MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa



Samankaltaiset tiedostot
Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Maahanmuuttajaoppilaat Turun normaalikoulussa / Annele Laaksonen, 2007

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna (Ko. työryhmä aloitti toimintansa )

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Erityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä Helsingin kaupungin koulut

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät Lappeenranta

Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

TOINEN KELPO-AALTO. Hokusain aalto

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginvaltuusto Asianro 2717/ /2017

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

Mikä auttaa selviytymään?

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu

HELSINGIN YLIOPISTO MONIVALINTA 1 KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERILLISTEN ERITYISOPETTAJAN OPINTOJEN 2018 OPISKELIJAVALINTA

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Selvitys perusopetuksen resurssien jaosta ja muutoksista

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Tehtävä 9. (pienryhmissä)

Erityisopetuksen strategia käytännössä

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Monikulttuurisen opetuksen aloitusiltapäivä

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

P5: Kohti Tutkivaa Työtapaa Kesä Aritmeettinen keskiarvo Ka KA. Painopiste Usein teoreettinen tunnusluku Vähintään välimatka-asteikko.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Ennakointitietokysely 2016 Pirkanmaan yläkoulujen erityisopettajille

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

Oikeus varhaisen tukeen katsaus menneeseen ja näkymiä tulevaan. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Elina Harjunen Elina Harjunen

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Kuulumisia koulupolulta

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan, osa-aikaisessa erityisopetuksessa lisää oppilaita

Opintielle pienluokan kautta

HYVÄ JA KAUNIS INKLUUSIO

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Tilastotietoja perusopetuksesta

Lukuvuoden opetusresurssi SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT

Suomen koulutusjärjestelmä

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

kouluyhteisössä: avaus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

Transkriptio:

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa Väitöskirjatutkimus, 2007 Annele Laaksonen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Turun normaalikoulu

Oma lähtökohta tutkimukseen - Monikulttuurinen Turun normaalikoulu 1980 luvun alkupuoli chileläisiä pakolaisia 1990 luvun alkupuoli vietnamilaiset pakolaiset 1993 paluumuuttajuuteen uusi tulkinta venäjän- ja vironkieliset paluumuuttajat 1993 ensimmäiset Kosovon albaanit 1994 ensimmäiset somalit, yht. 33 oppilasta 1996 73 oppilasta 1997 92 oppilasta 1998 110 oppilasta 1999 150 oppilasta 2000 170 oppilasta 2001 187 oppilasta 2002 192 oppilasta 2003 220 oppilasta 2004 253 oppilasta + 38 (KV) yht. 291 2005 266 oppilasta + 72 (KV) yht. 338 2006 298 oppilasta + 90 (KV) yht. 388 2007 316 oppilasta + 122 (KV) yht. 438 2008 337 oppilasta + 111 (KV) yht. 448 perusopetus 47 % lukio 19 % koko koulu 38 %

Pohdintaa ennen tutkimusta Milloin kysymys oppimisvaikeudesta ja milloin suomen kielen heikkoudesta Maahanmuuttajaoppilaan yli- tai aliarviointi Maahanmuuttajastatus (aiheuttaako erityiseksi leimaamista) Kotoutuminen lapsella, nuorella, vanhemmalla > elämänhallintakeinot / kokonaistilanne Ottaako koulu yleensä huomioon erilaiset oppilaat (oppilas koulua varten vai koulu oppilasta varten) S2-opetusjärjestelyt ja taso vaihtelivat kouluittain Yleisopetus vai erityisopetus / eo-siirrot liian sattumanvaraisia (segregaatio - inkluusio) Turun kaupungin tilanne (erityisopetussiirrot, erityiskoulut)

Erityisopetuksen kehittämishanke Turun kaupungin ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan arviointi- ja kehittämisyksikön yhteistyöhanke 2002-2004 > tutkimus jatkoa hankkeelle Erityisopetus laajenevana koulutienä Turkulainen erityisopetus oppilaiden, vanhempien ja opettajien kokemana (Kivirauma, Rinne & Klemelä 2004)

Tutkimuksessa mukana olevat turkulaiset erityiskoulut ja niiden maahanmuuttajaoppilaat Katariina 19 / 20 C. O Malmi 7 / 8 Mikael 6 / 12 Samppalinna 57 / 64 89 /104 = 86 % Turussa maahanmuuttajaoppilaita siirretty erityiskouluun 11,3 %, mikä on selvästi yli opetushallituksen (2004) tekemän eri kuntia koskevan laajan kartoituksen, hiukan yli 5,7 %

Viisi suurinta kieliryhmää neljässä erityiskoulussa albania 22 arabia 35 venäjä 13 vietnam 12 somali 7 yht. 89

Teoreettinen viitekehys integraatio - segregaatio (kaksoisjärjestelmä) osallistava kasvatus interkulttuurisuus, moniarvoisuus yhdenvertaisuus elämänhallinta/hyvinvointimalli koulutus- /maahanmuuttopolitiikka

