Kasvatus- ja opetuslautakunta

1

2 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopistotoiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelma Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella niukoilla resursseilla on vaikeaa. Palveluverkkoselvityksiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan laadukkaat, tasavertaiset ja pedagogisesti toimivat sekä kohtuullisesti saavutettavissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut ja terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan alaisen toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta asukkaiden hyvinvointiin, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tullaan korostamaan. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti edelleen palveluja kattavasti kaikille toimialansa tulosalueille. Henkilöstö on osallistunut kaupungin hallintopalvelukeskuksen valmisteluun ja yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Esiopetuksessa ja perusopetuksessa oppimisen ja kasvun jatkumoa on vuonna 2015 rakennettu erityisesti opetussuunnitelmatyön avulla. Uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelmatyötä on tehty osallistavin menetelmin kuullen henkilöstöä, huoltajia ja oppilaskuntia. Opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää myös jatkossa panostamista oppimisympäristöjen turvallisuuteen (sisäilma), toiminnallisuuteen (esim. koulujen ja päiväkotien pihat ja välineet) ja digitaalisuuteen (laitehankinnat ja toimivat verkkoyhteydet). Hankerahoitusta on haettu ja saatu esim. oppilashuollon, osallisuuden ja digitaalisuuden edistämiseksi. Myös palveluverkkoa on tarkasteltu ja tiivistetty yhteistyössä. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarve näyttää edelleen lisääntyvän ja siihen on etsitty moniammatillisia ratkaisuja. Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on perustettu yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Perheneuvo, jonka avulla lapsiperheet voivat saada varhaista tukea ja ohjausta. Mikkelissä toimi vuonna 2015 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio, jonka toimipiste oli myös Puumalan lukio. Lukiokoulutus Puumalassa loppui 31.7.2015. Lisäksi lukiokoulutusta annettiin Otavan Opistossa. Vuonna 2014 valmistuneen Mikkelin lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelman mukaan Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2015 kehittämisen painopistealueet olivat lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen, digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset) ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen. Kansalaisopisto on tehnyt hankeyhteistyötä Pieksämäen seutuopiston, Mäntyharjun kansalaisopiston ja Otavan opiston kanssa. Opiston rooli merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä on vahvistunut. Yhteistyö sivistystoimen sisällä on tiivistynyt muun muassa kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden ja kirjaston kanssa. Opisto on järjestänyt erilaisia tapahtumia, joissa yhteistyökumppaneina on ollut muun muassa paikallisia järjestöjä. Palvelumyynnin osuus toiminnasta on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan toimintatuotot ylittyivät alkuperäisen talousarvion 435 000 eurolla. Myyntituotot ylittyivät yli 300 000 eurolla ja maksutuotot lähes 140 000 eurolla. Toimintakulut toteutuivat lähes talousarvion mukaisina: kulut alittivat talousarvion noin 13 000 eurolla. Henkilöstömenot ylittyivät noin 965 000 eurolla ja muut toimintakulut alittivat talousarvion. Palvelujen ostot alittuivat 560 000 euroa, aineet/tavarat/tarvikkeet alittuivat 90 000 euroa, avustukset alittuivat 166 000 euroa ja muut toimintakulut alittuivat 162 000 euroa. Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate muodostui alkuperäiseen talousarvioon nähden lähes 450 000 euroa paremmaksi. Johtamisen tukipalvelujen toimintakate ylittyi 57 000 eurolla. Syynä ylitykseen oli kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä -käynnistyminen 1.10.2015 alkaen. Hanke on kolmivuotinen ESRrahoitteinen hanke, jonka budjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeeseen ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä. Hankkeen kulut vuodelle 2015 ovat 55 000 euroa, josta hankemaksatuksen jälkeen kaupungille palautuu 85 prosenttia ja 15 prosenttia jää kaupungin omavastuuosuudeksi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät noin 472 000 euroa. Hanketuloja ja kotikuntakorvauksia saatiin arvioitua enemmän. Suurin osa hanketuloista kohdistui henkilöstökuluihin eikä osaa hankerahoista ollut budjetoitu, koska avustukset tulivat hakuun vasta budjetin hyväksymisen jälkeen. Lomapalkkajaksotusten siirtyminen keskushallinnosta tulosalueille aiheutti menojen siirtoa talousarviovuodelle. Henkilöstökulut ylittyivät kaiken kaikkiaan noin

