Uusi-Kurkelan rantaasemakaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Uusi-Kurkelan rantaasemakaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22840

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (20) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Uusi-Kurkelan ranta-asemakaava koskee Jyväskylän kaupungin 86. kaupunginosassa (Korpilahti) sijaitsevaa tilaa 179-430-25-14 (Uusi-Kurkela). Kaavalla muodostuu kortteli 1 ja siihen liittyvä maa- ja metsätalousalue. Kaavan laatijana on FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ranta-asemakaava on tullut vireille Keskisuomalaisen kuulutuksella 29.4.2014. tunnus: Rn86:006 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 3 km Korpilahden keskustasta kaakkoon (kuva kannessa). Suunnittelualueen pinta-ala on 2,6 ha ja siihen kuuluu n. 680 m Päijänteen Kirkkoselän rantaviivaa. 1.2 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa osoitettujen kolmen rakennuspaikan siirtäminen ranta-asemakaavassa tarkoituksenmukaisemmille paikoille. Kaksi rakennuspaikkaa siirtyy mantereella ja kolmas siirretään saaresta mantereelle. Yleiskaavan rakennuspaikat osoitetaan ranta-asemakaavassa muuhun käyttöön. 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan tarkoitus... 1 1.3 Selostuksen sisällysluettelo... 1 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 3 2 Tiivistelmä... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Ranta-asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Maakuntakaava... 10 3.2.2 Yleiskaava... 12

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (20) 3.2.3 Vireillä oleva Jyväskylän yleiskaava... 12 3.2.4 Voimassa asemakaava... 13 3.2.5 Rakennusjärjestys... 13 3.2.6 Pohjakartta... 13 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.3.1 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 4.6 Kaavaehdotukseen valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset... 15 4.6.1 Rakennusten etäisyys rantaviivasta... 15 4.6.2 Pukkisaaren rakennuspaikan siirrättäminen mantereelle... 16 5 Asemakaavan kuvaus... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Emätilaselvitys... 16 5.2 Kaavan vaikutukset... 18 5.2.1 Yhdyskuntarakenne... 18 5.2.2 Rakennettuun ympäristö... 18 5.2.3 Luonto... 18 5.2.4 Maisema... 19 5.2.5 Liikenne ja tekninen huolto... 19 5.2.6 Talous... 19 5.2.7 Terveys ja turvallisuus... 19 5.2.8 Eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä... 19 5.2.9 Sosiaalisiin olot ja kulttuuri... 19 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 19 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 19 5.5 Nimistö... 19 6 Asemakaavan toteutus... 20 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 6.3 Toteutuksen seuranta... 20

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (20) 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Kaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.4.2014 Seurantalomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Ranta-asemakaava Viranomaisneuvottelun 29.4.2014 muistio Maakuntakaavan apukartta; Juurikkajärven suojelualueen rajaus Jyväskylän yleiskaavaehdotus liitteineen 09.04.2014 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 29.04.2014 vireille tulon kuulutus ja OAS 28.08.2014 kaavaluonnos 24.10.2014 21.11.2014 kaavaluonnos nähtävillä 18.03.2015 kaavaehdotus Ranta-asemakaavalla osoitetaan kolme lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousaluetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaava toteutuu maanomistajan aikataulun mukaisesti. