Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA Opettajan opas HANNU LAMPI To Care, To Dare, To Share Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa-projekti 2012
Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN 5 3. MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN 7 4. OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA 9 5. MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE 10 6. LOPUKSI 11 LÄHTEET 12
1 Johdanto Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n mukaan opiskelijat kokevat terveytensä yleisesti hyväksi. Yliopistoopiskelijoista hieman suurempi osa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista pitää terveyttään hyvänä. Kuitenkin psyykkisiä vaikeuksia on 27 %:lla opiskelijoista. Eniten psyykkisiä ongelmia on ammattikorkeakoulun humanististen, kasvatus- ja kulttuurialan opiskelijoilla (naiset 39 %, miehet 34 %). Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuvan ylirasituksen kokeminen (39 %), itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi (30 %), tehtäviin keskittyminen (26 %) sekä valvominen huolien takia (25 %). Noin viidennes korkeakouluopiskelijoista kokee mielialansa, tulevaisuutensa suunnittelemisen, voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Noin 35 % korkeakouluopiskelijoista kokee kiusaamista opiskeluaikanaan. Tämän oppaan mielenkiinnon kohteena on opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja hänen pedagoginen tukeminen. Opiskelijan masennusta (depressiota) luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Tilalle on ominaista, että se häiritsee päivittäistä elämää ja ihmissuhteita. Masennus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn lamaantumista. Sosiaalinen tukiverkosto ja hyvät ihmissuhteet vähentävät opiskelijoiden masennusriskiä. Masentuneisuutta opiskelijat voivat ehkäistä huolehtimalla fyysisestä hyvinvoinnistaan, riittävästä levosta sekä välttämällä pitkäkestoista voimakasta stressiä. Alkoholin käyttöä ei suositella stressin hallintaan, koska se saattaa aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tämän opettajan oppaan tarkoituksena on tarjota ammattikorkeakoulun opettajille työväline opiskelijan masentuneisuuden tunnistamiseksi ja hänen pedagogiseksi tukemiseksi. 4
2 OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Masennus vaikuttaa usein opiskeluun ja opiskelijan elämään laajemminkin. Monesti masentuneen opiskelijan keskittymisvaikeudet ovat niin vaikeita, että oppiminen ja opiskelu vaativat merkittäviä ponnisteluja. Nukkumisen vaikeudet ovat usein yhteydessä masennukseen. Unihäiriöt, painajaisunet, lepoa antamaton uni ja riittävästä unen määrästä huolimatta ilmenevä väsymys voivat olla vakavan masennuksen oireita. Usein opiskelija kohtaa tilanteita, jotka aiheuttavat masentuneisuutta. Esimerkiksi muutto opiskelupaikkakunnalle, yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja koti-ikävä altistavat masentuneisuudelle. Odotettua heikompi opiskelumenestys voi vavisuttaa opiskelijan itsetuntoa ja siten synnyttää masentuneisuutta. Masentuneisuutta saavat aikaan myös opiskelupaineet, liian korkealle asetetut tavoitteet ja täydellisyyteen pyrkiminen. Opiskelijoilla on erilainen alttius masentua. Erityisen altis masentumaan on opiskelija, joka tarvitsee toisilta paljon tukea itsetunnolleen. Kun hän kohtaa menetyksiä, hän saattaa lamaantua. Monesti hänen on vaikea käsitellä asioitaan tunteiden tasolla ja ajattelun avulla. Usein opiskelija kokee elämänsä vaikeudet niin ylivoimaisina ja haasteellisina, että hän ei jaksa tehdä juuri muuta kuin vetäytyä ja suojautua. reagoimaan psyykkisillä oireilla. Koulukiusatuilla opiskelijoilla ilmenee usein masennusoireita. Opiskelijan masennuksen