Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta

Ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaisille Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset osallistuivat keväällä 2011 eri puolella Eurooppaa toteutettuihin Academia -ohjelman opintovierailuihin. Osallistujat kokivat vierailut ammatillista motivaatiota vahvistaviksi ja virkistäviksi. Monet saivat konkreettisia työmenetelmiä ja ideoita sovellettaviksi suoraan omaan työhön. Yksi osallistujista kiteytti opintovierailun annin seuraavasti: [Opintovierailu] auttaa mielestäni työssäjaksamisessa ja innostuneen työvireen säilyttämisessä, on kivaa odotettavaa ja itse vaihto on totaalinen tuuletus päässä. Korostan opetuksessa enemmän kansainvälisyyttä ja arvostan kansainvälistymistä enemmän. Keväällä 2011 Academia -opintovierailuihin osallistuneet suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset kertovat tässä koosteessa toimivista ohjauskäytännöistä, joihin he tutustuivat opintovierailujen aikana. Alla he kuvaavat valitsemansa toiminnon, perustelevat miksi kyseinen käytäntö on heidän mielestään hyvä hyödynnettävä heidän omassa työssään ja miten sitä voisi soveltaa Suomessa. Jokaiseen Academia -opintovierailuun osallistuu ohjausalalla toimivia eri maista, joten käytännöt voivat olla joko vierailukohteesta tai samalle vierailulle osallistuneelta kollegalta opittua. Koosteen ohjauskäytännöt: 1. Islanti: ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneelle nuorelle järjestetään aina jotain. 2. Islanti: aikuisohjauksen käytäntönä tavataan työntekijät heidän työpaikoillaan ja kartoitetaan työelämään liittyviä unelmia ja toiveita. 3. Irlanti: nuorille kuuden viikon jaksojen kautta tukea ja otetta omaan elämään 4. Tanska: nuorille työpaja koulun kautta paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio 5. Latvia: opinto-ohjauksen teemalliset luokkatunnit 6. Italia: kaikki opiskelijoiden palvelut samalta luukulta 7. Italia: yliopiston verkkopalvelun kautta vastavalmistuneet ja työnantajat löytävät toisensa 8. Ruotsi: nuorten tukeminen joustavilla opiskelumahdollisuuksilla ja monipuolisilla tukipalveluilla 9. Englanti: oppilaiden työnhakutaidot testiin messuilla 10. Ranska: oppilaat ja opiskelijat tekevät urasuunnitelman opinto-ohjaajan tuella 11. Espanja: moniammatillinen tiimi oppilaiden, opettajien, ohjaajien, perheiden ja hallinnon tukena 12. Latvia: valmistuneiden opiskelijoiden uratarinat inspiraatioksi oppilaitoksen verkkosivuille 13. Slovenia: nuorille arjenhallinta- ja opiskelutaitoja tuetussa ympäristössä Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta (Leonardo da Vinci ohjelma) ja opintovierailuja toteutetaan jälleen ensi vuonna. Haku 2012 opintovierailuihin käynnistyy lokakuun puolessa välissä (hakuaika 10.10. 18.11.2011), lisätietoja: www.cimo.fi/euroguidance

13 TOIMIVAA OHJAUSKÄYTÄNTÖÄ MUULTA EUROOPASTA 1. ISLANTI / Pirjo Ala-Hemmilä, opinto-ohjaaja, Vääksyn Yhteiskoulu, Vääksy Minulle konkreettisin heräte syntyi islantilaisten päätöksestä, että kukaan nuori ei saa korvausta kotiin (ilman opiskelupaikkaa ja työtä) vaan hänelle järjestetään aina jotain, jonka vastikkeeksi hän korvauksen saa, vaikka se olisi sitten meidän kansalaisopiston tyyppinen kitarakurssi. Koska lakimuutoksiin en ole kykenevä, teen sen, minkä omissa rajoissani pystyn vaikuttamaan ja nyt olemme tältä pohjalta lähestyneet asiaa, jotta täysin ilman paikkaa