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue koostuu mantereen osasta sekä Pukkisaaresta. Suunnittelualueen mantereen puoleisella osalla on yksi rakennettu kiinteistö ja 200 m Päijänteen Kirkkoselän rantaviivaa. Alue on puoliksi peltoa ja alavaa rantavyöhykettä. Alueen pohjoisosassa on pienehkö kukkula. Alueen läpi kulkenut vanha kyläkunnan tiekunnan tie on 70 luvun lopulla siirretty metsän reunaan. Tie on enää tilan käytössä, salmen yli johtava silta on lahonnut käyttökelvottomaksi eikä ole enää liikennöitävissä. Myös vastarannalla sillan kohdalta on tie kynnetty pois. Alueella ei ole enää läpikulkumahdollisuutta. Pukkisaari on alava ja runsaspuustoinen, 0,5 ha kokoinen saari Päijänteessä. Etäisyys mantereelle on 200 m. Rantaviivan pituus on 480 m. Suunnittelualueen luonnonympäristö mantereella on vahvasti ihmistoiminnan muokkaamaa. Alueen luonteeseen vaikuttaa sekä historia vanhana maatalousympäristönä että nykyiset hoitotavat. Ranta-alue on istutettua koivikkoa, jonka pohjakerros on pääosin hoidettua ja avointa. Paikoin puustossa kasvaa myös mäntyjä. Puuston rakenteen johdosta alue ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Suunnittelualueelle ei nykyisellään sijoitu merkittäviä luontoarvoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (20) Ortoilmakuvassa näkyy viljelykäytössä oleva pelto samoin kuin puustorakenne ja hettojen sijainti, eli vesijättöjen ja lintujen suosimien pesimä- ja levähdysympäristöjen sijainti. Linnustoalueita ovat veden vaivaamat alueet. Linnustollisesti tärkeät alueet eivät sijoitu itse suunnittelualueella, eivätkä suunnittelualueen muutokset olennaisesti muuta näiden alueiden nykytilaa. Linnuston suosimia alueita on sekä Päijänteen puolisella rannalla että Juurikkajärvessä suunnittelualueen länsipuolella. Kuva 1: Maanmittauslaitoksen ortoilmakuva, suunnittelualue(et) on rajattu punaisella. Arto Sipinen 1 ja Heikki Sihvonen 2 olivat käyneet mantereen puoleisella suunnittelualueella 14.11.2013. Selostukseen on lainattu Sipisen valokuvia kyseiseltä käynniltä. FCG:n ympäristösuunnittelijoilla (FT biologi Marjo Pihlaja ja FM biologi Tuomo Pihlaja) on myös aiemmilta vuosilta kokemusta alueen ympäristöstä ja linnustosta. 1 Jyväskylän kaupunki, suunnitteluinsinööri 2 ympäristönsuojelusuunnittelija (luonnonsuojelu ja maasto- sekä vesiliikenneasiat), Jyväskylän kaupunki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (20) Kuva 2: Valokuvien indeksikartta Kuva 3: Indeksikartan kuvaussuunta 226 Kuva 4: Indeksikartan kuvaussuunta 235.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (20) Kuva 5: Indeksikartan kuvaussuunta 237. Maakuntakaavassa Juurikkajärvi ranta-alueineen on suojelualueena (S), jonka suojelutavoitteena ovat linnustoarvojen säilyttäminen. Maakuntakaavan merkintöjen pohjana oleva Juurikkajärven suojelualueen rajaus on esitetty Kuva 7. Rajaus ei yllä suunnittelualueelle. Keski-Suomen lintutieteellisen Yhdistyksen verkkosivuilla Juurikkajärveä kuvataan seuraavasti: Juurikkajärvi on pieni ja matala lampi aivan Päijänteen kupeessa. Muuttoaikoina paikan linnusto on monipuolinen ja katetusta lintutornista voi kiikaroida huonollakin säällä. Tornista näkee myös Päijänteen rantaan, missä on usein enemmän lintuja kuin itse järvellä. Vilkkainta aikaa on huhti-toukokuu, jolloin lammella levähtää paljon vesilintuja ja satunnaisemmin kahlaajia. Kesällä on hiljaisempaa. Juurikkajärven lintutorni on osa Haukankierrosta. Haukankierros on suosittu, 12 km pitkä maastoon keltaisin maalimerkein viitoitettu luontopolku. Reitin varrella on mm. Haukanvuori, jolta on näkymiä Päijänteelle 3. Kuva 6: Juurikkajärven lintutorni. Kuva: Tuomo Pihlaja Lajisto: Kevätmuuton aikaan vesilinnut ja kahlaajat. Kesällä peltolinnut ja yölaulajat. Harvinaisin paikalla tavattu lintu on ristisorsa. Juurikkajärvessä on 90 luvulle asti ollut satojen pesien naurulokkiyhdyskunta, joka on sittemmin hävinnyt luontaisesti. Yhdyskunta sijaitsi välittömästi suunnit- 3 http://www.ksly.net/index.php?sivu=393