voi laukaista esimerkiksi itsetuntoon ja turvallisuuteen kohdistuva uhka kuten esimerkiksi nöyryytys ihmissuhteissa, sairastuminen tai oppimistehtäviin kohdistuva kohtuuttomaksi koettu kritiikki. Masennuksen tunnistaminen on monesti haasteellista. Tähdellistä on, että opettaja tunnistaa opiskelijan vakavan masennuksen merkit. Aina opiskelijat eivät tunnista olevansa masentuneita. He voivat arvioida uupumuksen, saamattomuuden ja unihäiriöiden johtuvan esimerkiksi fyysisestä sairaudesta tai laiskuudesta. Useasti masennus tulee ilmi vasta, kun se on kehittynyt niin vakavaksi ongelmaksi, että se haittaa merkittävästi opiskelijan toimintakykyä. Erityisesti nuorilla opiskelijoilla masennus saattaa ilmetä ärtyisyytenä ja taipumuksena suuttua näennäisesti merkityksettömistä asioista. Masentunut opiskelija saattaa toisaalta pyrkiä viimeiseen asti pitämään kiinni opinnoistaan ja sinnitellä väkisin niiden etenemiseksi. Näin vakavastikin masentunut opiskelija saattaa vaikuttaa toimintakykyiseltä. Kysyttäessä saattaa korostua puhe pakolla opiskelusta tai mustavalkoinen joko-tai -asenne. Opiskelijaryhmässä syrjään jääminen, vetäytyminen opiskelijatovereista, passivoituminen ja eristäytyminen ovat vakavia merkkejä. Ne voivat osoittaa opiskelijan masentuneisuutta, saattavat altistaa ja ylläpitää masentuneisuutta tai jopa syventävät sitä. Huolestuttavaa on, että opiskelijan masentuneisuuteen kiinnitetään usein vähemmän huomiota kuin muita häiritsevään ja levottomaan käyttäytymiseen. Opiskelijatovereiden syrjimäksi tai kiusaamaksi joutunut on altis 5
Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja niitä saattaa olla vaikea tunnistaa. Oireet, jotka toisilla opiskelijoilla viittaavat masennukseen, saattavat toisilla opiskelijoilla olla normaalia käytöstä. Masennus tunnistetaan pääoireiden ja muiden oireiden perusteella: pääoireet masentunut mieliala kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää kyvyttömyys nauttia elämästä voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen Opettajan on tärkeää tiedostaa, että opiskelijan masennuksen taustalla saattaa olla opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Varsinkin vaikeassa masennuksessa opiskelijan toimintakyky alenee usein merkittävästi. Oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat voivat ilmetä myös psyykkisinä oireina. Kansainväliset ja kansainvälisessä vaihdossa olevat opiskelijat saattavat altistua masennukselle. Kohdemaan kielen osaaminen ja sosiaalinen tuki suojaavat heitä masennukselta. Tämä perustuu siihen, että kielen osaaminen edistää ihmissuhteiden syntymistä valtaväestön sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden kesken. Myös kulttuurierot ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen voivat olla haasteellisia kokemuksia, jotka altistavat masennukselle. Muut oireet keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset unihäiriöt huonontunut ruokahalu. 6
3 MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN Opiskelijatovereiden ja opettajien tuki suojaa opiskelijoita masennukselta. Tämän vuoksi opettajalta edellytetään masentuneen opiskelijan opettamiseen ja ohjaamiseen liittyvää pedagogista osaamista. Opettajan luonteva, realistinen ja kannustava suhtautuminen tukee usein masentunutta opiskelijaa oppimisessa. Huomion arvoista on se, että opettaja osaa ohjata huolestuneisuutta aiheuttavat opiskelijat opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden vastaanotolle. Masentuneen opiskelijan pedagoginen tukeminen edellyttää opettajalta masennuksen ilmiön ymmärtämistä: Masentuneen opiskelijan ymmärtäminen on mahdollista, kun opiskelija ja opettaja ovat vuorovaikutussuhteessa. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen masentuneen kanssa on tärkeää myös siksi, että masentunut ei aina tunnista tilaansa tai ei muusta syystä halua, uskalla tai kehtaa pyytää apua opiskelun ongelmissa. Vähäinen toiminta on yhteydessä matalaan mielialaan. Kuitenkin toiminta lievittää usein masentuneisuutta. Masentuneelle opiskelijalle ryhtyminen on vaikeaa. Matala mieliala on yhteydessä käsitykseen, että oppiminen on vaikeaa. Keskivaikeaa masennusta kokeva tai siitä toipuva opiskelija hyötyy usein tentin sijasta muusta suorituksesta, joka voi olla esimerkiksi esseen kirjoittaminen. Opettajan paneutuminen opiskelijan pedagogiseen tukemiseen: Tietoinen ja tavoitteellinen pyrkimys hyvään vuorovaikutussuhteeseen opiskelijan kanssa. Paneutuminen kuuntelemiseen ja läsnä olemiseen sekä opiskelijalle riittävän ajan varaaminen. Opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen arvostaminen, koska opiskelijan ymmärtämiseen ja kommunikaatioon pyrkivä vuorovaikutus on jo sinänsä tukevaa. Opettajan merkitys vuorovaikutussuhteen synnyssä on merkittävä. Tukevaa on esimerkiksi runsas ja realistinen positiivinen palaute. Perustehtävässä pysyminen. Opetuksen suunnitteleminen yhdessä opiskelijan kanssa hänen vahvuuksien ja edellytysten mukaisesti. Opiskelijan tavoitteiden, osaamisen, innostuksen, vahvuuksien ja osallisuuden tukeminen. Opiskelijalta ei aina odoteta täydellisiä tai edes hyviä opintosuorituksia. Opiskelijalta ei odoteta sellaista, mikä ei ole mahdollista. Oppimistilanteelle turvallisten ja johdonmukaisten rajojen luominen. 7
Huomion kiinnittäminen opiskelijoiden hyvinvointia tukevaan oppimisympäristöön: Työ- ja opiskeluyhteisössä masentuneen opiskelijan pedagogisen tukemisen pohtiminen: luottamuksellinen, avoin, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen opiskelijoiden rohkaiseminen, tukeminen ja kannustaminen läsnä oleminen, kuunteleminen ja tukeminen opetuksen ja ohjauksen selkeys ja ennakoitavuus positiivinen, rakentava ja realistinen palaute osaamisen korostaminen opiskelijan ja opettajan yhteistyö opiskelijatoverin tukemiseen kannustaminen, kaveria-ei-jätetä. Miten kannustava ja turvallinen opiskeluilmapiiri luodaan? Miten terveyttä edistävää opiskeluympäristöä kehitetään? Miten palautejärjestelmää kehitetään? Miten opiskelutaitoja opitaan? Miten elämänhallintataitojen oppimisessa tuetaan? Miten työmäärää arvioidaan ja suhteutetaan tavoitteisiin? Miten tukimuotoja kehitetään? Miten masennukselle altistavia tilanteita tunnistetaan ja poistetaan? Opiskelijan opiskeluun motivoitumisen ja sitoutumisen tukeminen: opintojaksojen tavoitteiden yhdessä työstäminen opiskelijan tukeminen omien tavoitteiden löytämisessä, jäsentämisessä ja toteuttamisessa sekä arvioinnissa eteneminen vaiheittain opiskelijan oppimiskyvyn mukaan onnistumisten esille nostaminen opetusmenetelmien monipuolistaminen ryhmäytymisen tukeminen. 8
4 OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA Masentuneen opiskelijan kohtaaminen, opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja pedagoginen tukeminen ovat opettajalle usein kokemuksellisesti haasteellisia työtehtäviä. Odotusten, vaatimusten ja mahdollisuuksien keskinäinen ristiriita voi johtaa siihen, että opettaja kokee olonsa voimattomaksi. Opettaja voi löytää itsensä pohtimasta esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Milloin opiskelijan tilanteesta tulee huolestua? Mitkä ovat velvollisuuteni ja vastuuni? Miten voin puuttua asiaan? Onko minulla siihen oikeus? Miten otan asian puheeksi opiskelijan kanssa? Tuleeko minun ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa? Miten toimin, kun opiskelija tuntuu tarvitsevan apua? Mitä voin tehdä? Metropoliassa suositellaan kiinnitettävän