MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT SISÄISILLÄ ERILLÄ, TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA MUUT PERUSTELUT OHJAUS- JA PÄÄPROSESSEITTAIN OHJAUSPROSESSIT VAALIT Vastuuhenkilö: lakimies Hanna Vuojela Talous Toimintatuotot 15 #JAKO/0! Toimintakulut -36 395-61 797 169,8 Toimintakate -36 395 0-61 782 169,8 Poistot Vuonna 2008 toimitettiin Kunnallisvaalit. TARKASTUSTOIMI Tekninen vastuuhenkilö: toimistosihteeri Noorit Tiitola Tarkastuslautakunnan toimintaa kuvataan arviointikertomuksessa. Talous Toimintatuotot #JAKO/0! Toimintakulut -42 804-42 395 99,0 Toimintakate -42 804 0-42 395 99,0 Poistot 31
HALLINTOKESKUS Vastuuhenkilö: apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän purkamiseen liittyvien tietoteknisten muutosten suunnittelu aloitettiin keväällä 2008 ja käytännön toteutus loppuvuodesta. Seudullisen tietohallinnon ensimmäinen toimintavuosi käynnistyi tiiviin yhteistyön merkeissä. Tampereen kaupunki vastaa toiminnan johtamisesta ja koordinoinnista isäntäkuntaperiaatteella Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Oriveden, Vesilahden ja Ylöjärven puolesta. Tampereen kaupunkiseudun kuntien puhe- ja datayhteyspalvelujen kehityssuunnitelman laatiminen oli merkittävin tietohallinnon seudullinen hanke. Tavoitteena on yhteinen kilpailutus ja yhteinen palveluiden käyttöönottaminen tulevina vuosina. Seudullisina hankkeina toteutettiin myös atk-laitteiden, Microsoft lisenssien ja virustorjuntaohjelmistojen kilpailutus. Intranet hanke käynnistyi kunnan omana projektina kesällä 2008 siten, että järjestelmän käyttöönotto tapahtuu keväällä 2009. Talous- ja henkilöhallinnon järjestelmien käyttöönotto jatkui edelleen Pirnet-kunnissa. Ruokapalvelun suoritemäärät kasvoivat vuoden 2008 aikana päivähoidon toimipaikkojen lisääntyessä. Kesällä aloitti Liutun päiväkoti, jossa lapsia on noin 100, toimien osittain vuoropäiväkotina. Lisäksi käyttöönotettiin myös pieniä ryhmäperhepäiväkoteja. Lisääntyneiden päivähoidon paikkojen vaikutus oli noin 230 annosta/päivä. Kotiinkuljetettavat ateriapalveluateriat lisääntyivät noin 5 % eli vuosittainen ateriamäärä oli yli 25 000 annosta. Kuljetuskustannukset ovat nousseet 10 %, mikä näkyy rasitteena etenkin ateriapalveluaterioiden ja kuljetettavan ruuan hinnassa. Samoin aterioiden raaka-ainehinnat ovat nousseet vuoden aikana noin 10 % kuten myös pesu- ja puhdistusaineet. Lukion ruokapalvelut kilpailutettiin aikanaan keväällä 2006 yhdessä siivouksen ja kiinteistöhuollon kanssa. Palvelun tuottajana on toiminut Blue Service Partners Oy elokuun 2006 alusta alkaen siten, että sopimus jatkuu heinäkuun 2009 loppuun. Ruokapalvelut ovat toimineet moitteettomasti. 1.9.2008 Blue Service nosti ateriahintoja 3,65 %. Asiakastyytyväisyyskysely kouluruokailun osalta toteutettiin Pitkäjärven, Pikkolan ja Suoraman kouluilla. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään palvelun parantamiseen ja vertailuun uuden liiketoimintayksikön tuomiin muutosten vaikutuksiin tulevina vuosina. Kehityskeskustelut ruokapalvelussa on käyty koko henkilöstön osalta. Ruokapalveluhenkilöstön osalla on ollut vaihtoa sekä muihin tehtäviin siirtymisten, että eläköitymisen kautta. Henkilöstön sairauslomien määrää ei ole saatu laskemaan. Uusien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä paljon aikaa ja aiheuttanut ylimääräistä painetta ravitsemisesimiesten tehtäväkenttään. Hallintokeskuksen talous yhteensä Vastuuhenkilö: apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola Toimintatuotot 7 331 970 7 175 926 97,9 Valmistus omaan käyttöön 865 Toimintakulut -10 829 664-10 914 649 100,8 Toimintakate -3 497 694 0-3 737 858 106,9 Poistot -127 980-245 847 32
STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Vastuuhenkilö: apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola Toiminnan kuvaus Talous Strategisen kehittämisen toiminta-ajatuksena on kuntaorganisaation ohjaaminen sekä ulkoisten että sisäisten muutos- ja kehittämistarpeiden edellyttämällä tavalla hyväksytyn kuntastrategian pohjalta. Kuntaorganisaatio vastaa muuttuvan ympäristön haasteisiin, kuntalaisten tarpeisiin sekä kuntatalouden reunaehtoihin omaa osaamistaan ja toimintatapojaan kehittämällä. Ulkoisena muutoshaasteena on kunnan kehityksen turvaaminen viihtyisänä, toimivana asuin- ja elinympäristönä sekä kilpailukykyisenä toimintaympäristönä elinkeinoelämälle osana Tampereen kaupunkiseudun kehitystä. Tässä työssä tukeudutaan myös seudulliseen yhteistyöhön koko Tampereen kaupunkiseudun kehittämisen näkökulmasta. Kunta osallistuu aktiivisesti seudulliseen yhteistyöhön ja seudullisten palvelumuotojen kehittämiseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) merkitys Kangasalan kunnalle keskittyi lähinnä sosiaali- ja terveystoimen uudelleenjärjestelyihin Kangasalan itäpuolisten kuntien kanssa. Tämän mukaisesti Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä päätettiin purkaa 1.1.2009 alkaen siten, että aluksi mukaan tulevat Pälkäneen ja Kuhmalahden kunnat ja 1.1.2011 alkaen Oriveden kaupunki ja Juupajoen kunta. Seudullista yhteistyötä on tiivistetty Tampereen keskusseudun kuntien kanssa useissa eri työryhmissä ja myös siten, että Kangasalan kunta päätti lähteä Tampereen seudun elinkeinoyhtiön toimintaan 1.1.2009 alkaen. Kuntaorganisaation toimivuutta vahvistettiin mittavan hallinnon uudistuksen kautta ja loppuvuodesta käynnistettiin myös kuntastrategian tarkistaminen siten, että tarkistettu kuntastrategia saadaan valtuuston vahvistamaksi kesään 2009 mennessä. Kunnan strategisen kehittämisen suurimpana haasteena on pidettävä riittävien palvelujen turvaaminen voimakkaasti kasvavalle väestömäärälle nopeasti ja yllättävän voimakkaasti kiristyneen kuntatalouden asettamissa rajoissa. Toimintatuotot 3 095 110 2 704 618 87,4 Toimintakulut -2 641 011-2 509 119 95,0 Toimintakate 454 099 0 195 499 43,1 Poistot -25 090-124 533 - maankäyttö ja asumisvaihtoehtojen monipuolisuus Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Toteutuminen Valmistuneet asunnot tyypeittäin ja omistusmuodoittain Tuettua tuotantoa muuallakin kuin kerrostaloissa Vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 97 % Käyttöaste 97,27 % 33
