3,64 1080 GAP sarake 1-2 0,30 3.5 Kirjasto tarjoaa rauhalliset opiskelutilat Tärkeys - 1 52 5% Onnistuminen - 1 30 3% Tärkeys - 2 80 8% Onnistuminen - 2 101 11% Tärkeys - 3 111 11% Onnistuminen - 3 218 23% Tärkeys - 4 297 29% Onnistuminen - 4 372 40% Tärkeys - 5 498 48% Onnistuminen - 5 217 23% Tärkeys - eos 85 8% Onnistuminen - eos 151 16% Tärkeys - Keskiarvo 4,07 1038 Onnistuminen - Keskiarvo 3,69 938 GAP sarake 1-2 0,38 3.6 Ryhmätyötilat vastaavat tarpeitani Tärkeys - 1 129 16% Onnistuminen - 1 39 7% Tärkeys - 2 137 17% Onnistuminen - 2 88 16% Tärkeys - 3 211 27% 33

Onnistuminen - 3 167 30% Tärkeys - 4 184 23% Onnistuminen - 4 158 29% Tärkeys - 5 130 16% Onnistuminen - 5 98 18% Tärkeys - eos 326 41% Onnistuminen - eos 540 98% Tärkeys - Keskiarvo 3,06 791 Onnistuminen - Keskiarvo 3,34 550 GAP sarake 1-2 -0,28 3.7 Kirjastossa on riittävästi työasemia Tärkeys - 1 60 6% Onnistuminen - 1 75 9% Tärkeys - 2 78 8% Onnistuminen - 2 179 21% Tärkeys - 3 116 12% Onnistuminen - 3 253 30% Tärkeys - 4 289 30% Onnistuminen - 4 231 27% Tärkeys - 5 423 44% Onnistuminen - 5 106 13% Tärkeys - eos 153 16% Onnistuminen - eos 247 29% Tärkeys - Keskiarvo 3,97 966 Onnistuminen - Keskiarvo 3,14 844 GAP sarake 1-2 0,83 3.8 Kirjasto mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan Tärkeys - 1 15 1% Onnistuminen - 1 15 1% Tärkeys - 2 21 2% Onnistuminen - 2 27 3% Tärkeys - 3 83 8% Onnistuminen - 3 134 13% Tärkeys - 4 331 30% Onnistuminen - 4 507 49% Tärkeys - 5 640 59% 34

Onnistuminen - 5 357 34% Tärkeys - eos 38 3% Onnistuminen - eos 68 7% Tärkeys - Keskiarvo 4,43 1090 Onnistuminen - Keskiarvo 4,12 1040 GAP sarake 1-2 0,31 3.9 Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi 3.10 Kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoon asiointi- ja oppimisympäristönä Kirjaston aineistot Tärkeys - 1 14 1% Onnistuminen - 1 22 2% Tärkeys - 2 79 8% Onnistuminen - 2 77 9% Tärkeys - 3 277 27% Onnistuminen - 3 285 32% Tärkeys - 4 363 36% Onnistuminen - 4 349 39% Tärkeys - 5 279 28% Onnistuminen - 5 160 18% Tärkeys - eos 94 9% Onnistuminen - eos 184 21% Tärkeys - Keskiarvo 3,80 1012 Onnistuminen - Keskiarvo 3,61 893 GAP sarake 1-2 0,19 300 4.1 Kirjaston painetut aineistot vastaavat tiedontarpeitani Tärkeys - 1 10 1% Onnistuminen - 1 12 1% Tärkeys - 2 13 1% Onnistuminen - 2 55 5% Tärkeys - 3 35 3% Onnistuminen - 3 249 24% Tärkeys - 4 261 25% Onnistuminen - 4 524 50% Tärkeys - 5 739 70% Onnistuminen - 5 198 19% Tärkeys - eos 25 2% 35

