LUOMU info Liminka 26.11.2012 Maarit Kärki 26.11.2012
Terveiset Ruukista Luomu-hanke ja tuloksia Naudanlihantuotanto luomuna Rehuntuotanto ja ruokinta Kannattavuus 26.11.201 2
MTT Ruukki 26.11.2012
26.11.201 2 Uusi tutkimusnavetta 2013 Uuden kylmäpihaton suunnittelu on meneillään ja rakentaminen toteutetaan kesällä 2013. Kuvassa on tuleva rakennuspaikka, talouskeskuksen läheisyydessä.
Uusi tutkimusnavetta Rakennus tulee olemaan kylmäpihatto, johon tulee 144 eläinpaikkaa ja nykyaikainen tutkimuslaitteisto. Eläimet ovat ryhmäkarsinoissa, 5-7 eläintä/karsina Kanadasta on hankittuna ruokintalaitteisto, joka mittaa yksilöllisesti eläinten syöntiä ja syöntikäyttäytymistä. GrowSafe- ruokintajärjestelmä 26.11.201 2
Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 Hankeaika: 15.4.2012 31.12.2014 Rahoittajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Budjetti 417 500, josta EU + Suomen valtio 350 700 84% Yksityinen rahoitus 66 800 16% Tuen siirto: Lihateollisuuden Tutkimuskeskus - lihanautojen ruokintakokeen lihanlaatumääritykset 26.11.2012
Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 Yksityisrahoittajat: A-Tuottajat A-Tuottajat Oy on tuottajaosuuskuntien - Itikka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha, sekä Atria Oyj:n omistama yritys. Valio Oy Valio Oy on Suomen suurin maidonjalostaja ja markkinajohtaja kaikissa suurimmissa tuoteryhmissä. Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Kemira Oyj Kemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö. Markkinoi mm. AIV-liuokset Hamec Oy ja Ekotjänst Lindgård Oy Hamec Oy on vuonna 1992 perustettu Mustasaaressa toimiva metallialan yritys. Hamec valmistaa Ekotjänst Lindgårdin markkinoimat mekaaniset rikkakasvien torjuntakoneet (juolannostokoneet). 26.11.2012
Edistystä luomutuotantoon hanke 1. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannalta Tehdään 2 kaksivuotista koetta - pikakesannointi ennen viljan kylvöä - puolikesannointi ensimmäisen sr. korjuun jälkeen - kokeet turvemailla => haasteellisia - koneita nähtävillä työnäytöksessä 1. Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä - alkaa keväällä 2013 - apilan lisäys kasvavaan ja harventuneeseen nurmeen eri menetelmin 26.11.2012
26.11.201 2 3. Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan optimoimiseksi Ruutukokeet 2012-2013 ja rehujen säilöntäkoe 2013 - herne-vilja tai härkäpapu-vilja kokoviljasäilörehujen rehuarvojen määrittämiseksi ei ole nykyään olemassa pikamääritysmenetelmiä (NIR) - tässä kehitetään sellaiset - lisäksi tehdään säilöntäkoe palkokasvisäilörehuilla 4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla 2013-2014 - alsikeapila-nurmisäilörehun, herne-vehnä- kokoviljasäilörehun ja härkäpapu-vehnä- kokoviljasäilörehun vaikutus lihanautojen kasvuun - lihanlaatumääritykset 5. Luomunaudanlihantuotannon talouslaskelmat - emolehmätuotanto - maitorotuisiin vasikoihin perustuva tuotanto - mistä kannattavuus tulee?
Härkäpapu kesä 2012 Tutkitaan vehnä/kaura härkäpapuseoksien rehuarvoa, kolmena eri korjuuajankohtana. Kylvö 29.5.2012. Lietettä 20 tn/ha viljan startiksi. Tangenta Kontu Fuego Kuvat otettu 24.7.2012 Kylvössä 60/40 suhde ~170 kg papua, 78 kg vehnää
Härkäpavut 30.8.2012 Tangenta Fuego Kontu
Alustavia keskiarvotuloksia Ruukista 2012
Korjuuaika vs. valkuaismäärä Ohjeena on ollut korjata härkäpapu-viljaseos n. 3-4 vko kukinnasta, tällöin suomalaisten lähteiden mukaan paras rehuarvo. SLU on suositellut Pohjois-Ruotsiin kokoviljan korjuuajankohdaksi: palot ovat saavuttaneet täyden koon ja ovat täyttyneet, suunnilleen syyskuun alku. Siellä prot% 70:30 massalle ollut 16,3. Ruukissa härkäpapu on korjattu (2010-2011) elokuun puolessa välissä, tällöin valkuaispit. on ollut samaa luokkaa kuin Ruotsissa, jopa hieman korkeampi. Vuoden 2012 tulokset analysoitavina, saadaan vuoden vaihteessa. Korjuutekniikka rajoitteena? Niittomurskain haasteena myöhästetyssä korjuussa palkojen korjuu Ajosilppuri, suoraniittopää onnistuu myöhäisempi korjuu Myös säilöntätekniikka otettava huomioon.