Tutkimusongelmat maahanmuuttajaoppilaiden kokemat koulunkäyntivaikeudet yleisopetuksessa maahanmuuttajaoppilaiden kokemukset erityisopetussiirrosta maahanmuuttajaoppilaiden käsitykset ja kokemukset erityiskoulun valmiuksista edistää heidän koulunkäyntiään ja - viihtyvyyttään

Metodologia kuvaileva (deskriptiivinen) survey tutkimus kvantitatiivinen mittari tiedon keräämiseen, toteutettiin haastattelumetodilla > aineisto kerättiin kyselylomakkeilla halutusta kohdejoukosta empiirinen tutkimus> yksityistapausten joukosta tilastollisesti pääteltäviä koko populaatiota koskevia ominaisuuksia tai ilmiöitä kuusi summamuuttujaa: oma asema luokassa, opettajaoppilassuhde, koulumenestys ja mahdollisuudet, suhde erityiskouluun, negatiiviset tunteet, erityiskoulu leimaa Kolmiportainen Likertin asteikko: 1= samaa mieltä, 2 = en osaa sanoa, 3=eri mieltä >epäparametriset testit

Maahanmuuttajaoppilaiden vaikeudet yleisopetuksessa Oppilaiden kokemat vaikeudet Suomen kielen vaikeudet 49 52,5 Keskittymisvaikeudet 40 44,9 Artikulaatiovaikeudet 25 34,7 Vaikeuksia muissa aineissa 12,2 25 Luokat 7-9 Häiritsin tunneilla 17,5 18,4 Luokat 1-6 Hankaluuksia opettajan kanssa Vaikeuksia engl. kielessä 15 14,3 15 26,5 Kulttuurien yhdist.vaikeus 10 10,2 0 10 20 30 40 50 60 Prosentit

Maahanmuuttajaoppilaiden erityisvaikeudet lausuntojen mukaan Laaja-alainen oppimisvaikeus 52 Kielellinen vaikeus 33 Emotionaalinen ja /tai sosiaalinen vaikeus 27 Tarkkaavaisuusongelma 24 Kielen kehityksen erityisvaik.dysfasia 16 Hahmotusvaikeus Traumaattinen kokemus 11 12 Lievä kehitysvamma 5 Monivammaisuus 3 Kuulovamma 1 0 10 20 30 40 50 60 Vaikeudet lukumäärittäin

Tutkimustulokset suurimmalla osalla oppilaista (57/ 89) yksilöllistetty oppimäärä kaikilla psykologin, erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto poikien (52) osuus suurempi kuin tyttöjen (37), erityisopetussiirtoajankohta, ikä suhteessa muihin S2- kielen vaikeus - tuki puutteellinen > keskittymisvaikeudet erityisopetussiirtoprosessi epäselvä maahanmuuttajaoppilaille yläluokkalaiset (40) kriittisempiä erityisopetussiirtoa kohtaan kuin alaluokkalaiset (49) erityiskoulukokemukset pääosin myönteisiä (opettajan tuki, pienet ryhmät, läksyihin saatu tuki koulussa; läksykerhot, tasavertainen suhtautuminen) erityiskoulujen tuen osalta ei tullut esiin mitään sellaista, mikä ei olisi mahdollista toteuttaa yleisopetuksessa resursseja oikein kohdentamalla

Erityisopetus tulisi järjestää vanhempien mukaan (N=30) 60 50 45,2 40 30 25,8 20 16,1 12,9 10 0 Lähikoulussa yleisopetuksessa Lähikoulussa erityisluokassa Erityiskoulussa Ei vastausta

Eri maissa tehdyt tutkimukset Vähemmistölasten suuri edustus erityisopetuksessa kaikkialla maailmassa, Harry & Klingner (2006) kulttuurierot, erilainen kieli, heikko sosioekonominen tausta opetuksen taso, suuri luokkakoko > suurempi vaikutus kuin kognitiivisilla tekijöillä eli oppimisvaikeuksilla oppimisvaikeuksien diagnosointi vaikeaa (vrt. psyk. testit) kasvatus- ja koulutustausta puutteellinen lähimenneisyyden traumaattiset kokemukset puutteellinen kielitaito, (kielen kehityksen herkkyyskausi ohitettu) identiteetin muutospaine kodin arvot suhteessa valtaväestön arvoihin erilaisia virhearvioinnit voivat johtaa väärin tulkintoihin> erilaisuus voi herkemmin johtaa erityisiin toimiin> erilaisuus koetaan ongelmaiseksi vähemmistössä elämiseen liittyy enemmän riskitekijöitä> ulkopuolisuussyrjäytyminen

Johtopäätökset Kielellinen tukeminen Erityistuki, jos kieli ei kehity ja taustalla oppimisvaikeuksia (arviointi) Erityisopetuksen hyvät käytänteet yleisopetukseen (pienemmät ryhmät) Varhainen puuttuminen ja tuki Perus- ja täydennyskoulutus opettajile Opettajien välinen yhteistyö (S2-opett. OMO-, MAI- opettajat) Tutkimuksellinen tieto