- palvelujen saatavuus ja laatu Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Valtuustosopimuksen toteutuminen - elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen Mahdollisuus valtuustosopimuksen laadintaan selvitetty, arviointi: valtuuston itsearviointi 2008 Toteutettiin suunnitellusti Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Liiketilojen riittävyys Keskustassa rakentamisedellytykset valmiit, rakenkaava luonnosvaiheessa, Keskustakorttelin asemataminen jatkuu kirjaston laajennus rakenteilla. Teollisuustontit - onnistunut kuntaliitos Sijoittuminen yhtenäisiin keskittymiin aluerakennetta tukien, paljon tilaa vaativat Lentolaan /Rääkkölään Lemposen teollisuusalueen tontinmyynti turvattu vuoden 2009 aikana Lentolan alueen liikenteelliset ja kaupalliset selvitykset valmiit, kaava kesken. Kallion asemakaava valmis ja myynti käynnistynyt Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Liitossopimuksen toteutuminen - prosessien toimivuus Liitossopimuksessa sovitut hankkeet toteutuvat hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesti Toteutettiin suunnitellusti Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Prosessiorganisaation toimivuus Prosessiajattelun omaksuminen Keskeiset prosessit kuvattu ja analysoitu, korjaus- ja ohjaustoimenpiteet aloitettu Prosessiajattelun edellyttämä toimintatapa otettu käyttöön ja varmistettu sen sopeutuminen organisaatiouudistukseen Hanke jakaantuu usealle vuodelle Prosessikoulutusta jatkettu 34
- kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien toimivuus Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Kuntalaiskontaktien määrä ja tapa Vuorovaikutusmuotojen monipuolisuus - talouden tasapaino Kunnanhallitus 2 krt/v kyläillat, muita infotilaisuuksia 2 krt/v tai teemakohtaisesti tarvittaessa Kunnan kotisivuille kehitetty palaute- ja aloitekanava osana seudullista verkkopalveluprojektia Sähköisiä lomakepohjaisia asiointimahdollisuuksia kehitetty edelleen osana seudullista verkkopalveluprojektia Kyläiltoja ei pidetty Suunnitelmien mukaisesti, käyttöönotto 2009 Sähköistä lomakepohjaista asiointia kehitettiin suunnitellun mukaisesti. Vuonna 2009 otetaan käyttöön seudullisena verkkopalveluprojektina päivähoidon sähköinen hakulomake Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Tulorahoituksen riittävyys Suhteellinen velkaantuneisuus Vuosikate on yli 100 % poistoista Investointien tulorahoitus on kuntastrategian mukaan 75 % Velkaantuneisuus on kuntastrategian mukaan alle 30 % 97,6 % 37,1 % 40,7 % - omistajapolitiikan perusteiden määrittäminen ja omistajapolitiikan käyttöönotto Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Omistajapolitiikan periaatteiden toteutuminen Pääoman tuotto, % Liikelaitoksen peruspääoman (ppo) korvaus, Omistajaohjauksen toimivuus Periaatteet määritelty, kirjaus, tiedotus konsernihallintoon hoidettu Liikelaitos- ja konserniyhtiökohtaiset tuotto- ja toimintatavoitteet v. 2008 johdetaan omistajapoliittisista linjauksista erikseen Omistajaohjaus käytössä 35
- uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotto Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Palvelustrategian toteutuminesytty Palvelustrategia laadittu Palvelustrategia hyväk- Strategian pohjalta aloitettu vaihtoehtojen arviointi Käynnistetään vuonna 2009 Seudullinen palvelutuotanto Seudullista palvelutuotantoa käynnistetty uusilla palvelualueilla hankesuunnitelman mukaisesti Palvelusetelikokeilu aloitettu Palvelujen hankintaosaamista parannetaan Ei aloitettu Koulutusta järjestettiin yhteistyössä KuHan (kuntien yhteinen hankintatoimisto) kanssa - onnistunut työnantajapolitiikka Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Työnantajapolitiikan toteutuminen - osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Organisaatiouudistuksen läpivienti Toteutui aikataulun ja valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Prosessien toimivuus Uuden organisaation mukaiset prosessit, prosessiosaamisen varmistaminen Siirtyi vuodelle 2009 36
