(8/2015) Hämeenlinnan Yhteiskoulun koulun oppilashuollon suunnitelma. rehtori Arto Nykänen, 03 6212577 apulaisrehtori Johanna Hyytiä, 03 6212436

1 (8/2015) Hämeenlinnan Yhteiskoulun koulun oppilashuollon suunnitelma rehtori Arto Nykänen, 03 6212577 apulaisrehtori Johanna Hyytiä, 03 6212436

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto 2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen 2.2.Kouluterveydenhuolto 2.3. Psykologi- ja kuraattoripalvelut 2.4. Oppilaskunta 2.5. Tukioppilaat 2.6. Kummilapsitoiminta 3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3.1.Oppilashuolto yleisesti 3.2. Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit 3.2.1. Opettajien ja rehtorin tehtävät 3.2.2. Luokanopettajan tehtävät 3.2.3. Luokanvalvojan tehtävät 3.2.4. Aineenopettajan tehtävät 3.2.5. Oppilaanohjaajan tehtävät 3.2.6. Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävät 3.2.7. Kouluohjaajan tehtävät 3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä 3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä 3.5. Malleja koulun ja kodin yhteistyöhön ja vanhemmuuden tukemiseen 3.6. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa 3.7. Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa 3.8. Järjestyssäännöt 3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen 3.10.Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 3.11.Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 3.12.Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

3 3.13. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 3.13.1.Vertaissovittelu eli Verso-toiminta ja restoratiivinen työote 3.13.2.Nettikiusaamiseen puuttuminen 3.13.3 Turvallinen koulu 4. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 4.1. Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä 4.2. Vaaratilanteet 4.3. Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus-ja pelastustehtävien järjestelyt 4.3.1. Sisäiset hälytysjärjestelyt 4.3.2. Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat 4.3.3. Sammutus-ja pelastustehtävien järjestelyt 4.3.4. Työturvallisuusorganisaatio ja koulutus 4.4. Toimintaohjeet onnettomuustilanteen varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa) 4.4.1. Hätäilmoituksen teko 4.4.2. Toiminta tulipalon sattuessa 4.4.3. Toiminta tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa 4.4.4. Toiminta sähkö-, vesi- tai lämmityskatkoksen sattuessa 4.4.5. Toiminta ympäristölle ja terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman onnettomuuden sattuessa 4.4.6. Toiminta kaasuvaaratilanteessa 4.4.7. Toiminta säteilyvaaratilanteessa 4.4.8. Toiminta väestösuojaan suojauduttaessa 4.5. Liitteeksi rakennuspiirustukset 4.5.1. Asemapiirros 4.5.2. Pohjapiirrokset kerroksittain 4.5.3. Rakennuspiirustuksiin merkitään myös vaaraa tuottavat kohteet 4.6. Yhteistyö poliisin kanssa koskien oppilaitoksen muuta turvallisuutta 4.6.1. Henkilöturvallisuus 4.6.1.1. Kiusaaminen ja erilainen häirintä 4.6.1.2. Väkivalta 4.6.1.3. Odottamattomat vaaratilanteet 4.6.1.4. Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen 4.6.2. Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely 5. Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi 5.1. Kiusaaminen 5.1.1. Toimintamalli 5.1.2. Toveriarviointi 5.2. Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 5.3. Seuraamukset ja sopimukset 5.3.1. Seuraamukset kiusaamisesta 5.3.2. Kiusaamisen ennaltaehkäisy 5.3.2.1. Ohjeita oppilaalle 5.3.2.2. Ohjeita vanhemmille 5.3.3. Kun kiusaamista esiintyy 5.3.3.1. Tilanteeseen tuleva ensimmäinen aikuinen 5.3.3.1.1. Puuttumisen keinot 5.3.3.2. Tilanteeseen tulevat toiset aikuiset 5.3.4. Tilanteen lauettua

4 5.3.4.1. Saata tappelijat samaan tilaan 5.3.4.2. Kotiin tiedottaminen 6. Toisen/koulun omaisuuden varastaminen tai tärveleminen 6.1. Opintokäynnillä tai retkellä tapahtunut omaisuusrikos tai omaisuuden tärveleminen 6.2. Omaisuusrikoksista poliisille ilmoittaminen 7. Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö 7.1. Oppilaalla/opiskelijalla tai oppilaan/opiskelijan perheessä on päihde-tai huumeongelma 7.2. Oppilas/opiskelija tavataan päihtyneenä tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulussa 7.3. Huumeiden/päihteiden kaupittelu koulualueella 8. Tupakointi 9. Rasismi 9.1. Periaatteet 9.2. Rasistiset merkit 10. Erityiset alakulttuurit 11. Toiminta akuuteissa psyykkisisssä kriisitilanteissa 11.1. Oppilas/opiskleija tai opettaja tai joku muu koulun henkilökunnasta kuolee äkillisesti tai loukkaantuu vakavasti 11.1.1. Tapahtuu koulussa 11.1.2. Tapahtuu koulun ulkopuolella 11.2. Oppilaan/opiskleijan sisaruksen tai vanhemman kuolema 12. Suuremmat onnettomuudet tai katastrofit 12.1. Välittömät toimenpiteet onnettomuuspaikalla 12.2. Jatkotoimenpiteet 13. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 13.1. Toiminnan rakenteet ja sisältö 13.2. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa 13.2.1. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa 13.2.1.1. Sairas oppilas 13.2.1.2. Lääkehoito kouluterveydenhuollossa 13.2.1.2.1. Ensiapulääkkeet 13.2.1.2.2. Koululaisen henkilökohtaiset lääkkeet ja lääkehoitosopimus 13.2.1.3. Diabetesta sairastavan koululaisen hoito koulupäivän aikana 13.2.1.4. Erityisruokavalioiden ja eettisten ruokatarjousten tilaaminen 13.2.1.4.1. Erityisruokavaliot 13.2.1.4.2. Ruoka-allergiat 13.2.1.4.3. Eettiset syyt 13.3. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä 13.4. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen ja opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä 13.4.1. Asiantuntijaryhmiin kokoaminen

13.4.2. Oppilashuoltokertomksen laatiminen ja säilytys 13.5. Yhteistyö koulun yhteistyökumppaneiden kanssa 13.5.1. Nuorisopalvelut 13.5.2. Perheneuvola 13.5.3. Toppari 13.5.4. Lapsiperheiden kotipalvelu 13.5.5. Varhaisen tuen perhetyö (Vaahteramäen perhetyö) 13.5.6. Perheasiain yksikkö 13.5.7. Monialainen palvelutarpeen arviointi (Monari) 13.5.8. Maahanmuuttajapalvelut 13.5.9. Lastensuojelu 13.5.10. Ankkuri 13.5.11. Lasten-ja nuortenpsykiatrian poliklinikat 13.5.12. Aikuisten palvelut 13.5.12.1. Aikuissosiaalityö 13.5.12.2. Aikuisten mielenterveyspalvelut 13.5.12.3. Perheasiainneuvottelukeskus 13.6. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän vanhempien kanssa 13.6.1. Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa 13.6.2. Oppilashuollon toiminnasta ja palveluista tiedottaminen 13.6.3. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 5

