Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Transkriptio

1 Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

2 Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto kenttäkoetta increase Ca Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet

3 keskiarvo Maalajin kemia, biologia ja fysikaaliset ominaisuude t 4T 5 vuotta ( ) 3 aluetta Lämpötilaan liittyvät reaktiot Ilmastokammiot ph Mekaaninen hyönteiset resistanssi Kenttäkokeet Vertaistutkimukset kalkitus Biologinen syväkuohkeutus Oljen hallinnointi Aluskasvi Esikasvi plus

4 sokerisato, t/ha Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla tuloksia Ruotsista 10,0 Sokerisato, 12 koetta, ,5 109* 9, * ,5 8,0 Käsittelemätön Obehandlat Ca(OH) 2 Kalkstensmjöl Kalkkikivi Sokeritehtaan Släckt Ca(OH) kalk 2 3 t/ha 4 t/ha kalkki t/ha 9 t/ha

5 2. Vuosi, kevätviljat,10 koetta, kg/ha * +252* Käsittelemätön Obehandlat Ca(OH) 2 Kalkstensmjöl Kalkkikivi Sokeritehtaan Släckt Ca(OH) kalk 2 3 t/ha 4 t/ha kalkki 9 t/ha 8 t/ha

6 4T-kalkituskokeiden päätulokset: 1. Sokerisato kasvoi kaikilla kalkitustyypeillä 2. Kalsiumhydroksidi = Merkittävä sadonlisäys 3. Pintamaan vesipitoisuus laski = varhaisempi maan valmistelu keväällä 4. Positiivinen pitkäaikaisvaikutus kevätviljoilla 5. Sienitaudit (?) kysymystä täytyy tutkia tarkemmin

7 Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto kenttäkoetta increase Ca Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet

8 Spin off mikä aiheuttaa sokerisadon nousun kalkituksen jälkeen? 134 koeruutua (20 m x 20 m) kolmen vuoden aikana ( ) Ei kalkinlisäystä ruuduille satunnaisesti valittuja tavanomaisia peltoja Maaperäanalyysit: ph, CEC, EC, K, P, Mg, Ca, SOM, rakenne (savi jne.) Kasvihuoneessa tehtävä arviointi DSI (disease severity index)(taudin vakavuus indeksi DSI määrittää infektioriskin Aphanomyces-juurimädälle (Aphanomyces cochlioides) 20 m 20 m Koeruutu x 134 Lähde: Olsson et al, 2011

9 Maan EC (ms/cm) 1,2 Maan sähkönjohtavuus EC ja DSIarvon suhde 1 0,8 0,6 0,4 0, DSI Disease Severity Index Lähde: Olsson et al, 2011

10 Ca-AL (mg/100 g maata) Ca-AL-suhde ja DSI DSI Disease Severity Index Lähde: Olsson et al, 2011

11 Päätulokset 134 koeruudulta: Maalajit alttiita Aphanomyces-juurimädälle = matala EC & helposti liukeneva Ca Maan EC työkalu Aphanomyces-juurimädän riskinarviointiin Korkeat Ca-tasot voivat tukahduttaa maaperän eliöiden liikkuvuuden samankaltaisia tuloksia muillakin viljelykasveilla Suositus: Ca-AL > 250 mg Ca/100 g maata vähentämään ongelmia Lähde: Olsson Å et al, 2011

12 Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto kenttäkoetta increase Ca Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet

13 Seuraava taso mahdollisuus lisätä Ca-AL maaperässä? 52 kenttäkoetta ( ) Käytetty samoja peltolohkoja kuin aikaisemmassa projektissa käytettiin K1. kontrollina Lisätty K2. sokeritehtaan kalkki 16 t/ha Lisätty K3. kalkkikivi CaCO 3 8 t/ha 12 koetta, joissa lisääntyvät määrät kalkkikiveä 0-32 t/ha

14 52 koetta, jokaisesta 3 käsittelyä, Käsittely ph Ca-AL DSI Ennen kalkkia DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6, , Tehtaan kalkki 16 t/ha 7, , Kalkkikivi 8 t/ha 7, , LSD 5% 0,1 35,9 35,9 1,6 0,2 Prob. 0,000 0,0012 0,5657 0,0015 0,0199 Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, painossa

15 12 koetta, joissa 6 käsittelyä, Käsittely ph Ca-AL DSI Ennen kalkitusta DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6, , Kalkkikivi 4 t/ha 6, , Kalkkikivi 8 t/ha 6, , Kalkkikivi 16 t/ha 6, , Kalkkikivi 32 t/ha 6, , Sokeritehtaan kalkki 16 t/ha 6, , LSD 5% 0,2 95,5 3,8 5,7 0,5 Prob. 0,036 0,045 0,218 0,100 0,0013 Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, painossa

16 Lisäys Ca-AL (mg/100 g maaperässä)160 Samat käsittelyt Erilaiset reaktiot riippuen alueesta S fact lime 16 t/ha Limestone 8 t/ha Source: Olsson, Å. et al, 2017, painossa

17 52 koetta, 3 käsittelyä, maaperällä kalkitustarve, Käsittely ph Ca-AL DSI Ennen kalkitusta DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6, , Tehtaan kalkki 16 t/ha 6, , Kalkkikivi 8 t/ha 6, , LSD 5% 0,4 0,1 30,5 2,40 0,4 Prob. 0,0005 0,0058 0,1950 0,6367 0,6923 Merkittävä vaikutus: ph ja Ca-AL mutta ei vaikutusta: DSI ja sokerisato! Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, submitted