Seudulliset hankkeet ja muut projektit Seudullisiin hankkeisiin varattiin 206 270 euroa ja muihin kuntarahoitusta edellyttäviin hankkeisiin 44 000 euroa, yhteensä 250 270 euroa. Määrärahatoteuma oli 180 037 euroa eli 71,9 %. Hankkeista toteutuivat pääosin suunnitellun rahoituksen mukaisesti, Aluekeskusohjelma, Kokousja Kongressimatkailun Osaamiskeskusohjelma ja EU-toimisto Brysselissä. Seutukunnan ATK-yhteistyö hankkeen toteutuma oli 33 % ja Verkkopalveluiden kehittäminen hankkeen 40 %. Osaamiskeskusohjelman toteuma oli 130 %. Seudullisen elinkeinoyhteistyön mukaiset hankkeet toteutuivat 64 %:n mukaan. Muiden kuntarahoitusta saaneiden hankkeiden toteutuma oli 26 %. 37
TALOUDEN HALLINTA Vastuuhenkilö: talousjohtaja Seppo Saarinen Toiminnan kuvaus Talous Toimintatuotot 245 200 379 915 154,9 Toimintakulut -2 463 106-2 467 794 100,2 Toimintakate -2 217 906 0-2 087 879 94,1 Poistot -35 600-52 470 Kriittiset menestystekijät - prosessien toimivuus - talouden tasapaino - uusien tietojärjestelmien onnistunut käyttöönotto Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Prosessiajattelun omaksuminen Talousarvioprosessin edellyttämä toimintatapa otettu käyttöön Käytössä Tulorahoituksen riittävyys Suhteellinen velkaantuneisuus Taloudellisen ajattelutavan ja kustannustietoisuuden omaksuminen Seudullinen yhteistyö Vuosikate on 100 % poistoista Investointien tulorahoitus on 75 % Velkaantuneisuus alle 30 % (kertoo miten suuri osa kunnan käyttötuotoista pitäisi käyttää vieraan pääoman takaisinmaksuun) Taloussuunnittelun realistisuus Yhtenäisen seudullisen taloushallinnon järjestelmän käyttöönotto Sähköisten palveluiden käyttöönoton laajentaminen 97,6 % 37,1 % 40,7 % Muutostalousarvio tehty Otettu käyttöön Sähköisten palveluiden käyttöönottoa laajennettu 38
Informatiiviset tunnusluvut ml. vesilaitos Tp 2007 Ta+mta 2008 Ta 2009 Vuosikate,1000 Vuosikate /asukas 6 204 224 6 876 244 8 912 315 3 874 135 Lainakanta milj. Lainakanta / asukas 25,0 902 34,5 1 222 31,8 1 124 47,0 1 637 Käyttötalouden menot, 1000 Muutos, % Käyttötalouden menot /asukas Muutos, % 113 015 8,9 4 075 7,2 123 918 9,6 4 390 7,7 121 468 7,5 4 292 5,3 140 043 15,3 4 880 13,7 Verotulojen osuus tulorahoituksesta, % 68,0 68,4 66,9 63,5 Valtionosuuksien osuus tulorahoituksesta 18,1 18,9 18,8 18,0 Toimintatuotot/ toimintakulut, % 12,5 12,7 13,1 17,7 Vuosikate/poistot, % 102,3 97,6 136,8 56,1 Omavaraisuusaste, % 64,5 58,3 - - Asukasluku 27 733 arvio 28 227 (31.12.08) 28 300 arvio 28 700 arvio 39
