Opettajaksi opiskelevien osallistuminen luovan ongelmanratkaisun prosessiin ja pedagogisen osaamisen kehittyminen Oppimisen tutkimisen päivät Vaasassa, 23.5.14 Merike Kesler Kehittämiskeskus Opinkirjo Helsingin yliopisto
Kriittinen ja luova ajattelu - tulevaisuuden taitojen vahvistaminen Taustalla metakompetenssien kehittäminen ja arviointi Monimuotoisen ja epävarman (oppimis)ympäristön hyödyntäminen Vastuu omasta oppimisesta Oman oppimisen arviointi ja säätely Tarkemmin - metakognitio, meta-affketio ja metakonaatio -> Opettajan näkökulma (Hinton & Fischer 2010): - arvioinnin kehittäminen ja monipuolisen arvioinnin hyödyntäminen - oppimisstrategioiden tunnistaminen - oppimisympäristön kehittäminen ja hyödyntäminen
Tarpeelliset tiedot ja taidot mm. ajattelun taidot oppimaan oppimisen taidot luovuus kriittinen tiedonhankinta POPS 2016 Työtavat kehittävät tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, syntetisoinnin, arvioinnin ja luomisen taitoja. Tuetaan oppilaan kriittisen ja luovan ajattelun kehittymistä. (OPM) Laaja-alainen osaaminen: ajattelu ja oppiminen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu itsestä huolehtiminen, arjen hallinta, turvallisuus monilukutaito TVT osaaminen työskentely, opiskelu ja työelämässä tarvittava osaaminen osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus
Luovuus Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista. (Wikipedia) Luovuuden määritelmän kulttuurisidonnaisuus ja vastaanotto omassa yhteiskunnassa -> epätavallisuus, poikkeuksellisuus, tarkoituksellisuus, muuntautumiskykyisyys ja näiden ominaisuuksien eri variaatiot (Soland et al. 2013)
Luova opetus? Luova oppiminen? Opettajan luovat tavat opettaa? Oppilaan luovat tavat oppia? Luovuuden hyödyntäminen, huomioiminen ja arvioiminen? (Corte de 2010) Luovuus yhteiskunnassa (Moran 2010) ja jokapäiväinen luovuus (Richards 2010)
Luova ongelmanratkaisu Luova ongelmanratkaisu on avoin prosessi, jossa ongelman käsittelyyn ja ratkaisemiseen käytetään apuna luovuuteen perustuvia avoimia ja joustavia menetelmiä. (Sahlberg et al. 1994) Luovan ja rutiininomaisen prosessin ero: Luovassa prosessissa ratkaisu syntyy sykleittäin, rutiininomaisessa eteneminen on suoraa ja jatkuvaa. Myös jo olemassa oleva tieto voi saada uuden merkityksen tai järjestäytyä uudelleen, rutiininomaisessa prosessissa tieto asettuu vanhoihin ajatusrakenteisiin. (Heiskanen 2008)
Luovan ongelmanratkaisun prosessi Graham Wallasin (1926) luovan prosessin nelivaihemallin: valmistelu (preparation), jonka aikana asetetaan ongelma ja sitä tarkastellaan erilaisista näkökulmista aikaisempien kokemusten pohjalta kypsyminen (incubation), jonka aikana ongelmaa ei ajatella tietoisesti oivallus (illumination) eli ratkaisun yllättävä ilmaantuminen todentamisvaihe (verification), jonka aikana testataan ja työstetään oivalluksen myötä syntynyttä ideaa käytännössä (Heiskanen 2008, Heikkilä 1981, Kozbelt et al. 2010)
Luovan ongelmanratkaisun vaiheet (Sahlberg et al. 1994) 1. Tarvetila/ongelma 2. Tosiasiat 3. Kypsyttely 4. Kirkastuminen ja todentaminen 5. Hyväksyttäminen ja toteuttaminen 6. Lopputuloksen arviointi