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (20) telualueen länsipuolella. Nykyisellään järvellä pesii sorsalintuja ja vakituisesti pesivä laulujoutsen. Sorsalintujen lisäksi alueella pesii silkkiuikku ja nokikana. Kaavamuutokset eivät olennaisesti muuta Juurikkajärven nykytilaa. Suunnittelualueella on jo käytössä oleva rakennuspaikka, jolla tapahtuva toiminta ei ole häirinnyt alueen linnustoa. Kuva 7: Mantereen puolen osan maastonmuodostus esitetty 10 cm korkeuskäyrin. Kuvassa sinisellä näkyy maakuntakaavan merkintöjen pohjana oleva apukartan mukainen Juurikkajärven suojelualueen rajaus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (20) Kuva 8: Alueen topografia suhteessa laajempaan ympäristöön. Mantereen puolella Uusi-Kurkelan maiseman rajaavat Lahdenvuori, Pellonpään vuori, Haukkavuori, Paskomäki ja Sihverinvuori. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Peruskartalla (1963 1972) näkyy suunnittelualueella 50 luvulta asti paikalla ollut Uusi-Kurkela tilan rantasauna. Rannassa on sijainnut myös venetalas. Kuva 9: Peruskartta 1963-1972 2015 alueella on rantasauna, grillikatos ja Pukkisaaresta siirretty jalasmökki.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (20) Kuva 10: Indeksikartan kuvaussuunta 220 Kuva 11: Indeksikartan kuvaussuunta 243. Kuva 12: Indeksikartan kuvaussuunta 219. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei ole tarvetta lisätutkimuksille. Kunnallistekniikka Suunnittelualuetta sivuaa etelässä Hyrkkölän vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilinja (äskettäin kaivettu linja näkyy ortoilmakuvassa peltoalueella). Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä vahvistettu. Muinaisjäännökset 2005 on alueella tehty kattava muinaisjäännösinventointi. Korkeuskäyrien ja muiden alueen ominaisuuksien perusteella arvioidaan, että muinaisjäännösten

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (20) 3.1.4 Maanomistus selvittäminen ei ole enää tarpeen. Alue on kokonaisuudessaan maanomistajan tilaa Uusi-Kurkela. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Alueen vieressä on luontokohdemerkintä S (Juurikkajärvi ranta-alueineen. Suojelutavoitteena on linnustoarvojen säilyttäminen. Suojelutavoitteen toteutuskeinona voi olla ls-lain mukaisen suojelualueen perustaminen tai arvojen turvaaminen kuntakaavoituksella 4 ). Kuva 13: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Kaavassa ei ole osoitettu aluevarausta suunnittelualueelle. Vaihemaakuntakaava 2 Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla 4 Liitto / Reima Välivaara / sähköposti 8.4.2014

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (20) arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Alueen eteläpuolella on ge/1 merkintä. Kuva 14: Ote vaihemaakuntakaavasta 2 ja suunnittelualueen sijainti Vaihemaakuntakaava 3 Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kaavassa ei osoiteta suunnittelualueelle aluevarausta. Kuva 15: Ote vaihemaakuntakaavasta 3 ja suunnittelualueen sijainti Vaihemaakuntakaava 4 Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Suunnittelualuetta koskien ei ole merkintöjä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (20) 3.2.2 Yleiskaava Kuva 16: Ote vaihemaakuntakaava 4:stä ja suunnittelualueen sijainti Alueella on voimassa Korpilahden kunnan 17.1.1994 hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantayleiskaava, osat I ja II (osa-alue) 5. Rantaosayleiskaava on tullut voimaan 23.8.1996. Kuva 17: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kolme rakennuspaikkaa RA2 (kaksi mantereella ja yksi saaressa), suojelualuetta SL ja maa- ja metsätalousaluetta M. Yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee perusteltavaksi osayleiskaavaan merkittyjen rakennuspaikkojen siirtäminen esitetylle paikalle ja niiden vaikutus luontokohteeseen. 3.2.3 Vireillä oleva Jyväskylän yleiskaava 6 Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 4.9.2014 tarkistetussa muodossa kokouksessaan 10.11.2014. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on jätetty yhdeksän valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 2.3.2015 antamallaan välipäätöksellä kieltänyt 5 Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 6 http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaava

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (20) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan osittaisenkaan täytäntöönpanon, kunnes kaavasta tehdyt valitukset on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää. Yleiskaavaehdotuksessa Päijänteen rantayleiskaava jää voimaan nykyisellään. Jyväskylän yleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä: 3.2.4 Voimassa asemakaava 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.6 Pohjakartta Ekologinen viherverkkoselvitys ESSU-selvitys Isot tiehankkeet Kaupallinen palveluverkkoselvitys Kivat naapurit-selvitys MASSU-selvitys Mitoitusselvitys Maisema- ja viheralueselvitys Tilaa vaativa kauppa Vaikutusten arviointi Alueelle ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Niiltä osin kuin yleiskaavalla ei muuta määrätä, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on luettavissa mm. kaupungin www-sivuilta. Jyväskylän kaupunki on laatinut alueelle pohjakartan. Pohjakartan tasokoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK26. Y-koordinaatista on poistettu projektiokaistasta tuleva 26 000 000. Korkeusjärjestelmä on N2000. Pohjakartan hyväksyy kaupungingeodeetti Erja Saarivaara. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatimisen syynä on että voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa alueelle osoitetut kaksi rantarakennuspaikkaa sijaitsevat alavalla ja osin rakennuskelvottomalla alueella. Myös saareen osoitettu rakennuspaikka on rakennettavuudeltaan saaren alavuuden takia huono. Maanomistajat ovat lisäksi suunnitelleet kesäasunnon rakentamista vanhan sauna/kesänviettopaikan kohdalle, jolle voimassa olevassa yleiskaavassa ulottuu suojelualue (SL). Yleiskaavan suojelualue on ilmeisesti rajattu seutukaavassa olleen aluerajauksen perusteella. Seutukaava on kumoutunut maakuntakaavan myötä. Maakuntakaavassa suojelualuevaraus on korvattu kohdemerkinnällä. Maakuntakaavan kohdemerkintä ei kohdistu aiotuille rakennuspaikoille. Kaupunki ja ELY-keskus esittivät ranta-asemakaavan laatimista. Työn yhteydessä tarkistetaan luontoalueen nykyinen rajaustulkinta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laadinta on käynnistetty maanomistajan päätöksellä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (20) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavaan liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite) mukaisesti. Suunnittelukohteella ei ole kuivalla maalla rajanaapureita, se sisältyy yhden kiinteistön sisälle. Suunnittelualuetta kiertävä vesialue kuuluu valtiolle (Metsähallitus 7 ), jota kuullaan maanomistajana. Rannalla on myös vesijättöä, josta on tehty vesijätön ja rantaruohikoiden jako (Hyrkkölän jakokunta). Juurikkajärvessä on monta maan(veden)omistajaa. 4.3.1 Viranomaisyhteistyö ELY-keskus on todennut ranta-asemakaavan laatimisen tarpeen ennen vireille tuloa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.4.2014. Asianosaisille viranomaisille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskeva palaute on saatu. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Siirtää rantayleiskaavan rakennuspaikat ranta-asemakaavassa paremmille paikoille. Voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat osoitetaan rantaasemakaavassa muuhun käyttöön. Juurikkajärven linnustoarvojen säilymisen tarkistaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ranta-asemakaavan laatimisen vaihtoehtona on rakennusten sijoittaminen voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikat ovat sekä alavia että pehmeitä ja siten huonosti rakentamiseen soveltuvia. Rakennuspaikkojen siirtovaihtoehdoista on kysytty neuvoa kaupungilta ja ELYkeskukselta, jotka ovat suositelleet asian ratkaisemista ranta-asemakaavan laatimisella. Hankkeen mitoituksen, suunnittelualueen koon ja maastonmuotojen johdosta rakennuspaikkojen sijoitukselle ei ole muita mielekkäitä vaihtoehtoja kuin esitetty. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaava oli luonnoksena nähtävillä 24.10.2014 21.11.2014 ja siitä pyydettiin lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Lausuntoja annettiin neljä kappaletta; Keski-Suomen museo Museolla ei ollut huomauttamista Uusi-Kurkelan ranta-asemakaavan muutosluonnokseen rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Keski-Suomen ELY-keskus ELY-keskuksella ei ollut huomautettavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. 7 Usein Seppo Manninen / Luontopalvelut