oleville nuorille viime kädessä kunta järjestäisi harjoittelupaikan. Pienessä kunnassa onnistunee hyvin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun kaikki muut normaalit reitit on käytetty jää kunnan työllistettäväksi 0-3 nuorta. Tässä [käytännössä] tehdään asialle jotakin eikä ihmetellä. Pienillä paikkakunnilla onnistuu edellä kuvaamani tapa. 2. ISLANTI / Aulikki Hämäläinen, opinto-ohjaaja, Kukkasen koulu, Nastola Esimerkkini on Islannin aikuisohjauksesta, Centre for LifeLong Learningistä, Mimir-toimistosta. Mimirtoimiston opinto-ohjaajat lähestyvät yrityksiä, kertovat elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja tarjoavat siihen liittyvää koulutusta. Saatuaan luvan tulla työpaikalle esittelemään, he menevät tapaamaan työntekijöitä näiden työn ääreen. Kunkin työntekijän kanssa käytävän keskustelun tarkoituksena on kartoittaa hänen nykyistä työnkuvaansa sekä hänen työelämään liittyviä unelmiaan ja toteutumattomia toiveitaan. Ohjaajat esittelevät keskustelun yhteydessä LifeLong Learning-ohjelmaa (LLL) ja mm. tarjoavat mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin. Toiminnasta vastaa valtio. Yhteistyötä tehdään yritysten sekä yksityisten koulutuksen tarjoajien kanssa. Kohderyhmänä ovat samassa työssä pitkään olleet aikuiset. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen kautta tapahtuva elämisen laadun kohentaminen. Tässä käytännössä otetaan ihminen kokonaisuutena huomioon; hänen elämäntilanteensa, taipumuksensa, kykynsä ja haaveensa. Ihmisiä mennään tapaamaan heidän työpaikoilleen, heitä kuunnellaan ja he itse kuulevat omat toiveensa ohjaajan kokoamina. Jokaisen ihmisen elämä urautuu helposti mukavuusalueelle, jolla tyydytään pysymään, vaikka se tylsistyttäisikin. Muutoksen tarjoaminen herättelee ja antaa mahdollisuuden tarttua tilaisuuteen. Piilossa olleet, toteutumatta jääneet koulutukselliset toiveet pääsevät esiin, ja työntekijä saattaa päättää osallistua koulutuksiin, joita ohjaajat esittelevät. Työntekijät voivat myös alkaa miettiä keinoja muuttaa nykyisiä työskentelytapojaan ja -olojaan. Tuloksena on parhaimmassa tapauksessa selkeä elämän laadun paraneminen. Työskentelen peruskoulussa ja tunnen huonosti aikuisohjauksen kenttää, joten en tiedä, paljonko tämänkaltaista käytäntöä sovelletaan meillä. Tällaisenaan systeemi vaikuttaa kalliilta, mutta sovelluksia löytyy varmasti myös Suomessa toteutettavaksi, jos halutaan käyttää pohdintaan aikaa ja toteutukseen oikeita kanavia ja keinoja. TE-keskukset ja ehkä jossain muodossa myös kansan- ja kansalaisopistot voisivat olla toiminnan toteuttajina. Omaan työhöni voin soveltaa tätä unelmien löytämisen ja toiveiden toteuttamisen menetelmää nykyistä enemmän. Yritän jatkossa ohjata opiskelijoitani elämään unelmiaan todeksi mm. lifelong learning -mielessä,

vaikka Mimirin kaltaista toimintaa ei olisikaan tarjolla. Miettimällä omia ratkaisuja, tekemällä toisin ja muuttamalla rutiineja elämässä säilyy mielenkiinto ja mielekkyys. 