6 1. Johdanto Suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toiminnan ja palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet, rakenteet sekä yhteistyö eri tukipalveluiden ja viranomaisten kanssa. Toiminnan tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren hyvä kasvu ja kehitys, sekä tunnistaa erilaisia riskitekijöitä kasvuyhteisöissä. Lasten ja nuorten oppilashuollollisesta tuesta huolehtivat kaikki koulun opetus- ja kasvatustehtäviin osallistuvat työntekijät yhteistyössä vanhempien/huoltajien kanssa. Oppilaan tuen tarpeen ilmetessä siitä keskustellaan ensin oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Käyttöön otetaan välittömästi tarvittavat tukitoimet. Tämä oppilashuollon suunnitelma on osa kaupungin opetussuunnitelmaa, ja siitä johdetaan koulukohtainen oppilashuollon suunnitelma kirjaamalla koulun omat erityispiirteet ja valinnat toimintatavoiksi (tekstit värillisinä). 2. Oppilashuollon kokonaistarve sekä käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2.1. Oppilashuollon palveluiden järjestäminen Jokaisella koululla suunnitellaan ja arvioidaan koulun oppilashuollon tarvetta ja toimintatapoja yhteisöllisessä, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Ryhmä kokoontuu kouluyhteisön oman suunnitelman ja tarpeiden mukaisesti. Yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää johtaa rehtori tai apulaisrehtori. Kouluilla on käytettävissään oppilashuollon palveluja tarkoittaen sekä kouluterveydenhuollon palveluja että psykologi- ja kuraattoripalveluja. 2.2. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuoltoa toteutetaan osana oppilashuoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät tiivistä yhteistyötä kuraattorin ja psykologin kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu yhteisöllisen oppilashuollon työhön ja tarvittaessa yksilölliseen monialaiseen oppilashuoltoon. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka edistää oppilaan sekä kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveydenhuollon tarkastukset toteutetaan erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana. Toiminnassa painopiste on ennaltaehkäisyssä sekä varhaisessa puuttumisessa ja tuen järjestämisessä. Sairaanhoidolliset asiat hoidetaan terveysasemilla, koulutapaturmiin kouluterveydenhoitaja antaa ensiapua mahdollisuuksien mukaan. Kouluterveydenhoitaja voi mahdollisuuksien mukaan antaa ryhmämuotoista terveysneuvontaa yhteistyössä terveystiedon opetuksen kanssa (murkkutunnit, seksuaaliterveys). Hämeenlinnan Yhteiskoulussa on terveydenhoitaja tavattavissa kaikkina koulupäivinä. 2.3.Psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologien ja kuraattoreiden tehtävänä on lasten ja nuorten erilaisten elämäntilanteiden, oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten asioiden arviointi sekä tarvittavien tukitoimien ja kuntoutuksien suunnittelu. Työtä tehdään yhteistyössä lapsen, nuoren, perheen, sekä lapsen opetukseen ja kasvatukseen osallistuvien työntekijöiden kanssa.

7 Työhön sisältyy myös luokkien ryhmäytymisen ja ilmapiirin tukemista sekä ongelmallisten tilanteiden ratkomista yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Psykologit ja kuraattorit antavat konsultaatiota ja neuvontaa kouluilla, sekä osallistuvat yhteisöllisiin oppilashuoltotyöryhmiin ja yksilöllisiin asiantuntijaryhmiin. Jos koulun omat tukitoimet eivät ole riittäviä, psykologi- ja kuraattoripalveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti kokoamalla yksilöllinen asiantuntijaryhmä, jolloin lapsen tilanne tulee tarkasteltua kokonaisvaltaisesti. Lapsi/nuori tai vanhemmat voivat olla myös suoraan työntekijöihin yhteydessä. Samoin koulun työntekijä voi olla yhteydessä psykologiin tai lapsen/nuoren asioissa, mutta yhteydenotosta pitää olla tieto lapsella/nuorella ja vanhemmilla. Jokaiseen koulun on nimetty joko psykologi tai kuraattori. Alakouluilla tämä työntekijä on pääsääntöisesti psykologi ja yläkouluilla kuraattori. Yhtenäiskoulujen oppilashuoltoryhmiin voi osallistua joko kuraattori tai psykologi tai molemmat. Tarvittaessa järjestetään psykologin palveluita myös yläkouluikäisille ja vastaavasti kuraattoripalveluita alakouluikäisille. Psykologit ja kuraattorit tekevät monialaista yhteistyötä myös muun palveluverkoston kanssa. Psykologi- ja kuraattoripalveluihin pääsyssä on määräajat. Kiireellisissä asioissa on oltava keskustelumahdollisuus saman tai seuraavan päivän aikana. Kiireellisiä asioita ovat esimerkiksi väkivalta tai itsetuhoiset puheet ja -käyttäytyminen. Muissa asioissa keskustelumahdollisuus pitää järjestää seitsemän koulun työpäivän aikana. Kaikki yhteydenotot eivät kuitenkaan välttämättä johda asiakassuhteeseen. Kiireellisissä asioissa otetaan yhteyttä oman koulun psykologiin tai kuraattoriin. Jos hän ei ole töissä, puhelinvastaajan poissaoloviestissä ilmoitetaan päivystävä työntekijä. Wilmaa ei saa käyttää kiireellisissä asioissa. Psykologisten tutkimusten tekeminen (oppimisvaikeustutkimus, kehitystasotutkimus jne.) ovat yksi osa oppilashuollon psykologin työtä. Tutkimuksiin ohjaudutaan pääsääntöisesti koulun yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kautta. Lopullisen päätöksen tutkimuksen tarpeesta tekee psykologi. Psykologin yksilö- ja perhevastaanotot ovat pääsääntöisesti Uppsala-talolla ja muut kouluneuvottelut pääosin koululla. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa kuraattori on tavattavissa koululla torstaisin ja perjantaisin. 2.4. Oppilaskunta Oppilaskuntatoiminnan tarkoituksena on ohjata oppilaita keskinäiseen yhteistyöhön, lisätä oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Hämeenlinnan kaikissa kouluissa toimii oppilaskunta, jonka järjestäytyneestä toiminnasta vastaa oppilaskuntaa ohjaava opettaja. Koulujen oppilaskuntien jäseniä ovat kaikki kyseisen koulun oppilaat. Oppilaskunnan toimintaa johtaa hallitus tms., johon on valittu luokkien oppilasedustajat. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on pitää yllä yhteyksiä oppilaisiin, opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan sekä tarpeen mukaan vanhempainyhdistykseen, nuorten vaikuttajaryhmiin, Lasten ja nuorten foorumiin ja lautakuntiin. Oppilaskunnan toiminta kouluissa vaihtelee mm. koulun koosta ja oppilaiden iästä riippuen. Aloitteiden käsittelyssä voidaan käyttää jatkuvan vaikuttamisen mallia, jossa kuka tahansa kouluyhteisön jäsen voi seurata aloitteen käsittelyä.

