Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Transkriptio

1 Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms universitet, avdelningen för finska Institutionen för slaviska och baltiska språk, finska, nederländska och tyska

2 Ruotsin suomi ruotsinsuomi Ruotsissa puhuttava ja kirjoitettava suomi Ruotsissa syntyneiden ja Ruotsiin muuttaneiden suomen kieli: suomi, jota Ruotsissa käytetään

3 Suomalaistaustaisia noin vuonna sr.se/sisuradio

4 Kansallinen vähemmistökieli Ruotsinsuomalaiset elävät monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä Suomi yksi ruotsinsuomalaisten äidinkielistä

5 Kielitaidoiltaan heterogeeninen ryhmä Äidinkieli Suomesta Kieli, jota jompikumpi tai molemmat vanhemmat puhuvat Kotona puhuttava kieli (vanhemmat/vanhempi, sisarukset) Sukulaisten kanssa puhuttava kieli Lapsuuden kieli Koulussa käytettävä kieli Työkieli Haasteena kirjoitettu kieli ja sanavarasto

6 Tutkimusprojektissa havaittua Sverigefinnars två språk språkbruk och attityder hos två generationer -tutkimusprojekti 1990-luvun alussa Omat samojen henkilöiden haastattelut 2010-luvulla (20 nuoresta 7 naista mukana uusissa haastatteluissa) Perheessä ainakin toisen vanhemman tuli olla syntynyt Suomessa Suomi, tai mahdollisesti suomi ja ruotsi perheen kotikielenä Nuoret käyneet peruskoulun Ruotsissa ja käyneet jonkinlaisessa suomenkielisessä opetuksessa

7 Nuorten kielellinen ympäristö Bijvoet 1998, Lainio 1995 Pitivät omaa ruotsin kielen taitoaan parempana kuin suomen kielen taitoaan Eivät melkein koskaan käyttäneet suomea muodollisissa tai julkisissa tilanteissa Puhuivat vapaa-ajallaan enemmän ruotsia kuin suomea Tytöt puhuivat suomea ylipäänsäkin hyvin vähän suomea tilanteesta riippumatta Eivät lukeneet suomenkielisiä lehtiä tai kirjoja erityisen usein Katselevat suomenkielisiä tv-ohjelmia tai kuuntelevat suomenkielisiä radioohjelmia vain vähän / Sari Pesonen / Avdelningen för finska

8 Aikuistuneiden kielellinen ympäristö 2013 Näyttää suhteellisen samalta kuin kaksi vuosikymmentä sitten, ei radikaaleja muutoksia Facebook uusi yhteydenpitomuoto Suomenkielinen kieliympäristö toisaalta kaventunut, toisaalta laajentunut / Sari Pesonen / Avdelningen för finska

9 Yleisiä havaintoja uudesta tukimusmateriaalista Suomea puhutaan jommankumman vanhemman tai molempien vanhempien kanssa Sisarukset puhuvat usein keskenään ruotsia Useimmat eivät ole seuranneet vähemmistökielikeskustelua Suurin osa ei käytä suomea töissä Joidenkin vanhemmat ovat muuttaneet takaisin Suomeen, eli toisella polvella on paikka, minne mennä Yhteyksiä Facebookissa Suomessa asuviin sukulaisiin Vain harvalle jäänyt koulusta suomenkielisiä kavereita / Sari Pesonen / Avdelningen för finska

10 Mitä äidinkielelle on tässä välissä tapahtunut? Suomen äidinkielen opetus väheni (esim. suomalaisten luokkien määrä väheni huomattavasti) Suomea puhuvien määrä vähentynyt Äidinkielen opetukseen osallistuvien määrä vähentynyt Kunnes

11 Kansallisia vähemmistökieliä suojeltava ja edistettävä Vuoden 2010 alussa voimaan astuneessa laissa kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oltava oikeus oppia omaa vähemmistökieltään ja kehittää ja käyttää sitä. Viranomaisten on kuunneltava kansallisia vähemmistöjä ja otettava huomioon niiden kielelliset tarpeet.

12 Pohdintaa Kielellisesti kommunikoivat sujuvasti Lainsäädäntö muuttunut, eivät ole seuranneet keskustelua vähemmistökielistä Eivät tietoisia kansallisten vähemmistöjen oikeuksista Mikä on ruotsinsuomen markkina-arvo? Tärkeä kieli sekä tunnetasolla että joillekin myös työelämässä Eivät tunnu mieltävän suomea kieleksi, jota tulisi opiskella järjestelmällisesti / Sari Pesonen / Avdelningen för finska

13 Kaksikieliset vapaakoulut Kaksikielistä opetusta saa järjestää peruskouluissa (puolet opetuksesta suomeksi, puolet ruotsiksi) Koulut seuraavat Ruotsin peruskoulujen opetus- ja kurssisuunnitelmia Ruotsissa 6 ruotsinsuomalaista kaksikielistä vapaakoulua

14 Suomi äidinkielenä Ruotsin kouluissa Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden oikeus saada äidinkielen opetusta on vahvempi kuin muita äidinkieliä puhuvien oppilaiden (ruotsia lukuunottamatta) Opetusta on järjestettävä, jos halukkaita oppilaita on yksi ja sopiva opettaja löytyy Esikoululaisilla oikeus äidinkielen tukeen

