Kysta-ankeroisten ja vapaana elävien ankeroisten kontrollointi sokerijuurikkaalla. Åsa Olsson

Samankaltaiset tiedostot
Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Ankeroiset, haaste juurikkaanviljelyssä. Säkylä Paimio

Kiitos. Juurikkaan vahvuudet

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kerääjä- ja aluskasvit

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Hamppu viljelykiertokasvina

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

MegaLab tuloksia 2017

SANEERAUSKASVIT 2016

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Akselipainotutkimus SjT

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus

Kuminan perustaminen suojakasviin

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Modduksen vaikutus kasviin

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kerääjäkasvikokemuksia

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Lisälannoitus kasvukaudella

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Gluteenittoman tattarin viljely

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Maan kasvukunnon korjaaminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

ME OLEMME IKAR IKAR IKAR-

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Mikä on muuttunut? MTT

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Transkriptio:

Kysta-ankeroisten ja vapaana elävien ankeroisten kontrollointi sokerijuurikkaalla Åsa Olsson

1. Juurikkaan kysta-ankeroinen Heterodera schachtii

Oireet juurissa

Keltaisuus ja magnesiumpuutos Ankeroiselle herkkä lajike Ankeroista sietävä lajike

Kysta-ankeroisen aiheuttama sadonmenetys Tolerant Tolerant Resistant Tolerant Susceptible

Sokerisadon muutos lisääntyvässä ankeroispaineessa

Sokerisadon muutos lisääntyvässä ankeroispaineessa

Kysta-ankeroisen lisääntymisnopeus

2. Kysta-ankeroisen kontrollointi 1. Vastustuskykyiset lajikkeet 2. Pidennä viljelykiertoa, juurikasta korkeintaan joka 4. vuosi. PASSIIVINEN 3. Ankeroiskannan vähentäminen saneerauskasveilla: öljyretikka, valko- ja keltasinappi. AKTIIVINEN 4. Sietävät lajikeet Huom! Eivät vähennä ankeroisten määrää

Ankeroisen kestävät retikka ja sinappi Perinteiset lajikkeet BCN Luokat 1 ja 2 Seokset Retikka, sinappi, kaura Ankeroisten vähentäminen Multiresistentit lajikkeet BCN ja FLN Biofumigaatio Kaalikasvit BCN = KYSTA-ANKEROISET FLN = VAPAANA ELÄVÄT ANKEROISET

Perinteiset lajikkeet BCN Luokat 1 ja 2 Tehokkaaseen vähentämiseen tarvitaan: Kylväminen Kylvöalusta Heinä-/elokuusta syyskuun alkupuolelle Aikainen kylvö parantaa saneeraustehoa Hyvin valmisteltu kylvöalusta varmistaa tiheän juuriston Siementiheys 25-30 kg/ha (1-2 cm:n syvyyteen) Lannoitus 40-60 kg/ha N Retikkalajikkeita esim: Colonel, Adagio, Agronom, Compass, Pegletta.. Sinappilajikkeita esim: Maxi, Accent, Greco.

Saneerauskasvien teho Pf = ankeroistilanne lopussa Pi = ankeroistilanteen lähtötaso Luokka Kategoria Pf/Pi % vähennys 1 Resistentti < 0,1 90 % 2 Resistentti 0,1 0,3 70-89 % 3 Resistentti 0,31 0,50 50-69 % 4 0,51 1,0 0-49 % 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Source: M. Schlathölter, dzz 1, 2002. J. Schlang, dzz 4, 2003 Lisääntyminen!

Retikka ja sinappi, 6 koetta Ruotsissa

Myöhäisempi kukinta - parempi saneerausteho! Lajike Lk Kukinta Peittävyys Kasvutyyppi Kuivaaine Korkeus Adios 1 1 5 5 3 2 Colonel 1 5 5 3 4 4 Radical 2 1 5 4 3 2 Cassius 2 2 6 4 4 3 (5) Aikainen (2) Myöhäinen

Typpilannoitus vaikuttaa retikan ja sinapin saneeraustehoon Lannoittamaton = 1-2,5 tonnia kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha = Kaksinkertainen kuiva-aineen määrä!