8 Hämeenlinnan Yhteiskoulussa oppilaskunnan hallitus kokoontuu noin kolmen viikon välein ja että hallituslaiset valitaan vaaleilla loppuvuodesta 2.5. Tukioppilaat Koulun tukioppilaat on aktiivisesti toisia oppilaita tukeva joukko tukioppilaaksi koulutettuja henkilöitä. Oppilaita ohjataan kääntymään tukioppilaiden puoleen kaikissa kouluun liittyvissä, oppilasta askarruttavissa, asioissa. Tukioppilaat välittävät tarvittaessa viestin opettajakunnalle. Tukioppilaat järjestävät esimerkiksi luokka- ja kouluhenkeä kehittämiä tapahtumia ja teemapäiviä. Tukioppilastoiminta HYK:ssa Tukioppilaiksi koulutetaan 8. luokkalaiset oppilaat, jotka ovat valinneet tukioppilaskurssin valinnaisaineeksi. Koulutusmateriaalina käytetään Mannerheimin lastensuojeluliiton siihen suunnittelemia oppaita. Nämä 8. luokalla koulutetut oppilaat pääsääntöisesti valitsevat myös 9. luokalle tukioppilastoiminnan valinnaiskurssiksi, ja näin toimivat tukioppilaina. Tukioppilaiden tehtävänä on tutustuttaa uudet 7. luokat kouluumme ja toisiinsa. 7. luokkalaisia ryhmäytetään jo edellisenä keväänä järjestettävässä tutustumisvanhempainillassa ja uudelleen 7. luokan syksyllä järjestettävässä koko koulupäivän kestävässä 7. luokkapäivässä. Tukioppilaiden järjestämä ohjelma on sisällöltään sellaista, että se tukee ryhmän yhdessä toimimista ja ryhmähengen kasvamista. Tällaisella toiminnalla ennaltaehkäistään koulukiusaamista. 7. luokkalaisille tukioppilaat pitävät myös valistusta kiusaamisen aiheuttamista haitoista. Tukioppilaat toimivat silminä ja korvina tilanteissa, joissa opettajat eivät ole paikalla, ja tekevät havaintoja oppilaiden keskuudessa havaittavissa olevasta kiusaamisesta ja syrjinnästä. Tukioppilaiden tehtävänä on myös puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin ja kertoa niistä opettajille. Vaikka tukioppilastoiminta painottuu 7. luokkalaisiin, järjestävät tukioppilaat toisinaan ryhmäyttävää toimintaa myös alakoululaisille. Lisäksi koululla järjestettävät, arkea piristävät teemapäivät, ovat tukioppilaiden järjestäminä osa yhteisöllisyyttä lisäävää ja samalla kiusaamista ennaltaehkäisevää toimintaa. 2.6. Kummitoiminta HYK:ssa kummitoiminnan perusajatus kuvastaa myös yhtenäiskouluajattelua eli sitä, että isommat ja pienemmät toimivat yhdessä toisiltaan oppien ja eri-ikäisten kanssa työskentelyä harjoitellen. Lukuvuonna 2015 16 kaikki vuosiluokat käyvät koulua Hätilän mäellä, joten kummitoimintakin saadaan vakiinnutettua. Kummiluokat muodostetaan vuosiluokista 1. ja 4. ja kummitoiminta jatkuu tämänkin jälkeen. Joskus vuosiluokat voivat olla erikokoiset, joten yhdellä kummilla voi olla useampi kummilapsi tai yhdellä kummilapsella useampi kummi.

9 3. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 3.1. Oppilashuolto yleisesti Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön keskeinen sisältö on arvioida kuinka yhteisö voi, ja sopia niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hyvinvoiva yhteisö tarvitsee. Sisältöjä voi olla lasten, nuorten ja aikuisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, kiusaamisen ehkäisemisen käytännöt, opintojen edistäminen ja erilaiset koulunkäynnin järjestelyt, terveelliset kouluolot ja kouluympäristön turvallisuus sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus. Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Opettajalla on arjessa hyvä tilaisuus varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen. Oppilaan hyvinvointia vahvistaa opettajan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan vanhempien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi ja esim. yleisen tuen toimenpiteiden aloittamiseksi. Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, käynnistyy yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi, jota kuvataan jäljempänä. 3.2 Oppilashuoltotyöhön osallistuvien, koulun omien työntekijöiden roolit Arjen laadukas kasvatus- ja opetustyö sekä oppilaan ohjaaminen on osa kokonaisvaltaista oppilashuoltotyötä. 3.2.1. Opettajien ja rehtorin tehtävät: kasvun ja kehityksen tukeminen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antaminen oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus osallistuminen koulun suunnittelutyöhön, arviointiin ja kehittämiseen oman ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen yksilökohtaiseen oppilashuoltoon liittyvä työ tarpeen ja tilanteen mukaan moniammatillinen yhteistyö kodin ja koulun välinen yhteistyö oppilaiden poissaolojen seuranta tiedottaa oman vastuualueensa asioista sisäisesti ja ulkoisesti Hämeenlinnan yhteiskoulussa apulaisrehtori vastaa oppilashuollon prosesseista

