Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Samankaltaiset tiedostot
Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

MUISTI- TAPAUS 4 - AVAUS.

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Huolehdi muististasi!

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistisairaudet

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

} Muis%sairauksista muis%terveyteen?

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Dementian varhainen tunnistaminen

Neurologinen! status!

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Muistisairauden tuomat haasteet kodin turvallisuuteen

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Päijät- Hämeen demen-ahoidon kehi2ämiskeskus hanke Pääsky

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Muistihäiriöpotilaan kognition tutkiminen muutakin kuin MMSE

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Muistisairaudet työiässä

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Ikä, vammaisuus ja palvelut

Psyykkinen toimintakyky

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

voimaannudava ohjaus II

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Transkriptio:

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motorisen ja sensorisen dysfasian/afasian ja toiminnanohjauksen häiriön Tuntee muistisairauksia ennakoivat oireet ja osaa erottaa ne tavanomaisista ikämuutoksista Osaa käyttää ja tulkita MMSE-testiä Tuntee dementian diagnostiset kriteerit, Tietää muistihäiriön perustutkimukset Tuntee tärkeimpien etenevien muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon Tunnistaa deliriumin ja hallitsee sen hoitoperiaatteet Tietää mitä apraksia ja neglect-ilmiö tarkoittavat Tuntee CERAD-testin Tietää mitkä ovat muistin pääkomponentit Tietää muistihäiriölääkkeiden neurobiologisen perustan Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

Tiedonkäsi/elyn ( kogni9on ) osa- alueita Tajunnantaso, vireys9la, tarkkaavuus ( a/en9o ) Orientaa9o (aikaan, paikkaan, itseensä) Puhe (tuo/o, ymmärtäminen, toistaminen) Toiminnanohjaus (mo9vaa9o, kyky suunnitella) Muis9toiminnat (sairaushistoria, lääkitykset, nykysairaus) Mieliala

Tunnistaa motorisen ja sensorisen dysfasian/afasian

Motorinen afasia = Brocan afasia Sujuma/omuusafasia, ekspressiivinen afasia Afasia jossa puheen ja kirjoituksen tuo/aminen on vaikeaa Puheen ymmärtäminen on kuitenkin yleensä normaalia Viite: Terveysportti - Terminologian tietokannat - Kustannus Oy Duodecim

Sensorinen afasia = Wernicken afasia Sensorinen afasia, impressiivinen afasia, resep9ivinen afasia Heikkoon kielenymmärryskykyyn lii/yvä puheen häiriö Puhe kuulostaa sujuvalta mu/a sisältää sanavääristymiä Viite: Terveysportti - Terminologian tietokannat - Kustannus Oy Duodecim

Brocan alue Wernicken alue Vaurio Brocan alueella aiheuttaa motorisen dysfasian Vaurio Wernicken alueella aiheuttaa sensorisen dysfasian Afasia = täydellinen, dysfasia = osittainen kyvyttömyys

= sensorinen afasia = motorinen afasia a-fasia = täydellinen häiriö, dys-fasia = osittainen häiriö

Tunnistaa otsalohkon toimintahäiriöt (käy/äytymisen ja toiminnanohjauksen häiriöt)

Otsalohko Motoriikka Puhe Eksekutiiviset toiminnat

Otsalohkon toimintahäiriö Otsalohkon toimintahäiriö on tärkeä tunnistaa, koska se voi olla mm. ensioire degenera9ivisesta aivosairaudesta Alzheimerin-, Parkinsonin ja Lewy- kappele taudit, sekä otsalohkodemen9at ovat tästä esimerkkejä Aivodegeneraa9oiden perusluonteeseen kuulu oire9edostama/omuus - tämä korostaa ensioireiden tunnistamisen ja omaisten haasta/elelun tärkey/ä

Otsalohkojen toiminta Otsalohkot ovat päävastuussa yksilön omatoimisuudesta, toimintojen suunni/elusta ja toiminnan sujuvuudesta Otsalohkofunk9o voidaan jakaa kolmeen komponenoin: 1. Toiminnan ohjaukseen 2. Oma- aloi/eellisuuteen 3. Käytöskontrolliin

Ongelma toiminnanohjauksessa tyypilliset oireet Ongelma uusin 9lanteisiin reagoinnissa, tarve keski/yä vain yhteen asiaan, tu/uun ja turvalliseen tukeutuminen Uudet, monimutkaiset ja nopeas9 ilmaantuvat 9lanteet aiheu/avat virhearvioita Toiminta hidastuu ja muu/uu teho/omaksi

Ongelma oma- aloi/eellisuudessa tyypilliset oireet Passiivisuus, mo9vaa9on puute Syömisen ja juomisen unohtaminen (edes nälkä tai jano ei mo9voi) Ääritapauksissa syvä apa9a, akineeonen mu9smi (liikkuma/omuus ja puhuma/omuus)

Ongelma käytöskontrollissa tyypilliset oireet Kiireh9minen (hosuminen), omien virheiden huomio/a jä/äminen Vaikeus arvioida oman toiminnan seurauksia Impulsiivisuus, esto/omuus, epäasiallinen käytös, hol9/omat seksisuhteet (promiskuiteeo), pii/aama/omuus normeista ja muista ihmisistä, epäsiisteys (pii/aama/omuus omasta itsestä) Ärtyisyys, aggressiivisuus, empa9an puute