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (20) Metsähallitus Kaavoitettava alue rajoittuu Metsähallituksen hallinnassa olevaan vesialueeseen mutta kaavoitettavalla alueella ei sijaitse Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita. Metsähallituksella ei ollut huomautettavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Keski-Suomen Liitto Liiton mielestä Juurikkajärven suojelutavoite on otettu huomioon UusiKurkelan kaavaluonnoksessa, eikä liitolla ole asemakaavaluonnokseen maakuntakaavoituksesta johtuvaa huomautettavaa. Lausuntojen johdosta ranta-asemakaavaluonnokseen ei kohdistunut muutostarpeita. 4.6 Kaavaehdotukseen valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset 4.6.1 Rakennusten etäisyys rantaviivasta Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen todettiin, että kaavaluonnoksessa olleilla rakentamisen etäisyyttä rannasta säätävillä asetuksilla rakentaminen ohjautuisi liikaa tonttien takareunaan ja pois maaston korkeimmalta kohdalta. Samalla rakennukset sijoittuisivat lähemmäksi Juurikkajärven luonnonsuojelualuetta. Rakentamisen etäisyyttä koskeva määräys muutettiin muotoon Muun kuin alle 25 kem² suuruisen saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä ja alimman sokkelikorkeuden vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,7 m keskiveden korkeudesta. Määräys myötäilee voimassa olevan rantaosayleiskaavan määräystä. Koska ylävesirajaa ei ole tiedossa (2015) tulee noudatettavaksi alimman lattiatason osalta vähimmäiskorkeuserovaatimus +1,7 m keskivedenkorkeudesta. Keskivesi Päijänteen pohjoisosassa on SYKE:n sivuston mukaan 78,15 m NNjärjestelmässä. NN:ään tulee lisätä 0,54 m koron muuntamiseksi N2000 järjestelmään. Lattiatason tulee siten olla 78,15+0,54+1,7 = 80,39 m N2000. Kuva 18: Päijänteen vedenkorkeuskäyrä 7.1.2015 (SYKE)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (20) Tontilla 2 maanpinnan korkeusasema 20 m:n etäisyydellä rantaviivasta on n. 79,5 m. Rakennuksen lattiatasoa tulee siten nostaa n. 90 cm maanpinnasta. 4.6.2 Pukkisaaren rakennuspaikan siirrättäminen mantereelle Kaavaluonnoksen mukaisella ratkaisulla yleiskaavan rakennuspaikat siirtyvät Uusi-Kurkelan tilan 50-luvulta asti olleen rantasaunan paikalle. Uusi-Kurkelan tilan rantasaunalle pyrittiin osoittamaan korvaava ohjeellinen paikka tilan kohdalle rantaan, kaavan maa- ja metsätalousalueelle M. Samalla M alueen merkinnän selityksestä olisi poistettu kielto alueelle rakentamisesta. Tilan rantarakentamisoikeuden tulkittiin kuitenkin tällä ratkaisulla ylittyvän. Siksi päätettiin ottaa Pukkisaari mukaan ranta-asemakaavaan ja siirtää siellä yleiskaavassa sijaitseva lomarakennusoikeus mantereelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Emätilaselvitys Ranta-asemakaavalla osoitetaan kolme RA tonttia. Rantaosayleiskaavassa olleiden rakennuspaikkojen kohta sekä saari kokonaisuudessaan osoitetaan maaja metsätalousalueeksi M. RA tonttien rantavyöhyke määrätään istutettavaksi / säilytettäväksi. Kaavan pinta-ala on 25 553 m² = 2,6 ha. Kaavassa on 3 RA tonttia, joiden pinta-alat ovat 3 788 m², 2 790 m² ja 2 279 m². Rakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaan enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 kem². Rakennusoikeudet ovat näin määräten tonteilla 250 kem², 223 kem² ja 182, yhteensä 656 kem². M alueen pinta-ala on 16 696 m². Koko kaava-alueen aluetehokkuus on 0,03. Korttelialueen tehokkuus on 0,07. Rantarakentamisen tasapuolisuus on selvitetty rantaosayleiskaavoituksen yhteydessä emätila (aik.kantatila) - selvityksellä. Kuva 19: Ote Päijänteen RYK:n emätilaselvityksestä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (20) Kuva 20: RYK:n mitoitusperiaatteet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (20) Kuva 21: Uusi-Kurkela -tilan palstat ja määräalat kartalla 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Yhdyskuntarakenne Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta jo aiemmin maakunta- ja yleiskaavatasolla ratkaistuun yhdyskuntarakenteeseen koska mitoitus pysyy samana. 