10 Opettajille ja rehtoreille yhteisten tehtävien lisäksi 3.2.2. Luokanopettajan tehtävät: toimii luokkansa ryhmänohjaajana päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä yhteyshenkilö opettajien, oppilaiden ja vanhempien välillä vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.) huolehtii toisenkin opettajan tehtävistä tarvittaessa arvioi oppilaidensa edistymistä toteuttaa kasvatus- ja arviointikeskustelut järjestää oman luokkansa vanhempainillan toimii pääsääntöisesti yksilökohtaisen oppilashuollon koollekutsujana ja kirjaajana, tilanteen mukaan myös vastuuhenkilönä 3.2.3. Luokanvalvojan tehtävät: luokanohjaajan tuntien pitäminen; tavoitteena luokan yhteishengen, kouluviihtyvyyden sekä opiskelumyönteisyyden ylläpitäminen ja edistäminen seuraa oman luokkansa oppilaiden opintosuorituksia ja poissaoloja päävastuu kodin ja koulun yhteistyöstä toimii yhteyshenkilönä oppilaan asioissa aineenopettajille ja oppilashuollolle kasvatus- ja arviointikeskustelujen toteuttaminen vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma yms.) ja laatii tämän pohjalta pedagogiset asiakirjat (erityisopettaja ja aineenopettaja konsultointiapuna) toimii pääsääntöisesti yksilökohtaisen oppilashuollon koollekutsujana ja kirjaajana, tilanteen mukaan myös vastuuhenkilönä konsultoi joka jakson alussa aineenopettajia oppilasasioista 3.2.4. Aineenopettajan tehtävät: esittelee opettamansa oppiaineen/kurssin tavoitteet sekä arviointikriteerit reagoi oppilaan koulutyön laiminlyönteihin (käytös, tehtävien tekemättä jättäminen ym.; kasvatuskeskustelu oppitunnin jälkeen) informoi luokanvalvojaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen vaikeuksista ja koulutyön laiminlyönneistä, jos oma keskustelu ei ole tuottanut tulosta vastaa oppilaiden pedagogisen tuen tarpeista (eriyttäminen, tukiopetus, pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, HOJKS yms.) ja laatii tämän pohjalta pedagogiset asiakirjat (erityisopettaja ja luokanvalvoja konsultointiapuna) 3.2.5. Oppilaanohjaajan tehtävät:

11 jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus (TET-järjestelyt, yhteishaun ohjaus) oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen yhteydenpito työelämään ja toisen asteen oppilaitoksiin yhdessä luokanvalvojan, aineenopettajan ja erityisopettajan kanssa oppilaan opintojen etenemisen seuraamista ohjauksellista eriyttämistä tarvitsevien oppilaiden kohdalla yhdessä 3.2.6. Laaja-alaisen erityisopettajan tehtävät: osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen yksilöllisesti, pienemmässä ryhmässä tai samanaikaisopetuksena erilaisten seulontatestien järjestäminen osallistuminen pedagogisen tuen arviointiin, suunnitelmien tekoon ja palavereihin yleinen konsultaatio oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa arvioi yhdessä luokanopettajan tai valvojan kanssa yksilökohtaisen oppilashuollon kokoonpanoa Osa-aikainen, laaja-alainen erityisopetus Hämeenlinnan yhteiskoulussa Erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, jota jokaisella oppilaalla on oikeus tarvittaessa saada. Erityisopetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tukea oppimis- ja psykososiaalisissa vaikeuksissa. Opetuksen suunnittelun ja järjestämisen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Alakoulussa laaja-alainen erityisopettaja antaa luki- ja puheopetusta yksilö- tai ryhmäopetuksena sekä tukee myös matematiikan ja vieraan kielen oppimisvaikeuksissa. Tukitoimet aloitetaan mahdollisimman varhain. Erityisopettaja osallistuu luokan- ja mahdollisen aineenopettajan kanssa yhteistyössä kolmiportaisen tuen suunnitelmien laatimiseen. Oppilaille, joilla on yksilöllistetty opetussuunnitelma yhdessä tai useammassa oppiaineessa, annetaan erityisopetusta mahdollisuuksien mukaan ja osallistutaan tarvittaessa HOJKS:ien suunnitteluun ja palavereihin. Erityisopettaja arvioi luku- ja kirjoitusvalmiuksia sekä puhetta esikoulun tai ensimmäisen luokan alussa. Yläkoulussa osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu pääsääntöisesti oppilaille, joilla on haasteita äidinkielessä, vieraissa kielissä tai matematiikan opiskelussa. Osa-aikainen erityisopetus sopii myös niille, joilla on yksi tai useampi yksilöllistetty oppiaine. Oppilasta voidaan tukea lisäksi oppimisen ja koulunkäynnin perustaitojen harjoittelemisessa sekä erilaisissa psykososiaalisissa haasteissa. Oppilas voi siis saada erityisopettajan tukea sekä yleisen, tehostetun että erityisen tuen vaiheessa. Erityisopettaja ja aineenopettaja kartoittavat oppilaan tarvitseman tuen yhteistyössä huoltajan kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelua oppilaan oman luokan mukana. Tavoitteet ja sisällöt nivelletään luokka-asteen tavoitteiden pohjalta. Opetus- ja toimintamuotoina voivat olla samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetus ja niitä käytetään vaihtelevasti oppilaan tai luokan tarpeista riippuen. Erityisopettajan antama tuki voi olla tilapäistä tai säännöllistä ja pitkäaikaista. Tarvittaessa osa-aikaisen erityisopetuksen piirissä oleville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma

12 tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Niissä otetaan huomioon nuoren oppimisedellytykset sekä elämäntilanne ja asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet opiskelulle. Erityisopetus ei korvaa oman opettajan antamaa tukiopetusta. Erityisopettaja osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön. Laaja-alaisen erityisopettajan rooli Hämeenlinnan Yhteiskoulun oppilashuoltotyössä yhteistyö opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa selvittää ja kartoittaa oppilaan tuen tarpeita laaja-alaisesti huolehtii tiedonsiirroista nivelvaiheissa osallistuu aktiivisesti oppilashuoltoryhmiin vastaa oman koulun laaja-alaisen erityisopetuksen toteuttamisesta antaa konsultaatiota koulun henkilökunnalle yhteydenpito huoltajiin osallistuu erityisopetuspäätösten valmisteluun osallistuu tarvittaessa HOJKS- ja oppimissuunnitelmaneuvotteluihin laatii yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden HOJKS:it ja osallistuu oppimissuunnitelmien laatimiseen yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan ja huoltajien kanssa ohjaa oppilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja kirjoittaa lausuntoja oppilaan tilanteesta eri tahoille 3.2.7. Kouluohjaajan tehtävät: oppilaan ohjaaminen ryhmästä vastaavan opettajan työparina tai opettajan antamien ohjeiden mukaan itsenäisesti toimien, sekä oppilaan avustaminen pedagogisen tuen suunnitelmien mukaisesti koulumatkoilla, oppitunneilla, välitunneilla, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ruokailussa, wc-toiminnoissa ja pukeutumisessa annettujen ohjeiden mukainen oppilaan lääkehoidosta ja muista hoidollisista toimenpiteistä huolehtiminen kommunikointi toisten lasten ja aikuisten kanssa, erilaisten kommunikointimenetelmien käyttäminen kaikissa oppituokioissa oppilaan ohjaaminen kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaan henkilökohtaisen oppimateriaalin valmistaminen ja niiden suunnitteluun osallistuminen HYK:ssa kouluohjaajan tehtäviä/toimenkuva oppilaan yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen koulupäivän aikana oppilasryhmien valvominen ja ohjaaminen opettajan kanssa/työparina yhteistyö ja yhteydenpito opettajien, terveydenhoitajan muun koulun henkilökunnan ja huoltajien kanssa lääkehoidolliset työtehtävät kirjallisen hoitosuunnitelman mukaan taksivalvonnat ja mahdollisesti niiden järjestely lisäapuna välituntivalvonnassa opettajan tilapäiset sijaisuudet esimiehen määräyksellä

