Tämän osion tarkoituksena on antaa ohjeita ja neuvoja koulujen pelastussuunnitelman laatimiseksi. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on:

Transkriptio

1 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Tukioppilastoiminta HYK:ssa Tukioppilaiksi koulutetaan 8. luokkalaiset oppilaat, jotka ovat valinneet tukioppilaskurssin valinnaisaineeksi. Koulutusmateriaalina käytetään Mannerheimin lastensuojeluliiton siihen suunnittelemia oppaita. Nämä 8. luokalla koulutetut oppilaat pääsääntöisesti valitsevat myös 9. luokalle tukioppilastoiminnan valinnaiskurssiksi, ja näin toimivat tukioppilaina. Tukioppilaiden tehtävänä on tutustuttaa uudet 7. luokat kouluumme ja toisiinsa. 7. luokkalaisia ryhmäytetään jo edellisenä keväänä järjestettävässä tutustumisvanhempainillassa ja uudelleen 7. luokan syksyllä järjestettävässä koko koulupäivän kestävässä 7. luokkapäivässä. Tukioppilaiden järjestämä ohjelma on sisällöltään sellaista, että se tukee ryhmän yhdessä toimimista ja ryhmähengen kasvamista. Tällaisella toiminnalla ennaltaehkäistään koulukiusaamista. 7. luokkalaisille tukioppilaat pitävät myös valistusta kiusaamisen aiheuttamista haitoista. Tukioppilaat toimivat silminä ja korvina tilanteissa, joissa opettajat eivät ole paikalla, ja tekevät havaintoja oppilaiden keskuudessa havaittavissa olevasta kiusaamisesta ja syrjinnästä. Tukioppilaiden tehtävänä on myös puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin ja kertoa niistä opettajille. Vaikka tukioppilastoiminta painottuu 7. luokkalaisiin, järjestävät tukioppilaat toisinaan ryhmäyttävää toimintaa myös alakoululaisille. Lisäksi koululla järjestettävät, arkea piristävät teemapäivät, ovat tukioppilaiden järjestäminä osa yhteisöllisyyttä lisäävää ja samalla kiusaamista ennaltaehkäisevää toimintaa. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä HYK:ssa kummitoiminnan perusajatus kuvastaa myös yhtenäiskouluajattelua eli sitä, että isommat ja pienemmät toimivat yhdessä toisiltaan oppien ja eri-ikäisten kanssa työskentelyä harjoitellen. Lukuvuonna kaikki vuosiluokat käyvät koulua Hätilän mäellä, joten kummitoimintakin saadaan vakiinnutettua. Kummiluokat muodostetaan vuosiluokista 1. ja 4. ja kummitoiminta jatkuu tämänkin jälkeen. Joskus vuosiluokat voivat olla erikokoiset, joten yhdellä kummilla voi olla useampi kummilapsi tai yhdellä kummilapsella useampi kummi. HYK:ssa on käytössä versosta ja kiva koulusta omat versiot. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä on asettanut lukuvuoden tavoitteekseen suunnitella, miten verson käyttöönotto ja/tai restoratiivisen otteen kehittäminen/ toimintamallin luominen HYK:ssa kannattaa tehdä yhteydessä kiusaamisen vastaisen suunnitelman päivittämiseen ja tulevaan opetussuunnitelmaan. Kasvatuskeskustelut Kasvatuskeskusteluiden tavoitteena on saada opettajan johdolla käytävän keskustelun pohjalta oppilas pohtimaan järjestyssääntöjen rikkomisen syitään ja saamaan aikaan muutos tavoissaan tai käytöksessään. Kasvatuskeskusteluita antavat kaikki opettajat, jotka niitä havaitsevat. Poikkeuksena myöhästelyistä johtuvat kasvatuskeskustelut, jotka määrää luokanvalvoja. Yleisimmät syyt, joista oppilas ohjataan kasvatuskeskusteluun, ovat toistuva myöhästyminen (3 kertaa jakson aikana), koulun alueelta poistuminen tai tupakointi koulupäivän aikana. Kasvatuskeskustelut järjestetään puoli tuntia kerrallaan kahtena iltapäivänä viikossa koulupäivän jälkeen, ja keskustelua ohjaavina opettajina vuorottelevat Arja Tantarimäki ja Tuula Savola. Mikäli kasvatuskeskusteluja tulee useampia eikä niillä saada aikaan toivottua tulosta, ohjataan oppilas kasvatuskeskusteluun apulaisrehtorin kanssa, jonka jälkeen tehdään suunnitelma, miten asiassa edetään.

