Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Transkriptio

1 Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö

2 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES-PROJEKTI Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojekti toiminta-aika 04/ /2015 Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella kokonaisbudjetti pilottialueena Pieksämäki projektissa työskentelee projektipäällikkö ja työhönvalmentaja sekä 10 % työajalla Savaksen kehittämispäällikkö

3 PÄÄMÄÄRÄ Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden edistäminen työelämässä Projektin tarkoituksena on ollut luoda työhönvalmennusmalli ja työhönvalmentajan työnkuva tukea yksilöllisiä työuria (erityisesti kotipalvelun- ja vanhustyön kentällä).

4 TOIMINNAN SISÄLTÖ Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymisen edistämiseen ja päämiehisyyttä huomioivan työhönvalmennusmallin kehittämiseen osallistui 26 asiakasta. Asiakkaat ohjautuivat projektiin Pieksämäen kaupungin kehitysvammahuollosta, vammaispalveluista, psykiatrian poliklinikalta sekä oppilaitoksista. Työhönvalmennusmallia arvioitiin ja kehitettiin työntekijöiden, asiakkaiden, työnantajien ja yhteistyökumppaneiden antamien arviointien pohjalta. Työhönvalmennusmalli antaa yksilöllisiä valinnan mahdollisuuksia asiakkaille ja työkaluja työntekijöille.

5 TOIMINNAN SISÄLTÖ jatkuu

6 KOKEMUKSIA ASIAKASTYÖSTÄ Työhönvalmennuksen pilotointi onnistui tavoitteiden mukaisesti. Kaikki halukkaat kehitysvammaiset pääsivät projektin asiakkaiksi. Työ- ja toimintakyvyltään sopivia asiakkaita oli ennakoitua vähemmän. Kotipalvelu- ja vanhustyön työtehtävät olivat liian vaativia. Yhtään asiakasta ei työllistynyt palkkatyöhön. Avotyötoiminta käytännössä kehitysvammaisten henkilöiden ainoa väylä avoimille työmarkkinoille. Useimpien asiakkaiden kohdalla palkkatyö ei ollut realistinen vaihtoehto.

7 KOKEMUKSIA ASIAKASTYÖSTÄ jatkuu Työllistymisen esteenä myös kaupungin tiukka taloudellinen tilanne, pienen paikkakunnan soveltuvien työpaikkojen vähäinen määrä ja työelämän tehokkuusvaatimukset sekä asenteet. Asiakkaan oma tai lähettävän tahon näkemys asiakkaan työkyvystä ei aina vastannut todellisuutta. Työyhteisöt odottavat avotyötoiminnassakin olevilta henkilöiltä itsenäistä työskentelyä työhönvalmennuksen jälkeen, koska vain harvoissa työyhteisöissä on resursseja avotyötoiminnassa olevan henkilön ohjaamiseen.

8 KOKEMUKSIA ASIAKASTYÖSTÄ jatkuu Asiakkaat olivat tyytyväisiä avotyötoimintaan ja työosuusrahaan Heille löytyi omaa koulutusta vastaavat ja mieluisat työtehtävät, joista he suoriutuivat itsenäisesti työhönvalmennuksen jälkeen. Avotyötoiminnan mahdollistama työskentely oikeilla työpaikoilla koettiin tärkeänä ja asiakkaat kokivat olevansa osa tavallista työyhteisöä. Asiakkaiden oma motivaatio työn tekemiseen ja riittävä tuki työhönvalmentajalta olivat tärkeitä tekijöitä avotyötoiminnan onnistumisessa.

9 KOKEMUKSIA ASIAKASTYÖSTÄ jatkuu Avotyötoiminnan ja työllistymisen esteenä olivat asiakkaan liian suuri ohjauksen tarve ja riittävien työtaitojen puuttuminen. Osa asiakkaista koki työn liian raskaana tai työtehtävät eivät olleet muuten mieluisia. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkokeilujen epäonnistumisen syynä olivat motivaation puute, kyvyttömyys noudattaa työelämän pelisääntöjä ja sopeutumattomuus työyhteisöön, ei niinkään työtaitojen puuttuminen. Kaikki asiakkaat eivät olleet motivoituneita käymään töissä tai motivaatio hiipui nopeasti alkuinnostuksen mennessä ohi. Sitouttaminen toimintaan oli vaikeaa eikä keinoja asiakkaan motivoimiseksi yrityksistä huolimatta löytynyt.

10 MITÄ PITÄISI TEHDÄ TOISIN? Asiakkaiden motivoimiseen ja sitouttamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja löytää uusia toimintatapoja. Asiakkaiden työkykyä tulee arvioida luotettavilla menetelmillä jo ennen työhönvalmennuksen aloittamista. Työhönvalmennuksen käynnistäminen työpaja ympäristössä, mahdollistaisi asiakkaan työkyvyn arvioimisen ja erilaisten työtehtävien kokeilemisen jo ennen työyhteisöön siirtymistä. Henkilökunnan perehdyttämiseen erityistä tukea tarvitsevan henkilön työkaverina tulee kiinnittää enemmän huomiota.

11 MIKSI TYÖHÖNVALMENTAJAA TARVITAAN? Työhönvalmentajan tuki etenkin työn aloitusvaiheessa on tärkeää Työyhteisöön sopeutuminen on helpompaa. Sopivan työpaikan löytäminen ilman työhönvalmentajan apua on vaikeaa ja työtehtävien opetteleminen vie enemmän aikaa. Työhönvalmentaja voi arvioida asiakkaan todellisen työkyvyn. Työhönvalmentajan tekemät työanalyysit, kirjalliset tai kuvalliset ohjeet työtehtävistä helpottavat asioiden muistamista ja työtehtävien omaksumista. Työhönvalmentaja auttaa asiakasta omaksumaan myös työyhteisön yleisiä toimintatapoja ja työelämän pelisääntöjä.

12 MIKSI TYÖHÖNVALMENTAJAA TARVITAAN? jatkuu Työhönvalmentaja tutustuu asiakkaisiin suunnitteluvaiheen aikana jolloin asiakkaan tuen tarve selkiytyy. Työtehtävät räätälöidään asiakkaalle sopiviksi. Ohjatessaan asiakasta työtehtävissä, työhönvalmentaja havaitsee ongelmat ja pystyy tarttumaan niihin välittömästi. Työhönvalmentaja on apuna myös asiakkaan sopeutumisessa työyhteisöön Työhönvalmentaja tuntee asiakkaan erityispiirteitä ja tietää millaista ohjausta tai tukea henkilö tarvitsee. Jatkuva tuki mahdollistuu Työhönvalmentaja toimii työnantajan tukena ja apuna.

13 PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Pieksämäen kaupunki on sitoutunut antamassaan lausunnossa juurruttamaan hankkeen avulla syntyvät taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevät toimintamallit ja kehittämään niitä edelleen kunnassa. Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistyminen siirtyy tulevaisuudessa osaksi Pieksämäen kaupungin työtoimintaa, joka voi toiminnassaan hyödyntää kehitettyä työhönvalmennusmallia.

14 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES-OPPAAT Selkokielinen työllistymisen opas kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille Opas työnantajille kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan henkilön työllistämiseen