13 3.3. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä Koulukohtainen, monialainen oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa. Se osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön arvioimalla hyvinvointitilannetta koulun ja luokan tasolla, sekä toimii asiantuntijana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä. Ryhmä laatii vuosittain koulukohtaisen oppilashuollon työsuunnitelman, johon on kirjattu kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä tapa on laatia koulukohtainen toimintakalenteri, jossa huomioidaan asioiden kiireellisyysjärjestys ja kouluvuoden aikana säännöllisesti toistuvat aikarajat esim. nivelvaiheet. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii koulun rehtori tai apulaisrehtori. Ryhmän kokoonpano muodostuu koulun tarpeiden ja siellä käsiteltävien asioiden mukaisesti. Koulun oman henkilökunnan lisäksi on hyvä olla mukana edustus oppilashuollon palveluista. Yhteisöllisen oppilashuollon asioissa tehdään yhteistyötä esim. muiden lasten ja nuorten palvelujen ammattilaisten, sekä koulun johtoryhmän, kehittämistiimien, oppilaskunnan, vanhempainyhdistyksen, seurakunnan, poliisin, järjestöjen ym. kanssa. Myös oppilaat ja vanhemmat on tärkeää ottaa säännöllisesti mukaan pohtimaan kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Erillään tästä vakituisesti rehtorin johtamasta koulukohtaisesta oppilashuoltoryhmästä, yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä vain ne koulun ja oppilashuollon henkilöstöön kuuluvat, joiden tehtäviin kyseisen oppilaan opetuksen, tuen tai hoidon järjestäminen kuuluvat (yksilökohtainen oppilashuollon prosessi). Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia tahoja. Hämeenlinnan Yhteiskoulun koulukohtaisen (yhteisöllisen) oppilashuoltoryhmän kokoonpano lv. 2015 2016 ja sen työsuunnitelma HYK:n oppilashuoltotyötä johtaa apulaisrehtori. Lukuvuonna 2015 16 yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä muodostuu seuraavasti: Kenig Pia, kouluterveydenhoitaja (tarvittaessa myös Brännare Sanna, kouluterveydenhoitaja) Ilomäki Eeva-Liisa, oppilaanohjaaja Ilmarinen Leena, laaja-alainen erityisopettaja Sari Lindholm, luokanopettaja Anne-Mari Långström, kuraattori Luiro Anne, laaja-alainen erityisopettaja Myllyniemi Aija, koulupsykologi Nordman Tuire, erityisopettaja Virta Mikko, nuorisotyöntekijä Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään voidaan tarvittaessa kutsua myös muita osallistujia.

14 Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään muutaman kerran lukukaudessa. Syyslukukauden keskeisimmät tavoitteet ovat uuden oppilashuoltolain käyttöönotto ja oppilashuoltosuunnitelman laatiminen. YT:ssä kerrataan vielä yhteiset toimintatavat ja käydään oppilashuoltosuunnitelma läpi koko opetushenkilöstön kanssa. Kevätlukukauden aikana arvioidaan alkanutta toimintatapaa (mm tapaamistiheys, yksilöllisten ohr.ien käytännöt) ja suunnitellaan tulevaa lukuvuotta. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ottaa käsiteltäväkseen erilaisia teemoja, kuten koulun arjesta nousevia ilmiöitä ja asettaa toiminnalleen tavoitteet sen mukaisesti. Lukuvuonna 2015 2016 yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä jatkaa verson ja restoratiivisen otteen kehittämistä HYK:ssa alueellisena yhteistyönä. Samoin selvitetään ryhmäyttämisen, yhteistyötaitojen yms. tukemisen tarpeita ja keinoja erityisesti nivelvaiheissa, kuten alkuopetuksessa ja seitsemännellä vuosiluokalla. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa on sovitut toimintatavat kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä varmistaa, että koulun koko henkilöstö tietää yhteiset toimintatavat, joihin sitoudutaan. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ensimmäinen kokous on 7.9. klo 9-10, jossa sovitaan seuraavat tapaamiset. Yksilöllisen oppilashuoltotyön osalta vuonna 2015 16 toimintatapa on seuraavanlainen: - luokanopettajalla tai valvojalla on vastuu siitä, että yksilöllinen ohr kutsutaan tarvittaessa koolle mahdollisimman pian huolen herätessä. Lapsen/nuoren ja huoltajien tulee olla mukana prosessin alusta saakka, jo yksilöllisen oppilashuoltoryhmän koollekutsumisesta ja kokoonpanon määrittelystä saakka - Yksilöllistä oppilashuoltoryhmää koolle kutsuttaessa opettaja konsultoi laaja-alaista erityisopettajaa. Yhdessä he miettivät, tuleeko tapaamiseen kutsua mukaan kuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, konsultoiva erityisopettaja, apulaisrehtori, maahanmuuttajaopetuksen pedagoginen tukihenkilö tai joku muu. Tavoite on, että pidetään mahdollisimman vähän kokouksia, joten kaikki tarvittavat kutsutaan samalla kerralla, mutta ei kuitenkaan kutsuta ihmisiä varalta mukaan. - Yksilöllisen ohr:n tapaamisessa tehty oppilashuoltokertomus toimitetaan koulusihteerille, joka tallettaa ne erillisiin oppilashuollollisen työn kansioihin kyseisen oppilaan oman välilehden taakse. Oppilaan oppimisen tukeen liittyvät lomakkeet säilytetään eri kansiossa. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa tehdään säännöllistä yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa. HYK:n vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa sekä tuoda esille vanhempien näkemyksiä kouluarjessa. Yhdistys vaikuttaa kouluun ja kouluympäristön turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä jakaa oppilaille stipendejä ja järjestää oppilaille ja vanhemmille tapahtumia. Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus, joka valitaan vuodeksi kerrallaan.