huomioita opiskelijoiden masennuksen riskitekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen: Miten ehkäistään kiusaamista? Miten vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä? Miten varmistetaan onnistumisen, oppimisen ja osaamisen kokemukset? Miten katkaistaan epäonnistumisen kierteet? Miten ehkäistään opiskelun keskeytyminen ja keskeyttäminen? Miten varmistetaan, että opiskelijat suorittavat tutkinnon? Masentuneen opiskelijan kanssa työskenteleminen voi altistaa opettajan myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumus on työn sosiaalisesta sisällöstä johtuva kuormittuneisuuden kokemus. Kuormittuneisuuden helpottamiseksi opettaja voi pohtia esimerkiksi seuraavia selviytymiskeinoja: Mitkä ovat vastuuni ja velvollisuuteni opiskelijan masennuksen tunnistamisessa ja pedagogisessa tukemisessa? Mitä voin tehdä? Mitä en voi tehdä? Mitä asiantuntijoita tarvitaan opiskelijan asian ratkaisemiseksi? Miten toimin, jos osaamiseni on riittämätöntä? 9
MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE Erityisen vakavasti masentuneen opiskelijan opettaja voi ohjata asiantuntijoiden vastaanotolle. Opetuksen ja ohjauksen ulkopuolinen tuki on tärkeää, kun opiskelija kokee vakavaa masennusta. Opiskelija voi saada tukea ainakin seuraavilta asiantuntijoilta: terveydenhoitaja lääkäri opintopsykologi opintokuraattori oppilaitospappi opinto-ohjaaja. 10
6 LOPUKSI Pohtiessaan opiskelijakeskeistä lähestymistapaa opettaja voi tutustua n julkaisuihin ja tiedotteisiin. Julkaisut ja tiedotteet löytyvät Metropolian Tuubi2-portaalista: Kriisitoiminta ssa Kriisiohje henkilökunnalle Kriisipäivystys.<https://tuubi.metropolia.fi/portal/fi/ group/tuubi/opiskelijoille/kriisitoiminta> Liinamaa, Anitta 2010. n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille. <http://opiskelijanopas.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/opiskelijanopas/saadokset/opiskelijoiden_paihdeohjelma.pdf> Opinto-ohjaus. https://tuubi.metropolia.fi/portal/fi/ group/tuubi/opiskelijoille/opinto-ohjaus> Opintoja ohjaavat säädökset ja ohjeet. <https://tuubi. metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet> Opiskelijakunta Metka. <https://tuubi.metropolia.fi/ portal/fi/group/tuubi/opiskelijakunta-metka> Opiskeluhyvinvointi. <https://tuubi.metropolia.fi/ portal/fi/group/tuubi/henkilokunnalle/koulutuksentuki-ja-kehittaminen/opiskelun-tuki/opiskeluhyvinvointi> Opiskeluterveydenhuolto. <https://tuubi.metropolia. fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/terveydenhuolto> Oppilaitospapit. <https://tuubi.metropolia.fi/portal/ fi/group/tuubi/opiskelijoille/oppilaitospapit> Psykologi- ja kuraattoripalvelut. <https://tuubi. metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ psykologi-ja-kuraattoripalvelut>. Yhdenvertaisuusohjelma opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sekä hakijoille <https://tuubi. metropolia.fi/portal/documents/10341/642603/ Yhdenvertainen+Metropolia.pdf> Talvitie, Jyrki 2010. Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu 2010. Masennukseen liittyviä muita linkkejä http://www.tohtori.fi http://www.netti.fi/integrum/masennus http://www.masennusinfo.fi http://www.mielenterveysseura.fi/ http://www.nyyti.fi/ www.verkkoklinikka.fi http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto http://www.tartumasennukseen.fi www.tukinet.net http://www.yths.fi Kiitän THM Eija Heiskasta, KM Riitta Huusaria, sosionomi (YAMK), Maarika Kortelaista, KTM Anitta Liinamaata, THM Ritva Liinamaata ja PsM Jyki Talvitietä osallistumisesta oppaan suunnitteluun ja käsikirjoituksen kommentoinnista. Hannu Lampi 11