Otsalohkovaurion muita merkkejä Osi/ainen hemipareesi (motorisen aivokuoren vaurio) Puheen sujuma/omuus, vaikeus sanojen muodostamisessa (Brocan alueen vaurio, puheen ymmärtäminen sujuu) Vaikeissa tapauksissa hyperoraalisuus (mm. hol9ton ahmiminen, esineiden tunkeminen suuhun)

Tuntee muis9sairauksien varhaisoireet ja osaa ero/aa ne tavanomaisista ikämuutoksista ja depressiosta

Muis9sairauden varhaisoireet (1) Po9las tai hänen omaisensa ilmaisevat huolensa muis9n tai muiden henkisten kykyjen heikkenemisestä, vaikka sosiaaliset kyvyt olisivatkin säilyneet Po9laan itsenäinen selviytyminen on heikentymässä, ja hän tarvitsee lisääntyväs9 ulkopuolista apua Viite: Erkinjuntti. Duodecim 2011;127:85 6

Muis9sairauden varhaisoireet (2) Po9las unohtaa toistuvas9 sovi/uja tutkimusaikoja, hänellä on selviä vaikeuksia nouda/aa hoitomääräyksiä tai hän käy/ää yhä enemmän tai epätarkoituksenmukaises9 terveyspalveluja Po9las on masentunut tai ahdistunut ja vali/aa muis9n ja 9edonkäsi/elyn oireita Viite: Erkinjuntti. Duodecim 2011;127:85 6

Muis9sairauden varhaisoireet (3) Po9laalla on äkillinen sekavuus9la Lääkärin tai hoitajan haasta/elussa syntyy epäily älyllisen suorituskyvyn muutoksesta ( kummallinen, outo po9las ) Viite: Erkinjuntti. Duodecim 2011;127:85 6

Normaaliin vanhenemiseen lii/yviä 9edonkäsi/elyn ongelmia Muis9n lievä heikentyminen (mieleen painaminen ja palautus - ei tärkeiden tai hilja/ain tapahtuneiden asioiden suhteen Tiedonkäsi/elyn lievä hidastuminen, häiriöherkkyden kasvu Ongelmat joustavuu/a vaa9vassa pää/elyssä tai toiminnassa (toiminnanohjauksessa) Nimien löytämisongelmat aivan kielenpäässä oireyhtymä Muutokset ovat aina niin lieviä, että ne eivät uhkaa normaalia jokapäiväistä elämää

Tuntee muis9sairauksien varhaisoireet ja osaa ero/aa depressiosta

Osaa käy/ää ja tulkita MMSE- tes9ä

MMSE- tes9 (1) Mini Mental State Examination (MMSE) MMSE on lyhyt 9edonkäsi/elyn arvioin9in tarkoite/u tes9, joka vie lääkärin aikaa n. 15 minuuoa MMSE on yleisessä käytössä ja se antaa numeerisen arvon tulokseksi (diagnos9ikkaa ja seurantaa varten) Se soveltuu parhaiten vaikea- asteisen muis9sairauden seulontaan ja seurantaan

MMSE- tes9 (2) Testa/avia muu/ujia ovat kielellinen kyky, orientaa9o, mieleen painaminen ja palau/aminen, tarkkaavaisuus/ toiminnanohjaus, laskutaito ja hahmotuskyky Maksimipistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä

MMSE- tes9 (3) 24 piste/ä on yleensä poikkeava tulos ja vaa9i aina jatkoselvi/elyjä. Tes9 soveltuu huonos9 lievän muis9sairauden seulontaan. Jos tutki/avalla on selvä muis9oire jatkotutkimukset ovat paikallaan vaikka tes9tulos olisikin välillä 25 30 CERAD- kogni9ivinen tehtäväsarja on ensisijainen jatkotutkimus CERAD = The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer s Disease

Demen9a diagnos9set kriteerit

Viite: Timo Erkinjuntti. Muistioireet, lievä kognitiivinen heikentymä ja dementia. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(1):85-6

Tietää muis9häiriön perustutkimukset

Tuntee tärkeimpien etenevien muis9sairauksien diagnos9ikan ja hoidon

Muis9häiriötutkimukset Perustutkimukset: PVK, S- K, S- Na, fb- Gluk, S- Ca, S- Krea, S- ALAT, S- TSH, S- B12- vitamiini Aivojen peruskuvantaminen: pään TT (tai MK) Harkinnan mukaan lisätutkimukset B- La, S- GT, S- AFOS, S- Kol, S- T4V, fe- Folaat, homokysteiini, syfilisserologia (TPHA), HIV- vasta- aineet, borreliavasta- aineet, PLV, virtsan raskasmetallit, lääkeaineseulonta Viite: Timo Erkinjuntti

Muis9po9laan likvoritutkimukset Harkinnan mukaan epäselvissä tapauksissa (nuoret, työikäiset, erotusdiagnos9ikan tueksi) Perusnäy/eet Li- gluk, Li- prot, Li- solut MerkkiainepakeO Li- FosTau, Li- Tau, Li- BAm42

Tunnistaa deliriumin ja hallitsee sen hoitoperiaa/eet

Tunnistaa deliriumin