3. IRLANTI/ Hilkka Helavuori, opinto-ohjaaja, Hervannan lukio, Tampere ja Ulla Yli-Hongisto, opinto-ohjaaja, Äetsän koulu ja Sarkia-lukio, Sastamala Tutustuimme St. John s Education Centren toimintaan. Keskus sijaitsee St. Mary s secundary schoolin yhteydessä. Keskukseen ohjautuu nuoria alueen 39 koulusta. Sen toiminta-ajatuksen mukaan jokainen on Jumalan kaltainen ja täten se toivoo auttavansa opiskelijoita vastaamaan positiivisesti mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja elämässä. Syitä kuuden viikon jaksolle St. Johanissa ovat poissaolot, myöhästymiset, motivoitumattomuus koulunkäyntiin, erilaiset käyttäytymisongelmat ja sitä kautta opettajien ja nuorten keskinäisten suhteiden huonontuminen. Ohjelma toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Ohjelman jälkeen oppilas palaa omaan koulunsa, mutta voi tarvittaessa saada edelleen tukea. Keskuksessa työskentelee kaksi opettajaa ja 18 vapaaehtoistyöntekijää. Oppilas siirtyy ohjelmaan aina rehtorin lähetteellä. Ensimmäisessä tapaamisessa nuoren ja hänen perheensä kanssa varmistetaan, että nuori on sitoutunut ohjelmaan ja osallistuu siihen vapaaehtoisesti. Ryhmään otetaan kerrallaan kaksitoista nuorta, joista kaikki ovat eri kouluista, jotta he voivat aloittaa ohjelman tyhjältä pöydältä ilman rooleja ja odotuksia käyttäytymisen suhteen. Myös perheitä autetaan ohjelman aikana tukemalla vanhemmuutta. Tarkoituksena on ohjelman aikana tukea nuoria välittävässä ympäristössä. Tavoitteena on ehkäistä koulun keskeyttämistä ja jäämistä koulujärjestelmän ulkopuolelle. Tärkeässä roolissa toiminnassa on oppilaan oman asenteen muuttaminen koulunkäyntiä kohtaan ja vastuun ottaminen omista valinnoistaan ja elämästään. Ohjelmaan kuuluu opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita kuten englantia, matematiikkaa, historiaa ja maantiedettä. Opetusohjelmaan kuuluu erityisenä osana sosiaalisten taitojen sekä persoonallisuuden kehittymisen ohjaaminen, taideaineet ja ruuanlaitto sekä erityisesti opinnoissa ja uravalinnoissa ohjaaminen ja ryhmätyö. On tärkeää, että nuori ymmärtää oman käyttäytymisensä vaikutuksen ongelmiinsa kotona ja koulussa. Irlannissa oli hyväksi kokemiamme käytäntöjä useita. Keskuksen innostuneisuus ja paneutuneisuus nuorten auttamiseksi oli mielestämme vaikuttavaa. Ohjaajat luottivat nuoriin ja uskoivat heidän kykyynsä vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Ilmapiiri oli nuoren ja hänen perheensä hyväksyvä ja kunnioittava. Suomessa on tarve samanlaiselle toiminnalle, jossa nuoresta välitetään ja aikuinen on läsnä. Meillä on monia projekteja, jotka tähtäävät nuoren voimaantumiseen, mutta hankkeet tulevat ja menevät ilman, että niistä jää pysyviä käytäntöjä tai voimavaroja todella yhdistettäisiin. Nuori pitäisi saada pois ryhmästä/luokasta/ympäristöstä, jossa hän ei osaa toimia. Nuorta pitäisi tukea ymmärryksen lisäämisessä huomaamaan oman toimintansa vaikutukset elämäänsä. 4. TANSKA / Rosa Jääskeläinen, työvoimaohjaaja, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri, Helsinki Viimeisenä päivänä kävimme vierailemassa ns. Tuotantokoulussa (Århus Produktionsskole), jonka tavoitteena on tarjota alle 25-vuotiaille nuorille käytännöllinen opiskeluympäristö, jotta heillä olisi paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio. Tuotantokoulussa on yhdeksän eri pajaa kuten rakennus-, catering-, musiikki- ja mediapajat. Kouluun pääsee nuorten ohjauskeskuksen ((Ungdommens Uddannelsesvejledning, UU) ohjauksella ja koulutus kestää keskimäärin seitsemän kuukautta. Koulutuksen aikana ei suoriteta tutkintoja, mutta opetusta tarjotaan äidinkielessä, matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Toiminnassa korostetaan yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Opiskelijan kehittymistä eri osa-alueilla seurataan erittäin systemaattisella tavalla.