Onnistuminen - eos 29 3% Tärkeys - Keskiarvo 4,61 1058 Onnistuminen - Keskiarvo 3,81 1038 GAP sarake 1-2 0,80 4.2 Kirjaston elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeitani Tärkeys - 1 20 2% Onnistuminen - 1 10 1% Tärkeys - 2 25 3% Onnistuminen - 2 52 6% Tärkeys - 3 112 12% Onnistuminen - 3 174 21% Tärkeys - 4 272 29% Onnistuminen - 4 421 52% Tärkeys - 5 503 54% Onnistuminen - 5 154 19% Tärkeys - eos 143 15% Onnistuminen - eos 247 30% Tärkeys - Keskiarvo 4,30 932 Onnistuminen - Keskiarvo 3,81 811 GAP sarake 1-2 0,49 4.3 Kirjaston painetut aineistot ovat ajantasaisia Tärkeys - 1 7 1% Onnistuminen - 1 13 1% Tärkeys - 2 15 1% Onnistuminen - 2 56 6% Tärkeys - 3 58 6% Onnistuminen - 3 259 26% Tärkeys - 4 287 28% Onnistuminen - 4 463 47% Tärkeys - 5 670 65% Onnistuminen - 5 190 19% Tärkeys - eos 39 4% Onnistuminen - eos 77 8% Tärkeys - Keskiarvo 4,54 1037 Onnistuminen - Keskiarvo 3,78 981 GAP sarake 1-2 0,77 36

4.4 Kirjaston elektroniset aineistot ovat ajantasaisia Tärkeys - 1 18 2% Onnistuminen - 1 5 1% Tärkeys - 2 17 2% Onnistuminen - 2 31 4% Tärkeys - 3 67 7% Onnistuminen - 3 102 14% Tärkeys - 4 217 24% Onnistuminen - 4 361 49% Tärkeys - 5 582 65% Onnistuminen - 5 233 32% Tärkeys - eos 168 19% Onnistuminen - eos 321 44% Tärkeys - Keskiarvo 4,47 901 Onnistuminen - Keskiarvo 4,07 732 GAP sarake 1-2 0,40 4.5 Kirjastossa on riittävästi tarvitsemaani aineistoa Tärkeys - 1 11 1% Onnistuminen - 1 39 4% Tärkeys - 2 15 1% Onnistuminen - 2 140 14% Tärkeys - 3 35 3% Onnistuminen - 3 313 30% Tärkeys - 4 229 22% Onnistuminen - 4 406 39% Tärkeys - 5 763 72% Onnistuminen - 5 136 13% Tärkeys - eos 20 2% Onnistuminen - eos 23 2% Tärkeys - Keskiarvo 4,63 1053 Onnistuminen - Keskiarvo 3,44 1034 GAP sarake 1-2 1,19 4.6 Löydän tarvitsemani painetut aineistot helposti Tärkeys - 1 11 1% Onnistuminen - 1 19 2% Tärkeys - 2 15 1% 37

Onnistuminen - 2 78 8% Tärkeys - 3 64 6% Onnistuminen - 3 223 22% Tärkeys - 4 327 31% Onnistuminen - 4 457 44% Tärkeys - 5 633 60% Onnistuminen - 5 258 25% Tärkeys - eos 22 2% Onnistuminen - eos 24 2% Tärkeys - Keskiarvo 4,48 1050 Onnistuminen - Keskiarvo 3,83 1035 GAP sarake 1-2 0,65 4.7 Löydän tarvitsemani elektroniset aineistot helposti Tärkeys - 1 19 2% Onnistuminen - 1 28 3% Tärkeys - 2 20 2% Onnistuminen - 2 97 12% Tärkeys - 3 88 10% Onnistuminen - 3 232 29% Tärkeys - 4 279 30% Onnistuminen - 4 298 37% Tärkeys - 5 513 56% Onnistuminen - 5 153 19% Tärkeys - eos 144 16% Onnistuminen - eos 236 29% Tärkeys - Keskiarvo 4,36 919 Onnistuminen - Keskiarvo 3,56 808 GAP sarake 1-2 0,80 4.8 Voin halutessani tehdä hankintaehdotuksia aineistoista, joita ei ole kirjaston kokoelmiss Tärkeys - 1 14 2% Onnistuminen - 1 32 6% Tärkeys - 2 53 6% Onnistuminen - 2 56 11% Tärkeys - 3 142 17% Onnistuminen - 3 119 23% Tärkeys - 4 272 33% 38