OSAAMISEN JOHTAMINEN Vastuuhenkilö: henkilöstöpäällikkö Riitta Turtonen Osaamisen johtamisen ohjausprosessi on sisäinen asiantuntija- ja tukiprosessi, joka käsittää laajaalaisesti henkilöstön ja organisaation kehittämisen kohti oppivaa organisaatiota. Ohjausprosessissa hoidetaan henkilöstöhallinto, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, yhteistoiminta-asiat ja neuvottelutoiminta sekä työympäristötyö, joka käsittää mm. työsuojelun, työterveyshuollon, tyky-toiminnan ja henkilöstöpalvelut. Talous Toimintatuotot 170 780 230 470 135,0 Toimintakulut -1 220 546-1 256 791 103,0 Toimintakate -1 049 766 0-1 026 321 97,8 Poistot -8 170-18 966 Kriittiset menestystekijät - prosessien toimivuus - uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotto - onnistunut työnantajapolitiikka - osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Prosessiajattelun omaksuminen Työnantajapolitiikan toteutuminen Uuden organisaation mukaiset prosessit, prosessiosaamisen vahvistaminen Henkilöstö- ja palkkahallinnon sähköiset prosessit pääosin toiminnassa. Uuden organisaatiomallin käyttöönotto vaiheittain - uudistuksen läpivienti päätösten mukaisesti - johtosääntöjen uudistaminen 40 Prosessien perusteet (käsitteet) uudistettiin sekä organisaation ydinprosessit määriteltiin. Henkilöstön prosessikoulutus toteutettiin 2006-2007. Prosessit ovat pääosin toiminnassa. Henkilöstö- ja palkkahallinnon sähköisten prosessien kehittämistä jatketaan vuonna 2009. Organisaatiouudistusta valmisteltiin runsaasti vuonna 2008 ja uudistus eteni ennalta laaditun aikataulun ja suunnitelman mukaisesti. Henkilöstölle järjestettiin erilaisia informaatio-, koulutus- ja keskustelutilai-
0 Työilmapiiri Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö 0 Työhyvinvoinnin kehittäminen palvelukeskuksissa työpaikkatasolla Palvelukeskusten koulutussuunnitelmat Organisaatiouudistusta tukeva esimiesten ja henkilöstön valmennus suuksia asiasta. Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2009. Aiempi johtosääntökokonaisuus uudistettiin 1.1.2009 voimaan tulleeksi Kangasalan kunnan hallintosäännöksi. Esimiehet ovat vastanneet oman yksikkönsä osalta vuonna 2007 laaditun suunnitelman perusteella kootun suunnitelman toteuttamisesta. Palvelukeskukset ovat laatineet omat koulutussuunnitelmansa ja koulutuksen painopisteet on määritelty. Organisaatiouudistuksen läpivienti oli rakennettu suunnitelmallisesti esimiesten ja henkilöstön mukanaolon ja osallistumisen varaan. Muutosten läpiviennissä painotettiin yhteistoimintaa henkilöstön edustajien kanssa sekä esimiesten ja avainhenkilöiden kouluttamista ja henkilöstön mukanaoloa Uusi organisaatio käynnistyi 1.1.2009 ja sitä valmisteltiin runsaasti työryhmissä ja palvelukeskusten sisällä. Organisaatiouudistukseen liittyvät asiat työllistivät runsaasti esimiehiä sekä muuta henkilöstöä. Hallintokeskus purkaantui 31.12.2008 ja suurin osa sen toiminnoista siirtyi uuteen liiketoimintayksikkö Oksaan, johon koottiin talouspalvelut (kirjanpito ja palkanlaskenta), atkpalvelut, toimistopalvelut, siivous- ja ruokapalvelut, tilapalvelu ja asiantuntijapalvelut, kuten lakimiespalvelut, liikennesuunnittelu ja konserniohjaus. Uusi tekninen keskus muodostettiin aiemman ympäristöpalvelukeskuksen ja teknisen keskuksen toiminnoista (tilapalvelu kuitenkin Oksaan). Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä purkaantui ja toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Kangasalan kuntaan perustettuun uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen, jonne tulivat myös kehitysvammahuollon avopalvelut 31.12.2008 purkaantuneesta Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä. Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2008 oli 1536 henkilöä. Lisäksi Kangasalan kunnan palvelukseen siirtyi 1.1.2009 Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä 335 vakituista henkilöä (lisäksi määräaikaista henkilöstöä) ja Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä 30 henkilöä. 41