Tuotantokoulu muistuttaa Uusix-verstaita ja Helsingin opetusviraston nuorten työpajoja, joihin voin ohjata asiakkaitani täällä Helsingissä. Koin tuotantokoulun toiminnan kuitenkin monipuolisempana, koska eri pajat sijaitsevat saman katon alla ja kaikki opiskelijat ruokailevat yhdessä. Nuorilla on siten mahdollisuus tutustua moneen eri alaan ja erilaisiin ihmisiin. Jatkosuunnitelmia ajatellen on myös hienoa, että opiskelijoilla on ammatillisen harjoittelun lisäksi mahdollisuus parantaa valmiuksiaan äidinkielessä ja matematiikassa. Tämä lisää varmasti monen opiskelijan itseluottamusta selviytyä varsinaisista opinnoista. Opiskelijoiden edistymisen arviointiin kehitetty menetelmä on myös soveltamisen arvoinen. 5. LATVIA: Leni Pennanen, yhteisöpedagogi, Pitäjänmäen peruskoulu, Helsinki Vierailimme Riikasta noin tunnin ajomatkan päässä olevassa Vidzemes Augstskolassa, yläasteella. Koulussa on n. 600 oppilasta ja oppilaanohjausta tarjotaan erityisessä huoneessa, jossa on paljon esitteitä ja tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista. Varsinaista opinto-ohjaajaa ei koulussa ole. Opinto-ohjausta tarjotaan ns. luokkatunneilla, joita on 1h viikossa. Ikäluokille on vuosittain eri teemoja luokkatunneilla, esim. 7.lk painotetaan itsetuntemusta. Luokkatunteja opettavat antavat samalla tietoa ja kannustavat oppilaita valitsemaan erilaisia opintoja ja rohkaisevat jatko-opintoihin. Mieleeni jäi erityisesti koululle lahjoitettu QWIZDOM niminen sähköinen oppimislaite. Se toimii ikään kuin fronter. Oppilailta voidaan kysyä vaikka jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä, jolloin he vastaavat itsenäisesti, painavat laitteesta a, b tai c vaihtoehtoa. Sähköiseen tietokantaan tallentuu oppilaiden vastauksia anonyymisti, jolloin voidaan tarkastella luokan kesken oppilaiden vastauksia, mielipiteitä tai vaikka arvoja opiskeluun liittyen. Ohjauskäytäntö on erityisen kehittynyt vasta kehittyvässä maassa. Monessakaan koulussa ei ollut erillistä opinto-ohjausta vaan pelkästään tarjottiin tietoa esittein. Vaikka meillä on Suomessa opinto-ohjausta, kaikissa koulussa ei ole vielä ns. luokkatunteja. Pitäjänmäen peruskoulussa on otettu käyttöön KiVa Koulu ohjelma, johon liittyy erilaisia itsetuntemusharjoituksia ja tehtäviä. Lisäksi Myllypuron koulussa, jossa työskentelin yhden vuoden, on käytössä Friends oppimismateriaali. Mielestäni tutustumani ohjauskäytäntö oli erittäin innovatiivinen ja olisi hienoa, jos he saisivat sen tueksi vielä opinto-ohjaustunnit. [Suomessa ohjauskäytäntöä voisi soveltaa] [s]iten, että opinto-ohjaustuntien lisäksi oppilailla olisi säännöllisesti, esim. kerran viikossa, tai kaksi kertaa kuukaudessa luokkatunteja, jossa syvennettäisiin omaa itsetuntemusta ja erityisesti opiskeltaisiin sosiaalisia taitoja esim. draama- ja muiden luovien menetelmien ja harjoitusten avulla. 6. ITALIA / Jouni Smolander, erityisopettaja, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Törmäsin kahteen hyvin mielenkiintoiseen ja eri aihealueelle suuntautuvaan käytänteeseen. Ensimmäinen liittyi ohjaukseen yliopistotasolla. Yliopisto-opiskelijoille on järjestetty toimisto, josta he voivat hakea kaikki palvelut, joita he tarvitsevat opintojen aikana. Suomalaiset opiskelijapalvelut on hajautettu, esim. tuet, asuminen, kouluruokailu, jne on kaikki tuettuja mutta niitä pitää hakea eri instanssien kautta. Padovassa kaikki nämä järjestyivät yhdessä paikassa. Mielestäni tämä järjestelmä helpottaa opiskelijan elämää huomattavasti ja toisaalta esim. väärinkäytösten mahdollisuus pienenee, kun asiat hoidetaan yhdellä luukulla. Myös aikaa säästyy, kun samoja asioita ei tarvitse selvitellä useassa eri paikassa.