15 Syyslukukauden yksilölliset oppilashuoltotapaamiset järjestetään ensi sijaisesti seuraavina ajankohtina: Alakoulu: ti 1.9 klo 8.15-11.30 ma 7.9. klo 8.15-11.30 ma 14.9. klo 8.15-11.30 ma 21.9. klo 8.15-11.30 ma 5.10 klo 8.15-9.15 ti 20.10 klo 13.30-16 ti 27.10 klo 12-14 ma 2.11 klo 8.15-11.30 ma 9.11 klo 8.15-11.30 ma 16.11 klo 8.15-11.30 ma 23.11 klo 8.15-11.30 ma 30.11 klo 8.15-11.30 ma 7.12 klo 8.15-11.30 ma 14.12 klo 8.15-11.30 Yläkoulu: torstaisin klo 9-10 3.4. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämiseksi Yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehdään yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä aina tarpeen vaatiessa. Koulu matkalla kasvuyhteisöksi - ja Yksintekemisen aika on ohi ajattelumme mukaisesti koulun on hyvä etsiä yhteisöllistä oppilashuoltoa tukevat kumppanit esim. muilta kaupungin palvelualueilta, kolmannelta sektorilta, vanhempainyhdistyksistä ym. ja sopia lukuvuosittain yhteistyöstä oppilaiden hyväksi ja koulun yhteisöllisyyden tueksi. Hämeenlinnan Yhteiskoulu tekee yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Lasten ja nuorten palvelut, Lasten liikunnan tuki, Gideonit, Pelastuslaitos, Poliisi, urheiluseurat, Seurakunta/kunnat, Koulutuskeskus Tavastia, varhaiskasvatus, kirjasto, kulttuurilaitokset.

16 3.5. Malleja koulun ja kodin yhteistyöhön ja vanhemmuuden tukemiseen Koti ja koulu ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat - yhteistyötä niiden välillä tarvitaan. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. Toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia. Se lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Yhteistyö antaa vanhemmille tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta, sekä niiden tukemisen mahdollisuuksista. Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus luokan ja koulun ilmapiiriin, ja se vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Koulun tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa, mutta myös vanhemmilla on vastuunsa yhteistyön onnistumisessa. Vanhempainliiton nettisivuilta saa tukea kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Hyväksi koettu toimintamalli Hämeenlinnassa on esim. Iittalan Yhtenäiskoulussa kehitetty Perhekeidas-ohjelma, joka rytmittää kodin ja koulun yhteistyötä koko koulun tasolla, jokaista opettajaa ja ryhmää, sekä kaikkia vanhempia koskien. Askelmat ohjelma Askelmat on portaittain etenevä ohjelma, joka on sidoksissa koulun eri vuosiluokkiin. Askelmien avulla tutustutaan uuteen yläkoulun luokkaan, ryhmäydytään ja käydään arvokeskustelua mm. päihteistä ja yhteisistä pelisäännöistä (rahankäyttö, kotiintuloajat, kotitöihin osallistuminen) yhdessä oman luokan oppilaiden ja vanhempien kanssa. Toiminta perustuu nuorten, vanhempien ja koulun yhteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoiminnallisiin illanviettoihin koululla. Järjestelyvastuussa on moniammatillinen koulukohtainen Askelma-tiimi. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa toteutetaan Askelmat ohjelmaa. Hämeenlinnan Yhteiskoulun Askelmatiimiin kuuluvat nuorisotyöntekijä, oppilaanohjaaja, koulukuraattori ja opettajien edustaja. Lukuvuonna 2015 16 otetaan käyttöön 5-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen suunnattu Askelmat toiminnallinen vanhempainilta. 3.6. Yhteistyö oppilaanohjauksessa, siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.

17 Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. Erityisen tärkeää on ohjaus nuorille, joilla on oppilashuollollisten tukitoimien tarvetta. Tuen tarve voi vaikuttaa jatko-opintojen valintaan ja nivelvaiheen siirtymän onnistumiseen. Hämeenlinnassa on oppilaanohjauksen tueksi laadittu materiaalisalkku kouluille: KOULU MATKALLA KASVUYHTEISÖKSI, oppilaanohjaussuunnitelman laatiminen. Ohjaussuunnitelmaan liittyvät myös opohankkeessa tehdyt Hämeenlinnan oppilaanohjauksen teesit, jotka on toimitettu kouluille. 3.7. Yhteistyö ja käytänteet koulun ja kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tulee tehdä kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein valvontasuunnitelman mukaisesti. Rehtori ja terveydenhoitaja kutsuvat koolle sovitut tahot, jotka suorittavat yhteistyössä kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksen. Tarkastuksessa ovat mukana rehtorin ja terveydenhoitajan lisäksi ainakin terveystarkastaja, työterveyshoitaja, työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön omistajan edustaja/isännöitsijä, oppilasedustaja ja henkilöstön edustaja. Koulusihteeri tekee kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastuksesta muistion. Ennen tätä tarkastusta, koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (tai yhdessä sovitulla kokoonpanolla, mukaan lukien oppilasedustaja) käydään Terveyttä edistävän koulun tarkistuslista (liite) läpi. Kouluympäristön terveydellisten olojen tarkastustilanteessa tarkastus tehdään tämän ennakkoon täytetyn tarkistuslistan pohjalta. Tarkastusmenettelyistä ja aikatauluista sekä puutteiden seuraamismenettelystä sovitaan monialaisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelman ja paikallisen opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tarkastuksissa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan kouluja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. (Kirjataan mahdollinen todettu puute sekä taho, joka hoitaa asian kuntoon ja aikataulu asian hoitamiseen.) Tarkastuksen tuloksista ja niiden pohjalta käynnistettävistä toimenpiteistä tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille. Tehty tarkastus on tarkoituksenmukaista kuvata myös koulun vuosi- tai toimintakertomuksessa. Sisäilman laatu tai kouluympäristön terveellisyys Jos oppilas oireilee tai sairastaa siten, että huoltajilla tai hoitavalla taholla herää epäily koulun sisäilmasta tai kouluympäristöstä oireiden aiheuttajana, huoltaja tiedottaa tästä kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhoitaja vie epäilyn rehtorille, jonka tehtävänä on käynnistää viranomaisyhteistyö ja vaadittavat selvitykset.