3 841 000 euroa. Palvelujen ostoista säästyi mm. oppilaiden kuljetusmenoista, ict-menoista ja ruokailuista. Säästöä tuli yhteensä noin 494 000 euroa. Kaupunginhallituksen edellyttämää hankintakieltoa noudatettiin ja säästöä syntyi noin 58 000 euroa. Kotihoidon tuen avustuksista säästyi noin 170 000 euroa. Kaiken kaikkiaan toimintakulut ylittyivät noin 22 000 euroa. Toimintakate muodostui noin 449 000 euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Lukiokoulutuksen tulosalue alitti talousarvion. Toimintatuotot alittuivat 28 000 euroa. Myyntituotot alittuivat 75 500 euroa, kun taas maksutuottoja kertyi 7 000 euroa, tukia ja avustuksia 15 000 euroa sekä muita toimintatuottoja 25 000 euroa talousarviota enemmän. Toimintakulut alittuivat lähes 120 000 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 14 000 euroa, palvelujen ostot 94 000 euroa ja vuokrakulut alittuivat lähes 12 000 euroa. Toimintakate muodostui näin ollen noin 90 000 euroa talousarviota paremmaksi. Kansalaisopiston toimintakate oli kertomusvuonna noin 35 000 euroa budjetoitua suurempi. Opiston toimintatuotot jäivät noin 1 000 euroa alle budjetoidun. Toimintakulut ylittyivät noin 34 000 euroa. Merkittävin ylitys oli henkilöstökuluissa, lähes 60 000 euroa. Kun toiminnan volyymi on ollut korkealla, näkyy se myös tuntiopettajien palkkakustannuksissa. Toimintakulujen puolella säästöä syntyi vuokrakustannuksissa noin 40 000 euroa. Palveluiden ostoihin käytettiin noin 20 000 euroa budjetoitua enemmän. Talouden tasapainottaminen Vuodelle 2015 johtamisen tukipalveluille ei ollut osoitettu talouden tasapainotustoimenpiteitä. Talouden tasapainottamisessa keskityttiin palveluverkkosuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Kalevankankaan päiväkoti aloitti toimintansa lokakuussa 2014 ja pienempiä yksiköitä poistui käytöstä. Vuoden loppuun 2015 mennessä keskitettiin edelleen pienempiä yksiköitä ja Naisvuoren päiväkoti valmistui. Kaarinan päiväkotina toiminut tila tarvittiin edelleen jatkamaan lapsimäärän lisääntymisen vuoksi Naisvuoren päiväkodin filiaalina. Pellosniemen koulu yhdistyi Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2015. Talouden tasapainotustoimenpide lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen ei toteutunut, sen valmistelu siirtyi vuodelle 2016. Tulosalue on kuitenkin saavuttanut sille talouden tasapainotusohjelmassa 2013 asetetut säästötavoitteet, yhteensä 250 000 euroa. Vuonna 2013 tulosalueen toimintakate oli 6 819 400 euroa ja vuonna 2015 toimintakate on 6 122 200 euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa on kansalaisopiston kohdalla asetettu tavoitteeksi tilojen hyvä käyttöaste. Tilojen käyttöaste nousi vuonna 2015. Opisto luopui kertomusvuoden aikana suuresta osasta Päämajatalon tiloja ja korvaavia tiloja saatiin Kiinteistöyhtiö Mikkelin tietotaitokorttelin tiloista yliopistokeskuksen yhteydestä Lönnrotinkadulta. Kertomusvuoden vuokrasäästö suhteessa talousarvioon on noin 40 000 euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisilla tulosalueilla noudatetaan sivistystoimen toimintasääntöä ja kaupungin hallintosääntöä. Ne ohjaavat lautakunnan alaista toimintaa ja päätöksen tekoa. Sivistystoimiala jakaantuu seitsemään tulosalueeseen, joilla kaikilla on vastuullinen johtaja. Sivistystoimenjohtajan apuna johtamisessa ja kehittämisessä on johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden päälliköt, talouspäällikkö, kehittämispäällikkö, palvelussuhdepäällikkö, johdon sihteeri sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Varojen käytön valvontaa on suoritettu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn seurannan avulla. Yksikköjen varojen käytön valvontaa ovat suorittaneet tulosaluepäälliköt, jotka raportoivat kuukausittain tilanteesta seurannan yhteydessä. Yksiköiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Yksiköt voivat seurata ko. määrärahojen käyttöä koulukohtaisista raporteista. Talouspäällikkö on kaksi kertaa vuodessa tehnyt vertailun peruskoulujen ja lukioiden määrärahojen riittävyydestä. Toimialan johto tekee seurannan yhteydessä tilanneanalyysin ja tarvittavat toimenpide-ehdotukset, jotta talous pysyy annetuissa raameissa. Päätösten oikeaa täytäntöönpanoa on valvottu erityisesti palkanlaskennan yhteydessä yksiköiden päätöksentekoosaamisen kehittämiseksi henkilöstöasioissa. Riskien hallintaan liittyvät alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Tukipalveluiden sisäinen valvonta on järjestyksessä ja talouspäällikkö vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu niissä työpisteissä, joissa se on mahdollista. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiatarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Riskienhallinta-analyysiin ei ole erityistä järjestelmää, analyysejä on tehty tapauskohtaisesti. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintasäännön mukaisesti. Hankintapalvelujen kilpailuttamia sopimustoimittajia on hyödynnetty palvelu- ja tavarahankinnoissa. Hanketoiminta on laajentunut merkittäväksi. Merkittävä osa on ollut seudullisia ja muita yhteistyöhankkeita. Hankkeiden talousseuranta on vahvistunut henkilöstöjärjestelyillä. Hankkeet ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti ja ne ovat tukeneet koulujen toimintaa. Hankerahoituksella on mm. kouluille hankittu uutta tietotekniikan laitteistoa. Päätösten oikeellisuutta seurataan kaupunginhallituksen ohjeen mukaan ja mm. otto-oikeuden toteutumiseksi tehtävän ilmoitusmenettelyn avulla niin viranhaltija- kuin lautakunnan tasolla. Seudullisia palvelutuotantosopimuksia on tarkistettu tarpeen mukaan. Sopimusten toteuttamisesta on käyty palvelusopimusneuvottelut ja palautekeskustelut ennen talousarvion valmistelua, missä yhteydessä käsitellään palaute edelliseltä sopimuskaudelta, tulevan kauden ostopalvelujen laajuus, laatu ja määrä sekä vaikutukset kustannuksiin. Sopimukset on koottu yhteen sähköiseen tiedostoon.