15 Äidinkielen opetuksessa käyvät oppilaat lukuvuonna 2014/15 Äidinkielen opetukseen oikeutettujen oppilaiden määrä Osuus (%) Äidinkielen opetukseen osallistuvat kaikista oikeutetuista oppilaista Lukumäärä Osuus (%) kaikista oppilaista oikeutetuista oppilaista Äidinkieli Yhteensä , ,3 56,1 10 suurinta äidinkieltä Arabia , ,1 66,5 Bosnia/kroaati/serbia , ,8 52,3 Englanti , ,8 51,3 Persia , ,7 59,6 Suomi , ,4 47,0 Puola , ,5 60,5 Somali , ,3 71,1 Espanja , ,7 51,9 Albania , ,5 60,4 Turkki , ,4 59,2 Muut kielet (140 kpl.) , ,1 48,6

16 Oikeus oppia omaa vähemmistökieltään Heinäkuussa 2015 voimaan astunut Ruotsin koululain muutos mahdollistaa, että kansallista vähemmistökieltä voi lukea äidinkielenä myös oppilas, jolla ei ole kyseisen kielen perustaitoja Äidinkielen opetukseen oikeutettujen oppilaiden määrä kasvoi huomattavasti

17 Äidinkieli suomi kansallisena vähemmistökielenä Suomi ensimmäisenä kielenä Suomi toisena kielenä

18 Suomalaistaustaisia noin vuonna sr.se/sisuradio

19 Uudessa kurssisuunnitelmassa painotetaan sekä kielen elvyttämistä että kulttuuritietoutta Ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö, jolla on monisatavuotiset juuret Ruotsissa Kansallisten vähemmistöjen aseman vahvistamiseen Ruotsissa on suuri tarve Kielen tulevaisuuden vahvistamiseksi on välttämätöntä että useammat kehittävät kielitaidon

20 Kieli on tärkeä kulttuurin kantaja, joka ilmaisee yhteisiä kokemuksia, arvoja ja tietoa, jotka yhdistävät kansallista vähemmistöä Ruotsissa ja ihmisiä, jotka puhuvat kieltä Kielitaito ja vähemmistön kulttuurin tuntemus voivat antaa uusia näkökulmia omaan identiteettiin ja vahvistavat osallistumisen yhteiskuntaelämään Ruotsissa ja muissa maissa

21 Kielitaidon lisäksi opetuksen tulee luoda oppilaille mahdollisuus saada tietoa vähemmistön historiasta, kulttuurin ilmentymistä ja perinteistä edellytykset saada tietoa vähemmistön musiikista, kirjallisuudesta ja muista esteettisistä ilmaisuista edellytykset saada tietoa kansallisen vähemmistön alkuperästä, kehityksestä ja nykyisestä asemasta

22 Opetuksen haasteita Oppimateriaali, sekä kielen että kulttuurin ja historian Tuntimäärä Oppilasryhmien heterogeenisuus Markkina-arvo? Työelämän tarve? Asenteet - status sr.se/sisuradio / teemasivuja #vågafinska #språkband #finskapåjobbet # kärienfinne

23 Suomen äidinkielen opettajista pulaa 1960-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin suomenopettajien ja kotikielenopettajien koulutusta mm. Tukholmassa Suomen on sittemmin voinut liittää aineena opettajan tutkintoon, mutta varsinaista aineenopettajankoulutusta ei ole ollut pariin vuosikymmeneen. Vuonna 2010 hallitus antoi Korkeakouluvirastolle tehtäväksi selvittää sitä, miten Ruotsi voisi paremmin turvata kansallisten vähemmistökielten opettajien saatavuuden

24 Suomi äidinkielenä -opettajien koulutus Vuonna 2011 raportti Lärarförsörjningen för de nationella minoriteterna hur kan den tryggas? Redovisning av ett regeringsuppdrag. (Rapport 2011:14 R) Vuonna 2012 hallitus antoi Tukholman yliopistolle tehtäväksi järjestää suomi äidinkielenä aineenopettajankoulutusta Aineenopettajakoulutus käynnistyi syksyllä 2014

25 Aineenopettajien koulutus peruskoulun vuosikursseille 7-9 4,5 vuotta kestävä koulutus, 270 korkeakoulupistettä Kolmen opetettavan aineen yhdistelmä: suomi äidinkielenä, englanti, ruotsi toisena kielenä Opettajat pätevöityvät opettamaan kaikkia kolmea ainetta peruskoulun vuosikursseilla 7-9 (sekä 4-6)

26 Opettajakoulutuksen haasteita Mitä/millainen on kansallinen vähemmistökieli suomi ensimmäisenä kielenä? Mitä/millainen on kansallinen vähemmistökieli suomi toisena kielenä? Mitä/millainen on ruotsinsuomalaisten kulttuuri, historia ja nyky-yhteiskunta? Opettajan on opetettava äidinkieltä, toista kieltä ja vierasta kieltä Sari Pesonen, avdelningen för finska

27 Opettajakoulutuksen haasteita Suomen kielen oppiaineen vaatimuksena suomen lukioopinnot, jotka puuttuvat monelta ruotsinsuomalaiselta Äidinkielen opettajien tarve suuri myös esikouluissa ja alaasteella Etäopetuksen kehittämistarve

28 Kiitos! Tack!