TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010
Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt... 4 2 Yleisperustelut Almänna motiveringar... 7 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det almänna ekonomiska läget... 7 2.2 Kuntatalous vuosina 2010 ja 2011 Kommunalekonomin under åren 2010 och 2011... 8 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation... 10 2.3.1 Yleistä Allmänt... 10 2.3.2 Porvoon taloustilanne Borgå stads ekonomiska läge... 12 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen... 13 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen... 13 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll... 14 2.4.3 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten... 15 2.4.4 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad... 16 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar... 19 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt... 19 2.5.2 Kiinteistövero Fastighetsskatt... 21 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning... 24 2.5.4 Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin... 25 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning... 26 3 Henkilöstösuunnitelma Personalplan 2011 2013... 29 4 Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar... 33 4.1 Konsernihallinto Koncernförvaltning... 33 4.1.1 Vaalit Val... 33 4.1.2 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige... 33 4.1.3 Tarkastustoimi Revision... 33 4.1.4 Konsernijohto Koncernledning... 33 4.1.5 Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster... 39 4.1.6 Kaupunkikehitys Stadsutveckling... 41 4.1.7 Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden... 47 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn... 52 4.2.1 Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning... 52 4.2.2 Terveyspalvelut Hälsotjänster... 52 4.2.3 Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice... 57
4.2.4 Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster... 59 4.3 Sivistystoimi Bildningssektorn... 66 4.3.1 Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning... 66 4.3.2 Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster... 67 4.3.3 Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster... 70 4.3.4 Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran... 73 4.3.5 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster... 75 4.4 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Räddningsverket i Östra Nyland... 85 4.4.1 Hallinto Förvaltning... 87 4.4.2 Pelastustoiminta Räddningsverksamhet... 89 4.4.3 Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor... 92 4.5 Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt... 96 5 Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen... 97 6 Investointiosa Investeringsdelen...99 6.1 Investointitaulukot Investeringstabeller... 99 6.2 Vuoden 2011 merkittävimmät investoinnit De största investeringarna år 2011... 102 6.3 Investointiliite Investeringsbilaga... 105 7 Rahoitusosa Finansieringsdelen... 109 8 Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan... 110 9 Kuntakonserni Kommunkoncernen... 115 10 Liikelaitokset Affärsverk... 116 10.1 Porvoon vesi Borgå vatten... 116 10.2 Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa... 117 10.3 Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice... 120 11 Jäsenyydet Medlemskap... 122
1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Kansainvälinen taloustilanne on muuttunut vuoden 2010 aikana selvästi positiivisemmaksi. Myös Suomen kansantalous ja erityisesti avoin sektori ovat elpymässä syvästä taantumasta. Vaikka talous kääntynee tänä vuonna maltilliseen nousuun, niin julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdanteen muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Kunta-alalla matalasuhdanne on näkynyt kustannustason nousun hidastumisena ja toimintamenojen kasvua ovat osaltaan hillinneet kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja toimintamenoihin kohdistuvat säästötoimet. Kuntien palkkasumman kasvuvauhti on myös hidastunut aikaisempia vuosia pienempien sopimuskorotusten ja henkilöstömäärän kasvua rajoittaneiden säästötoimien johdosta. Vuosi 2011 tulee olemaan Porvoon kaupungille taloudellisesti erittäin vaikea. Avoin talous on lähtenyt myös Porvoon seudulla nousuun, mutta kaupungin saamissa verotuloissa positiiviset vaikutukset konkretisoituvat vasta myöhemmin. Talouskasvun ennustetaan olevan paikallisesti maltillista, eikä sitä kautta ole odotettavissa ratkaisua laman aikana syntyneeseen kaupungin suureen velkataakkaan. Asukaslukuun suhteutettu velkamäärä on Porvoolla lähes kaksinkertainen muiden Suomen kuntien keskiarvoon verrattuna ja lainamäärä kasvaa vuoden 2010 aikana noin 157 miljoonaan euroon eli noin 3200 euroon asukasta kohti. Haasteeksi suunnitelmavuosina saattaa muodostua myös kustannustason ja henkilöstökustannusten nousu yleisen taloustilanteen parantuessa, samalla kun verotulojen kasvu jää vielä suhteellisen alhaiselle tasolle. Porvoon kaupungin vuoden 2011 talousarviota ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmaa on valmisteltu kaupungin strategian keskeisistä lähtökohdista. Strategian mukaisesti tavoitteena on kaupungin velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategian toteuttaminen edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategiassa on myös