4 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %- osuus: tavoite 7,5 Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 5,8 tavoite: lukiolaiset 5 Vanhemmuuden puutetta %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Tajua Mut! toimintamallin vakiinnuttaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen: uuden oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen, jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa Varhaiskasvatuksessa havainnoidaan ja ohjataan systemaattisesta lasten vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita. Harrastustoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen kouluilla: koulukerhot, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta, KAMUtoiminta (KAveriksiMUlle) yhdessä MLL:n (Mannerheimin lastensuojeluliiton) kanssa. Yhteisöllinen oppilashuolto varhaiskasvatuksesta perusopetuksen läpi aina toiselle asteelle. Yläkoulujen ja lukion Olkkari-yhteistyö. Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen. Kasvatuskumppanuustoiminnan vakinaistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: vanhempainillat, huoltajatapaamiset. Varhainen puuttuminen sekä huolen ilmaisu/puheeksiotto. Lapset puheeksi ym. koulutusta henkilöstölle. Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, hallintopäällikkö, rehtorit, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä Kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilashuollon henkilöstö, rehtorit, varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, nuorisotoimi/olkkari Kasvatus- ja opetushenkilöstö Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa jääneet opiskelijat. Lasten havainnointi ja sosiaalisten taitojen ohjaus on arkipäivää varhaiskasvatuksessa. Oppilaskunnat toimivat kaikilla kouluilla ja tukioppilastoimintaa järjestetään yläkouluilla. Kerhotoimintaa on järjestetty hankerahoituksella. KAMUtoimintaa järjestetään yhteistyössä MLL:n kanssa. Uuden oppilashuoltolain velvoittamat yhteisölliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla ja niiden toimintaa edelleen kehitetään. Olkkari-yhteistyö on tiivistynyt. Lukiossa toimii opiskelijatoimikunnat. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti ja päivittäin on mahdollisuus kohdata vanhempia. Avoimen varhaiskasvatuksen lapsiryhmä on aloittanut syksyllä 2015 Ristiinan päiväkodissa. Uuden oppilashuoltolain myötä moniammatillisten Aluevarputyöryhmien toimintaa on tarkennettu. Varhaisen välittämisen menetelmät ja käsikirja ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Varhaiskasvatuksessa on työkaluna Väistö-hankkeen laatima Lähisuhdeväkivalta kansio puheeksi ottoon ja toimintaan lapsiin kohdistuneissa rikoksissa. Vanhempainiltoja on kehitetty osallistavampaan suuntaan. Mahdollisuus henkilökohtaisiin huoltajatapaamisiin on olemassa ja tarvittaessa kutsutaan moniammatillinen

5 asiantuntijaryhmä koolle huoltajatapaamisiin. Neuvottelukunnat toimivat kaikilla kouluilla. Varhaisen tuen toimintamallia on kehitetty yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja toiminta on käynnistynyt syksyllä 2015 (Perheneuvo). Koulukiusatut, tavoite: nollatoleranssi Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla (alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, laittomat huumeet - %-osuus) Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite 500.000 Museoiden kävijät tavoite 30.000 Orkesterin kuulijamäärä tavoite 17.000 Uimahallikäynnit tavoite 230.000 Teatterin kävijämäärät tavoite 55.000 Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Varhainen puuttuminen, KiVakoulutoiminta: puuttumisen kynnyksen madaltaminen luomalla ohjeistus ja jalkauttamalla toimintamallit kaikkiin kouluyksikköihin. Opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen. Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille. Soten ja sivistystoimen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen yhteen sovittava johtaminen - hankkeen avulla (opiskeluhuollon tehostaminen, matalan kynnyksen toiminta Olkkarissa); varhainen puuttuminen ja huolen puheeksiotto, nollatoleranssi koulujen toiminnassa, vanhempainillat, teemapäivät, Selvästi Paras tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille, aikuisten esimerkki ja ohjaus Mahdollistetaan kohdeikäluokkien osallistuminen toimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu hanke, kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Riittävä ja monipuolinen ruoka, uni ja liikunta Toiminnassa kulttuurin ja liikunnan sisällöt vahvasti mukana arjessa. Liikkuva lapsuus -pilotointi varhaiskasvatuksessa, Liikkuva koulu -hanke Kulttuurikameli ja kulttuuripolku Päiväkotien ja koulujen pihat kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi Turvallisuuskoulutusta esimiehille ja henkilöstölle Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, rehtorit Sivistystoimenjohtaja, ko. tulosaluejohtajat Kasvatus- ja opetushenkilöstö, kansalaisopisto, koko sivistystoimi Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Uuden oppilashuoltolain myötä pystytään paneutumaan kiusaamisen ehkäisyyn ennakoidummin ja syvemmin. Väkivallan ja häirinnän ehkäisyhankkeen pilottivaihe on alkanut yläkouluissa (yhteistyössä Violan kanssa). Varhaiskasvatuksessa on tehty suunnitelma vuodelle 2016 henkilöstön tunnetaitokoulutuksesta. Selvästi Paras -tapahtuma on järjestetty kaikille kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Yläkouluilla päihdevalistus on osa terveystiedon opetussuunnitelmaa. Örebromalli on otettu käyttöön yläkoulujen vanhempainilloissa osana päihdekasvatusta. Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-12/2015, matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukset. Kulttuuripolun ja -kamelin yhteistyötä on kehitetty edelleen. Kävijämäärät 2015: kirjastot 548.757 museot 26.974 orkesteri 15.862 uimahallit 164.530 Mikkelin teatteri 43.827 Asukkaiden hyvinvointiohjelmaa toteuttava kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä käynnistyi. Kaikki koulut ovat rekisteröityneet Liikkuviksi kouluiksi ja Liikkuva kouluverkosto toimii. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan Liikkuva lapsitoimintaa. Liikkumisen unelmavuosi (osa Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä-hanketta)