Toinen käytänne oli italialaisille tuttu jo 80-luvulta. Silloin purettiin erityiskoulut ja -luokat. Ammatillisissa luokissakin opiskeli kehitysvammaisia ja muita erityisen tuen tarpeessa olevia. Luokkaan oli sijoitettu kaksi opettajaa ja mahdollisesti ohjaaja/avustaja. Inkluusio on varsin pitkällä ja siitä meillä on paljon opittavaa Italiasta. Nämä ohjauskäytänteet valitsin oman työni ja mielenkiintoni pohjalta. Sekä erityisopetus että ohjaaminen ovat osa työtäni. Yliopistollinen ohjausmalli oli niin erilainen kuin Suomessa, että siitä oli pakko kiinnostua. Suomessa harjoitellaan vielä integraatiota ja mietitään inkluusion mahdollisuuksia. Koulumaailmassa vastustus on aika kovaa, pelätään, että kyseessä on tapa säästää ja samalla siihen mukaan tulee ammattiyhdistyspolitiikka. Italia mielestäni osoittaa, että inkluusio on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen asia. Se on mahdollista saavuttaa mutta samalla tulee muistaa taloudelliset reunaehdot ja tuen tarve luokkiin. Yliopisto-opiskelijat eivät varmasti panisi pahakseen. jos kaikki asiat voisi hoitaa yhdeltä luukulta. Aika paljonhan voi asioita jo hoitaakin Kelan kautta mutta vaatisi aikaa suuria organisatorisia muutoksia, jotta päästäisiin samaan systeemiin Italian kanssa. 7. ITALIA: Päivi Modig, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna ja Teijo Savijoki, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna Rooman yliopiston nettisivusto teki meihin suuren vaikutuksen. Sivuston ideana on tarjota valmistumisen jälkeen sekä tuleville työntekijöille että työnantajille mahdollisuuden löytää toisensa. Sivusto on saanut valtavan suosion ja toimii kaiken kaikkiaan hyvin. Sivustoa ylläpitää Rooman yliopisto. Kaikkiaan yliopistossa on noin 100 000 opiskelijaa useissa eri Rooman toimipisteissä eli monissa asioissa valtava väkimäärä asettaa rajoituksia. Tulevaisuudessa monet palvelut siirtyvät entistä enemmän nettiin ja meillä täällä on paikallisena hankkeena kehittää TET- toimintaa omien sivujemme kautta. [Käytännön sovellus] mahdollisuudet myös täällä [Suomessa] ovat hyvät - tarvitaan vain toteuttajina. Meillähän perinteisesti työvoimatoimisto hoitaa näitä asioita. 8. RUOTSI: Stiina Tiirakari-Leivo, opinto-ohjaaja, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka Uvengymnasiet, jossa on noin 100 opiskelijaa. Koulussa työskentelee 4 opinto-ohjaajaa, sosionomi, terveydenhoitaja ja erityisopettajia. Tänne tulevat nuoret, joilla on vaikeuksia elämässään. He ohjautuvat tänne peruskoulusta tai he ovat ns. koulupudokkaita. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan oma ohjelma, joka tukee heidän kehitystään ja tuo mahdollisuuden myöhemmin jatko-opintoihin tai sijoittumisen työelämään. Opiskelijat opiskelevat vointinsa mukaan, kahdesta viikkotunnista koko viikon kestäviin opintoihin. Opinto-ohjelmaa pystytään vaihtelemaan tarvittaessa. Lisäksi opiskeluun kuuluu työssäoppimista erilaisissa työpaikoissa. Suomessa on käytössä pienryhmäopetus sekä soveltuvat tukitoimet, mutta Ruotsin mallissa opiskelijoille pyritään rakentamaan vieläkin yksilöllisempiä ratkaisuja. He voivat jatkaa koulutustaan yhdestä vuodesta jopa kolmeen vuoteen. Opiskelija voi opiskella yksinään tai pienessä ryhmässä, rauhallisessa ympäristössä ja opettaja sekä muu henkilökunta ovat jatkuvasti tavoitettavissa.

