Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Transkriptio

1 Hunajakukkaa ja valkomesikkää Ammattiopisto Livian pellolla Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja Terhi Suojala-Ahlfors, Pirjo Kivijärvi, Asko Hannukkala ja Sari Iivonen

2 Miksi viherlannoitus- ja kerääjäkasvit kiinnostavat vihannesviljelijöitä? Vihannesmaiden rakenne ja kasvukunto kaipaavat kohennusta Orgaanista ainesta tarve lisätä maahan Biologisen typensidonnan hyödyntäminen (erityisesti luomutiloilla) Lisää monipuolisuutta ja kasvipeitteisyyttä viljelykiertoihin Ravinteiden talteenotto kerääjäkasvien avulla Kasvintuhoojien hallinta oleellista Myös ympäristökorvauksen tuki lisännyt kiinnostusta kerääjä- ja saneerauskasveihin

3 Mikä vaikuttaa viherlannoituskasvin valintaan luomutiloilla? Vuonna 2014 luomuvihannestiloille suunnatun kyselyn tulos:

4 Vaikutukset ravinnetalouteen Palkokasveilla huomattava potentiaali typensidontaan, esimerkkejä kasvustoista vuonna 2017 Sato kg/ha Yksivuotisten kasvien kuiva-ainesadot ja sadon typpimäärä, Mikkelissä (M) ja Lepaalla (L) 2017 Kuivamassa kg/ha N kg/ha N kg/ha Mikkeli: HtMr rm, ph 6,3, KVK 10 Lepaa: HeS rm, ph 6,0, KVK

5 Vaikutukset ravinnetalouteen Monivuotiset palkokasvipitoiset seokset voivat tuottaa suuria kuiva-ainemassoja, joissa kokonaistypen määrä on suuri Monivuotisten kasvustojen kuiva-ainesadot ja sadon typpimäärä, Tuorla (T) ja Lepaa (L) 2017 Sato kg/ha Kuivamassa kg/ha N kg/ha N kg/ha

6 Miten arvioida viherlannoituskasvuston massan tuottoa ja seuraavalle kasville siirtyvää typpimäärää? Tietolehtinen: Viherlannoituskasvuston massantuoton ja ravinnesisällön arviointi (Kivijärvi ja Iivonen 2016) ladattavissa sivustolta: 1. Mittaa kasvuston maanpäällinen tuoremassa muutamalta 0,25 m 2 :n näytealalta. 2. Seoskasvustoissa arvioi eri kasvilajien %-osuudet. 3. Laske hehtaarin kuiva-ainetuotto hyödyntämällä keskimääräisiä kuiva-ainepitoisuuksia (taulukkoarvoja tietolehtisessä). 4. Laske kasvuston typpisisältö hehtaaria kohtia hyödyntämällä keskimääräisiä typpipitoisuuksia (taulukkoarvoja tietolehtisessä). 5. Laske kasvustosta vapautuvan typen määrä hyödyntämällä tietoa eri lajien C/N-suhteesta (taulukkoarvoja tietolehtisessä)

7 Esimerkki: paljonko herne-sinappi-viherlannoitus tuo typpeä maahan laskennallisesti? Hernekasvuston typpipitoisuus = 3,0 % kuiva-aineesta Sinappikasvuston typpipitoisuus = 1,9 % kuiva-aineesta Esimerkkikasvustossa herneen osuus 58 % ja sinapin 42 % -> seoksen typpipitoisuus 2,5 % Herne-sinappiseoksen kuiva-ainesato kg/ha -> typpisisältö 2,5 % * kg/ha= 135 kg N/ha Hajotustoiminnan yli jäävä typpi: 2,5 % 1,7 % = 0,8 % Maan hajottajamikrobisto tarvitsee lisääntymiseensä kasvimassaa, jonka typpipitoisuus on noin 1,7 % 0,8 % * 5 400kg/ha = 43 kg N/ha (+ juurimassan sisältämä typpi)

8 Kerääjäkasvit vihannestilan ravinnevahteina Kerääjäkasveilla tärkeä merkitys typen talteenottajina kasvukauden loppupuolella Vihannestiloilla hyvä käyttää kerääjäkasveja: Varhais-/kesävihannesten viljelyn jälkeen Viherlannoituskasvuston lopettamisen jälkeen Kylvö mielellään viimeistään heinä-elokuun vaihteessa Vihannesviljelmillä suosittuja kerääjäkasvilajeja: viljat, öljyretikka, muokkausretiisi, sinapit, hunajakukka, raiheinä 5.7. kylvetty samettikukka kerääjäkasvina kylvetty öljyretikkakasvusto

9 Kerääjäkasveilla monia hyviä vaikutuksia Kerääjäkasvusto ehtii ottaa talteen typpeä noin kg/ha Muokataan maahan myöhään syksyllä tai keväällä Kerääjäkasvin typpivaikutukseen seuraavalle kasville vaikuttaa mm.: Kasvuston sitoma typen määrä Kasvuston C/N-suhde Maan lämpötila ja kosteus Seuraavan viljelykasvilajin juuristosyvyys Kerääjäkasvien käytön muut hyödyt Kasvipeitteisyyden lisääntyminen Maan rakenteen kohentuminen (etenkin syväjuuriset kasvit, kuten retikka) Orgaanisen aineksen lisääminen maahan Rikkakasvien ja kasvitautien hallinta