5.2.2 Rakennettuun ympäristö 5.2.3 Luonto Rakennettu ympäristö alueella kolminkertaistuu toteutumisen myötä. Kaavan toteutumisen myötä kaadetaan jonkun verran puustoa rakennusten kohdalta. Koska kyseessä on lomarakentaminen ja viihtyvyyteen halutaan panostaa, pyritään todennäköisesti luontoa mahdollisimman paljon säästävään rakennustapaan. Suojelualuerajauksen reunaan sijoittuu nykyiselläänkin ihmistoimintaa (viljelyssä oleva pelto ja vanha rakennuskanta). Todennäköisesti vesilinnustoon kohdistuvat ihmisen aiheuttamat häiriövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyisestä. Rakennusvaiheessa rakentamismelu voi jossain määrin karkottaa väli-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (20) 5.2.4 Maisema aikaisesti alueella levähtävää tai pesivää linnustoa. Vaikutus on ohimenevä. Rantavyöhyke säilyy puustoisena, mikä vähentää vaikutusta järvimaisemaan päin. Rakennukset sijoittuvat pellon ja puuston rajalle ja ovat mittasuhteiltaan hillityt. Maisema ei muutu merkittävästi. 5.2.5 Liikenne ja tekninen huolto 5.2.6 Talous Alueen läpi peruskartassa kulkeva vanha kyläkunnan tiekunnan tie on 70 luvun lopulla siirretty metsän reunaan. Tie on enää tilan käytössä, salmen yli johtava silta on lahonnut käyttökelvottomaksi eikä ole enää liikennöitävissä. Myös vastarannalla sillan kohdalta on tie kynnetty pois. Ranta-asemakaavan toteutumisen vaikutus liikennemäärään on vähäinen, n. 3 ajoneuvon verran kasvattava. Uusia liikenneväyliä ei ole tarpeen rakentaa. Alueen läheisyyteen ulottuu äskettäin rakennettu vesihuoltolinja (näkyy ilmakuvassa pellolla). Kun vesiosuuskunnan toiminta-alue hyväksytään ja jos rakennukset kuuluvat sen piiriin, on toiminta-alueella oleva kiinteistö liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Liittyminen on tarpeellista paitsi ympäristön niin myös vesihuoltolaitoksen toimintaedellytysten takia. Vesihuoltolainsäädäntö tulee noudatettavaksi, vaikkei siitä olisi erikseen mainintaa kaavamääräyksissä. Tarvittaessa rakennukset ovat suhteellisen helposti liitettävissä vesihuoltoverkkoon. Ranta-asemakaavan toteutuminen tukee lähialueen taloutta erityisesti rakentamisen edellyttämien investointien kautta. 5.2.7 Terveys ja turvallisuus Ei merkittävää vaikutusta. Lisääntyneen asutuksen myötä alue voidaan kokea hieman turvallisempana. 5.2.8 Eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä Ei merkittävää vaikutusta. 5.2.9 Sosiaalisiin olot ja kulttuuri Ei merkittävää vaikutusta. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole häiriötekijöitä eikä ranta-asemakaava luo merkittävää häiriötekijää ympäristölle. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset ovat pääosin ympäristöministeriön aihetta käsittelevän oppaan mukaiset. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä. Alueelle ei sijoitu uusia katuja, nimettyjä puistoja tai muita alueita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (20) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen toteutumista ohjaavat kaavamerkinnät ja määräykset. Niiltä osin kuin niissä ei muuta määrätä, noudatetaan kaupungin rakennusjärjestystä, maankäyttö- ja rakennuslakia sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentumisen ajankohta on maanomistajan päätettävissä. Kaavamääräyksen mukaisesti alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,7 m keskiveden korkeudesta. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Päijänteen rannalla on yleensä +80,94 (N2000). 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen toteutumista ranta-asemakaavan mukaisesti valvoo ja ohjaa Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupamenettelyn kautta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Uusi-Kurkelan rantaasemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 P22840