Suomalaiseen koulutukseen voitaisiin ottaa käyttöön joustavampia opiskelumenetelmiä ja pidempiaikaista työssäoppimista. Opiskelijoille voitaisiin taata rauhallinen ja tuettu oppimisympäristö, kuten Ruotsissa. Heillä olisi mahdollisuus opiskella tarvittaessa myös yksinään opettajan johdolla (Villa Lugnet). 9. ENGLANTI: Tellervo Suhonen, oppilaanohjaaja, Juhani Ahon koulu, Iisalmi Englantilainen (Sheffield) opo kertoi: oppilaille opetetaan käytännössä työnhakutaitoja (Job hunting skills) : kirjoitetaan työhakemus, harjoitellaan työhaastattelua. Tämä tapahtuu ennen työmessuja. Työmessuille tulee jopa 200 työnantajaa, joihin oppilaat saavat kokeilla todellisessa tilanteessa työnhakutaitojaan. Messut järjestetään kahdesti vuodessa. Itsensä esittelyn (itsetuntemus) ja työnhaun taidot ovat niitä taitoja, joihin voisi panostaa vieläkin paremmin koulussa. Ainakin jokaisen olisi hyvä tehdä itselleen kirjallinen työhakemus, CV ja käydä läpi työhaastattelutilanne. Jossakin päin Suomea tiedän järjestetyn työnantajamessuja ennen tet-jaksoa. Tetmessuilla oppilaat ovat saaneet tutustua ja mahdollisesti varata tet-työpaikan. Tietenkin tällainen vaatii isot järjestelyt, mutta työkkärin kanssa homma voisi järjestyä. Työkkärithän järjestävät rekrymessuja ainakin silloin tällöin. 10. RANSKA: Nina Arola, opinto-ohjaaja, Helsingin luonnontiedelukio ja Sari Tiitta, opinto-ohjaaja, Helsingin Yhtenäiskoulu, Helsinki Parcour eli urapolku: Pariisin yliopistoissa pudokasongelma on todella suuri: 1/3 aloittavista keskeyttää tai haluaa vaihtaa pääainetta. Siellä opinto-ohjaajat teettävät kaikille halukkaille urasuunnitelman. Siinä pohditaan esim. eri sivuaineiden merkitystä työllistymisen kannalta. Yhteistyötä tehdään mm. yritysten ja lukioidenkin kanssa. Myös lukioissa ohjauksesta vastaavat opettajat teettävät urasuunnitelman eli jokaisella on oma Project. Tavoitteena on vähentää pudokkaiden ja pääaineen vaihtajien määrää. Lukion opinto-ohjaajina havaitsimme, että Ranskassa yliopiston ohjauksen ongelmat olivat samankaltaisia kuin meillä Suomessa lukioissa. Ranskassa lukioiden haasteet vastaavasti vaikuttivat samanlaisilta kuin Suomessa peruskoulun päättöluokilla. Valtakunnallisen lukioiden Yoyo-hankkeen puitteissa me pääkaupunkiseudulla kehitämme lukioiden yhteistä verkkopohjaista jatkokoulutuksen suunnittelua helpottavaa lomakkeistoa. Ranskan koulutusjärjestelmään ja ohjaukseen tutustuessamme huomasimme, että Suomessa urapolun rakentaminen voisi alkaa jo peruskoulussa. Yoyo-hankkeen kaltaista jatkokoulutuslomakkeistoa voisi soveltaa varmasti myös yläkoulun ohjauksessa. 11. ESPANJA: Tuula Kokkonen, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ELY- keskus, Turku Tutustuimme Corunassa alueellisen Erityisohjaus-tiimin toimintaan. Poikkitieteellistä yhteistyötä tekevä moniammatillinen tiimi koostuu eri alojen asiantuntijoista (yl. psykologian ja pedagogiikan alan) ja toimii eri kouluasteilla (päiväkoti-ikäisistä toisen asteen koulutukseen) oppilaiden, opettajien, opinto-ohjaajien, perheiden ja vanhempien sekä hallinnon tukena. Asiantuntijat ohjaavat ja neuvovat näitä tahoja, huolehtivat erityisresurssien hakemisesta jne. Erityistoimenpiteet suunnitellaan oppijan tarpeisiin ja nykyinen inkluusiota ja integraatiota korostava lähestymistapa vaatii myös opettajilta metodien muutosta.