18 3.8. Järjestyssäännöt Jokaisella koululla tulee olla järjestyssäännöt. Niiden luomiseen ja päivittämiseen otetaan oppilaat ja huoltajat tiiviisti mukaan. Hämeenlinnan Yhteiskoulun arjen toimintasäännöt: 1. Kouluun ja oppitunneille tullaan ajoissa. - myöhästyneet kuuntelevat aamunavauksen käytävässä - myöhästynyt pyytää anteeksi myöhästymistään ja siirtyy ripeästi paikalleen häiritsemättä oppituntia - kolmesta myöhästymisestä seuraa kasvatuskeskustelu 2. Ulkovaatteet jätetään naulakkoon hyvissä ajoin ennen oppitunnin alkua. 3. Oppitunneilla tulee olla tarvittavat välineet mukana. - annetuista välineistä tulee huolehtia ja oppilas on korvausvelvollinen rikkoutuneen/hävitetyn välineistön suhteen 4. Kotitehtävät tulee olla hyvin tehtynä. 5. Oppitunnilla työskennellään asiallisesti opettajan antamia ohjeita noudattaen. 6. Ulkovälitunneille (yläkoulu 8.45 9.00 ja 9.45 10.00) siirrytään heti tunnin päätyttyä ilman eri kehotusta. Muut välitunnit vietetään yläkoulun osalta rauhallisesti ja roskaamatta joko sisällä tai koulun pihalla. Tuomelassa kaikki välitunnit vietetään ulkona, koulun piha-alueella. Tämä koskee myös yläkoulun oppilaita. 7. Koulualueelta luvatta poistuminen koulupäivän aikana on kielletty. 8. Ruokailuun mennään annettujen aikataulujen mukaisesti. Ruokalassa noudatetaan hyviä pöytätapoja, toimitaan hillitysti ja asianmukaisesti (päähineet pois, tuolit paikoilleen ja astioiden palautus). 9. Kielenkäytön tulee olla asiallista kaikissa tilanteissa. 10. Kännykkä, eivätkä muut laitteet, saa aiheuttaa häiriötä oppitunnilla (säilytettävä äänettömänä repussa tms). Oppitunnilla älylaitteita saa käyttää opettajan ohjeen mukaisesti. Vuosiluokkien 1.-6. oppilaat eivät saa käyttää puhelimia välitunnilla. 11. Pidä arvoesineistäsi huolta. Koulu ei vastaa koulupäivän aikana kadonneista rahoista, puhelimista tms. 12. Pyöräily/mopoilu/skeittailu on koulupäivän aikana kielletty (koskee myös siirtymisiä rakennuksilta toiselle: Hätilä-Tuomela-Hätilä) 13. Tupakkatuotteet (myös sähkötupakka), päihteet ja energiajuomat ovat koulussa ehdottomasti kiellettyjä. 14. Jokaisella on oikeus turvalliseen koulupäivään. Jokaista tulee kohdella kunnioittavasti. Kiusaaminen on kaikissa muodoissaan kiellettyä. Kasvatuskeskustelut Kasvatuskeskusteluiden tavoitteena on saada opettajan johdolla käytävän keskustelun pohjalta oppilas pohtimaan järjestyssääntöjen rikkomisen syitään ja saamaan aikaan muutos tavoissaan tai käytöksessään. Kasvatuskeskusteluita antavat kaikki opettajat, jotka niitä havaitsevat. Poikkeuksena myöhästelyistä johtuvat kasvatuskeskustelut, jotka määrää luokanvalvoja. Yleisimmät syyt, joista oppilas ohjataan kasvatuskeskusteluun, ovat toistuva myöhästyminen (3 kertaa jakson aikana), koulun alueelta poistuminen tai tupakointi koulupäivän aikana. Kasvatuskeskustelut järjestetään puoli tuntia kerrallaan kahtena iltapäivänä viikossa koulupäivän jälkeen, ja keskustelua ohjaavina opettajina vuorottelevat Arja Tantarimäki

19 ja Tuula Savola. Mikäli kasvatuskeskusteluja tulee useampia eikä niillä saada aikaan toivottua tulosta, ohjataan oppilas kasvatuskeskusteluun apulaisrehtorin kanssa, jonka jälkeen tehdään suunnitelma, miten asiassa edetään. 3.9. Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (Pol35 ). Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus, sekä pyydetyt ja myönnetyt poissaolot. Poissaolojen ilmoittamiseen ja seurantaan käytetään ensisijaisesti Wilma-järjestelmää. Oppilaan vanhempien tulee ilmoittaa luokanopettajalle tai -valvojalle oppilaan sairauteen liittyvästä poissaolosta mahdollisimman pian. Hyvä tapa on tehdä ilmoitus samana aamuna. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan tai luokanvalvojan tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä. Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanvalvojan on keskusteltava asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Luokanopettajalla ja -valvojalla on velvollisuus sopia yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän koollekutsujan kanssa ryhmän koollekutsumisesta, jos oppilaan luvattomat poissaolot tai jatkuvat yksittäiset poissaolot jatkuvat, eikä asian käsittely oppilaan vanhempien kanssa tuota tulosta. Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää kolmeen päivään asti oppilaan opettaja tai luokanvalvoja. Pidemmistä poissaoloista päättää rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai luokanvalvojan lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä riittävän ajoissa. Huoltajien tulee varmistaa, että oppilas huolehtii koulutehtävänsä poissaoloajaltaan. Hämeenlinnan Yhteiskoulussa päätöksen yli kolme päivää kestävistä poissaoloista tekee apulaisrehtori. Loma-anomuslomake ja toimintaohjeet löytyvät koulun internetsivuilta. Wilman kautta voi ilmoittaa luokanopettajalle seuraavan päivän poissaolon (terveydellinen syy tai muu luvallinen poissaolo) myös Wilman kautta kohdassa Tuntimerkinnät. Poissaoloihin puuttuminen Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan heti. Jos selvittämättömiä poissaoloja on kaksi päivää tai 12 h, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja vanhempien kanssa. Tarvittavat tukitoimet aloitetaan välittömästi. Tarvittaessa opettaja huolehtii yksilöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen järjestämisestä. Jos selvitettyjä poissaoloja on toistuvasti, myös silloin luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan ja vanhempien kanssa. Joskus terveydellisten syiden takaa voi löytyä myös muita syitä. Tarvittaessa perhettä ohjataan kouluterveydenhuoltoon, tai kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä. Jos oppilaan koulunkäynti vaarantuu luvattomien poissaolojen takia, eikä tukitoimista ole ollut apua, yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tarvetta. Luokanopettajan tai luokanvalvojan tulee seurata jatkuvasti poissaolomääriä. Erityistä tarkkaavaisuutta tarvitaan nivelvaiheissa tai selvittämättömien poissaolojen määrän kasvaessa. Mikäli poissaolojen määrä on 30h, otetaan yhteyttä huoltajiin. Mikäli poissaolojen määrä on yli 50h eikä syynä ole esim. pitkäaikainen