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 1 (12) Sisältö 1 Suunnittelutehtävä ja tavoitteet... 2 1.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue... 2 1.2 Ranta-asemakaavan laatimisen tarve ja tavoitteet... 2 2 Lähtökohdat... 4 2.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.2 Kunnallistekniikka... 4 2.3 Juurikkajärvi... 4 2.4 Suunnittelutilanne... 5 3 Vuorovaikutusmenettelyt... 8 3.1 Osalliset... 8 3.2 Vireille tulo... 9 3.3 Tiedottaminen... 9 3.4 Luonnosvaihe... 9 3.5 Kaavaehdotus... 9 3.6 Hyväksyminen... 9 3.7 Viranomaisyhteistyö... 10 4 Selvitykset... 10 4.1 Tehdyt selvitykset... 10 4.2 Tehtävät selvitykset... 10 5 Vaikutusten arviointi... 10 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 10 5.2 Vaikutusten arviointimenetelmät... 10 5.3 Osallistuminen vaikutusten arviointiin... 11 6 Kaavaprosessin eteneminen... 11 6.1 Ohjelmointi ja aineiston hankinta marraskuu 2013 toukokuu 2014... 11 6.2 Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos kesäkuu 2014... 11 6.3 Asemakaavaehdotus elokuu 2014... 11 6.4 Hyväksymiskäsittely syyskuu 2014... 11 7 Lisätiedot... 12 7.1 Jyväskylän kaupunki... 12 7.2 Kaavaa laativa konsultti... 12 8 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 12 Uusi-Kurkela OAS 009.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 2 (12) Uusi-Kurkelan ranta-asemakaava 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue Uusi-Kurkelan ranta-asemakaavan laadinta on aloitettu maanomistajien päätöksellä marraskuussa 2013. Ranta-asemakaava koskee tilaa 179-430-25-14 (Uusi Kurkela). Suunnittelualueen pinta-ala on 1,3 ha ja se sijaitsee 3 km Korpilahden keskustasta kaakkoon. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti peruskartalla (MML 2013) Suunnitelman vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöjen lisäksi lähivastarannoille. 1.2 Ranta-asemakaavan laatimisen tarve ja tavoitteet Ranta-asemakaavan laatimisen syynä on alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan tarkentaminen. Rantayleiskaavassa alueelle osoitetut kaksi rantarakennuspaikkaa sijaitsevat alavalla ja osin rakennuskelvottomalla alueella. Maanomistajat ovat suunnitelleet kesäasunnon rakentamista vanhan sauna/kesänviettopaikan kohdalle, jolle voimassa olevassa yleiskaavassa ulottuu suojelualue (SL). Yleiskaavan suojelualue on ilmeisesti rajattu seutukaavassa olleen aluerajauksen perusteella. Seutukaava on kumoutunut maakuntakaavan myötä. Maakuntakaavassa suojelualuevaraus on korvattu kohdemerkinnällä (Kuva 6). Maakuntakaavan kohde- Uusi-Kurkela OAS 009.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 3 (12) merkintä ei kohdistu aiotuille rakennuspaikoille. Luontoalueen nykyistä rajaustulkintaa on tiedusteltu Keski-Suomen Liitolta. Oletettavaa on, että suojelutarve kohdistuu rantavyöhykkeelle, ranta-asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Kuva 2: Suunnittelualue peruskartalla (MML 2013) Jyväskylän kaupungin kaavoittaja ja Keski-Suomen ELY-keskuksen viranomainen ovat todenneet, että asian ratkaiseminen vaatii ranta-asemakaavan laatimisen. Maanomistajien tavoitteena on siirtää rantayleiskaavan rakennuspaikat seuraavassa kuvassa esitettyihin kohtiin: Kuva 3: Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta ja kohdat, joihin rakennuspaikat on tavoitteena siirtää. Ranta-asemakaava-alue rajataan siten, että voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat osoitetaan muuhun käyttöön. Uusi-Kurkela OAS 009.