Erikoisinta oli ehkä se, että jokaiselle erityisvaikeudelle oli omat asiantuntijansa ja vastuualueensa jakautuen kahdeksaan erilaiseen ohjauksen osa-alueeseen ja sitä edustaviin spesialisteihin: 1) aistirajoitteiset (kuulo- ja näkö), 2) motoriset vaikeudet (apuvälineet, erityisjärjestelyt, henkilökohtaiset avustajat, kuljetukset jne.), 3) yleistyneet vaikeudet (kehitysvammaisuus, autismi, koulumuodon vaihto), 4) käyttäytymisen häiriöt (adhd, psyykkiset ongelmat, negativismi, heikko motivaatio -> sosiaalisten taitojen lisääminen koulussa), 5) erityislahjakkaat (korkea ÄO), 6) urasuunnittelun asiantuntija (koulun ja työelämän välisen siirtymän tukeminen, vanhempainiltojen ym. tilaisuuksien järjestäminen, kokoaa materiaaleja, ohjaa opoja, kouluissa, kehittää opseja, nyt mm. yrittäjyys-sisältöjä, toimii välittäjänä hallinnon ja ohjaajien välillä jne.), 7) puheen ja kielen ongelmat sekä 8) perhe- ja sosiaaliohjaus (sosiaalityöntekijät, kun sosiaali- ja perheongelmat koulu- ja käyttäytymisongelmien taustalla). Huomioitavaa on, että erityislahjakkaat oli huomioitu tukipalveluissa omana erityisalanaan, josta vastasi oma spesialisti (erityis- ja rikastetut hopsit, opintojen joustavuus). Käytäntö ei näin moneen osaan sektoroituneena sovellettavissa [Suomessa], mutta herätti ajatuksia erityisohjauksen merkityksestä ja tarpeesta yleensä sekä sen soveltamisesta aikuiskoulutuksen puolelle. Edustan itse aikuisohjaukseen ja koulutukseen liittyvää hanketta, ja olen ymmärtänyt että etenkin aikuisoppilaitosten ammattiaineiden opettajat hyötyisivät asiantuntijan tai erityisopinto-ohjaajan tuesta tai konsultaatiomahdollisuudesta tilanteessa, jossa opiskelijaryhmäänsä kuuluu erityistä tukea tarvitseva aikuisopiskelija (esim. mt-ong.). Aikuisopiskelijoiden kohdalla hänen erityistarpeensa tai ongelmansa huomiotta jättäminen on johtanut pahimmillaan toistuviin koulutusten keskeyttämisiin ja epäonnistumisen kierteeseen. Yllä olevassa käytännössä oli kiinnostavaa, että asiantuntijoiden tuki oli tarkoitettu laajaalaisesti eri tahojen, mm. opettajien käyttöön. 12. LATVIA: Satu Haime, opinto-ohjaaja, Helsingin kuvataidelukio, Helsinki Koulun kotisivuille kerätään entisten opiskelijoiden uratarinoita kuvien kera. Näin nykyiset opiskelijat saavat vinkkejä oman uran pohdintaan ja sen valintaan. Uratarinat toimivat myös oppilaitosmarkkinoinnissa. Ohjauskäytäntö on helppo toteuttaa eikä vaadi rahaa. Soveltaminen Suomessa onnistuu erinomaisesti. 13. SLOVENIA, Benita Finne, studiehandledare, Sursik skola, Bennäs och Ann-Katrin Åstrand-Fellman, studiehandledare, Pedersöre gymnasium, Bennäs Utbildningssystemen samt studie- och yrkesvägledningen i Finland och Slovenien är väldigt likartade och även de metoder man använder har liknande karaktär. Eftersom vi redan innan besöket i Slovenien ville fokusera på goda modeller för att motverka drop-outs, väljer vi att här lyfta fram en form av stödjande verksamhet för unga med riska att avbryta studier. Production