Synteesi. Leif Åberg: Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi Edellisten kertojen lisäaineistoja

Transkriptio

1 Synteesi Leif Åberg: Johtajuus- ja asiantuntijaviestinnän erikoiskurssi syyslukukausi 2010 Edellisten kertojen lisäaineistoja 1

2 Miten allaolevista asioista voisi viestiä etäjohtamisen tilanteessa? Moniselitteiset asiat Viesti ennalta -> puhelin,videokonferenssi Teksti ei riitä, vähintään puhe Ilmeet, reaktiot Parviäly helpompi, yhteinen tulkinta vaikeampi Mistä lisätietoa Sitoutuminen Uusi henkilö, uusi johtaja: pelisäännöt, toimintamallit, viestintä Talon esittely, mahdollisimman ylhäältä? Vai vertaisia? Vai molempia? Joku joukko yhteen, johtajalta videotervehdys Palautteen mahdollisuuden anto Kysely odotuksista jne Ikävät asiat Ole kasvokkain. Viesti ennalta, mutta vähintään ääniyhteys Synkroninen yhteys Mahdollisuus valmistautua ennalta; voi paisuttaa, asia voi kasvaa suuremmaksi; poterot syvemmäksi Vertailu kriisiviestintään Myös positiivista esiin; asiat puhuvat eivät ihmiset JAV-kurssilaiset, marraskuu 2010 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä kohti järjestystä kohti kaaosta 2

3 Bifurkaatiomallin sijoittaminen R&R:n malliin Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Yllytys Muuntumistila, transformaatio Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Pelastakaa Lasten visio: Haluamme nähdä tulevan maailman sellaisena, joka kunnioittaa, arvostaa ja kuulee lasta, oppii lapsilta ja antaa heille toivoa ja mahdollisuuksia Koteja kodittomille lapsille kansalaissodan orvot ja kodittomat VISIO: palmusaaret parempaan YK:n lapsen elämään ISCA oikeuksien Tiukula-talon palvelut yleissopimus heikoimmassa asemassa olevien innovatiivisia lasten oikeudet Liiton missio: yhteistyömuotoja kansainväliset perheryhmäkodit sisarjärjestöt Ester 1922 Ståhlberg sijaiskodit lomakodit valmennus tukiperheet HYVÄ PERIMÄ Pelastakaa Lapset taistelee lasten oikeuksien puolesta parantaakseen välittömästi ja pysyvästi lasten elämää kaikkialla maailmassa 3

4 Pelastakaa Lapset liiton strategiset perusviestit 2004 Ennalta ehkäisevä työ Avo- ja sijaishuolto Adoptiot Laadukas lastensuojelun ammattilainen Vapaaehtoinen kansalaistoiminta Herkkä, luotettava ja nopea auttaja, paikallisesti ja maailman laajuisesti Pitkäjänteinen lähialue- ja kehitystyö Humanitaarinen apu Lapsipoliittinen vaikuttaja Yhteistyön rakentaja Lasten aktivoija Aktiivinen vaikuttaja ja kannanottaja Strategiset perusviestit

5 Mistä johtamisessa on kyse? Miten saa porukan oikein innostumaan, sehän se on johtamisen ytimessä! Strategisessa johtamisessa on kyse asioiden johtamisesta, ihmisten johtamisesta ja innovaatioiden johtamisesta. Marjo Raitavuo, arvostettu liikkeenjohtaja EVAn johtajapaneelissa Johtamisviestintä Johtamisviestintä on organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat asioiden tulkinta, toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen, yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys 5

6 johtamisen yleinen viitekehys Viestinnällinen johtaminen (Communicative Management): Johtaminen on viestintää, johtaminen toteutuu viestinnän kautta Muutosjohtaminen (Change Management): Johtaminen on muutoksen aikaansaamista ja suuntaamista Monimuotoisuuden johtaminen (Diversity Management): Johtaminen on rikkaan monimuotoisuuden kääntämistä organisaation vahvuudeksi Etäjohtaminen (eleadership): johtaminen siirtyy virtuaaliseen ympäristöön Monimuotoisuuden johtaminen Diversity management metaforana käytetty esim mosaiikkia ulottuvuuksia eli mistä monimuotoisuus syntyy: kulttuurierot: tavat, kieli ym sukupolvierot: suuret ikäluokat ja nettiväki sukupuolierot: johtamis- ja vuorovaikutustyylit, seksuaalinen häirintä ym mielipide-erot: herkkähipiäiset asiantuntijat tai true rebels vammaiset 6