4.9 Kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjaston aineistoihin Onnistuminen - 4 172 33% Tärkeys - 5 346 42% Onnistuminen - 5 141 27% Tärkeys - eos 222 27% Onnistuminen - eos 514 99% Tärkeys - Keskiarvo 4,07 827 Onnistuminen - Keskiarvo 3,64 520 GAP sarake 1-2 0,43 207 Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus 5.1 Kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta Tärkeys - 1 33 4% Onnistuminen - 1 8 1% Tärkeys - 2 94 11% Onnistuminen - 2 28 4% Tärkeys - 3 217 25% Onnistuminen - 3 122 19% Tärkeys - 4 308 36% Onnistuminen - 4 297 45% Tärkeys - 5 201 24% Onnistuminen - 5 198 30% Tärkeys - eos 203 24% Onnistuminen - eos 380 58% Tärkeys - Keskiarvo 3,64 853 Onnistuminen - Keskiarvo 3,99 653 GAP sarake 1-2 -0,35 5.2 Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitojani Tärkeys - 1 53 8% Onnistuminen - 1 25 5% Tärkeys - 2 72 10% Onnistuminen - 2 54 10% Tärkeys - 3 164 23% Onnistuminen - 3 149 27% Tärkeys - 4 218 31% Onnistuminen - 4 196 36% Tärkeys - 5 193 28% 39

Onnistuminen - 5 127 23% Tärkeys - eos 353 50% Onnistuminen - eos 484 88% Tärkeys - Keskiarvo 3,61 700 Onnistuminen - Keskiarvo 3,63 551 GAP sarake 1-2 -0,02 5.3 Kirjaston henkilökunta osaa ohjata tiedonhankintaani tarpeideni mukaisesti Tärkeys - 1 17 2% Onnistuminen - 1 17 2% Tärkeys - 2 32 4% Onnistuminen - 2 29 4% Tärkeys - 3 111 12% Onnistuminen - 3 119 16% Tärkeys - 4 319 36% Onnistuminen - 4 313 42% Tärkeys - 5 411 46% Onnistuminen - 5 264 36% Tärkeys - eos 159 18% Onnistuminen - eos 299 40% Tärkeys - Keskiarvo 4,21 890 Onnistuminen - Keskiarvo 4,05 742 GAP sarake 1-2 0,16 5.4 Kirjaston henkilökunta on asiantuntevaa Tärkeys - 1 13 1% Onnistuminen - 1 15 2% Tärkeys - 2 9 1% Onnistuminen - 2 16 2% Tärkeys - 3 61 6% Onnistuminen - 3 115 13% Tärkeys - 4 315 32% Onnistuminen - 4 366 41% Tärkeys - 5 591 60% Onnistuminen - 5 374 42% Tärkeys - eos 68 7% Onnistuminen - eos 162 18% Tärkeys - Keskiarvo 4,48 989 40