Lähteet Bostanci, Mehmet Ozdel, Osman Oguzhanoglu, Nalan Kalkan Ozdel, Lale & Ergin, Ahmet Ergin, Nesrin Atesci, Figen Karadag, Filiz 2005: Depressive Symptomatology among University Students in Denizli, Turkey: Prevalence and Sociodemographic Correlates. Croatian Medical Journal 1 (46). 96 100. DeLisle, Michelle Holden, Ronald, R. 2009: Differentiating Between Depression, Hopelessness, and Psychache in University Undergraduates. Measurement and Evaluation in Counceling and Development 1 (42). 46 63. Dzurec, Laura Cox Allchin, Lynn Engler, Arthur J. 2007: First-Year Nursing Students Accounts of Reasons for Student Depression. Journal of Nursing Education 12 (46). 545 551. Edu.fi. Kriisien ehkäisy ja selviytymisen tukeminen. <file:///e:/erityisopettaja/kehitt%c3%a4mishanke/materiaali/2011/kriisien_ehkaisy_ja_ selviytymisen_tukeminen.htm>. Luettu 21.2.2011. Erozkan, Atilgan Karakas, Yahya Ata, Seda Ayberk, Anis 2011: The relationship between perfectionism and depression in Turkish high school students. Social Behavior and Personality 4 (39). 451 464. Gorenstein, Clarice Andrade, Laura Zanolo, Elaine Artes, Rinaldo 2005: Expression of Depressive Symptoms in a Nonclinical Brazilian Adolescent Sample. The Canadian Journal of Psychiatry 3 (50). 129 136. Haarasilta, Linnea Marttunen Mauri 2000: Nuorten masennus. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. <http://www. ktl.fi/publications/2000/nuortenmasennus.pdf>. Luettu 21.2.2011. Haarasilta, Linnea Marttunen, Mauri. Nuorten depressio. Potilasopas. <http://www. glaxosmithkline.fi/terapia-alueet/pdf/nuoren_depressio.pdf>. Luettu 21.2.2011. Haasjoki, Elina Ollikainen, Teemu 2010: Mikä sun mieltä painaa? Kriisit nuoruudessa ja mielenterveyden tukeminen koulussa. Turun kriisikeskus, Nuorten kriisityö hanke, Lounais- Suomen Mielenterveysseura, Suomen Mielenterveysseura. Heiskanen, Eija Jääskeläinen, Helena Karjalainen, Jukka-Mikko Kortelainen, Maarika Kunttu, Irma Maukonen, Antti 2010: Kriisitoiminta ssa.. 12
Hietala, Tarja Kaltiainen, Tiina Metsärinne, Ulla Vanhala, Erja 2010: Nuori ja mieli koulu mielenterveyden tukena. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Huttunen, Matti 2010: Masennus. Teoksessa: Lääkärikirja Duodecim. <http://www. terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538>. Jokinen, Anu Rentola, Liisa Eskola, Seija 2008: Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. <www.ijkk.fi/kekeskus/pdf/ Psyykkinen%20tuki.pdf>. Luettu 21.2.2011. Karlsson, Linnea Marttunen, Mauri 2007: Nuorten depressio. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 10/2007. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, Nuorten mielenterveysyksikkö. <http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2007/2007b10.pdf>. Luettu 21.2.2011. Koffel, Rin Watson, David 2009: The Two-Factor Structure of Sleep Complaints and Its Relation to Depression and Anxiety. Journal of Abnormal Psychology 1 (118). 183 194. Kopakkala, Anu 2009: Masennus. Porvoo: Edita Publishing Oy. Kunttu, Kristiina Huttunen, Teppo 2009: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. <http://www.yths.fi/filebank/582-tutkimus_2008_verkkoon.pdf>. Luettu 15.12.2011. Laurence, Brian Williams, Carla Eiland, Derrick 2009: Depressive Symptoms, Stress, and Social Support Among Dental Students at a Historically Black College and University. Journal of American College Health 1 (58). 56 63. Liinamaa, Anitta 2010: n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. Melartin, Tarja Vuorilehto, Maria 2009: Masennus. Teoksessa: Aalto, Mauri Bäckmand, Heli Haravuori, Henna Lönnqvist, Jouko Marttunen, Mauri Melartin, Tarja Partanen, Airi Partonen, Timo Seppä, Kaija Suomalainen, Laura Suokas, Jaana Suvisaari, Jaana Viertiö, Satu Vuorilehto, Maria (toim.): Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Helsinki: Yliopistopaino. 29 34.. Kriisiohje henkilökunnalle.. 2009: n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille.. 13
