Laatua Siikalatvalla

Samankaltaiset tiedostot
Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatustartti

Laadunhallinta opetustoimessa

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Opetustoimen laatukäsikirja

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula

Askelmerkit hyvään kouluun

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Mitä turvallisuus on?

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Arviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio

KUHMON KAUPUNKI KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

CAF-arviointimalli. Kasvun ja oppimisen palvelualue

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula

Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA Päivi Mäki

Johtaminen laadun tuottajana

Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin. Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Rakenteiden laatu. 1. Johtaminen. tavoite kriteeri arviointi (kyllä/ei) vahvuudet, kehittämistarpeet

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Pedagoginen johtaminen

Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma

Opetushallituksen kuulumiset

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Miten Haapaveden opistolla. Laatupäällikkö

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Kuntakesu: Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion asiakastyytyväisyyskysely 2017

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Osaava-hanke Mirja Antila Kankaanpään opisto

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpajat I & II. Opetushallitus ja

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Transkriptio:

Laatua Siikalatvalla

Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja koulujen laatukäsikirjoista (kysely, moodle, arviointitasot, pohdittavaa-kysymykset ja nykytilan kuvaukset ) 14.00-14.30 Brainstorming cafe 14.30-15.55 Laatukäsikirjojen työstäminen 15.55-16.00 Seuraavan laatupajan laatukortit (laadun osa-alueen kuvaus ja laatukriteerit) ja päivän päätös

laatutyön lähtökohtia ja periaatteita malleja meiltä ja muualta laatupohdintoja Laatustartti 12.3.2013

Laatukortit: henkilöstö opetus ja opetusjärjestelyt fyysinen oppimisympäristö Laatupaja 1 8.4.2013

Laatukortit: taloudelliset resurssit oppimisen kasvun ja hyvinvoinnin tuki oppimisympäristön turvallisuus Laatupaja 2 7.5.2013

Laatukortit: johtaminen OPS:n toteuttaminen kodin ja koulun yhteistyö, lukiossa yhteistyö ja kumppanuudet Laatupaja 3 5.9.2013

Hyttikallion koulun esittelyä Laatukortit: arviointi osallisuus ja vaikuttaminen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta lukiossa oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatkoopintoihin Laatupaja 4 31.10.2013, Hyttikallion koululla

Pyhännän koulun esittelyä laatukäsikirjojen viimeistelyä laatumessut jatkosuunnitelmat Laatupaja 5 20.11.2013, Pyhännällä

Käsiteltävät teemat 1) Johtaminen 2) Opetussuunnitelman toteuttaminen 3) Kodin ja koulun yhteistyö / lukiossa Yhteistyö ja kumppanuudet

Brainstorming Cafe Laatukorttien ideointia fläpille: 1. Nykytilan kuvaus / Huomioitavat asiat: Mitä asioita kannattaa nostaa esiin teemasta, kun kuvataan nykytilaa? 2. Asiakirjat: Mitkä asiakirjat liittyvät tähän? 3. Mittarit : Nykyiset ja tulevaisuuden mittarit Koulutason kyselyt, kuntatason kyselyt, seudulliset kyselyt, valtakunnalliset kyselyt, yksilö-/ryhmähaastattelut, palvelun laatu, talouden tunnusluvut ) koulun taso vs. opetuksen järjestäjän taso

Pohdittavaksi jokaisessa laadun osa-alueessa Oman koulun (opetuksen järjestäjän) nykytilan kuvaus Nykytilan kuvaukset kirjoitetaan preesens-muodossa Esimerkki Johtaminen: Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Tähän konkreettisia esimerkkejä siitä, miten se ilmenee. Laadun osa-alueen laatukriteerit ja pohdittavat kysymykset sisältyvät kuvaukseen! Asiakirjat osa-alueessa Vahvuudet = Menestyksen kulmakivet Kehittämisen kohteet ja ideat Toimenpiteet, vastuut, aikataulu, arviointi Mittarit Millaisilla mittareilla kerätään tietoa osa-alueen toteutumisesta? Saadaanko tarvittava tieto esiin?