6 Kansalaisopisto/kulttuuri- ja harrastustoiminta on tärkeä hyvinvoinnin lisääjä. ja siihen liittyvät verkostotyöpajat käynnistyivät sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa seurojen kanssa tapahtuva kummitoiminta on käynnistynyt muutamassa päiväkodissa. Lisäksi on aloitettu perheliikuntakerhotoiminta. Kulttuurikameli ja polku toiminta jatkuu edelleen yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostus on edennyt peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä. Kunnostustarvetta on edelleen. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty pitkäkestoisesti esimiehille. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite imagotutkimuksessa 4.sija tavoite Yleinen yritysilmasto 3,5 Verkkopalvelujen ajan tasalla pitäminen, tiedottamisen oikea-aikaisuus Positiivinen palveluasenne ja hyvin toimivat palvelut Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Koko henkilöstö Tulosalueelle on saatu kelpoista ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön myönteistä palvelu- ja yhteistyöasennetta korostetaan. Toimintaympäristöissä ja sisäilman laadussa on edelleen kehitettävää, vaikka korjaustoimenpiteitä on tehty. Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %-osuus: tavoite 75 Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Rekrytointiprosessi houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % Yrityskylätoiminta 5.-6. luokkalaisille Lapsen osallisuuden lisääminen. Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja kasvatus- ja opetusjohtaja, kehittämispäällikkö Rekrytointi on onnistunut yleensä hyvin. Mikkeliin suunnitellaan omaa yrittäjyyskasvatustoimintamallia yhteistyössä pienyrityskeskuksen ym. toimijoiden kanssa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi: tavoite 3,5 Kasvaminen ja oppiminen luontoympäristössä, luonnossa liikkuminen ja toimiminen: luontopäivät ja luontoretket osana opetussuunnitelmaa Kasvatus- ja opetushenkilöstö Koululaisten luontopäivien lukumäärä on toteutunut. Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Kaatopaikalle penkkaan Ympäristöohjelmat käyttöön joka yksikössä, kierrätyksen tehostaminen, energiakulutuksen Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, On otettu käyttöön lautakuntien sähköiset kokoukset. On kartoitettu

7 loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohde laskettuna: tavoite 75 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. seuranta; sähköisten opetusmateriaalien/verkkokurssien suunnitelmallinen käyttöönottaminen sisällytetään opetussuunnitelmiin niiden uudistamistyössä Sähköisten palveluiden kehittäminen ja olemassa olevien palvelujen mahdollisimman täysimääräinen käyttö Palveluverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen; sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikea-aikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) Omavalvonta varhaiskasvatusjohtaja, rehtorit, päiväkotien johtajat Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja tulostuskäytänteet tulostuskustannusten pienentämiseksi. Kestävän kehityksen suunnitelmat ja ympäristöohjelmat ovat käytössä kaikissa yksiköissä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön peruskouluissa ja lukioissa. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköisiä materiaaleja. Ekologisuus näkyy entistä selvemmin opiston kurssitarjonnassa: esim. käden taitojen kursseihin on tullut paljon sellaisia kursseja, joilla hyödynnetään vanhaa tai kierrätysmateriaalia. Toimitilojen sisäilmaongelmiin on puututtu, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto sekä terveysvalvonta ovat mukana sisäilmaongelmien selvittämisessä niin päiväkodeissa, kouluissa, lukioilla, kansalaisopistossa kuin virastotalossakin. Talous Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 +mrs Tp 2015 Toteutuma % Toimintatuotot 5 947 664 5 245 000 5 245 000 5 680 324 108,3 % Toimintakulut -87 500 200-88 267 000-88 174 500-88 161 439 100,0 % Toimintakate -81 552 536-83 022 000-82 929 500-82 481 115 99,5 %

8 Kasvatus- ja opetuslautakunta tulosalueittain tp 2015 Toimintatuotot Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Toteuma % mrs Johtamisen tukipalvelut 11 237 12 700 12 700 5 476-7 224 43,1 % Lukiokoulutus 342 103 264 200 264 200 236 075-28 125 89,4 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv. 4 992 666 4 440 100 4 440 100 4 911 899 471 799 110,6 % Kansalaisopisto 601 659 528 000 528 000 526 874-1 126 99,8 % Yhteensä 5 947 665 5 245 000 5 245 000 5 680 324 435 324 108,3 % Toimintamenot Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Toteuma % mrs Johtamisen tukipalvelut 529 586 445 300 445 300 495 454 50 154 111,3 % Lukiokoulutus 6 616 456 6 477 600 6 477 600 6 358 265-119 335 98,2 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv. 78 264 677 79 315 500 79 223 000 79 245 492 22 492 100,0 % Kansalaisopisto 2 089 482 2 028 600 2 028 600 2 062 228 33 628 101,7 % Yhteensä 87 500 201 88 267 000 88 174 500 88 161 439-13 061 100,0 % Toimintakate Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Toteuma % mrs Johtamisen tukipalvelut -518 349-432 600-432 600-489 978-57 378 113,3 % Lukiokoulutus -6 274 353-6 213 400-6 213 400-6 122 190 91 210 98,5 % Varhaiskasvatus- ja perusopetus -73 272 011-74 875 400-74 782 900-74 333 593 449 307 99,4 % Kansalaisopisto -1 487 823-1 500 600-1 500 600-1 535 354-34 754 102,3 % Yhteensä -81 552 536-83 022 000-82 929 500-82 481 115 448 385 99,5 %

9 6 000 000 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintatuotot tp 2015 5 000 000 4 992 666 4 440 100 4 911 899 4 440 100 4 000 000 3 000 000 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 + lmr Tp 2015 2 000 000 1 000 000 0 528 000 601 659 526 874 528 000 342 103 264 200 12 700 264 200 236 075 11 237 12 700 5 476 Johtamisen tukipalvelut Lukiokoulutus Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Kansalaisopisto

10 90 000 000 80 000 000 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut tp 2015 79 223 000 79 315 500 78 264 677 79 245 492 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 +mrs TP 2015 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 6 477 600 6 616 456 6 477 600 529 586 445 300 445 300 495 454 6 358 265 Johtamisen tukipalvelut Lukiokoulutus Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut 2 028 600 2 089 482 2 028 600 2 062 228 Kansalaisopisto