Onnistuminen - Keskiarvo 4,21 886 GAP sarake 1-2 0,27 5.5 Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa Tärkeys - 1 10 1% Onnistuminen - 1 20 2% Tärkeys - 2 15 1% Onnistuminen - 2 41 4% Tärkeys - 3 56 6% Onnistuminen - 3 117 12% Tärkeys - 4 331 33% Onnistuminen - 4 358 37% Tärkeys - 5 596 59% Onnistuminen - 5 434 45% Tärkeys - eos 45 4% Onnistuminen - eos 70 7% Tärkeys - Keskiarvo 4,48 1008 Onnistuminen - Keskiarvo 4,18 970 GAP sarake 1-2 0,30 5.6 Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista Tärkeys - 1 8 1% Onnistuminen - 1 22 2% Tärkeys - 2 15 1% Onnistuminen - 2 48 5% Tärkeys - 3 64 6% Onnistuminen - 3 102 11% Tärkeys - 4 304 30% Onnistuminen - 4 365 38% Tärkeys - 5 612 61% Onnistuminen - 5 432 45% Tärkeys - eos 46 5% Onnistuminen - eos 78 8% Tärkeys - Keskiarvo 4,49 1003 Onnistuminen - Keskiarvo 4,17 969 GAP sarake 1-2 0,32 5.7 Kirjasto selvittää mahdolliset ongelmatilanteet nopeasti Tärkeys - 1 7 1% 41

Onnistuminen - 1 19 3% Tärkeys - 2 12 1% Onnistuminen - 2 33 5% Tärkeys - 3 68 7% Onnistuminen - 3 87 12% Tärkeys - 4 318 35% Onnistuminen - 4 286 41% Tärkeys - 5 505 55% Onnistuminen - 5 277 39% Tärkeys - eos 131 14% Onnistuminen - eos 337 48% Tärkeys - Keskiarvo 4,43 910 Onnistuminen - Keskiarvo 4,10 702 GAP sarake 1-2 0,34 5.8 Kommentteja ja kehittämisehdotuksia asiakaspalveluun, neuvontaan, ohjaukseen ja tiedonhankinnan opetukseen Kirjaston elektroniset palvelut 156 6.1 Kirjaston elektroniset palvelut vastaavat työskentelytarpeitani Tärkeys - 1 11 1% Onnistuminen - 1 17 2% Tärkeys - 2 21 2% Onnistuminen - 2 30 4% Tärkeys - 3 81 9% Onnistuminen - 3 178 21% Tärkeys - 4 314 34% Onnistuminen - 4 440 52% Tärkeys - 5 487 53% Onnistuminen - 5 178 21% Tärkeys - eos 134 15% Onnistuminen - eos 184 22% Tärkeys - Keskiarvo 4,36 914 Onnistuminen - Keskiarvo 3,87 843 GAP sarake 1-2 0,49 6.2 Asiointi kirjaston elektronisten palveluiden avulla on toimivaa Tärkeys - 1 11 1% Onnistuminen - 1 17 2% 42

Tärkeys - 2 13 1% Onnistuminen - 2 45 5% Tärkeys - 3 53 6% Onnistuminen - 3 187 22% Tärkeys - 4 283 31% Onnistuminen - 4 400 47% Tärkeys - 5 553 61% Onnistuminen - 5 205 24% Tärkeys - eos 132 14% Onnistuminen - eos 175 20% Tärkeys - Keskiarvo 4,48 913 Onnistuminen - Keskiarvo 3,86 854 GAP sarake 1-2 0,63 6.3 Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni Tärkeys - 1 13 1% Onnistuminen - 1 22 2% Tärkeys - 2 18 2% Onnistuminen - 2 106 11% Tärkeys - 3 77 8% Onnistuminen - 3 313 33% Tärkeys - 4 324 33% Onnistuminen - 4 352 37% Tärkeys - 5 548 56% Onnistuminen - 5 149 16% Tärkeys - eos 67 7% Onnistuminen - eos 93 10% Tärkeys - Keskiarvo 4,40 980 Onnistuminen - Keskiarvo 3,53 942 GAP sarake 1-2 0,87 6.4 Elektronisten palvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä Tärkeys - 1 10 1% Onnistuminen - 1 23 3% Tärkeys - 2 26 3% Onnistuminen - 2 114 15% Tärkeys - 3 81 9% Onnistuminen - 3 271 35% 43