18 52 koetta, 3 käsittelyä, maaperä, jossa ei kalkitustarvetta, Käsittely ph Ca-AL DSI Enne kalkitusta DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6, , Tehtaan kalkki 16 t/ha 7, , Kalkkikivi 8 t/ha 7, , LSD 5% 0,4 0,1 57,1 2,2 0,3 Prob. 0,0004 0,0185 0,6717 0,0004 0,0052 Merkittävä vaikutus: ph, Ca-AL, DSI ja sokerisato! Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, jätetty

19 Suurin sokerisadon lisäys, kun maan: ph > 7 Savipitoisuus > 20 % Eloperäisen aineen määrä maaperässä 2-3,3 Ca-AL > 300 Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, jätetty

20 Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto kenttäkoetta increase Ca Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet

21 Uudet kenttäkokeet kalkittu syksyllä 2013, 2014 ja käsittelyä K1. Kontrolli K2. Kalkkikivi CaCO 3 K3. Rakennekalkki Nordkalk Aktiv Struktur (NKAS) CaCO 3 +Ca(OH) 2 Taso käsittelyissä K2 ja K3 = 4 t CaO/ha Kaikki sokerijuurikkaan jälkeen kierrossa olleet kasvit analysoitiin - sato, tuhoeläimet & sairaudet, aggregaattien kestävyys kevätohra syysrapsi syysvehnä peruna herne

22 Yhteensä 13 koealuetta 12 alueella sokerijuurikasta 12 koetta 3 ryhmässä: Västraby Vadensjö Billeberga Heddingedrift Hönnedal Ekeberg 1. Satovaste kalkkikiveen ja rakennekalkitukseen paljon Aphanomycesinfektioita 2. Satovaste rakennekalkitukseen Vallby Lindbyholm Hammenhög 3. Ei satovastetta Linelund Hörtegården -13Hörtegården -15 Gislöv

23 Sokerisato (t/ha) 20 Sokerisato kolmessa ryhmässä 18 17,25 17,16 17, ,80 13,50 13,80 14,96 15,08 15, p 0,062 p 0,002 Group 1 Group 2 Group 3 K1. Control K2. Limestone K3. NKAS

24 Lindbyholm, ennen kalkitusta, syksy 2014 Riski: Ca-AL < 250 Lähde: Olsson, Å. & Persson, L. Betodlaren,

25 Lindbyholm, kalkituksen jälkeen, kevät 2015 Riski: Ca-AL < 250 Lähde: Olsson, Å. & Persson, L. Betodlaren,

26 Sameus = arvio aggregaattien kestävyydestä Savi + H 2 O Savi + H 2 O + Ca(OH) 2 Sameus = mutainen, samea

27 NTU p 0,853 Sameus 22, aggregaatit lapionäytteessä, 11 koetta , sokerijuurikkaalla K1. Control K2. Limestone K3. NKAS

28 NTU p 0,006 Sameus 22, aggregaatit 2-5 mm, 7 koetta , juurikkaan jälkeen tullut kasvi K1. Control K2. Limestone K3. NKAS

29 Sameus 22, suhteelliset arvot vs kontrolli = 100 p 0,06 p 0,05 Kontrolli= 100 p 0,06 Limestone NKAS

30 Tiivistelmä askelista 1-4 Rakennekalkitus lisää sokerijuurikkaan satoa 0 10 % Aphanomyces-juurimädän infektioriski on vähentyy Suositus Ca-AL > 250 mg/100 g maata Paras vaikutus sokerisatoon maalajeilla, joissa: savi 20 % ph > 7 Ca-AL > 300 sekä kalkkikivi että NKAS lisäsivät aggregaattien kestävyyttä Satovaikutus myös viljoille, jotka juurikkaan jälkeen = arvioidaan keväällä 2018 Kasvit reagoivat eri tavoin kalkitukseen ja rakennekalkitukseen

31 Vadensjö 2015 (sokerijuurikas) ja 2016 (kevätohra) Maaperässä: merkittävä vähentyminen Cu ja Fe (Mn) Jyvässä: merkittävä vähentyminen Zn (Mn) A B C D sugar beets 2015 spring barley 2016

32 Kylvöalustatutkimuks et Vesipitoisuus Aggregaattien koko Kylvöalustan tasaisuus Kylvöalustan huokoisuus Kasvilaskennat Peittävyys taimettuminen Kasvuston tiheys Toukok. puoliväli Heinäk. loppu

33 Maaperän fysikaaliset ominaisuudet: kuiva irtotiheys huokoisuus vesipitoisuus vedenjohtavuus

34 Taudit ja tuholaiset terveiden kasvien lukumäärä vaurioiden määrä sieni-infektioiden määrä 3 20 m 20 m 2 satonäytettä joka koeruudulta 2 20 m 20 m 1 20 m 20 m 3 koealuetta jokaisella valitulla pellolla

35 Plus- keskiarvotilat Muuttuja Plus tilat Keskiarvotilat Merkitys Kylvöpäivä Huhti 19. Huhti 23. ** Lämpösumma kylvöpvänä pl/ha 108 d o 122 d o *** Peittävyys kesäkuun % 18 % *** Lopullinen peittävyys 76 % 68 % **

36 Malli kaksoistutkimus Sato = 2,9 t/ha ,12 x ph pintamaassa 0,07 x kylvöpäivä 0,4 x keskim. Sienitautien ilm. 1,5 x vertikaalinen imeytyminen? tonnia/ha (6,4 7,6) (1 30 April) (0,1 3,5 %) (0,1 0,9 cm/h)