2 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Hämeenlinnan Yhteiskoulun pelastussuunnitelma Tämän osion tarkoituksena on antaa ohjeita ja neuvoja koulujen pelastussuunnitelman laatimiseksi. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on: 1. ennalta ehkäistä vaaratilanteita 2. auttaa koulussa oleskelevia henkilöitä omatoimisessa suojelussa sekä 3. toimimaan oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Jotta suunnitelma toimii hyvin, sen edellytyksenä on suunnitelman perehdyttäminen koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Suunnitelman päivittäminen vuosittain varmistaa, että muutokset henkilökunnassa tai koulurakennuksessa eivät heikennä koulun turvallisuutta. Suunnitelma on tarkoitettu sekä normaali-, että poikkeusolojen vaara- ja onnettomuustilanteita varten. 1 Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä 1. Turvallisessa koulussa ehkäistään etukäteen vaaratilanteet koulurakennuksessa ja koulun eri toiminnoissa. Tämä edellyttää, että koulurakennukseen ja koulun eri toimintoihin (oppitunnit, välitunnit, retket, opintokäynnit, yökoulut jne.) liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. 2. Turvallisessa koulussa on suunniteltu etukäteen, miten koulu takaa koulun oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön turvallisuuden. Miten vaarat pyritään estämään ennalta? Koulussa on myös selvitetty, miten toimitaan vaaratilanteessa ja miten toimintaa voidaan jatkaa erilaisissa häiriötilanteissa. 3. Turvallisessa koulussa on varauduttu suorittamaan sellaiset pelastustoimenpiteet, joihin koulussa omatoimisesti kyetään. Hälytys- ja toimintaohjeet on laadittu. Rakennuksesta poistuminen on suunniteltu. Opettajat sekä muu henkilöstö on koulutettu. Tarpeellinen välineistö on hankittu. Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitava, että koulun on pärjättävä omatoimisesti, kunnes ambulanssi, palokunta tai poliisi saapuu paikalle auttamaan. 2 Vaaratilanteet Pelastussuunnitelmassa käsitellään kaikki vaaratilanteet, jotka edellyttävät ennakkosuunnittelua ja omatoimista varautumista sekä henkilöstön koulutuksen että rakennuksen osalta: Tulipalo Tapaturma / sairaskohtaus

3 Kemikaalivuoto Säteily- ja kaasuvaara Murto Pommiuhkaus Sähkökatko Koulun osoite: Viertokatu 1, Hämeenlinna Koulun puhelinnumerot: rehtori Arto Nykänen ap.rehtori Johanna Hyytiä kanslia Hätilän opettajanhuone Parakin opettajanhuone Kriisiryhmä: Arto Nykänen, Johanna Hyytiä, Anu Pykälistö, Risto Kolmonen ja Eeva-Liisa Ilomäki Koulu toimii fyysisesti kolmessa eri rakennuksessa: Tuomelan kentän parakeissa (Tuomelankatu 20, päivittäinen henkilökunnan määrä n / oppilasmäärä n. 300), Hätilän rakennuksessa ja Tekniikkatalossa (Viertokatu 1, n. 35 / n. 350). Kokoontumispaikkana on alakoululaisilla päärakennuksen piha ja yläkoululaisilla Lähdekuja. Hämeenlinnan Yhteiskoulun päärakennuksessa toimii myös Hätilän lähikirjasto. Henkilökuntaa on paikalla maanantaista perjantaihin klo Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 3.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt Kiinteistön johtopaikka (erikseen Tuomelan ja Hätilän rakennuksille, Tekniikkatalo kuuluu Hätilän alaisuuteen) sijaitsee kansliatiloissa (kanslia, rehtoreiden työhuoneet). Viestiyhteydet hoidetaan megafonin (ulkokäyttö sekä keskusradion varajärjestelmä), keskusradion, faksin, sähköpostin sekä puhelinyhteyksien avulla. Megafoni säilytetään kussakin rakennuksessa opettajainhuoneessa keskusradion välittömässä läheisyydessä. Ilmoitus uhkaavasta tai tapahtuneesta vaarasta ilmoitetaan keskusradion välityksellä ja ilmoituksen antajina toimivat koulun rehtorit. Tarvittaessa ilmoituksen voi antaa kuka tahansa henkilökuntaan kuuluva. Poikkeusoloissa hälytystilanteet on varmistettava kunnan johtokeskuksesta. Vaurio- ja palotiedustelutoiminnasta vastaavat rehtorit ja työsuojeluasiamiehet, kun taas säteily- ja kaasuvalvonnan järjestelyiden ajankohtaisin tieto saadaan keskusradion kautta Yleisradion toimessa.