Ruukissa 2012 myös vihantahernekoe Dolores Florida Arvika Jermu Kokoviljaksi, suojana kaura tai vehnä Hernettä 156 kg/ha (60% suosituksesta) Viljaa 40% suosituksesta (vehnä 80 kg, kaura 70 kg) Kylvö 30.5.2012 Lietettä 20 tn viljalle startiksi Ei ymppäystä, koska maassa ph yli 6 Kuvat 28.6.2012
Ruukissa 2012 myös vihantahernekoe Kuvat 24.7.2012 Dolores Florida Arvika Jermu Kuvat 27.8.2012
Jermu korjuuaamuna 10.9.2012, pakkasta yöllä 4,3 C. Härkäpapu Fuego
Alustavia keskiarvotuloksia Ruukista 2012
Viljalajike valittava seokseen korjuuajan mukaan: Jos korjuu suunnitellaan tehtäväksi jo elokuun alkupuolella mahdollisimman aikainen lajike Jos korjuuta myöhäistetään tarkoituksella, voidaan valita hieman myöhäisempi lajike. Vuonna 2012 lämpösummaa kertyi heikosti, 27.8. tehty korjuu oli optimaalinen Wapun ja Wilhelmiinan korjuuseen. Kuvat 27.8.2012
Härkäpapua olisi voinut kasvattaa ehkä vieläkin myöhemmäksi? Fuego härkäpapu 14.9. Dolores -herne14.9.2012
Naudanlihantuotanto luomuna Maitorotuiset naudat Yhdistelmätila: Maitotila oma loppukasvatus Vasikoiden juotto tilalla, kasvatuspaikat omaan tarpeeseen Maitotila, vasikat terninä loppukasvatustila - tilat erikoistuvat maidontuotantoon - vasikoille ei riittävästi tilaa pitää 3 kk ikään - luomumaidosta saadaan hyvä hinta meijeristä - haasteena 3 kk juotto - ensimmäiset vasikat juotossa luomujuomarehulla, jota tuotu Hollannista. Hinta korkea. - Imettäjälehmät? - Mitä ovat keinot saada maitorotuinen vasikka pysymään luomuketjussa? 26.11.201 2
Naudanlihantuotanto luomuna Liharotuiset naudat Emolehmätila oma loppukasvatus - Hyvä eläinaines ja sen mukainen suunnitelmallinen loppukasvatus - Vasikoiden alkukasvatus onnistuu hyvin, kunhan huolehditaan laidunrehun/hyvän säilörehun saatavuudesta ja emoilla on hyvä maidontuottokyky - Vasikoiden vieroitus voidaan ajoittaa tilalla olosuhteiden mukaan - Kalliin luomuväkirehun käyttö minimiin monipuolisen karkearehun avulla - Syyspoikivat emot ja sitä seuraava sonnien laidunnus? 26.11.201 2
Pihvivasikantuottaja tila loppukasvatustila - Emotiloille on suositeltu erikoistumista ja joillekin se on sopivin vaihtoehto - Seurauksena tarvitaan riittävästi luomuloppukasvatuspaikkoja ja ohjausta lihataloilta, jotta vasikat säilyvät ketjussa - Loppukasvattajat ovat olleet kriittisiä väkirehu-% riittävyydestä pihvirotuisten osalta, ei pitäisi olla ongelma - Kuitenkin on muistettava, että nauta on märehtijä ja väkirehun saanti ei ole biologisesti välttämätöntä - Emotilojen on huolehdittava hyvästä eläinaineksesta ja vasikoiden hyvästä kasvusta ennen vieroitusta - Päiväkasvut 1200-1400 g 26.11.201 2
Pellon tarve karkearehun tuotantoon Tavanomaisessa tuotannossa vähintään 1 ha / emo ja vasikka Luomutuotannossa enemmän? 1,5 ha/emo Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas laiduntaminen, jolloin laidunalaa tarvitaan vähintään 0,5 ha/emo Haasteena laidunrehun riittävyys, on käytettävä kasvilajeja monipuolisesti (apilat, raiheinät, heinäkasvit, palkokasvit) Vasikoiden väkirehuruokinta minimiin Lihanaudoille nurmialaa 0,30-0,50 ha/sonni Viljanviljely on tilakohtainen ratkaisu 26.11.2012