11 80 000 000 70 000 000 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakate tp 2015 73 272 011 74 875 400 74 782 900 74 333 593 60 000 000 50 000 000 40 000 000 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 +mrs TP 2015 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 518 349 432 600 432 600 6 213 400 6 274 353 6 213 400 489 978 6 122 190 1 500 600 1 487 823 1 500 600 Johtamisen tukipalvelut Lukiokoulutus Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Kansalaisopisto 1 535 354

12 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät TULOSLASKELMA JA TP 2014 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2015/ TP 2015/ Käyttö % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2015 yhteensä 2015 2014 2015 2015 TA 2015 TP 2014 14/15 30112 Toimintatuotot Myyntituotot 1 315 103 1 074 900 1 315 103 1 376 131 1 376 131 128,0 % 104,6 % 128,02 4,64-301 231 Maksutuotot 2 965 139 2 756 100 2 965 139 2 895 848 2 895 848 105,1 % 97,7 % 105,07-2,34-139 748 Tuet ja avustukset 1 523 674 1 340 600 1 523 674 1 323 228 1 323 228 98,7 % 86,8 % 98,70-13,16 17 372 Muut toimintatuotot 143 748 73 400 143 748 85 117 85 117 116,0 % 59,2 % 115,96-40,79-11 717 Toimintatuotot yhteensä 5 947 664 5 245 000 5 947 664 5 680 324 5 680 324 108,3 % 95,5 % 108,30-4,49-435 324 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot 50 105 590 49 490 500 50 105 590 50 455 416 50 455 416 101,9 % 100,7 % 101,95 0,70-964 916 Palkat ja palkkiot 39 567 230 38 806 900 39 567 230 39 350 781 39 350 781 101,4 % 99,5 % 101,40-0,55-543 881 Henkilöstösivukulut 10 538 361 10 683 600 10 538 361 11 104 635 11 104 635 103,9 % 105,4 % 103,94 5,37-421 035 Eläkekulut 8 839 290 8 871 700 8 839 290 8 917 478 8 917 478 100,5 % 100,9 % 100,52 0,88-45 778 Muut henkilöstösivukulut 1 699 071 1 811 900 1 699 071 2 187 158 2 187 158 120,7 % 128,7 % 120,71 28,73-375 258 Palvelujen ostot 15 540 477 16 328 100 15 540 477 15 768 097 15 768 097 96,6 % 101,5 % 96,57 1,46 560 003 josta ulkoiset 7 494 444 8 141 900 7 494 714 7 664 695 7 664 695 94,1 % 102,3 % 94,14 2,27 477 205 josta sisäiset 8 046 033 8 186 200 8 045 763 8 103 402 8 103 402 99,0 % 100,7 % 98,99 0,72 82 798 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 728 321 1 745 700 1 728 321 1 655 637 1 655 637 94,8 % 95,8 % 94,84-4,21 90 063 Avustukset 5 297 699 5 504 400 5 297 699 5 337 927 5 337 927 97,0 % 100,8 % 96,98 0,76 166 473 Muut toimintakulut 14 828 113 15 105 800 14 828 113 14 944 362 14 944 362 98,9 % 100,8 % 98,93 0,78 161 438 Toimintakulut yhteensä 87 500 201 88 174 500 87 500 201 88 161 439 88 161 439 100,0 % 100,8 % 99,99 0,76 13 061 Toimintakate -81 552 536-82 929 500-81 552 536-82 481 115-82 481 115 99,5 % 101,1 % 99,46 1,14-448 385

13 NETTOENNUSTE TP 2014 TA 2015 Tot. 2014 Toteutuma 2015 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA Toimintatuotot + omavalm. 5 947 664 5 245 000 5 947 664 5 680 324 5 680 324 435 324 Toimintakulut 87 500 201 88 174 500 87 500 201 88 161 439 88 161 439-13 061 Toimintakate -81 552 536-82 929 500-81 552 536-82 481 115-82 481 115 448 385 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2014 Toteuma 12/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Henkilöstömenot 50 105 590 50 455 416 349 826 100,70 % 98,77 % Palkat ja palkkiot 39 567 230 39 350 781-216 448 99,45 % 98,08 % Henkilöstösivukulut 10 538 361 11 104 635 566 275 105,37 % 101,38 % Eläkekulut 8 839 290 8 917 478 78 187 100,88 % 100,37 % Muut henkilöstösivukulut 1 699 071 2 187 158 488 087 128,73 % 106,64 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 11/2014 Toteuma 11/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Palvelujen ostot 15 540 477 15 768 097 227 620 101,46 % 105,07 % josta ulkoiset 7 494 714 7 664 695 169 981 102,27 % 108,64 % josta sisäiset 8 045 763 8 103 402 57 639 100,72 % 101,74 %