School for Youth at Risk/Youth Home Jarse, är en enhet som arbetar med att fånga upp de studerande som håller på att falla emellan vid övergången från grundläggande utbildning till andra stadiet, eller som håller på att avbryta en gymnasie- eller yrkesutbildning. Vägledningen vid skolan fungerade mycket individuellt med små grupper på 10-13 studerande inskrivna åt gången. Studerandena jobbar med små praktiska projekt bl.a. att designa och trycka t-shirts, men huvuduppgiften för skolan är att få studerande att uppnå goda studie- och vardagsrutiner vilket bl.a. innefattade att varje dag avslutades med reflektion över det som skett under dan och utvärdering av egen insats. Avsikten är att bygga en grund för att de unga ska kunna mogna och klara

av vidare studier. En något motsvarande verksamhet fanns även för studerande som ännu gick i den obligatoriska grundläggande utbildningens senare klasser. Arbetet vid Production School utgick ifrån studerande som helhet. Hela välmåendet och livssituationen beaktades och grundläggande saker som att passa tider, hålla överenskommelser, göra mat åt sig själv, städa och sköta om basfärdigheter lyftes fram. Allt arbete skedde i nära samarbete med studiehandledare vid andra skolor, kuratorer, psykologer och andra myndigheter och framför allt med att stöda föräldrarna till de ungdomar som fanns inskrivna. Systemet var flexibelt så att ungdomarna stannade så länge som behövdes och de kunde ofta slussas tillbaka till den utbildning de avbrutit. Den här formen av verksamhet ligger nära de ungdomsverkstäder samt den verksamhet som finns i Finland i form av påbyggnadsår eller tionde läsår. De bitar som vi upplever att ytterligare kunde förstärkas här är det mångprofessionella tillvägagångssättet, det dagliga reflektiva utvärderandet och den täta kontakten till vårdnadshavarna. Academia -opintovierailusta virkistystä, voimaa ja verkostoja Academia -opintovierailuille osallistuneet 20 suomalaista ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaista totesivat mm. seuraavaa: Vaihto oli virkistävä ja ammatillista motivaatiotani vahvistava. Vaihto myös antoi mahdollisuuden tarkastella Suomen ja oman alueen haasteita toisesta näkökulmasta. Luottamus oman persoonan käyttöön ohjauksessa varmistui. Sain uusia näkökulmia ja ideoita yhteistyöhön ja erityisesti työni suunnitelmallisuuden kehittämiseksi ja näkyväksi tekemiseen. Academia -opintovierailuilla edistetään ohjausalalla työskentelevien omaa liikkuvuutta sekä tiedonvaihtoa hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Opintovierailut toteutetaan keväällä 2012 maalis-toukokuun aikana. Kuhunkin vierailuun lähetetään ensisijaisesti työpari, jotka edustavat eri hallinnon-/toiminnanaloja. Vierailut on suunnattu ohjaajille opetus-, työ- ja elinkeinohallinnosta tai nuorisotiedotuksesta/-ohjauksesta. Haku kevään 2012 Academia -vierailuihin on 10.10.-18.11.2011. Lisätietoja www.cimo.fi/euroguidance Academia -opintovierailut