YLIOPISTOKIRJASTOT Johtamisviestintä työyhteisöviestinnän muotona MARJA-LIISA NIINIKOSKI 28.5.2010
TEEMAT 1. JOHTAMISVIESTINNÄN LÄHTÖKOHTIA 2. NÄKÖKULMIA JOHTAMISVIESTINTÄÄN Management Leadership Viestintä ja johtamisen uudet painotukset
I TEEMA Johtamisviestinnän lähtökohtia
Jäävuorimetafora Sanomien vaihdannan taso (prosessimallit) Yksilöllisen merkityksenannon ja tulkinnan taso (merkitysmallit) Kulttuurisen sopimuksen ja sosiaalisen yhteisyyden taso (yhteisölliset mallit)
Johtamisviestintä organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat asioiden tulkinta toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys
Määritelmän lähtökohtia Johtamisviestintä on johtamistyötä, koska ilman viestintää ei voi johtaa Johtamisviestinnässä jos missä korostuu asioiden tulkinta Johtamisviestintä on tiedon vastaanottoa, tuottamista ja jakamista Johtaja ei ole yksin, vaan hän saa asioita aikaan ryhmänsä kanssa. Siksi korostuvat työn suuntaaminen, organisointi ja valvonta sekä motivointi ja kannustaminen Vuorovaikutus luo yhteisöllisyyttä, joka on organisaation toiminnassa ratkaisevan tärkeää
Sisällöt, tavat, tilannetekijät TILANNETEKIJÄT Sisällöt Tavat
Johtamisviestinnän areenat Muodollinen Neuvotteluhuone Dokumentit Suullinen Kirjallinen Vapaat tilanteet Pikaviestintä Spontaani
Viestinnän vastaanottajat A-tyypin asettamat vaatimukset viestinnälle Riittävästi relevanttia ja oikeaaikaista faktatietoa Esikäsiteltyä informaatiota informaatiotulvan välttämiseksi Loogisesti jäsenneltyä ja systemaattisesti etenevää informaatiota Kirjallista informaatiota Numeerisia faktoja E-tyypin asettamat vaatimukset viestinnälle Johtamisviestintä pohjautuu organisaation missioon ja visioihin Runsaasti mahdollisuuksia dialogiin Runsaasti arvoja koskevaa ainesta Emootioihin vaikuttavia sanomia Päätösympäristö, organisaatiokulttuuri keskeinen
Näkökulmat: Management Leadership toiminnan johtamista käyttäen menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla pyritään lisäämään toiminnan ennustettavuutta ja tavoitehakuisuutta johtaminen on formaalisten managementtekniikoiden soveltamista tekniikoita ja junailua ihmisten johtaminen johdattaminen kyky saada ihmiset liikkeelle henkilökohtaiset leadership-ominaisuudet kykyjä ja ominaisuuksia
Johtamisen tasot ja vaikutuspiirin laajuus LEADERSHIP JOHTAMISEN TASO MANAGEMENT Näkemysten luominen Tarkoituksen viestiminen Tahdon ankkurointi Ymmärryksen luominen Rajat ylittävä yhteistyö Vastuisiin sitoutuminen Sitoutuminen tavoitteisiin Itseohjautuvuuden lisäys Tiimidialogi Yksilön kannustus Kehityskeskustelut Suoritusarviointi 4 Visio 3 Strategia 2 Tavoite 1 Tehtävä Toiminnan ennakointi Missio Visio Strategiset valinnat Toimintaprosessit Rakenteiden suunnittelu Tasapainotetut tavoitteet Toimintakentän roolitus Ohjausjärjestelmät Ura ja palkkiot Osaamisen kehittäminen Toiminnan ohjaus 31.5.2010 Lähde: Kauppinen (2006), Burgelman (2001)
II TEEMA Näkökulmia johtamisviestintään
Management-näkökulma johtamisviestintään käytössä olevien johtamisjärjestelmien vaikutukset viestintään suunnan näyttäminen delegointi, koordinointi esimies viestintäjärjestelmän osana