20 sairaus, kutsutaan koolle yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Mikäli poissaoloja on vähintään 100h ja opinnoissa eteneminen on vaarantunut, tehdään lasten suojeluilmoitus. 3.10. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Järjestyssääntöjen noudattamisella, sekä yleisestä kouluarjen turvallisuudesta huolehtimisella on suuri merkitys tapaturmien ehkäisyssä. Hämeenlinnan Yhteiskoulun toimintatavat tapaturmien ehkäisyssä: Koko kouluyhteisö vastaa siitä, että koulu on myös fyysisesti turvallinen paikka opiskella ja käydä töissä. Mikäli koulussa työskentelevät havaitsevat ympäristössä jotain turvallisuutta uhkaavaa/ vaaraa aiheuttavaa, tulee heidän ilmoittaa siitä rehtorille tai kouluisännälle. Sekä oppilaiden että koulun henkilökunnan tulee omalla toiminnallaan varmistaa, etteivät he aiheuta tapaturmariskiä. Terveydenhoitajat antavat tarvittaessa ja paikalla ollessaan koulupäivän ja -matkojen aikana tapahtuneiden tapaturmien ensiavun, mutta kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulee antaa ensiapua taitojensa mukaan. Terveydenhoitaja huolehtii, että koulun ensiapukaapissa on tarvittava varustus. Terveydenhoitaja tilaa ja tarvikkeet ja täyttää ensiapukaapit. Terveydenhoitaja tilaa myös kylmäpussit liikunnanopettajille mahdollisten tunneilla tapahtuvien tapaturmien ensiapuun. Terveydenhoitaja huolehtii teknisen/kemian työn luokissa olevat ensiaputarvikkeet, mm silmähuuhdepullot. Lasku ensiaputarvikkeista menee koululle. Hämeenlinnan kaupungilla on vakuutusyhtiönä on ollut 1.1.2013 lähtien Fennia. 2012 tai sitä ennen tapahtuneiden koulutapaturmien kulut hoidetaan sen aikaisissa vakuutusyhtiöissä. Jos koulutapaturma sattuu mopolla/skootterilla ajaessa, ensisijainen vakuutus on mopon/skootterin oma liikennevakuutus. Jos liikennevakuutus ei korvaa jotain, niin käsittely siirtyy vasta tämän jälkeen vasta tapaturmavakuutuksen piiriin. Tapaturman sattuessa on opettajan tai muun koulun edustajan aina muistettava täyttää ja allekirjoittaa oppilaasta tapaturmailmoituslomake (liite), joka toimitetaan viipymättä sähköpostilla sari.oksanen@hameenlinna.fi tai osoitteeseen: Hämeenlinnan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Sari Oksanen PL 505 / Birger Jaarlin katu 33, 3. krs (osoitetieto 2.10.2014 tilanteen mukaan) 13101 Hämeenlinna Tapaturmailmoitus on syytä täyttää tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. Tapaturmailmoituksen luontevin täyttäjä on se koulun henkilökuntaan kuuluva, joka tapahtuman hetkellä paikalla. Usein tämä on opettaja vaikka terveydenhoitaja tulisikin paikalle antamaan ensiavun. Tapaturman sattuessa ja hakeuduttaessa hoitoon julkiselle sektorille (terveyskeskus tai keskussairaala) oppilaan kuljetuksen huolehtii huoltaja. (Lukuun ottamatta ambulanssia vaativaa tilannetta.) Mikäli tapaturman kohteeksi joutuneen oppilaan huoltajalle aiheutuu kustannuksia tapaturmasta johtuneista, vamman tilan vaatimista välttämättömistä ja välittömistä kuljetus- ja hoitokuluista, huoltaja hakee niitä Fennialta itse: täyttämällä verkossa korvaushakemuksen, johon hän täyttää vakuutusnumeron ja käsittelytunnuksen lomaketta täyttäessä kaupungin vakuutuksen numero tulee laittaa muodossa 420-8165570 ja käsittelytunnus muodossa 12XXXXXX tai soittamalla Fennian puhelinkorvauspalveluun 010 503 020 kello 8-18

21 Huoltaja maksaa ensin kulut itse ja hakee kuluja vasta tämän jälkeen Fennialta. Kuluja voi hakea sen jälkeen, kun kaupunki on tehnyt lapsen koulutapaturmasta tapaturmailmoituksen Fennialle ja tapaturmalle on luotu käsittelytunnus. Fennia toimittaa käsittelytunnuksen huoltajalle tekstiviestillä. Jos oppilaan koulutapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa vasta koulupäivän jälkeen, niin asiasta on tiedotettava mahdollisimman pian koulua. Koulun henkilökunnassa tulee olla ensiapukoulutettuja henkilöitä. 3.11. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Koska nuori viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee. Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimintaan. Jos nuoresta on huolta, on hyvä ottaa puheeksi myös mahdolliset päihteet ja ohjata oppilashuollon palveluihin tai muihin tukipalveluihin. 3.12. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden määrä vaihtelee koulun koon ja alueellisen sijainnin mukaan. Koulun tulee tehdä suunnitelma koulukuljetusten odotusaikojen valvontaa, toimintaa ja turvallisuutta koskien. Hämeenlinnan Yhteiskoulu: Koululla on listat kuljettavista oppilaista kyytien mukaan jaoteltuina sekä tieto siitä, kuka kyseistä vuoroa valvoo. Listassa on myös taksien puhelinnumerot. Kyseinen lista on erityisen hyödyllinen erityisesti poikkeustilanteita, kuten poissaoloja ajatellen. Lista on kaikilla ko. ohjaajilla ja opettajainhuoneen seinällä. Taksivalvonta on iltapäivisin klo 11.45, klo 13, klo 13.45 ja klo 14.45. Lukuvuonna 2015 16 kolmeatoista oppilasta kuljettaa viisi eri taksiyhtiötä. Valvontavuorot on jaettu neljälle eri koulu-ohjaajalle. Taksia käyttävät oppilaat tulevat koulupäivänsä päättyessä paikalle josta taksit lähtevät (Viertokadulle A- parakin päädyn taakse) ja ko. aikaan tehtävää hoitava ohjaaja katsoo, että kaikki pääsevät lähtemään. Mikäli taksi / taksit ovat myöhässä, ohjaaja odottaa luonnollisesti niin kauan, että kaikki ovat päässeet lähtemään. Jos taksia ei odottelun venyessä ala kuulua, on soitettu ko. taksille, joskus on ollut väärinkäsityksiä yms. Pienluokkien ohjaajat ilmoittavat takseille syksyisin taksioppilaiden lukujärjestykset ja lukuvuoden kuluessa koulun taholta tulevat taksikyytien muutokset, kotoa tulevat muutokset tulisi vanhempien hoitaa.