14 Johtamisen tukipalvelut Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis-, hallinto-, toimisto-, talous- ja asiakaspalveluja tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle. Palvelusuunnitelma Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia tarkennetaan. Muodostetaan henkilöstö-, talous-, kehittämis- ja yhteiset tukipalvelut tiimit, joilla turvataan osaamisen jakaminen, hiljaisen tiedon siirtyminen ja mahdolliset sijaistamiset erilaisissa tilanteissa koko sivistystoimen hallinnossa ja johtamisessa. Johtamisen tukipalvelut tuottaa palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Palvelusuunnitelman toteutuminen Henkilöstö on osallistunut kaupungin hallintopalvelukeskuksen valmisteluun. Johtamisen tukipalvelut tuotti edelleen palveluja kattavasti kaikille toimialansa tulosalueille. Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen toimintakate ylittyi 57 000 eurolla. Syynä ylitykseen oli kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä -käynnistyminen 1.10.2015 alkaen. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka budjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeeseen ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä. Hankkeen kulut vuodelle 2015 ovat 55 000 euroa, josta hankemaksatuksen jälkeen kaupungille palautuu 85 prosenttia ja 15 prosenttia jää kaupungin omavastuuosuudeksi. Talouden tasapainottaminen Vuodelle 2015 ei ollut osoitettu talouden tasapainotustoimenpiteitä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Johtamisen tukipalveluissa noudatetaan sisäisen valvonnan ohjeistusta. Toimintaa koskevien sääntöjen ja päätösten noudattamista sekä toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta on tarkkailtu tavanomaisen päätöksenteon yhteydessä. Talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan jatkuvasti, ja niistä raportoidaan kuukausittain (talous) ja puolivuosittain (toiminnalliset tavoitteet). Talouspäällikkö vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu työpisteissä, joissa muutos on ollut mahdollista. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen resurssien tasapuolinen kohdentaminen, oma asenne ja esimerkillinen toiminta koko henkilöstö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta On toimittu annetun asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Päihteiden käytön vähentäminen tärkeitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi sisäiset ja ulkoiset palvelut palvelujen tasapuolisuus, oikea-aikaisuus, jatkuva itsearviointi; tarpeiden ja tavoitteiden määrittely kehityskeskusteluissa: Asukkaiden hyvinvointiohjelmaa toteuttava kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä käynnistyi 1.10.2015 (ESRrahoitus 1.10.2015-30.6.2018). Henkilöstö on osallistunut hallintopalvelukeskusvalmisteluun eri alatyöryhmissä. On toimittu

15 toiminnan tiimiyttäminen (henkilöstö-, talous- ja toimisto-/hallintotiimi) osaamisen jakaminen, toiminnan turvaaminen, sijaistamiset ym. täydennyskoulutus henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaan Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöiden eläköitymisten ym. luontaisten poistumisten kautta tehtävien uudelleenjärjestäminen, henkilöstömäärän kriittinen arviointi. asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. On otettu käyttöön lautakuntien sähköiset kokoukset ja uusi asianhallintaohjelma (ASHA). Lisäksi on otettu käyttöön SAP/Erp ja Populus. Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä hankkeelle ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä, joten talousarvio ylittyi hankkeen menojen verran. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja mainekuvan kehitys henkilöstö, sivistystoimenjohtaja positiivinen palveluilmapiiri ja toimivat palvelut, pätevä ja osaava henkilöstö, ajanmukainen ja toimiva toimintaympäristö Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen rekrytointiprosessit sivistystoimenjohtaja, esimiehet Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut, henkilöstön määrätietoinen osaamisen varmistaminen, digitaalinen Mikkeli, ja tavoitteellinen kohtuullinen työtaakka, kohtuullinen palveluaika kehittäminen kehityskeskustelut, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ensin resurssoidaan ja kehitetään, koulutetaan henkilöstö ja muutetaan toimintatapoja -> taloudellinen hyöty tulee viiveellä. Henkilöstö on toiminut asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Kuntarekryn käyttöä on tehostettu. Toteutuminen Henkilöstö on osallistunut kaupungin sähköisten palveluiden kehittämistyöhön (mm. ASHA, tiedonhallinta). LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Rakennetun ympäristön laatu sähköisten palveluiden kehittäminen ja jo olemassa olevien palveluiden mahdollisimman täysimääräinen käyttö, paperinkäytön vähentäminen, energiatehokkuus, kierrätys terveellisten, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten sivistystoimenjohtaja On otettu käyttöön lautakuntien sähköiset kokoukset. On kartoitettu tulostuskäytänteet tulostuskustannusten pienentämiseksi. Jatkettu keskustelua Tilakeskuksen kanssa 3.

16 toimitilojen turvaaminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi terveet, turvalliset ja toimivat tilat seuranta, oikea-aikaiset ylläpito- ja korjaustyöt yhteistyö tilakeskuksen ja työterveyshuollon kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö kerroksen sivistystoimen hallintosiivessä havaituista sisäilmaongelmista -> muovisia lattiamattoja on vaihdettu ja vaihdetaan edelleen. On edelleen tehostettu suoran ja oikea-aikaisen palautteen antamista Tilakeskukselle. On hankittu sähköisiä työpöytiä (työterveyshuollon suositukset). Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet, terveelliset toimitilat Palvelu: Johtamisen tukipalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen TA 2015 + lmr TP 2015 Toteutuma % TP 2014 TA 2015 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokousten määrä yhteensä kpl 11 11 11 11 100,0 % Nettokustannus/kokous 2 912 3 155 3 155 2 368 75,0 % Kustannukset netto 32 037 34 700 34 700 26 044 75,1 % Yleiset tukipalvelut Kustannukset 495 825 410 600 410 600 414 725 101,0 % Tuotot -11 237-12 700-12 700-5 476 43,1 % Netto 484 589 397 900 397 900 409 250 102,9 % Projektit Kustannukset 1 723 0 0 54 684 Tuotot 0 0 0 0 Netto 1 723 0 0 54 684 Johtamisen tukipalvelut yhteensä Kustannukset 529 586 445 300 445 300 495 454 111,3 % Tuotot -11 237-12 700-12 700-5 476 43,1 % Netto 518 349 432 600 432 600 489 978 113,3 % Viestit tilaajalle Tulosalueen toimintakate ylittyi 57 000 eurolla. Syynä ylitykseen oli kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä -käynnistyminen 1.10.2015 alkaen. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka budjetti on 1 080 000 euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeeseen ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä. Hankkeen kulut vuodelle 2015 ovat 55 000 euroa, josta hankemaksatuksen jälkeen kaupungille palautuu 85 prosenttia ja 15 prosenttia jää kaupungin omavastuuosuudeksi.