% reduction % reduction Typpilannoituksella parempi saneerausteho Retikka Luokka 1 Retikka Luokka 2 N-min mitattu elokuussa

% reduction % reduction Typpilannoituksella parempi saneerausteho Sinappi Luokka 1 Sinappi Luokka 2 N-min mitattu elokuussa

Seokset Retikka, sinappi + lisääntynyt kasvuvarmuus + parempi kystaankeroisen saneerausteho - Taudinaiheuttajien lisääntyminen? Viterra Rübe 26 % COLONEL luokka 1, 30 % COMPASS luokka 2 24 % ACCENT luokka 2, 20 % LUCIDA luokka Commando 50/50 ARCHITECT, BOKITO retikka

Multiresistentit lajikkeet Kysta-ankeroiset ja vapaana elävät + Useiden taudinaiheuttajien samanaikainen vähentäminen + Vastustuskykyinen kysta-ankeroiselle, juuriäkämäankeroiselle ja vapaana eläville ankeroisille + Huono isäntäkasvi Tärkeä tutkia, mitä ankeroislajeja maassa esiintyy! Valitse parhaiten soveltuva lajike. Esim. M. hapla, M. chitwoodi ja M. fallax? Sopivia lajikkeita esim: Contra, Bokito, Defender, Melotop

3. Viljelykiertokoe Retikan vaikutus välikasvina viljojen jälkeen

Retikka ennen juurikasta viljelykierrossa viljoilla Viljelykiertokoe Ruotissa 1. Syysvehnä/ Syysvehnä / Juurikas 2. Rypsi / Syysvehnä / Juurikas 3. Syysvehnä / Rypsi/ Juurikas 4. Syysvehnä / Ohra / Juurikas 5. Syysvehnä, retikka / Ohra, retikka / Juurikas

Sokerisato, kun retikka edeltänyt juurikasta +480 kg +420 kg

Syvyys cm Maan lujuus... Vehnä Ohra - Juurikas... Vehnä/Retikka Ohra/Retikka/ Juurikas Maan lujuus MPa

Nackhöjd mm Korkeus maanpinnan yläpuolella (mm) 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Control B. juncea Radish Mustard Oat

Saneerauskasvien kustannuksia Siemen 30-40 kr/kg Kylvö N 10 kr/kg Yhteensä Lk. 1 Retikka 700 kr/ha 300-350 kr/ha 500 kr/ha 1500 kr/ha + Korkeampi juurisato, sokeripitoisuus ja puhtaus Ruotsissa tehdyissä kokeissa + Parempi maan rakenne Juurisato + 2 ton/ha + Vähemmän sairauksia Sokeri% + 0,12 + Lisääntynyt orgaanisen JS ton/ha + 0,42-0,48 aineksen määrä Puhtaus % +0,2-0,8% 780 1000 SEK

4. Vapaana elävät ja juuriankeroiset Paksujuuriankeroinen Juurilaikkuankeroinen Varsi- ja sipuliankeroinen Neula-ankeroinen Juuriäkämäankeroinen Monia isäntäkasveja vaikea kontrolloida Maailman laajuisesti merkittäviä patogeeneja Ulko- ja sisäloisia

Juurilaikkuankeroisen elinkierto Munat maaperässä tai juurissa Sukupolvenväli: 4 8 viikkoa Matomainen kaikissa nuoruusvaiheissa. Kaikki vaiheet voivat hyökätä juuriin Liikkuu märässä maaperässä. Lepotilassa kuivassa. Talvehtii maaperässä viimeisessä nuoruusvaiheessa tai aikuisena

Paksujuuriankeroiset: Trichodorus spp Varhaisia oireita touko-kesäkuussa May June

Paksuankeroiset: Trichodorus spp

Juurilaikkuankeroinen Pratylenchus thornei Pratylenchus 330 ind/ 250 g soil

Vaikutus sokerisatoon -300 kg sokeria/100 ind per 250 g maaperässä

Paksujuuriankeroisen (Trichodorus) aiheuttama sokerisadon menetys

Vahinkojen kynnysarvo (yleisesti viljelykasveille) Melodoigyne hapla 0 yks/250 g maata Trichodorous and Paratrichodorous 30 Ditylenchus dipsaci Havainto Pratylenchus spp. 250 Longidorous spp. 8 UUDET lajikohtaiset kynnysarvot tulossa! Melodoigyne hapla? Trichodorous primitivus? Paratrichodorous pachydermus? Ditylenchus dipsaci 0 Pratylenchus neglectus? Longidorous spp.?