linjattu, että vuosittaiset nettoinvestoinnit voivat olla enintään 15 miljoonaa euroa, kunnallisveron taso tulee säilyttää kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu tulee ohjata velan lyhentämiseen. Vuoden 2011 talousarvioraami laadittiin strategian mukaisesti. Tavoitteena oli kohdistaa strategian tavoitteet etupainoisesti niin, että strategiakauden ensimmäisen vuoden käyttötalousmenojen vähennykset olisivat arviolta 7 miljoonaa euroa. Tuloarviota korotettiin samalla 1,7 prosenttia. Lautakuntien ehdotukset olivat pääosin asetetun raamin mukaiset lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on rakennettu lautakuntien talousarvioesitysten perusteella ja kuitenkin niin, että valtuuston asettamat strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Velan kasvu pysähtyy esityksen mukaisesti vuonna 2011 ja seuraavina vuosina voidaan aloittaa myös velan määrätietoinen lyhentäminen. Vuosikate nousee talousarviovuonna tasapainotilan edellyttämään noin 15 miljoonaan euroon. Talousarvio on samalla pyritty rakentamaan mahdollisimman realistiseksi kesken vuotta tulevien ylityspaineiden minimoimiseksi. Esitys pitää sisällään myös kaupungin tuottamien palvelujen laadun ja tason tarkistuksia siten, että lakisääteiset peruspalvelut pystytään turvaamaan jatkossakin kaikille asukasryhmille. Kaupungin hallintoa tehostetaan vuoden 2011 alussa voimaan astuvalla organisaatiouudistuksella ja myös talousarvioesitys on rakennettu uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Uudistuksen johdosta toimiala- ja tehtäväkokonaisuuksia yhdistetään ja kaupungin sisäisiä tukipalveluja keskitetään. Rakennusten ylläpito, siivous, ruokapalvelut sekä logistiikkapalvelut siirtyvät vuoden alussa toimintansa aloittavaan Tilapalvelut - liikelaitokseen. Talous-, toimisto-, henkilöstö- ja tietotekniikkapalveluja keskitetään uuteen hallintopalvelukeskukseen. Talousarvion muokkaaminen uuden organisaatiomallin mukaiseksi ja Tilapalvelut -liikelaitoksen sisäisten rahavirtojen budjetointi on ollut erityisen vaativa tehtävä. Näiltä osin talousarviossa saattaa olla puutteita, jotka korjataan talousarviovuoden aikana. Organisaatiomuutos sinänsä ei lisää eikä vähennä ulkoisia menoja tai tuloja. 4
Kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu oletuksella, että kunnallisveron tuloveroprosentti pidetään koko suunnitelmakauden nykyisellä tasolla. Porvoon kaupunki joutunee kuitenkin ottamaan kantaa kunnallisverotuksen huomattavaan korotuspaineeseen taloussuunnitelmavuosina. Päätettäessä mahdollisesta veroprosentin korottamisesta on myös otettava kantaa saatavan verotulon käyttöön. Tulopohjan laajentumisella on voitava ensisijaisesti vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan kustannusten nousupaineeseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaupungin toimintojen ja palveluiden rakenteellinen kehittäminen on voitava toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla. Toimialoista sosiaali- ja terveystoimi jatkaa edelleen rakenteellisten muutosten toteuttamista. Palomäen palvelukeskus otetaan käyttöön kuukauden sisällä, ja tämä mahdollistaa vanhuspalvelujen kalliiden laitospaikkojen vähentämisen. Terveysasemien, neuvoloiden, lastensuojelun ja päihdepalvelujen toimintaa kehitetään edelleen avohuoltopainotteisempaan suuntaan. Omaishoidon tuki on tarkistettu lakisääteiselle tasolle. Sivistystoimi tehostaa opetukseen käytettäviä resursseja. Oppilaiden viikkotuntimäärät ovat pääosin minimituntimäärien mukaisia, ja koulukuljetuksissa siirrytään normien mukaiseen viiden kilometrin rajaan. Talousarvioesitys pitää sisällään myös kouluverkkoon liittyviä toimenpiteitä. Kuntateknisissä palveluissa haetaan säästöjä pääasiassa rakennusten, katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta sekä palveluiden ostosta ja materiaalihankinnoista. Kaupunkikehityksen tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti energiatehokkuus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä tonttitarjonnan kasvattaminen. Maapolitiikkaa aktivoidaan strategian mukaisesti ja maanhankintaan pyritään löytämään resursseja omaisuuden myynnin avulla. Alueellisen pelastustoimen osalta talousarvioesitys edellyttää paloasemaverkoston vähentämistä ostopalveluna hankittavasta palvelutuotannosta. Toimintavalmiutta koskevan selvityksen mukaisesti palvelutuotannon vähentäminen kohdennetaan riskialueelle III ja paloasemaverkoston määrän vähentäminen kohdentuu Sipoon, Porvoon, Loviisan ja Lapinjärven kuntien alueelle Kaupungin investointimenot laskevat strategian mukaisesti 15 miljoonaan euroon. Suurimpia hankkeita ovat Linnajoen koulun ja Kvarnbackens skolan korjaaminen sekä Hamarin koulun rakentaminen, joiden toteutukseen on varattu yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Katujen ja muiden kunnallisteknisten palveluiden rakentamiseen ja korjaamiseen on varattu yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. On lisäksi tiedostettava, että strategiakauden jälkeiseen aikaan on muodostumassa merkittävä ja kokonaistaloudellisessa mielessä haasteellinen investointitarve. Palkkamenoihin on tehty tulevia vuoden 2011 palkankorotuksia varten 2,5 miljoonana euron palkkavaraus. Palkkavarausta on tarkistettu noin 1 prosentista 2 prosenttiin kunta-alan ansiotasoindeksiä koskevien ennusteiden perusteella. Myös tontinvuokratulot on arvioitu uudelleen ja talousarvion tuloarviota on korotettu yhteensä 2 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen laadinnan osalta erityisesti erikoissairaanhoidon menojen oikea arviointi on keskeistä. Erikoissairaanhoidon osuus kaupungin käyttötalousmenoista on noin kuudennes ja sen osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan. Säästöpaineet kohdistuvat siksi lähinnä kaupungin muihin peruspalveluihin. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys lähtee siitä, että käyttötalouden muodostamaan haasteeseen vaikutetaan usealla eri tavalla. Käyttötalousmenoja karsitaan ensi vuonna vain noin 5 miljoonaa euroa kehyksessä esitetyn seitsemän miljoonan euron sijaan. Kaupungin toimintamenot ovat näin ollen vuonna 2011 noin 292 miljoonaa euroa. Myös tulokehitystä on arvioitu uudelleen. Tontinmyyntitulojen tuloarvioita on korotettu raamista 2 miljoonalla eurolla, jolloin kaupungin toimintatulot kohoavat noin 77 miljoonaan euroon. Yleiseen ja asuinrakennusten kiinteistöveroon esitetään 0,05 prosenttiyksikön korotusta. Tämän odotetaan tuovan kaupungille noin 0,8 miljoonaa euroa lisätuloa. Kiinteistöveron korottaminen on linjassa myös valtakunnallisten tavoitteiden kanssa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero olisi tämän jälkeenkin maan keskitasoa. Kaupungille odotetaan kertyvän verotuloja ensi vuonna noin 184 miljoonaa euroa, josta kunnallisveron osuus on 160 miljoonaa euroa. Yhteisöveron osuus 13 on miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osuus 11 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia odotetaan saatavan noin 49 miljoonaa euroa. Käyttötalouden saaminen strategian mukaiselle tasapainotasolle edellyttää lisäsäästöjen aikaansaamista.. Säästöä on vaikea löytää puuttumatta henkilöstömenoihin, koska lähes puolet kaupungin menoista on henkilöstömenoja. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kaupunginhallituksen määrärahoihin on merkitty 3,2 miljoonan euron vähennys. Talousarvioesityksen mukaisesti kaupunginhallituksen tulisi käynnistää välittömästi yhteistoimintaneuvottelut, joissa neuvoteltaisiin 100 120 henkilötyövuoden vähentämisestä. Vähennyksen kohdentaminen talousarviossa toimialoille ratkaistaan talousarvion jatkovalmistelun yhteydessä ennen esitystä kaupunginvaltuustolle. Yhteistoimintaneuvottelut ja mahdolliset henkilös- 5
tövähennykset ovat erityisesti henkilöstölle raskas asia, mutta esimerkiksi toistuvat lomautukset olisivat varmasti vielä huonompi vaihtoehto. Tavoitteena on tehdä pysyviä rakenteellisia muutoksia ja saada kaupungin velkaantuminen pysäytetyksi, jotta tulevina vuosina toimintaa ja palvelujen kehittämistä voidaan jatkaa paremmista lähtökohdista. On muistettava, että Porvoolla erinomaiset edellytykset olla tulevaisuuden menestyvien kaupunkien joukossa, jos talous nyt onnistutaan saamaan terveelle pohjalle. Kaupunki kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta, mutta historiallisen kaupungin miljöö on ainutlaatuinen muihin kasvukuntiin verrattuna. Porvoolaisten tulotaso on keskimääräistä korkeampi, ja kaupungin asukaslukuun suhteutetut verotulot ovat kuntavertailussa kärkisijoilla. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula 6
2 Yleisperustelut Almänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det almänna ekonomiska läget Maailmantalous on kääntynyt nousuun vuoden 2010 alkupuolella jyrkän pudotuksen jälkeen. Kasvu jäänee kuitenkin vain lieväksi nousuksi. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2009 oli -8 %. Tavaroiden ja palvelusten vienti laski viidenneksen, ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Yksityinen kulutus laski lähes kaksi prosenttia vuodesta 2008. Efter den branta nedgången började världsekonomin återhämta sig under början av 2010. Tillväxten torde dock bli kortvarig. Enligt förhandsuppgifter från Statistikcentralen var förändringen av BNP -8 % för år 2009. Exporten av varor och tjänster sjönk med en femtedel och de privata investeringarna minskade med över 17 procent. Den privata konsumtionen sjönk likaså, med närmare två procent sedan år 2008. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kasvu oli kuitenkin odotettua hitaampaa, sillä ekonomistit olivat ennustaneet kasvuksi 3,1 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna Suomen talous kasvoi 3,7 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena noin 2 %. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen 3 %:iin ja vuonna 2012 kasvu hidastuisi noin 2,5 prosenttiin. Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Verotulojen laskeva trendi pitää taloustilanteen kireänä. Kunta-alan kustannustason nousu on tosin hidastunut. Toimintamenojen kasvua hillitsee erityisesti kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja toimintamenoihin kohdistuvat säästötoimet. Kuntien palkkasumman kasvuvauhti hidastuu aikaisempia vuosia pienempien sopimuskorotusten ja henkilöstömäärän kasvua hillitsevien säästötoimien johdosta. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuun lopussa koko maan työttömyysaste oli 7,3 %. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter har bruttonationalprodukten volymmässigt ökat under det andra kvartalet med 1,9 procent jämfört med det första kvartalet. Ökningen var dock långsammare än väntat, då ekonomerna hade räknat med en ökning på 3,1 procent. Jämfört med året innan var tillväxten inom den finska ekonomin 3,7 procent. Finansministeriet bedömde att tillväxten i den finska samhällsekonomin skulle vara ca 2 % under detta år. År 2011 ökar tillväxten till knappa 3 % och år 2012 kommer den igen att sjunka till ca 2,5 procent. Även om ekonomin detta år vänder uppåt en aning, fortsätter underskottet i den kommunala ekonomin att förvärras, eftersom konjunktursvängningarna märks långsammare i den offentliga ekonomin. På grund av skatteinkomsternas sjunkande trend kommer det ekonomiska läget att förbli ansträngt. Ökningen av kostnadsnivån inom kommunsektorn har visserligen stannat upp. Ökningen av verksamhetsutgifterna dämpas särskilt av kommunernas försvagade ekonomi och de sparåtgärder som drabbar verksamhetsutgifterna. Kommunernas lönesumma ökar långsammare på grund av att de avtalsenliga förhöjningarna är mindre än under tidigare år och på grund av sparåtgärder som bromsar en fortsatt ökning av personalstyrkan. År 2009 försvagades sysselsättningsläget kännbart och arbetslöshetsgraden steg med ca två procent. Sysselsättningsläget försvagades ytterligare under år 2010, dock inte i lika hög grad som man befarade. Arbetslöshetsgraden stiger en aning i år, men torde stanna under tio procent. 7
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* Porvoon työttömyysaste elokuun lopussa oli 8,1 %. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Rahamarkkinakorot ovat edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Lyhyet Euribor-korot noussevat vain muutaman korkopisteen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on edelleen 1,0 prosenttia. Euroalueen velkakriisi siirtänee korkojen nousun aiemmin ennakoitua myöhemmäksi. Pitkät korot ovat jopa laskeneet viime aikoina, mikä lienee seurausta kasvunäkymien epävarmuudesta ja odotuksista, joiden mukaan keskuspankit eivät nostaisi ohjauskorkojaan vielä pitkään aikaan. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsutredning var arbetslösheten 7,3 % i hela landet i slutet av augusti. Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,1 % i slutet av augusti. Finansministeriet beräknar att konsumentpriserna år 2010 stiger i medeltal 1,5 %. Det inhemska konstnadstrycket är relativ litet på grund av de måttliga löneuppgörelserna under året. Höjningen av mervärdesskatten i början av juli gör att konsumentpriserna stiger snabbare. Nästa år beräknas konsumentpriserna stiga över två procent. Räntorna på penningmarknaden är på en historiskt låg nivå. De korta Euriborräntorna torde stiga med endast några räntepunkter under de följande sex månaderna. Europeiska centralbankens styrränta är fortfarande 1,0 procent. På grund av euroområdets skuldkris torde räntorna börja stiga senare än vad som tidigare hade beräknats. De långa räntorna har rentav sjunkit under den senaste tiden, vilket torde vara en följd av de osäkra tillväxtutsikterna och antagandet att centralbankerna inte höjer styrräntan på länge. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset vuosina 1990-2010 % 8 6 4 2 0 0,5 3,6 4,0 3,6 6,2 5,0 3,9 5,3 2,3 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 5,3 0,9 0,7-2 -0,8-4 -6-8 -10-3,5-6,0-8,0 2.2 Kuntatalous vuosina 2010 ja 2011 Kommunalekonomin under åren 2010 och 2011 Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä Ökningen av kommunernas och samkommunernas verksamhetsutgifter blir långsammare, cirka 3-3,5 procent, eftersom kommunernas ekonomiska läge förutsätter att verksamhetsutgifternas ökning stävjas. Enligt kvartalsstatistiken för kommunernas ekonomi och också enligt andra statistik som beskriver lönesummans utveckling i 8
vuonna melko vähän. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehypöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 2010 2011. Kuluvan vuoden palkkasopimus ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuu tänä vuonna edellisestä vuodesta, verovähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. den kommunala sektorn har kommunernas lönesumma i år ökat ganska litet. Upphandlingen av köptjänster har emellertid fortsatt att öka mycket snabbt Kommunsektorns förtjänstnivåindex förväntas stiga år 2010 med i genomsnitt litet över tre procent. I det ingår löneöverhänget från 2009 och förhöjningarna för 2010. År 2010 beräknas kommunsektorns lönesumma öka mindre än vad förtjänstnivån stiger, dvs. med ca 2,5 procent, eftersom antalet anställda som lyfter lön är något lägre än under senaste år. Avtalsperioden med Tehy fortsätter till slutet av år 2011. I Tehy-protokollet ingår avtalsförhöjningar under åren 2010 2011. Löneuppgörelsen för innevarande år innehåller inte eventuella avtalsjusteringar år 2011. Enligt gällande uppskattning torde kommunsektorns lönesumma växa 2,5 %, dvs. lika mycket som förtjänstnivåindex för kommunsektorn. Kostnadsnivån inom den kommunala sektorn steg år 2009 2,0 % enligt prisindex för basservicen. Kostnadsnivånökningen blev betydligt långsammare jämfört med år 2008, då ökningen mätt enligt samma index var 5,2 %. I år och nästa år kommer kostnadsnivåökningen enligt prisindex att stanna vid 2-2,5 procent. Underlaget för kommunalskatt kommer inte att öka nämnvärt under 2010. Även om förvärvsinkomsternas ökning är något snabbare i år än i fjol, betyder höjningen av skatteavdragen att underlaget för kommunalskatten blir smalare. 9