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 4 (12) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on yksi rakennettu kiinteistö ja siihen sisältyy 200 m Päijänteen Kirkkoselän rantaviivaa. Alue on puoliksi peltoa ja alavaa rantavyöhykettä. Alueen pohjoisosassa on pienehkö kukkula. Alueen läpi kulkenut vanha kyläkunnan tiekunnan tie on 70 luvun lopulla siirretty metsän reunaan. Tie on enää tilan käytössä, salmen yli johtava silta on lahonnut käyttökelvottomaksi eikä ole enää liikennöitävissä. Myös vastarannalla sillan kohdalta on tie kynnetty pois. Alueella ei ole enää läpikulkumahdollisuutta. Kuva 4: Jyväskylän kaupungin ortoilmakuva, suunnittelualue on rajattu punaisella ja tavoitetontit (1 ja 2) merkitty. Ortokuvan eteläosa (kuvassa ruskeampi alue) on Maanmittauslaitoksen aineistoa. 2.2 Kunnallistekniikka 2.3 Juurikkajärvi Suunnittelualuetta sivuaa etelässä Hyrkkölän vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilinja (juuri kaivettu linja näkyy ortoilmakuvassa peltoalueella). Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä vahvistettu. Alueen lounaispuolella n. 150 m päässä (kts. Kuva 2) on Juurikkajärven lintutorni. Hyrkkölän Juurikkajärvi on pieni ja matala lampi aivan Päijänteen kupeessa. Muuttoaikoina paikan linnusto on monipuolinen ja katetusta lintutornista on hyvä kiikaroida huonollakin säällä. Tornista näkee myös Päijänteen rantaan, missä on usein enemmän lintuja kuin itse järvellä. Vilkkainta aikaa on huhti-toukokuu, jolloin lammella levähtää paljon vesilintuja ja satunnaisemmin kahlaajia. Kesällä on hiljaisempaa. Uusi-Kurkela OAS 009.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 5 (12) Juurikkajärven lintutorni on osa Haukankierrosta. Haukankierros on suosittu, 12 km pitkä maastoon keltaisin maalimerkein viitoitettu luontopolku. Reitin varrella on mm. Haukanvuori, jolta on upeita näkymiä Päijänteelle 1. Kuva 5: Juurikkajärven lintutorni. Kuva: Tuomo Pihlaja Lajisto: Kevätmuuton aikaan vesilinnut ja kahlaajat. Kesällä peltolinnut ja yölaulajat. Harvinaisin paikalla tavattu lintu on ristisorsa. 2.4 Suunnittelutilanne 2.4.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Alueen vieressä on luontokohdemerkintä S (Juurikkajärvi ranta-alueineen. Suojelutavoitteena on linnustoarvojen säilyttäminen. Suojelutavoitteen toteutuskeinona voi olla ls-lain mukaisen suojelualueen perustaminen tai arvojen turvaaminen kuntakaavoituksella 2 ). Kuva 6: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti. 1 http://www.ksly.net/index.php?sivu=393 2 Liitto / Reima Välivaara / sähköposti 8.4.2014 Uusi-Kurkela OAS 009.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 6 (12) Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. VMK1 Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Kaavassa ei ole osoitettu aluevarausta suunnittelualueelle. VMK2 Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Alueen eteläpuolella on ge/1 merkintä. Kuva 7: Ote vaihemaakuntakaavasta 2 ja suunnittelualueen sijainti VMK3 Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. VMK3 on maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä mutta ei vielä lainvoimainen. Kaavassa ei osoiteta suunnittelualueelle aluevarausta. Kuva 8: Ote vaihemaakuntakaavasta 3 ja suunnittelualueen sijainti Uusi-Kurkela OAS 009.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.8.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVI- OINTISUUNNITELMA 7 (12) VMK4 Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. VMK4 on maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä mutta ei vielä lainvoimainen. Suunnittelualuetta koskien ei ole merkintöjä. 2.4.2 Yleiskaava Kuva 9: Ote vaihemaakuntakaava 4:stä ja suunnittelualueen sijainti Alueella on voimassa Korpilahden kunnan 17.1.1994 hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantayleiskaava, osat I ja II (osa-alue)3. Rantaosayleiskaava on tullut voimaan 23.8.1996. Kuva 10: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa RA2 ja suojelualuetta SL. 3 Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Uusi-Kurkela OAS 009.docx