10 Viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin liittyy kasvitautiriskejä Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit saattavat olla vihanneksille haitallisten kasvitautien isäntäkasveja Hankalia kasvitauteja ovat mm. pahkahome, möhöjuuri, Fusarium-, Rhizoctonia- ja Pythium-lajit Kasvitautien hallitsemiseksi pohdittava: Kasvilajien valinta viljelykiertoon Missä vaiheessa viljelykiertoa viherlannoituskasveja käytetään? Missä kehitysvaiheessa murskataan ja muokataan maahan? Esimerkiksi pahkahomeriski kasvaa kukinnan jälkeen

11 Vuosina kerättiin tyvi- ja juuristonäytteitä erilaisista viherlannoitus- ja kerääjäkasveista Näytteet sipulitiloilta, Piikkiön (Tuorla), Lepaan ja Mikkelin havaintoruuduista Ryhmä Laji Näytteet kpl Ryhmä Laji Näytteet kpl Retikat, sinapit Rehuöljyretikka 156 Viljat ja heinät Kaura 24 Muokkausretiisi 30 Ohra 40 Keltasinappi 466 Timotei 30 Herne ja härkäpapu Herne 251 Ruokonata 58 Härkäpapu 226 Muut kerääjäkasvit Hunajakukka 36 Nurmipalkokasvit Apilalajit 342 Samettikukka 102 Mailaset 191 Tattari 20 Valkolupiini 112 Rikkakasvit Jauhosavikka 60 Valkomesikkä 272 Peltovalvatti 30 Virnat 249 Saunakukka 17 Kaikki yhteensä 2712 Tyvi- ja juuristonäytteistä tunnistettiin maljaamalla ja mikroskooppisesti niissä esiintyneet sienilajit

12 Sienet % näytteistä Tyvi- ja juuristonäytteissä esiintyneet potentiaaliset taudinaiheuttajat Näytteissä oli selvästi eniten eri Fusarium-lajeja Botrytis-lajit Pythium-lajit Rhizoctonia solani Fusarium-lajit Etenkin palkokasveissa myös Rhizoctonia- ja Pythium-lajeja Palkokasveissa jokaisessa näytteessä 1 tai useampi patogeeni, tästä syystä kokonaismäärä yli 100%

13 Fusarium % näytteistä Tyvi- ja juuristonäytteissä esiintyneet Fusarium-sienet voivat aiheuttaa monenlaisia tauteja eri kasveille Vihanneksille haitallisia lajeja oli eniten herneessä ja härkäpavussa Sipulia pilaavat Varastotaudit Lakastumistaudit Tyvitaudit Toksiinien tuottajat Nurmipalkokasveissa erityisesti varastotauteja aiheuttavia lajeja Retikoissa, heinissä ja muissa kerääjäkasveissa oli vähiten vihanneksille haitallisia lajeja

14 Kevään tautitaso Rypsi Sinappi - Caliente Muokkausretiisi Retikka - Farmer Retikka - Ikarus Kevään tautitaso Rypsi Sinappi - Caliente Muokkausretiisi Retikka - Farmer Retikka - Ikarus Möhöjuuri % Ristikukkaiset kasvit (retikat) vihannesviljelyssä möhöjuuri Retikat eivät Jokioisten kokeissa lisänneet möhöjuuren määrää suuria lajike-eroja Sinappi hyvin arka möhöjuurelle Pahasti möhöjuurinen pelto Lievästi möhöjuurinen pelto

15 Viherlannoituskasvien aiheuttama tautipaine vihanneksille Lähde: Kivijärvi ym. 2017, arvio tehty vuosien näytteiden perusteella

16 Keskeisiä havaintoja kasvitautiriskeistä Herne ei sovellu vihannesten viljelykiertoihin, etenkin jos viljellään varastoitavia vihanneksia Nurmipalkokasvien jälkeen ei kannata heti viljellä varastoitavia vihanneksia Sinapit ja retikat varsin turvallisia lajeja vihannesten viljelykiertoihin, tosin kaalikasveja viljeltäessä niitä kannattaa käyttää harkitusti Sinappi arka möhöjuurelle, mutta retikoissa löytyy hyvin kestäviä lajikkeita Pahkahome ei yleensä ongelma, jos kasvusto murskataan ennen kukintaa

17 Yhteenveto Viherlannoitusta kannattaa hyödyntää myös muilla kuin luomuvihannestiloilla Lajit tai lajiseokset valitaan peltolohkon ominaisuuksien ja ensisijaisten tavoitteiden mukaan (typensidonta / maan rakenteen parantaminen / rikkakasvien torjunta tms.) Kerääjäkasveja kannattaa viljellä varhais-/kesävihannesten jälkeen Kasvitautiriskit otettava huomioon Viljelykiertojen optimointi vaatii vielä lisää tutkimustietoa niin kasvinsuojelun, ravinnehuollon, maan laadun ja talousvaikutusten kannalta

18 Tulokset on saatu hankkeissa Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuuutarhatuotanto (MMM/Makera, v ) Resurssitehokas vihannestuotanto (Maaseuturahasto, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, v ) Tietokortti: Viherlannoitus ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossa (Kivijärvi ym. 2017) (löytyy sivustolta: ) Kiitos rahoittajille ja vihannesviljelijöille, jotka ovat osallistuneet tutkimusaineiston tuottamiseen! Toisen vuoden mailasseos heinäkuussa

19 Kiitos!