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 41930 42361 42649 42868 43050 43315 43656 43791 44142 44616 44969 45403 45730 46217 46793 46982 47404 47832 48227 48599 49000 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget 2009* 2010** 2011** 2012** % -muutos % -ändring Tuotanto (määrä) Produktion (volym) -8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma Lönesumma -1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso Inkomstnivå 4,0 2,6 2,8 3,0 Palkansaajien työpanos Löntagarnas arbetsinsats -2,9-0,5 1,3 1,3 Inflaatio Inflation 0,0 1,5 2,5 2,0 %-yksikköä %-enheter Työttömyysaste Arbetslöshetsgrad 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT Skatter/BNP 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt Offentliga utgifter/bnp 56,0 56,1 55,2 55,1 Rahoitusjäämä/BKT Finansieringsunderskott/BNP -2,7-3,3-1,4-0,8 Julkinen velka/bkt Offentlig skuld/bnp 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT Bytesbalans/BNP 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3kk, % Euribor 3 mån., % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 10 års ränta, % 3,7 3,3 4,0 4,5 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Vuoden 2009 lopussa väestön määrä Porvoossa oli 48 599 henkeä. Vuonna 2009 väkiluku kasvoi 372 hengellä. Runsas puolet väestön lisäyksestä on seurausta syntyneiden enemmyydestä. Kuntien välinen tulomuutto ja lähtömuutto lisäsivät väkilukua noin 100 hengellä. Loppuosa noin 60 henkilöä on nettomaahanmuuton kasvua. 2.3.1 Yleistä Allmänt I slutet av år 2009 var Borgås invånarantal 48 599 personer. År 2009 ökade invånarantalet med 372 personer. Dryga hälften av invånarantalets ökning beror på ett födelseöverskott. Som följd av in- och utflyttningen mellan kommuner ökade invånarantalet med cirka 100 personer. Resten, cirka 60 personer, beror på ökad invandring. 60000 50000 40000 30000 Porvoon asukasluku - Invånarantal i Borgå 20000 10000 0 10
Porvoon väestön ikärakenne painottuu nuoriin ikäluokkiin verrattuna koko maan tai kaupunkimaisten kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2009 lopussa alle 15 vuotiaiden osuus oli 18,2 %, 15-64 vuotiaiden osuus 66,8 % ja yli 65 vuotiaiden osuus 14,9 %. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa noin 2000 hengellä. Väestön kasvu painottuu ikäryhmään 65 74- vuotiaat. Yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa 0,8 prosenttiyksikköä. I Borgå är de yngre åldersklasserna större jämfört med hela landet eller med åldersstrukturen i alla kommuner av stadskaraktär. Vid slutet av år 2009 var andelen personer under 15 år 18,2 %, 15-64- åringarnas andel 66,8 % och de 65 år fyllda personernas 14,9 %. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen på fem år att öka med cirka 2000 personer. I befolkningstillväxten betonas åldersgruppen 65-74-åringar. Andelen personer år 75 år stiger med 0,8 %-enheter. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2009 ja ennuste 2015 2025 Befolkningen per åldersgrupp år 2009 och prognosen 2015-2025 2009 % 2015* % 2020* 2025* 0-6 -vuotiaat 0-6-åringar 4 051 8,3 4 173 8,2 4 266 4 323 7-14 -vuotiaat 7-14-åringar 4 802 9,9 5 033 9,9 5 243 5 375 15-64 -vuotiaat 15-64-åringar 32 481 66,8 32 253 63,2 32 422 32 869 65-74 -vuotiaat 65-74-åringar 4 038 8,3 5 741 11,3 6 340 6 019 75-84 -vuotiaat 75-84-åringar 2 381 4,9 2 777 5,4 3 499 4 809 Över 85- Yli 85 -vuotiaat åringar 846 1,7 1 044 2,0 1 256 1 553 Yhteensä Sammanlagt 48 599 100 51 021 100,0 53 026 54 948 Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea kuntakohtaisessa vertailussa. Verotettavat tulot tulonsaajaa kohti vuodelta 2008 olivat 20 867 euroa. Vuoden 2008 verotulot asukasta kohti olivat 3 872 euroa. Porvoo sijoittui kuntavertailussa sijaluvulle 8. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 63,3 %. Jalostuksen osuus on 33,9 %. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,8 %. Porvoon työpaikkaomavaraisuus viimeksi julkistetussa vuoden 2007 tilastossa on 90,4 %. Porvoossa on siten noin 10 % vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on noin 7 300 henkilöä. Tästä runsaat 70 % käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin 5 000 henkilöä. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010. Porvoon työttömyysaste elokuun lopussa oli 8,1 %. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2 009 henkilöä. Avoimien työpaikkojen määrä oli 174 työpaikkaa. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelsen med andra kommuner. Den beskattningsbara inkomsten per inkomsttagare år 2008 var 20 867 euro. År 2008 var skatteinkomsterna per invånare 3 872 euro. I jämförelsen med andra kommuner kom Borgå på 8:e plats. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Servicesektorns andel är 63,3 %. Förädlingssektorns andel är 33,9 %. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jordoch skogsbrukets andel är 1,8 %. I den senaste statistiken för år 2007 var arbetsplatssufficiensen i Borgå 90,4 %. I Borgå finns således cirka 10 % färre arbetsplatser än sysselsatta personer. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är cirka 7 300. Dryga 70 % av dem har arbetsplats i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär 5 000. År 2009 försvagades sysselsättningsläget kännbart och arbetslöshetsgraden steg med ca två procent. Sysselsättningsläget försvagades ytterligare under år 2010 Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,1 % i slutet av augusti. Antalet arbetslösa och permitterade var 2 009 personer. Antalet lediga arbetsplatser var 174. 11