Viisi perustehtävää 1. Strateginen analyysi 5. Seuranta, arviointi ja tarkistaminen 2. Strategisen suunnan asettaminen 4. Kirjoittaminen ja kommunikointi 3. Toiminnan suunnittelu
Strategiamalleja Top down: ylin johto tai visionääri päättää Interactive: yhdessä pohdinta, prosessi alkaa ylhäältä tai alhaalta Bottom up: väki päättää
Strateginen viestintä Strateginen viestintä on strategisten asioiden viestintää: missio visio toiminta-ajatus strategia Arvot Strategiset perusviestit Case: Nokia 1992
Leadership-näkökulma johtamisviestintään YKSILÖ kanavien käyttö palautteen anto viestintä motivoinnissa ja sitoutumisen aikaansaamisessa ikävien asioiden viestiminen (varhaisen puuttumisen keinot ja puheeksi ottamisen mallit) YHTEISÖ delegointitavat synergian luominen (laatu, työnilo ja henkinen kasvu) dialogi sisäisenä brändin rakentamisen keinona luottamus
Dialogi organisaation sisäisenä brändin rakentamisen keinona Puhe synnyttää päätökset ja on luova tekijä. Puhe voi keskittyä kysymysvastaus-tekniikkaan, merkitysten aikaansaamiseen tai väittelyyn. Dialogi korostaa yhteistä intressiä ja sen tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa jokainen jäsen saa osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteisen tiedon tuottamiseen ja tahdon mahdollistamiseen. Dialogi tarkoittaa riittävää aikaa ja avoimuutta, jossa korostuu toiminta oppimistilanteena ei pelkästään päätöksentekoareenana. Dialogissa ei asioita oteta annettuina tosiasioina ja oleellista yhteisten näkemysten etsiminen. Dialogi etenee teesin (väite) ja antiteesin (vastaväite) kautta synteesiin. Dialogi tarkoittaa, ettei toisten esittämiä näkemyksiä riepotella, mikä mahdollistaa muun muassa puolivalmiiden asioiden esittämisen. Organisaation sisäinen dialogi on brändin ja strategian rakentamisen moottori.
Luottamuksen merkitys viestinnässä Luottamuksella on suuri voima. Se on keskeinen työssä viihtyvyyden edellytys. On keino vahvistaa motivaatiota ja laadukasta toimintaa. Luottamus vähentää kontrollin tarvetta. Vaikuttaa käyttäytymiseen ja yhteistoimintaan työyhteisöissä ja tätä kautta organisaation tehokkuuteen ja toimintakykyyn.
Millaista johtamisviestintäni on?
Johtamisen ajankohtaisia haasteita muutosjohtaminen monimuotoisuuden johtaminen etäältä johtaminen
NÄKÖKULMA MUUTOSJOHTAMISEEN Organisaatiomuutoksen kohtaaminen järjen ja tunteen tasolla Vanhan heikentäminen Tehtävät Uuden vahvistaminen Tunne Taso Empatia (Empahty) Asioiden vaikeus tiedostetaan ja se myös tuodaan esille. Energia (Energy) Organisaatiomuutoksen tuomien uusien mahdollisuuksien havaitseminen ja innostuminen niistä. Järki Sitouttaminen (Engagement) Ymmärryksen luominen uuden organisaatiomallin tarpeellisuudesta. Toimeenpano (Enforcement) Uusien sopeutumista edistävien odotusten ja toimintamallien hyväksyminen muuttuneen työtilanteen ja työskentelyolosuhteiden kannalta. (Mukaillen A framework for facilitating adaption to organizational transition Mitchell Lee Marks)
NÄKÖKULMA MONIMUOTOISUUDEN JOHTAMISEEN Tehokkuus- ja yhteisöperusteinen lähtökohta ikäjohtamisessa Keskeisiä ikäjohtamisteemoja Keskeisiä ikäjohtamisteemoja Tehokkuusperusteinen Johtamistavoitteita Yhteisöperusteinen Johtamistavoitteita Lähde: Halme (2005)
Lähde: Åberg 2008 NÄKÖKULMA etäältä johtamiseen
Kiitokset. Hyvää kesää!