Tukikysymyksiä työskentelyyn 1. Miten toimimme asiassa nyt? 2. Mitkä ovat toimintamme vahvuudet? 3. Mitä toiminnassamme pitää kehittää? Mahdollisimman yksityiskohtaiset kuvaukset helpottavat kehittämistoimien määrittämistä ja kohdentamista

Mittarit Millaisilla mittareilla kerätään tietoa laadun osa-alueen toteutumisesta? Koulun sisäiset mittarit = omaa suorituskykyä todentavat mittarit Asiakkaat = lapset, nuoret ja vanhemmat miten heiltä kerätään tietoa? Sidosryhmät Valtakunnalliset mittarit Saadaanko tarvittava tieto esiin? Puuttuuko jokin olennainen mittari kokonaan? Onko päällekkäisiä mittareita? Liittyykö mittarit opetuksen järjestäjän / koulun strategiaan? kiinnostaa ylintä johtoa

Huomioi omat vaikutusmahdollisuutesi Toimi oikea-aikaisesti

Laadun osa-alueita ja malleja

Perusopetuksen laatukriteerit CAF EFQM Johtaminen / Johtajuus Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Toiminnan tulokset / Keskeiset suorituskykytulokset Prosessit / Prosessit, tuotteet ja palvelut Yhteiskuntatulokset / Yhteiskunnalliset tulokset Henkilöstötulokset Strategia / Strategiat ja toiminnan suunnittelu Kumppanuudet ja resurssit Asiakastulokset / Asiakas- ja kansalaistulokset

Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Perusopetuksen laadun parantaminen Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009, päivitetty TOPIK:ssa 2013

Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Opetuksen toteuttaminen Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Opetussuunnitelmatyö Oppimisen tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Oppimistulokset ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Arviointi Yhteistyö ja kumppanuudet Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009 Lukiokoulutuksen laadun parantaminen

Lukiokoulutus rakenteiden laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 1. Johtaminen Oppilaitoksen johdolla on tukenaan koulutuksen järjestäjän linjaukset lukiokoulutuksen roolista ja merkityksestä paikkakunnalla. Oppilaitoksella on yhteisesti hyväksytty ja selkeästi kirjattu tulevaisuuteen suuntaava strategia. Oppilaitoksen johtaminen luo edellytykset oppimiselle, opettamiselle ja opetuksen kehittämiselle. Oppilaitoksen johtamisessa suositaan jaettua, osallistavaa ja vuorovaikutteista johtajuutta. 2. Henkilöstö Henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat toiminnan tarpeita. Lukion henkilöstön työilmapiiri tukee opetustyötä ja oppimista. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti 3. Taloudelliset resurssit Lukiokoulutukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle opiskelijalle jokaisena koulupäivänä. Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta. Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetustyölle ja oppimiselle. Varataan taloudellisia resursseja toiminnan kehittämiselle. Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009

Lukiokoulutus toiminnan laatu Arviointialue Arviointikohteet (laatukriteerit) 4. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resurssoitua. Opetussuunnitelmatyön kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Lukion henkilöstö, opiskelijat ja opiskelijoiden huoltajat tuntevat opetussuunnitelman sisällön ja opetussuunnitelma ohjaa toimintaa. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. 5. Opetuksen Kurssitarjonta on monipuolinen. toteuttaminen Valinnat toteutuvat pääsääntöisesti. Opiskelijalla on valittavanaan useita opiskelumuotoja. Kurssiarviointi on monipuolista ja kannustavaa. 6. Oppimisen tuki Lukiossa on toimiva ohjausjärjestelmä. Lukiolla on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Opiskelijalla on käytettävissään opiskelijahuollon palvelut. Kodin ja koulun välillä on toimiva yhteistyö. 7. Osallisuus ja vaikuttaminen Lukiossa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus. Lukiossa on avoin toimintakulttuuri: kaikilla on mahdollisuus opiskelu- ja oppimisympäristön kehittämiseen. Lukiossa korostuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Lukion henkilökunta on valmis opiskelijan yksilölliseen kohtaamiseen 8. Yhteistyö ja kumppanuudet Lukio tekee kiinteää yhteistyötä seutukunnan muiden erityisesti toisen asteen oppilaitosten kanssa. Lukio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin. Lukio tekee yhteistyötä paikkakunnan yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lukio kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen esimerkiksi kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta. 9. Oppimistulokset ja opiskelijoiden Opiskelija etenee ja menestyy opinnoissaan suunnitelman mukaisesti. sijoittuminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnossa saavutetaan hyvät tulokset opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen. Opiskelijat voivat antaa muita näyttöjä, kuten lukiodiplomeja ja valtakunnallisia kokeita. Oppilaitoksella on toimiva seurantajärjestelmä jatko-opintoihin sijoittumisesta. Opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin. Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009

Varhaiskasvatuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Henkilöstö Hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tuki Johtaminen Taloudelliset resurssit Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelu ja järjestelyt Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Arviointi ja vaikuttavuus Verkostoyhteistyö Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen Kuntaliitto: Juha Karvonen 2009, päivitetty TOPIK:ssa 2013