SISÄISET PALVELUT Vastuuhenkilö: kansliasihteeri Eija Tetri-Lähde, apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola - vastuuhenkilö toimistopalveluiden osalta kansliasihteeri Eija Tetri-Lähde - vastuuhenkilö ruokapalvelun, atk-palveluiden, edunvalvonnan, velkaneuvonnan ja kuluttajaneuvonnan osalta apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola Toiminnan kuvaus Sisäisten palveluiden ohjausprosessiin kuuluvat atk-palvelut, ruokapalvelu, toimistopalvelut, edunvalvonta, velkaneuvonta sekä kuluttajaneuvonta. Talous Toimintatuotot 3 820 880 3 860 907 101,0 Valmistus omaan käyttöön 865 Toimintakulut -4 425 802-4 576 752 103,4 Toimintakate -604 922 0-714 980 118,2 Poistot -59 120-49 877 - palvelujen saatavuus ja laatu Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Laadukkaiden palveluiden tuottaminen katkoksitta asiakkaan tarpeen mukaisesti - onnistunut kuntaliitos Hyvä asiakaspalaute (reklamaatioiden ja negatiivisen asiakaspalautteen mahdollisimman vähäinen määrä) TeliaSoneran perustietotekniikan palveluun oli tyytymättömyyttä varsinkin vasteaikojen osalta Reklamaatioiden määrä vähäinen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Ruokapalveluiden laadukkuus ja yhtenäisyys koko kunnan alueella Toimipisteiden tuotantoolosuhteiden uusiminen ja palvelun yhtenäistäminen Jatketaan aloitettua kehitystyötä 42
- prosessien toimivuus Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Tehokas ja sujuva työskentelytapa yli palvelukeskusrajojen Ruokapalvelun logistiikan sujuvuus - uusien palvelutuotantotapojen käyttöönotto Joustava toiminta organisaatiorajoista huolimatta Ruokapalvelun kuljetusten kehittäminen palvelemaan yhtenäisesti koko kunnan aluetta myös tilauspalveluissa Organisaatiorajat eivät näkyneet käytännön työssä Kehitetty yhdessä palveluntuottajan (Itellan) kanssa Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Seudullisen tietotekniikkayhteistyön onnistuneisuus Aktiivinen mukanaolo seudullisissa hankkeissa Kangasala osallistui kaikkiin keskeisiin hankkeisiin TeliaSoneran perustietotekniikan palvelun toimivuus Perusterveydenhuollon tulevan yhteistoiminta-alueen tietotekniikan järjestäminen Seudun kuntien yhteiset tietotekniikan ohjelmisto- ja laitehankinnat Palvelun tason ja käyttäjätyytyväisyyden seuranta Suunnitelmien laatiminen vuoden 2008 aikana Toteutettiin seudullinen työasemahankintojen kilpailutus. Jatkettiin talousja henkilöstöhallinnon ohjelmien käyttöönottoa Säännöllinen seuranta Pulssi mittauksin ja seurantaryhmätyöskentelyllä Terveyskeskuskuntayhtymän purkamisen osalta suunnitelmat valmistuivat 2008. Laajan yhteistoiminta-alueen tietotekniikkaa koskeva suunnittelu tapahtuu vasta 2009-2010 - osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 Säännönmukaiset kehityskeskustelut Käyty osin vuonna 2008, jatketaan v. 2009 Palvelutehtävään motivoitunut, ammattitaitoinen ja kehitysmyönteinen henkilöstö Hyvä työilmapiiri muuttuvissa olosuhteissa Työilmapiiri säilynyt hyvänä vaikka jatkuva muutos kuormittaa henkilöstöä 43