Peltopinta-alan tarve säilörehuntuotantoon Säilörehun satotaso kg ka/ha Eläinpaikat 3500 4500 5500 6500 7500 200 82 64 53 45 39 300 124 96 79 67 58 400 165 128 105 89 77 500 206 160 131 111 97 Pellon tarve vaihtelee 0,20-0,40 ha/ sonni Lähde:Johanna Lindvall 26.11.201 2
Kaura 60, virnat 50, raiheinät 25, apilat 5 kg/ha Maiju Pesonen 26.11.2012
17.9.2008 Fuego 50-90, kaura 50-70 + vehnä 50-70 kg/ha 16 emovasikkaparia, 1,29 ha Maiju Pesonen 21.9.2008 24.9.2008 26.11.2012
26.11.2012
26.11.2012
Laiduntaminen Luomuemolehmätuotannon kulmakivi 1) Tavoitteena mahdollisimman tuottava laidunkausi Emojen kuntoutuminen (kl 3) ja vasikoiden hyvä kasvu 2) Pitkä laidunkausi Mahdollisuuksien mukaan aikainen aloitus ja myöhäinen lopetus 3) Laiduntaminen tulisi järjestää niin, että sisäloisten leviämien ja tartunta olisi mahdollisimman vähäistä. 26.11.2012
26.11.2012
Miksi 50 % emon elopainosta? Emo syö 365 päivää vuodessa, tuotanto on vain yksi vasikka vuodessa Emo tuottanut teuraspainonsa verran vasikkaa Eläinten hyvä kasvu on perinnöllistä sekä emon että isän ominaisuudet vaikuttavat. Valinta vaikuttaa Kertoo eläimen kasvukyvystä Yleensä vaatii yli 1,2 kg päiväkasvua laitumella Kertoo emon maidontuotantopotentiaalista Kertoo eläinvalintojen onnistumisesta Loppukasvattajan helppo jatkaa Noin 1/3 tavoitepainosta jo saavutettu Teuraslaatu (ja lihanlaatu) saavutetaan varmemmin 26.11.2012
26.11.201 2
Yhteenvetona rehuntuotannosta Tavoitteena omavarainen rehuntuotanto Koko tuotannon kannattavuus perustuu hyvään ja taloudelliseen karkearehuun, jolloin väkirehujen tarve on vähäinen ja päästään korkeaan omavaraisuus% Nurmirehujen laatu on avaintekijä kotieläintuotannossa ja naudanlihantuotannossa yhtä tärkeää Emolehmätuotannossa keskitytään laidunkauteen Hyvä eläinaines, rotuvalinnat Hyvät karkearehut kasvaville: sulavuus, D-arvo 680-700 g/kgka ja valkuaista130-150 g/kgka Monipuolinen kasvilajien ja lajikkeiden käyttö Sopimuksia naapureiden kanssa, sovitaan mitä tuotetaan, yhteisiä viljelykiertoja 26.11.2012
Yhteenvetona rehuntuotannosta Naudanlihantuotannon eettisyys ja kuinka lisääntyvä ruuantarve hoidetaan tulevaisuudessa? Tulisiko meidän pyrkiä naudanlihantuotantoon mahdollisimman pienillä väkirehumäärillä ja erityisesti luomutuotannossa? Paljonko on varaa tinkiä tuotostasoista, jotta kannattavuus säilyy? Luomutuotantoa on kehitettävä edelleen, jotta satotasot saadaan nousemaan ja kehitettävä biologisia menetelmiä kasvinsuojeluun ja tautien hoitoon ( kasvitaudit, loiset) Kuinka suuri voi olla tavanomaisen ja luomutuotteen hinnanero, luomutuotanto on tilalla saatava kannattavaksi 26.11.2012
26.11.2012
26.11.2012
26.11.2012
26.11.2012
26.11.2012
Kiitos! Tietopankki: www.mtt.fi/ruukki