7 Muutosviestintä: uusia johtamisen haasteita riittää! monikulttuurisuus vuorovaikutteisuus etäjohtaminen tai etäältä johtaminen mukavuusalueelle jämähtäminen vanhojen ja nuorten työntekijöiden eri asenne työhön ja verkkoon Hyvä johtamisviestintä Kolme hyvän johtajan tunnusmerkkiä 1) kyky nopeasti tulkita tilanteen asettamat vaatimukset, 2) kyky käyttää joustavasti eri johtamistapoja, sekä 3) kyky tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta omalle johtamiselle edullisemmaksi (William Reddin) Voisikohan näitä kolmea käyttää myös hyvän johtamisviestinnän tunnusmerkkeinä? Johtaja, joka viestii hyvin, 1) osaa nopeasti tulkita tilanteen asettamat viestinnän vaatimukset, 2) osaa käyttää joustavasti eri viestimiä sekä 3) pystyy tarpeen vaatiessa muuttamaan viestintätilannetta vuorovaikutukselle edullisemmaksi. 7

8 Johtamisviestinnän tilannetekijät Työyhteisöt koostuvat yksilöistä, jotka ovat maailmaa hahmottavia, vapaan tahtonsa ohjaamia aktiivisia aikaansaajia. Johtamisen ja johtamisviestinnän kannalta on tärkeää tiedostaa, mitkä yksilötekijät ohjaavat sekä esimiehiä että alaisia Arvot muodostavat käyttäytymisemme vahvan henkisen perustan. Ne peilautuvat asenteissamme, jotka vaikuttavat tietojen keruuseen ja käyttäytymiseemme. Olemme myös tarpeidemme ja viettiemme ohjaamia. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, mikä meitä motivoi. Motivointi puolestaan on eräs johtamisen kulmakiviä. Sitoutumisen kautta yksilö kiinnittyy siihen, mihin haluaa sitoutua. Ryhmätason prosessien tuntemus on tärkeää, koska pääosa suorittavasta työstä tehdään työryhmissä tai tiimeissä. Johtajalla tulisi olla tuntuma siihen, missä kehitysvaiheessa ryhmä on, mitkä tekijät vaikuttavat tuossa vaiheessa sekä millaiset ovat ryhmän normit ja roolit ja ryhmän henki 8

9 Viestinnän yleiset lainalaisuudet vaikuttavat myös johtamisviestintään Viestien tulkinta on tärkeää. Sanoman muotoilu kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla on minkä tahansa onnistuneen viestinnän perusedellytys. Eri kanavien kyky välittää erilaisia viestejä eroaa. Management-näkökulma viestintään Management-näkökulma korostaa, että viestintä on järjestelmä, joka koostuu eri kanavista ja niihin kytkeytyvistä säännöistä ja menettelytavoista. Johtaja on työyhteisön viestintäjärjestelmän osa. Johtamisviestintä suuntaa toimintaa. Jokainen esimies on tässä tärkeässä roolissa. Toiminnan suuntaamisessa on aina kyse muutoksesta. Viestinnän avulla voidaan pyrkiä muuttamaan tietoja, asenteita, yksilön ja ryhmän käyttäytymistä ja jopa yksilön arvoja ja organisaatiokulttuuria. Mitä vaikeammasta muutoksesta on kyse, sitä pitempi aika ja sitä järeämpiä viestinnän keinoja tarvitaan. Management-näkökulma korostaa myös luotaamisen merkitystä 9

10 Leadership-näkökulma viestintään Leadership-näkökulmassa korostuvat kyvyt johdattaa ihmisiä Kyse on pikemminkin tilannejohtamisesta: Miten viestinnän avulla saan ihmiset motivoituneiksi ja sitoutuneiksi? Miten kirvoitan luovuutta ja piiloista tietotaitoa? Miten viestin ikävistä asioista? Johtamisviestinnän huoneentaulu 1. Viestintä ei ole vain tietojen siirtoa, se on myös merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa sekä kulttuurisen yhteisyyden luomista! 2. Viestintä on vuorovaikutusta ja siten hyvin tilanneherkkää! 3. Viesti kiinnostavasti ja ymmärrettävästi! 4. Hallitse vaikuttamisen muodot! 5. Kiinnitä erityistä huomiota työyhteisön vision, mission ja strategian viestimiseen! 6. Delegoi tehokkaasti, sekä yksilöille että ryhmälle! 7. Koordinoi taiten! 8. Kiinnitä erityistä huomiota motivoivaan ja sitoutumista synnyttävään viestintään! 9. Kirvoita ryhmässäsi piilevä luovuus ja synergia! 10. Muutostilanne vaatii jatkuvaa muutosviestintää! 10