4 Koulukiinteistössä noudatetaan normaaleja paloturvallisuusmääräyksiä. Rakenteellinen paloturvallisuus on huomioitu osastointeina palo-ovien avulla. 3.2 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat Kussakin opetustilassa on A5-kokoinen poistumisohje, jossa ilmenevät käytännön toimenpiteet sekä alkupelastusvälineistön sijainti. Ohjeet opettajille luokasta poistumisesta vaaratilanteissa (esim. tulipalo) Kuuntele rehtorin ohjeita keskusradion välityksellä! 1. Varmista poistumisreitit ja vaaran sijainti 2. Ilmoita oppilaille/opiskelijoille kokoontumispaikka (päärakennuksen piha ja Lähdekuja) 3. Poistu oppilaiden/opiskelijoiden kanssa sovittua reittiä rauhallisesti, mutta ripeästi 4. Poistu luokasta viimeisenä ja varmista, että luokan ovi jää auki ja kaikki ovat poistuneet 5. Tarkista luokan välittömässä läheisyydessä olevat tilat (määritelty luokan poistumisohjeessa) 6. Laske luokkasi/ryhmäsi oppilaiden/opiskelijoiden määrä kokoontumispaikalla ja tarkista nimet nimilistasta (lista on opettaja/tuntikohtainen) 7. Ilmoita tiedot paikalla olevista sekä kadonneista oppilaista työsuojeluasiamiehille (Ulvinen) 8. Odota lisäohjeita kentällä palo- ja pelastusviranomaisilta sekä rehtorilta Ohjeet opettajille, kun kuulet yleisen hälytysmerkin (esim. kaasuvaara) 1. Yleinen hälytysmerkki on varoitus koko väestöä uhkaavasta välittömästä vaarasta, joten kehota oppilaita/opiskelijoita siirtymään sisätiloihin rauhallisesti, mutta ripeästi. 2. Tarkista, että piha on tyhjä. 3. Sulje ovet ja ikkunat. 4. Huolehdi siitä, että oppilaat/opiskelijat voivat kuulla viranomaisten antamia ohjeita keskusradion kautta. 5. Sulje koneellinen ilmastointi (kiinteistönhoitajaa koskeva ohje) 6. Suojaa elintarvikkeet ja juomavesi tiiviisti astioihin (keittiötä koskeva ohje). 8. Huoltotoiminta: Huoltotoimintaan kuuluvat sähkö-, vesi-, viemäri-, lämpö-, kone-, tarvike-, muona- sekä polttoainehuolto. Kunnallistekniikka toimii sillä tehokkuudella ja niin kauan kuin mahdollista. Koulussa on juomavettä ja ruokaa muutamiksi päiviksi. 3.3 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

5 1. Hälytysajoneuvojen esteetön pääsy koululle varmistetaan pitämällä kulkureitit avoinna polkupyöristä, mopoista ym. esteistä koulun alueella. 2. Pelastushenkilöstön opastus tapahtuu koulun sisääntulo-ovien välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Turvataulun sekä koulun henkilökunnan edustajan ( esim. hälytyksen tekijä) avulla. 3. Alkusammutuskaluston lukumäärä ja sijainnit selviävät koulun pohjapiirustuksesta, mitä säilytetään koulun kansliassa.