17 Kasvatus- ja opetuslautakunta Johtamisen tukipalvelut toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät Käyttö TULOSLASKELMA JA TP 2014 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2015/ TP 2015/ % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2015 yhteensä 2015 2014 2015 2015 TA 2015 TP 2014 14/15 31.12 Toimintatuotot Myyntituotot 3 500 1 700 3 500 2 242 2 242 131,9 % 64,0 % 131,86-542 Maksutuotot 1 000 0,00 1 000 Tuet ja avustukset 3 806 5 000 3 806 3 234 3 234 64,7 % 85,0 % 64,68 1 766 Muut toimintatuotot 3 931 5 000 3 931 0,0 % 5 000 Toimintatuotot yhteensä 11 237 12 700 11 237 5 476 5 476 43,1 % 48,7 % 43,12 7 224 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % 0,00 Toimintakulut Henkilöstömenot 415 580 314 100 415 580 392 403 392 403 124,9 % 94,4 % 124,93-5,58-78 303 Palkat ja palkkiot 321 543 240 500 321 543 302 013 302 013 125,6 % 93,9 % 125,58-6,07-61 513 Henkilöstösivukulut 94 037 73 600 94 037 90 389 90 389 122,8 % 96,1 % 122,81-3,88-16 789 Eläkekulut 78 084 63 000 78 084 75 363 75 363 119,6 % 96,5 % 119,62-3,49-12 363 Muut henkilöstösivukulut 15 953 10 600 15 953 15 027 15 027 141,8 % 94,2 % 141,76-5,81-4 427 Palvelujen ostot 66 200 78 200 66 200 63 042 63 042 80,6 % 95,2 % 80,62-4,77 15 158 josta ulkoiset 52 075 65 900 52 075 51 785 51 785 78,6 % 99,4 % 78,58-0,56 14 115 josta sisäiset 14 124 12 300 14 124 11 257 11 257 91,5 % 79,7 % 91,52-20,30 1 043 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 073 11 200 7 073 6 416 6 416 57,3 % 90,7 % 57,28-9,30 4 784 Avustukset 0 Muut toimintakulut 40 733 41 800 40 733 33 593 33 593 80,4 % 82,5 % 80,37-17,53 8 207 Toimintakulut yhteensä 529 586 445 300 529 586 495 454 495 454 111,3 % 93,6 % 111,26-6,45-50 154 Toimintakate -518 349-432 600-518 349-489 978-489 978 113,3 % 94,5 % 113,26-5,47 57 378

18 NETTOENNUSTE TP 2014 TA 2015 Tot. 2014 Tot. 2015 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA Toimintatuotot + omavalm. 11 237 12 700 11 237 5 476 5 476-7 224 Toimintakulut 529 586 445 300 529 586 495 454 495 454 50 154 Toimintakate -518 349-432 600-518 349-489 978-489 978-57 378 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2014 Toteuma 12/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Henkilöstömenot 415 580 392 403-23 177 94,42 % 75,58 % Palkat ja palkkiot 321 543 302 013-19 529 93,93 % 74,80 % Henkilöstösivukulut 94 037 90 389-3 647 96,12 % 78,27 % Eläkekulut 78 084 75 363-2 721 96,51 % 80,68 % Muut henkilöstösivukulut 15 953 15 027-926 94,19 % 66,45 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2014 Toteuma 12/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Palvelujen ostot 66 200 63 042-3 157 95,23 % 118,13 % josta ulkoiset 52 075 51 785-290 99,44 % 126,55 % josta sisäiset 14 124 11 257-2 867 79,70 % 87,08 %

19 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelissä toimi vuonna 2015 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio, jonka toimipiste on myös Puumalan lukio. Lukiokoulutus Puumalassa loppui keväällä 2015. Lisäksi lukiokoulutusta annettiin Otavan Opistossa. Vuonna 2014 valmistuneen Mikkelin lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelman mukaan Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2015 kehittämisen painopistealueet olivat lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen, digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset) ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lukiokoulutuksen tulosalue alitti talousarvion. Toimintatuotot alittuivat 28 000 euroa. Myyntituotot alittuivat 75 500 eurolla, kun taas maksutuottoja kertyi 7 000 euroa, tukia ja avustuksia 15 000 euroa sekä muita toimintatuottoja 25 000 euroa talousarviota enemmän. Toimintakulut alittuivat lähes 120 000 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 14 000 euroa, palvelujen ostot 94 000 euroa ja vuokrakulut alittuivat lähes 12 000 euroa. Toimintakate muodostui näin ollen noin 90 000 euroa talousarviota paremmaksi. Talouden tasapainottaminen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipisteen lukiokoulutus loppui 31.7.2015. Talouden tasapainotustoimenpide lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen ei toteutunut, sen valmistelu siirtyi vuodelle 2016. Tulosalue on kuitenkin saavuttanut sille talouden tasapainotusohjelmassa 2013 asetetut säästötavoitteet, yhteensä 250 000 euroa. Vuonna 2013 tulosalueen toimintakate oli 6 819 400 euroa ja vuonna 2015 toimintakate on 6 122 200 euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Määrärahojen käyttöä on seurattu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn tulosaluekohtaisen seurannan avulla. Lukioiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Lukiot seuraavat määrärahojensa käyttöä lukiokohtaisista raporteista. Alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiantarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Ei yhtään läheistä ystävää Koulukiusatut, nollatoleranssi Humalajuominen, tupakointi, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet Tajua Mut!-toimintamallin vakinaistaminen, koppi pudokkaista, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, puuttuminen varhaisessa vaiheessa päihteettömyys kaikessa lukiokoulutukseen liittyvässä toiminnassa, Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opintoohjaajat, kuraattorit, rehtorit opiskelijakunta, tutortoiminnasta vastaava opettaja opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö rehtori, koko henkilöstö Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa jääneet opiskelijat. Lukiossa toimii opiskelijatoimikunnat. Ristiinan lukion tutoroppilaat osallistuvat muun muassa ryhmäyttämiseen ja lukioon tutustuttamiseen. Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-12/2015, matkoille ja retkille opiskelijat