Työttömyys - Arbetslösheten 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 2008 2009 2010 Työttömät työnhakijat - Arbetslösa arbetssökande Avoimet työpaikat - Lediga arbetsplatser 2.3.2 Porvoon taloustilanne Borgå stads ekonomiska läge Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt taloudellisen laman myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulojen kasvu on kääntynyt laskuun. Laman ensimmäiset merkit oli havaittavissa jo vuoden 2008 lopussa, jolloin yhteisöverotilitykset alkoivat laskea. Vuonna 2008 yhteisöverotilitykset laskivat 2,6 % edellisestä vuodesta, vuonna 2009 lasku oli 29,3 % ja vuonna 2010 ennusteen mukaan lasku on noin 20 %. Borgå stads ekonomiska läge har försvagats till följd av den ekonomiska recessionen. Som en följd av den ekonomiska recessionen har skatteinkomsterna slutat öka och i stället börjat minska. De första tecknen på en recession observerades redan vid slutet av år 2008, då samfundsskatteredovisningarna började sjunka. År 2008 sjönk de redovisade samfundsskatterna med 2,6 % från det föregående året, år 2009 sjönk de 29,3 % och enligt prognosen för år 2010 sjunker de cirka 20 %. Vuoden 2008 tilinpäätös oli 2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2009 alijäämää oli 4 miljoonaa euroa voimakkaista talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja henkilöstön lomauttamisesta huolimatta. Alijäämä oli seurausta tulojen vähenemisestä. Verotulojen laskun lisäksi myös muut tulot, kuten esimerkiksi tontinmyyntitulot laskivat. Menojen kasvu saatiin pysäytettyä ja tilinpäätökseen voitiin merkitä ulkoisten menojen kasvuprosentiksi vain 0,2 %. Henkilöstömenojen menokehitys oli vielä selkeämpi, sillä henkilöstömenot aikaisempina vuosina toteutuneen voimakkaan kasvun sijaan vähenivät 0,7 %. Vuoden 2010 talousarvio laadittiin tiukan talousraamin puitteissa ja verotulot ennakoitiin kuntien kasvuennusteiden mukaisiksi. Kiinteistöveroja korotettiin valtion korotettua kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja. Korotuksella saadaan noin 3,3 milj. euron lisätulo. Kiinteistöveron tuotto kokonaisverotuloista on noin 5,5 %. Talousarvion vuosikate jäi veron korotuksista huolimatta 2 milj. euroa alijäämäiseksi ja talousarvion kokonaisalijäämä kasvoi 14 milj. euroon. Bokslutet för 2008 uppvisade ett underskott på 2 miljoner euro. År 2009 var underskottet 4 miljoner euro, trots att effektiva åtgärder vidtogs för att balansera ekonomin och trots att personalen permitterades. Underskottet var en följd av minskade inkomster. Inte vara skatteinkomsterna utan också andra inkomster minskade, till exempel inkomsterna från försäljning av tomter. Utgiftsökningen kunde hejdas och i bokslutet kunde man ange en ökning av de yttre utgifterna med endast 0,2 %. I personalutgifterna var utgifternas utveckling ännu tydligare, eftersom personalutgifterna, som under tidigare år ökade kraftigt, nu minskade med 0,7 %. Budgeten för år 2010 upprättades enligt en stram ekonomisk ram, och man beräknade att skatteinkomsterna skulle följa kommunernas tillväxtprognoser. Fastighetsskatterna höjdes efter att staten hade höjt de nedre och övre gränserna för fastighetsskatten. Med höjningen ökar inkomsterna med cirka 3,3 milj. euro. Fastighetsskattens avkastning i procent av alla skatteinkomster är cirka 5,5 %. Trots skattehöjningen visade årsbidraget ett underskott på 2 miljoner och det totala 12
Tasapainoisessa taloudessa vuosikatteella tulisi rahoittaa investoinnit ja lainojen lyhennykset. Negatiivinen vuosikate on kriisiytymisen merkki ja merkitsee vuotuisten käyttötalouden menojen rahoittamistarvetta lainanotolla. Vuosi 2011 tulee olemaan taloudellisesti erittäin vaikea. Yleinen talous on jo lähtenyt nousuun, mutta verotuloissa nousun vaikutukset näkyvät viiveellä. Talouskasvunkin ennustetaan olevan melko vaimeaa, eikä sitä kautta ole odotettavissa ratkaisua laman aikana syntyneeseen suureen velkataakkaan. Ongelmaksi saattaa muodostua kustannustason ja henkilöstökustannusten nousu yleisen taloustilanteen parantuessa samalla kun verotulot jäävät vielä alhaiselle tasolle. underskottet i budgeten steg till 14 milj. euro. I en balanserad ekonomi borde man med årsbidraget finansiera investeringarna och amorteringarna på lånen. Ett negativt årsbidrag är ett tecken på en ekonomisk kris och betyder att driftsekonomins utgifter under året måste finansieras med lån. Året 2011 kommer att vara mycket svårt ur ekonomins synpunkt. Den allmänna trenden för ekonomin pekar redan uppåt, men i skatteinkomsterna syns trenden först efter en tid. Också prognosen visar en tämligen svag ekonomisk tillväxt, och den vägen har man inte att vänta någon lösning på den tunga skuldbörda som skapades under recessionstiden. Det kan bli problem med en stigande kostnadsnivå och stigande personalkostnader när det allmänna ekonomiska läget blir bättre medan skatteinkomsterna fortsätter att vara låga. TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 TAE 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintakate -185 933-209 337-211 520-221 921-214 288 Verotulot 177 559 186 727 183 877 181 069 183 700 Valtionosuudet 35 264 37 371 41 723 44 336 49 000 Rahoitusmenot, netto -2 079-2 944-2 661-5 435-3 100 Vuosikate 24 811 11 817 11 419-1 951 15 312 Poistot ja tilinpäätöserät -13 673-13 971-15 371-12 000-13 500 Tilikauden yli-/alijäämä 11 138-2 154-3 952-13 951 1 812 Nettoinvestoinnit 34 028 36 034 24 351 22 965 15 000 Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin -9 217-24 217-12 932-24 916 312 Edellisten vuosien kertynyt ylijäämä 58 532 56 379 52 428 38 477 40 289 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen 2.4.1 Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns 13
kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto." I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige. 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över statsekonomins och kommunekonomins utsikter och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också mål för verksamheten och tabeller med nyckeltal för budgetåret och för åren under planeperioden. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och verksamhetsutgifter. Resultaträkningsdelen innehåller de centrala posterna i stadens ekonomi som helhet, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteintäkter, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. 14
Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Investeringsdelen innehåller stadens investeringsutgifter och -inkomster. I finansieringsdelen presenteras i formen av utgifts- och inkomstförslag de utgifter och inkomster som berör finansieringen på lång sikt. Investeringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter som samlats från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Stadens ekonomiplan upprättas årligen för tre år. Stadsfullmäktige godkänner den i samband med godkännandet av budgeten. Budgetåret är planeperiodens första år. 2.4.3 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Kaupunginhallitus hyväksyi 6.4.2010 131 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarvioraami lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarvioraamin lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston 31.3.2010 hyväksymä kaupungin strategia, jonka mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategian mukaiset vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Vuoden 2011 talousarvioraami on laadittu strategian mukaisesti. Tavoitteena on kohdistaa strategian tavoitteet etupainoisesti niin, että strategiakauden ensimmäisen vuoden käyttötalousmenojen vähennykset ovat 7 miljoonaa euroa. Vähennyksestä sivistystoimen osuus on 3 milj. euroa, sosiaali- ja terveystoimen osuus 2 milj. euroa, tekninen ja ympäristötoimen osuus 1 milj. euroa sekä yleishallinnon ja pelastustoimen osuus yhteensä 1 milj. euroa. Tuloarviota korotettiin 1,7 %. Stadsstyrelsen godkände 6.4.2010 131 anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder förslagen till budget och ekonomiplan. Utgångspunkten för budgetramen var den strategi som stadsfullmäktige godkände 31.3.2010, enligt vilken stadens viktigaste mål var att hejda stadens fortsatta skuldsättning och att börja minska skulderna. Strategin förutsätter att stadens driftsutgifter före slutet av år 2010 minskas med 15 miljoner euro från nivån år 2010 genom ändringar i servicens nivå och kvalitet. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna inte överstiga 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten bibehålls på en konkurrenskraftig nivå och när skatteintäkterna ökar, används pengarna till amortering av skulderna. Inkomster från försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktionen, används antingen till låneamorteringar eller till investeringar som bevarar egendomens värde. Budgetramen för år 2011 har upprättats i enlighet med strategin. Målet är att i enlighet med strategin göra mest under de första åren, så att nedskärningarna i driftsutgifterna under de fem första åren av strategiperioden ska vara 7 miljoner euro. I nedskärningarna är bildningssektorns andel 3 miljoner euro, social- och hälsovårdssektorns 2 milj. euro och miljösektorns 1 milj. euro samt allmänna förvaltningens och räddningsväsendets andelar sammanlagt 1 milj. euro. Budgetprognosen höjdes med 1,7 %. 15
Lautakuntien ehdotukset olivat pääosin asetetun raamin mukaiset lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystointa. Sosiaali- ja terveystoimen esitys oli noin 1 miljoona euroa raamia korkeampi. Lisäksi erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat noin 3,8 milj. euroa talousarvioehdotuksessa arvioitua enemmän. Palkkamenoihin on tehty tulevia vuoden 2011 palkankorotuksia varten 2,5 milj. euron palkkavaraus. Palkkavarausta tarkistettiin noin 1 %:sta 2 %:iin kunta-alan ansiotasoindeksiä koskevien ennusteiden perusteella. Tontinvuokratulot on arvioitu uudelleen ja talousarvion tuloarviota on korotettu 2 milj. euroa. Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron ja asuinrakennusten kiinteistöveron korottamisen 0,05 %-yksikköä. Kiinteistöveron korotuksella saadaan noin 800 000 euron lisätulo. Talousarvioehdotukseen on sisällytetty vähennyksenä 3,2 milj. euroa kohdassa kaupunginhallitus. Vähennyksen kohdentaminen talousarviossa toimialoille ratkaistaan talousarvion jatkovalmistelun yhteydessä ennen esitystä kaupunginvaltuustolle. Käyttötalouden tasapainoa on haettu useilla eri keinoilla; verokorotuksella, strategian ensimmäisen vuoden tavoitteita pienentämällä ja yleisellä menovähennystavoitteella, jonka kohdentuminen ratkaistaan jatkovalmistelun aikana. Investointiosan talousarvioehdotus on supistettu raamin tasolle siten, että nettoinvestointimenot ovat enintään 15 milj. euroa vuosina 2011 2013. Talousarviovuonna valmistellaan elinkaarihankkeita. Nämndernas förslag står i huvudsak i linje med ramen, med undantag för social- och hälsovårdssektorn. Social- och hälsovårdssektorns förslag var cirka 1 miljon euro högre än ramen. Därtill har det kommit fram att specialsjukvårdens kostnader kommer att öka så att de överskrider budgeten med cirka 3,8 miljoner euro. Angående löneutgifter har 2,5 miljoner euro budgeterats för kommande löneförhöjningar under år 2011. Lönereserveringen justerade från ca 1 % till 2 % på basis av prognoser för kommunsektorns förtjänstnivåindex. Inkomsterna från tomtarrende har uppskattats på nytt och intäkterna har höjts med 2 miljoner euro i budgeten. Budgetförslaget inkluderar en höjning av allmänna fastighetsskatten och fastighetsskatten för bostadsbyggnader med 0,05 procentenheter. Med höjningen av fastighetsskatten ökar intäkterna med cirka 800 000 euro. Stadsstyrelsen anslag minskas med 3,2 miljoner euro i budgetförslaget. Hur minskningen ska riktas till sektorerna avgörs i samband med den fortsatta budgetberedningen och innan förslaget föreläggs stadsfullmäktige. Man har försökt balansera driftsekonomin med olika metoder - genom att höja skatter, sänka målsättningar för strategins första år och en allmän målsättning om att minska utgifter. Hur minskningen ska riktas avgörs i samband med den fortsatta beredningen. I fråga om investeringar har budgetförslaget sänkts till ramnivån så att investeringarnas nettoutgifter år 2011-2013 är högst 15 miljoner euro. Under budgetåret bereds livscykelprojekt. 2.4.4 Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 26.5.2010 24 kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation muuttamisen keskeiset periaatteet. Organisaatiomuutos vahvistetaan marraskuussa käsiteltävällä hallinto- ja toimintasäännön muutoksella. Stadsfullmäktige har 26.5.2010 24 godkänt de centrala principerna för ändringar i stadens förtroendevalda- och tjänsteinnehavarorganisation. Organisationsändringen fastställs i november genom en ändring av förvaltnings- och verksamhetsstadgan. 16
Talousarvioesitys on muunnettu uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Talousarvion kannalta keskeisin muutos on Tilapalvelut-liikelaitoksen perustaminen. Liikelaitokseen siirtyy pääosa tilakeskuksen kiinteistöhuollosta, siivoustoimi ja ruokahuolto. Siivoustoimen ja ruokahuollon budjettimäärärahat ja tuloarviot jäävät pois talousarvion kokonaisluvuista ja siirretään sellaisenaan liikelaitokseen. Kiinteistönhuoltotöiden määrittely ja tilaaminen siirtyvät kiinteistöjohdolle samoin kuin niitä vastaavat määrärahat. Liikelaitos laatii erillisen, liitetietona esitettävän talousarvion ja taloussuunnitelman. Liikelaitoksen tulee kattaa menonsa kaupungin sisäisillä tuloilla. Liikelaitokseen siirtyvän henkilökunnan määrä on 317 henkilöä. Budgetförslaget har ändrats enligt den nya organisationsmodellen. Den centrala ändringen i budgeten är grundandet av Affärsverket lokalservice. Affärsverket åtar sig att sköta huvuddelen av lokalcentralens fastighetsvård, städtjänster och kostservice. Städtjänsternas och kostservicens anslag och inkomstkalkyler lämnas bort från budgeten och överförs som sådana till affärsverket. Planeringen och beställningen av arbeten för underhåll av fastigheter överförs till fastighetsledningen, anslagen likaså. Affärsverket upprättar en egen budget och ekonomiplan, som används som bilaga. Affärsverket ska täcka sina utgifter med interna inkomster från staden. Den personal som övergår i affärsverkets tjänst är 317. Porvoon kaupungin organisaatio 1.1.2011 lukien Borgå stads organisation från 1.1.2011 Luottamushenkilöorganisaatio Förtroendevaldaorganisation 17
Virkaorganisaatio Tjänsteinnehavarorganisation 18
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Skatteintäkterna i budgeten består av kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar i intäkterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Porvoo on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta. Kommunens bestämmanderätt gäller kommunalskatt och fastighetsskatt, och deras skattesatser bestäms årligen i samband med behandlingen av budgeten. Kommunen får också besluta om hundskatt. Borgå har beslutat avstå från att uppbära hundskatt. Kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. 2.5.1 Kunnallisvero Kommunalskatt Kommunalskatten bestäms på basis av en naturlig persons eller en dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen årligen. Vuoden 2010 kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,25 %. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2009 alusta 0,5 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2010 on 18,98 %. År 2010 är den kommunala inkomstskattesatsen 19,25 %. I början av år 2009 höjdes inkomstskattesatsen med 0,5 procentenheter. År 2010 är inkomstskattesatsen i kommuner i genomsnitt 18,98 %. Tuloveroprosentit vuosina 1997-2011 Inkomstskattesatsen under åren 1997-2011 % 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 16,00 19,25 18,98 Porvoo Koko maa Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina 2005 2008 nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron Under åren 2005-2008 ökade kommunernas skatteinkomster snabbt, i medeltal cirka 6,4 % per år. År 2009 blev den genomsnittliga ökningen i kommunernas skatteinkomster nära noll. 19