Vahinkojen kynnysarvo - Trichodorus Kenttäkoe 2015 Yks/250 g maata SY t/ha 20-100 11,55 Sadonmenetys tonnia 101-200 11,43 0,1 201-300 10,47 1,1 301-400 9,81 1,7 401-500 9,76 1,8 >500 9,88 1,7 Yleinen vahinkojen kynnysarvo 30 yks/250 g maata Trichodorus juurikkaalla 200??

Vahinkojen kynnyarvo - Paratrichodorus Kenttäkoe 2015 Yks/250 g maata SY t/ha 0 10,90 Sadon menetys 0-5 10,86 0,04 15-30 9,23 1,7 31-50 9,25 1,7 50-70 9,03 1,9 >100 9,60 1,3 Yleinen vahinkojen kynnysarvo 30 yks/250 g maata Paratrich. juurikkaalla? < 15??

Sokerijuurikkaiden kuihtumisen syy Ruotsissa: Ankeroisten ja maassa elävien sienten yhteisvaikutus Verticillium spp.? Fusarium spp.?

Korrelaatio vapaana elävien ankeroisten, juuriankeroisen ja Verticillium dahliaelehtisairauden esiintymisessä 2012-2013. Taulukossa on vasemmalla kolme eri ankeroislajia. Oikealla on ilmoitettu kerroin (Koeff.) ja todennäköisyys (Prob.) lehtisairauden esiintymiselle sekä havaintojen määrä (n).

Multiresistentit saneerauskasvit Viterra Intensiv 56 % Avena strigosa PRATEX, mustakaura (ruot. Purrhavre, eng. Bristle oat 44 % Multiresistentti retikka DEFENDER Defender Vähentää Corky rengaslaikku -tautia (aiheuttajana tupakan virus) Huono isäntä stubby root -ankeroisille (Trichodoridae) ja root lesion -ankeoisille (Pratylenchus)

Mustakaura Kasvatus Kylvöaika Huhtikuusta syyskuuhun Siementiheys 350-500 siementä/m² vastaa 80-120 kg/ha Kylvösyvyys Lannoitus 2-4 cm:n syvyyteen 40-80 kg N Kontrolloi Pratylenchus penetrans -ankeroisen esiintymistä viljankorjuun jälkeen Ei lisää Trichodoridae-ankeroisen määrää

Vapaana elävän ankeroisen vähentäminen kokeissa, Ruotsi 2016 Kokeessa on testattu sängen ja erilaisten saneerauslajikkeiden vaikutusta paksujuuriankeroisen määrään.

Sokeripitoisuus Elora-lajikkeella (KWS) Prob=0,028 LSD=0,97 0 335 724 691 2826 SEK Kokeessa on testattu sängen ja erilaisten saneerauslajikkeiden vaikutusta sokerisatoon.

Lajikkeiden välinen ero kysta-ankeroinen Market 2016 Variety No galls per plant Plants with galls % 1 SE - SY Muse 1,3 22 2 SE - Pascalina KWS 0,9 17 3 - DK Jollina KWS 3,5 57 4 SE - Cartoon 0,6 12 5 SE - Elora KWS 5,3 85 6 - - Sabatina KWS 2,5 36 7 - - Louisa KWS 1,7 33 8 - - Barents 1,9 28 9 - - Princeton 1,0 17 10 SE DK Lombok 1,1 22 11 - - Kristel 2,5 22 RSQ 33,2 45,6 LSD 1,4 15,4 PROB <0,0001 <0,0001 Taulukossa on esitetty eri ankeroislajikkeita käytettäessä kasvin juurissa havaittujen ankeroiskystien määrät/kasvi sekä saastuneiden kasvien osuudet (%).

Lajikkeiden juurilaikkuankeroisten sietokyky Koe kasvihuoneessa P=0,0463 Kuvassa on esitetty, kuinka monta juurilaikkuankeroisen toukkaa on tavattu/grammaa juurta eri juurikaslajikkeilla.

Estä lisääntyminen poistamalla pienet kasvit 300-350 dd

Juurikasankeroisen elinkierto Akstiivinen, kun >8 C Yksi elinkierto: 465 dd