Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara

Transkriptio

1 Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara

2 Palvelujen tuottamisen näkökulma professiot julkinen valta markkinat

3 Taustalla huomioita tutkimushankkeen lähtökohdista Public engagement for Horizon FP7-hanke, jossa tutkitaan uusia tapoja aktivoida sidosryhmiä ja kansalaisia tutkimusohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa Tuottaa tietoa uusista kansainvälisistä osallistumismenetelmistä, luomalla käsitteellisen mallin osallistumismenetelmien roolista tutkimustoiminnan eri vaiheissa pilotoimalla innovatiivisimpia osallistumisprosesseja EU:n komission tunnistamiin suuriin haasteisiin liittyvien tutkimusohjelmien yhteydessä

4 Mistä osallistuvan budjetoinnin harrastajaarkeologit ja lintubongarit?

5 Perusteltuja ja erilaisiin johtopäätöksiin päätyviä näkökulmia palveluihin on aivan oleellista tarkastellaanko prosessia vai lopputulosta, johtopäätökset demokratiasta ja sen tilasta voivat olla erilaisia näkökulmasta riippuen demokratian toteuttavat rakenteet ja muodolliset pelisäännöt ovat teemoja, joista voidaan päättää (muodollinen ja toiminnallinen demokratia) kuntien toiminta vahvistuu markkinoiden ja verkostojen suunnassa, jolloin perinteinen itseisarvoinen demokratia hakee uusia toiminnallisia muotoja

6 Demokratian kaksi suuntaa itseisarvoinen ja toiminnallinen demokratia täydentävät toisiaan asiakkaiden, kuntalaisten ja osallisten huomioiminen laajasti ja erilaisin muodoin lähidemokratian laajentaminen: mutta onko tavoitteena esimerkiksi johtokunta vai asiakasraati? kansalaisten vaikutuskanavien varmistaminen edustuksellisen päätöksenteon täydentäjänä aloitteellisuuden ja tyytymättömyyden joustava kanavoiminen luottamushenkilöiden toimintaedellytysten ja päätöksentekoa tukevan dialogin vahvistaminen

7 Itseisarvoinen ja toiminnallinen demokratia demokratia toimintana demokratia itseisarvona 7

8 Analyysin deliberatiivinen lähtökohta Keskusteluun, väittelyyn ja dialogiin perustuva deliberatiivinen lähtökohta vahvistaa päätöksentekijöiden ymmärtämystä kunnallisten rakenteiden ja niiden kompleksisen ympäristön ja toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta (Morton 2010; Bächtiger & Hangartner 2010). Deliberatiivisen demokratian lähtökohtana on sitouttaa yhteisöä avoimen ja tietoon perustuvan keskustelun avulla tavoitteena Yhteisöllisen toimintatavan elvyttäminen Avoimen keskustelun mahdollistaminen Poliittisen tahdon edistäminen väistämättä vaikeasti käsiteltäviä ongelmia (Weeks)

9 Kiinnittyminen vahvaan ja heikkoon toimintakulttuuriin Heikoissa järjestelmissä palvelujen suunnittelussa painottuu rahoitusvälineiden näkökulma (johtuu vastikkeellisten jaetun riskin palvelujen vähäisestä määrästä) ohjelmien ja realististen vaikuttavuuskulmien näkökulma vaikeammin saavutettavissa Prosessi politiikan ja hallinnon auktoriteetit Vahvoissa järjestelmissä instituutioiden merkitys on selkeä, kiinnittymisen mahdollistavat laatujärjestelmät ja jatkuva arviointi Poliittinen ja hallinnollinen johtajuus on jakautunutta

10 Professioiden muutokset Taustalla tiedon merkityksen kasvu, työmarkkinoiden muutokset sekä kansainvälistyminen ja globalisaatio Professioiden merkitystä korostavia tekijöitä: tieto, analyyttinen ajattelu, asiantuntijuuteen perustuva arvostus sekä kyky muutoksiin toimintaympäristössä ja organisaatiossa Paradoksi: Innovaatiot kehittyvät suurissa organisaatioissa, mutta tietointensiivisille työmarkkinoille tulevien mahdollisuudet ovat usein paremmat pienissä organisaatioissa Allen & Velden 2011 Aarrevaara

11 Kompleksinen tulkinta Adaptaatio organisaation kykynä sopeutua ulkoisen ympäristön tuottamiin muutostarpeisiin complex adaptive systems theory (da Zilva 2010) da Zilva, D. (2010). Academic Units in a Complex, Changing World Adaptation and Resistance. Springer. Tulkinnassa korostuu mukautumisen ja vastarinnan samanaikaisuus: perinteiset työnjaon ja johtamisen oletukset eivät toimi Tässä näkökulmassa työ avautuu dynaamisina prosesseina, jotka tuottavat ennustamattomia mutta perusteltuja tuloksia ja vaikutuksia Aarrevaara

12 muutoksissa työnjako näyttää nousevan keskeiseksi kysymykseksi jokaisella on oikeus perustehtävään, se määrittää voimakkaasti työnteon mallia korkeakouluissa tätä lähtökohtaa ei muuta tiedon ja järjestelmien yhteiskäyttö (koordinointi) pitkistä palveluketjuista johtuen henkilöstövoimavarat tulisi ohjata toimimaan samaan suuntaan (synergia) tarkastelussa voivat olla työprosessit, samantyyppisten työtehtävien kokoaminen tiimeihin, työnkuvien liittäminen laajempiiin ohjelmiin tai instituutiotason strategiaan

13 Osallistuvassa budjetoinnissa Osallistuva budjetointi viittaa laajaan sitoutumiseen, jolla päätöksentekoa täydennetään osallistumisen menetelmillä. Tällöin osallistuminen voi tarkoittaa esim. päätöksenteon delegointia, priorisointia tai tehtyjen päätösten arviointia. Osallistuvan demokratian tyypilliset ongelmat: Leikkausten toteuttaminen Epävakaa sitoutuminen tehtyihin päätöksiin Epäoikeudenmukaisuuden kokeminen Ks. Sillanpäå

14 Mikä estää sitoutumista? Nuoremmat ikäkohortit haluavat monipuolisia ja meritoivia tehtäviä, asettavat oman kehittymisensä organisaation kehittymisen edelle Vanhemmilla ikäkohorteilla taas on mielessään lupaus jo menneestä, pitkästä ja kapeasta leivästä Johtamisen tehtävä odotusten ja mahdollisuuksien välissä on suurissa yksiköissä oma ammattinsa

15 Johtopäätöksiä Jos palvelujen tuotamisen näkökulma siirtyy sisäisestä tehokkuudesta vaikuttavuuteen, on osallistuvilla menetelmillä nykyistä keskeisempi merkitys Palvelujen näkökulma voi siirtyä koordinoinnista synergiaan Tähän ohjaa myös heikkenevä kollegiaalinen toimintatapa Keskeistä on löytää ratkaisut epävakaan sitoutumisen ongelmaan Osallistuvat menetelmät antavat tilaa ennustamattomille mutta perustelluille tuloksille ja vaikutuksille