20 vanhempainillat, vuotuiset teemapäivät Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Olkkari-toiminta, oppilashuolto, Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen -> nuorisotoimi ohjaustaitojen ja osallistamismenetelmien oppiminen ja hyödyntäminen, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Etsivä nuorisotyön vakinaistaminen riippumattomuus vuosittaisesta hanke- /avustusmäärärahasta yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan 1.8.2014: kaupunki järjestää oppilashuollolliset palvelut myös toisen asteen opiskelijoille, joten kuraattori- ja psykologipalvelut on resursoitava. Etelä-Savon ammattiopistolta siirtyy 1.1.2015 alkaen 3 kuraattoria kaupungin palvelukseen, myös psykologiresurssia vahvistetaan. Talousvaikutus 150 000 euroa/vuosi. ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukset. Etsivän nuorisotyön edustajat kuuluvat lukioiden opiskelijahuoltoryhmään. Ristiinan yläkoulun ja lukion opettajille on pidetty koulutus Tajua Mut!-toimintamallista keväällä 2015 ja Mikkelin lukiossa syksyllä 2015. Toisen asteen koulutuksella on yhteinen koulupsykologi elokuusta 2015 lähtien. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoima ja mainekuvan kehitys Asukkaiden koulutustaso Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen pätevä ja osaavaa henkilöstö, laadukas, terveellinen, turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (huom. atk-infra, liikuntatilat), menestyminen yokirjoituksissa huolehditaan ja tuetaan opiskelujen edistymistä ja läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset) rekrytointiprosessit opettajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja, lautakunta opinto-ohjaus, opettajat, rehtori rehtori, hallintopäällikkö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Henkilöstöä on koulutettu Pedanetin ja uuden sähköisen toimintaympäristön (yokirjoitusten pilottitila) käyttöön. Mikkelin lukion kevään 2015 yokokeiden ainekohtaiset tulokset: kansallista keskiarvoa heikompi tulos 5 aineessa, parempi 11 aineessa. Mikkelin lukion syksyn 2015 yo-kokeiden ainekohtaiset tulokset: kansallista keskiarvoa heikompi tulos 3 aineessa, parempi 8 aineessa. Ristiinan lukiossa aloitti 40 % alueen ikäluokasta syksyllä 2015; ylioppilaaksi kirjoitti 94,7 % kirjoittajista (valtakunnallinen luku 92,1 %). Ristiinassa arvosanojen keskiarvo keväällä 2015 oli 4,35 asteikolla 0-7 (valtakunnallinen luku 4,2). Kuntarekryn käyttöä on tehostettu.

21 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi viestinnän kehittäminen verkkopalvelun uudet mahdollisuudet koulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat 2016 ICT-toimintaympäristön rakentaminen ja testaaminen > pilottitilan (30 opiskelijaa) rakentaminen ja testaaminen 2015 aikana. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen lukiokoulutuksen määräaikainen it-tukihenkilö ja ict-laitteiston hankinta pilottiluokkaan 2015 aikana, varataan 50 000 euron määräraha pilottiluokan kalustoon ja 50 000 euroa lukioiden IT-tukihenkilön palkkaukseen. Wilman, pedanetin ja ms outlookin käyttöä on tehostettu. Päämajakiinteistön pilottitila on otettu käyttöön ja sähköisten testikokeiden pitäminen on aloitettu. Mikkelin lukion sisäiseen käyttöön on tehty digipedagogiikan kehittämissuunnitelma, joka toimii pohjana kehittämistyölle lukuvuonna 2015-2016. Ristiinan tietokoneluokkaan on hankittu uudet kannettavat tietokoneet keväällä 2015. Suurimmalle osalle Ristiinan lukion opettajista on hankittu kannettavat tietokoneet. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Ekologisuus ja ekotehokkuuden lisääminen: kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun ja poltettavaksi lähetetyn jätteen määrä asukasta kohti laskettuna ympäristöohjelman ja kestävän kehityksen ohjelman käyttöön ottaminen, sähköiset oppimateriaalit rehtori, opettajat On osallistuttu sähköisten oppimateriaalien esittelytilaisuuksin. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköisiä materiaaleja. Rakennetun ympäristön laatu: terveet, turvalliset ja toimivat tilat turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt tilahallinto, kaupunginvaltuusto, sivistystoimen johto Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveet ja toimivat toimitilat käyttäjäpalaute, peruskorjaus- ja ylläpito ajan tasalla yhteistyö käyttäjien, terveydenhuollon ja tilakeskuksen kanssa Mikkelin lukion ja Päämajakoulun yhteisten sisäliikuntatilojen käytön sovittelu haastaa liikunnanopettajia. Runebergin aukion urheilutalon saneerausta odotetaan. Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen ja yläkoulun luokkien sisäilmaongelmia selvitetään yläkoulun luokissa on myös lukion tunteja. Sisäilmaongelmiin on etsitty ratkaisuja työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun ja tilakeskuksen neuvonpidoissa. Päämajatalossa sijaitsevan sähköisen yo-kokeen pilottitilan sisäilman laatu on aiheuttanut käyttäjissä kysymyksiä. Ristiinan lukion henkilöstölle on järjestetty työnohjausta.