Nadorff, Michael R. Nazem, Sarra Fiske, Amy 2011: Insomnia Symptoms, Nightmares, and Suicidal Ideation in a College Student Sample. Sleep 1 (34). 93 98. Nevalainen, Vesa Nieminen, Auvo 2010: Opettajan psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita Prima. Opetushallitus. JOKERI Jokainen on erilainen oppija. Mielenterveysongelmat ja oppiminen. <http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/mielenterveys.htm>. Luettu 21.2.2011. Pauley, Perry M. Hesse, Colin 2009: The Effects of Social Support, Depression, and Stress on Drinking Behaviors in College Student Sample. Communication Studies 5 (60), No. 5, November-December, 493 508. Robertson, Alan Venter, Chris Botha, Karel 2005: Narratives of depression. South African Journal of Psychology 2 (35). 331 345. Roh, Myoung-Sun Jeo, Hong Jin Kim, Hana Han, Sung Koo Hahm, Bong-Jin 2010: The Prevalence and Impact of Depression Among Medical Students: A Nationwide Cross-Sectional Study in South Korea. Academic Medicine 8 (85). 1384 1390. Rong, Ye Glozier, Nick Luscombe, Georgina M. Davenport, Tracey A. Huang, Yueqin Hickie, Ian B. 2011: Improving Knowledge and Attitudes towards Depression: a controlled trial among Chinese medical students. BMC Psychiatry 11: 36. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006: Opiskelijaterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12.< http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid =28707&name=DLFE-3574.pdf>. Luettu 21.2.2011. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Masto-hankkeen toimintaohjelma 2008 2011. Masennuksen ehkäisyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke. <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe-3549.pdf>. Luettu 22.2.2011. Suomen Mielenterveysseura. Miten autan oppilasta opettajan keinoin. <http://www. mielenterveysseura.fi/files/74/miten_autan_oppilasta.pdf>. Luettu 21.2.2011. Sümer, Seda Poyrazli, Senel Grahame, Kaminini 2008: Predictors of Depression and Anxiety Among Internal Students. Journal of Counseling & Development. Fall 2008 (86). 429-437. Talvitie, Jyrki 2010: Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu 2010. 14
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. <http://www.thl.fi/thl-client/ pdfs/8c520a2b-6ed1-4789-bc9b-8597c85121ee>. Luettu 21.2.2011. Ting, Laura 2011: Depressive symptoms in a sample of social work students and reasons preventing students from using mental health services: an exploratory study. Journal of Social Work Education 2 (47). 253 268. Toivio, Timo Nordling, Esa 2009: Mielenterveyden psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita. Toro, Josep Guerrero, Marta Sentis, Joan Castro, Josefina Puértolas, Carles 2009: Eating Disorder in Ballet Dancing Students: Problems and Risk Factors. European Eating Disorders Review 17, 40 49. Tukiverkko.fi. Masennus <http://www.tukiverkko.fi/>. Luettu 21.2.2011. Unalan, Demet Celikten, Mustafa Mazicioglu, Mumtaz 2009: Depressive symptom profile of Turkish students experiencing back pain. Social Behavior and Personality 2 (37). 155 162. Varhaiskuntoutuksen tukisäätiö. Toimimalla ylös mielialan ansasta. <http://www.netti.fi/ integrum/masennus.html>. Luettu 21.2.2011. YTHS. Masentuneisuus, masennus, depressio. <http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/ terveystietopankki/142/masentuneisuus_masennus_depressio>. Luettu 21.2.2011. 15
Metropolia ammattikorkeakoulu Bulevardi 31 (PL 4000) 00180 Helsinki (00079 Metropolia) Vaihde: Puhelin 020 783 5000 Fax 020 783 5005 www.metropolia.fi 16