1. Valmistautuminen Oppilas: kysymyksen/ongelman löytäminen ja rajaaminen Opettaja: ilmapiirin luominen, motivoiminen, arvioinnin ohjaaminen 2. Työskentely Oppilas: ratkaisun työstäminen Opettaja: ohjaus, apu, tuki, arvioinnin ohjaaminen 3. Arviointi Oppilas: esittäminen ja itsearviointi, sekä vertaisarviointi Opettaja: arviointi, jatkotyöskentely, innovaatiot (Muokattu Sahlberg et al. 1994)
Luovat ongelmanratkaisun työtavat käytännössä kurssit 3 op kurssi, jossa 24 tuntia lähiopetusta Vapaavalintainen ja avoin kaikille, ei edellytä aikaisempia suorituksia Sisällöt ja opettajat Opinkirjosta Raumalla kevät 2013, Jyväskylässä syksy 2013, Raumalla kevät 2014, Helsingissä kevät 2014* Yhteensä 57 opiskelijaa * Kurssilla käytettiin menetelmää, mutta kurssi oli biologian syventävä kurssi
Kurssin rakenne ja eteneminen 1. kerta Käsitteistöä, viitekehystä Ongelman hahmottaminen 2. kerta Ongelmanratkaisumenetelmät Ongelman tarkentaminen ja määritteleminen 3. kerta Aihekokonaisuuksien ja oppiaineiden tarkastelu Ongelman viitekehys 4. kerta Tiimityö/Kohti lopputulosta Ratkaisun työstäminen 5. kerta Arviointi Ratkaisun työstäminen 6. kerta Kurssin päätös Ratkaisun esittäminen
Kurssille asetetut tavoitteet Opiskelija tietää ja osaa käyttää luovia ongelmanratkaisutyötapoja ymmärtää, että luovaan ongelmanratkaisuun voi harjoitella osaa valita monipuolisia toiminnallisia työtapoja opetusta suunniteltaessa ymmärtää opintokokonaisuuden käsitekentän osaa hyödyntää erilaisia arviointitapoja jatkuvana prosessina
Kurssin tehtävänanto Millaisen ongelman haluan ratkaista? Kriteerit: formaali ympäristö (koulu tai yliopisto) opettaja ja/tai lapset tai opiskelija Lisäksi kotitehtäviä -> kaikki koottiin portfolioon Koko prosessin aikana kriittinen ajatteluun ohjaaminen: induktiivisen ja deduktiivinen päättely, paikkansapitävä analyysi ja arviointi (Soland et al. 2013)
Aineisto Miellekartat kurssin alussa ja lopussa ( luova ongelmanratkaisu ) Portfoliot (kaikki kurssin tehtävät) Palaute ja palautekeskustelu (www lomake, paperi, keskustelupiiri)
Tuloksia Menetelmän pedagoginen käyttö Prosessin erikoispiirteet Kehittyminen
Menetelmän pedagoginen käyttö Portfoliot innovatiivinen ajattelu -> oman tuotoksen käyttöönotto hallinnan tunne -> voin itse päättää laajuuden motivoi jatkamaan kurssilla, mielenkiinto säilyi loppuun asti ongelman käsittely jatkuu Ongelmanratkaisu ei johda innovaatioon, jos se ei alun perin ole lähtöisin ongelmaa ratkaisevasta henkilöstä tai ryhmästä (Fierro-Evans 2008) Motivaation avainprinsiipit (Boekaerts 2010) Mikä tekee prosessista luovaan: erityisalan hallinta, toiminta, kokemusmaailma ja siitä nousevat virikkeet, tavoitteen asettelu (Heiskanen 2008)
Prosessin erikoispiirteet Oma ongelma Epävarmuuden sietäminen Kaikki vastaukset ovat oikeita Luova ilmapiiri Erilainen kurssin rakenne motivoi jo itsessään Käytännönläheisyys Keskustelut ja ryhmän tuki Arviointi
Kehittyminen
Miellekartat Kehittyminen Mikä -> Miten ja miksi Mielleyhtymiä/sanoja alussa ja lopussa keskimäärin Lopussa 1,7 sanaa enemmän Solmukohtia keksimäärin Lopussa 0,5 solmukohta enemmän Verbien määrä Lopussa 1,4 verbiä enemmän Ei ole testattu tilastollisesti, joten ei voida sanoa, onko muutos merkitsevä.
Jatkoanalyysiä Saman henkilön ongelma alussa ja ongelma lopussa -> onko ongelma muuttunut/ kehittynyt prosessin aikana? Ratkaisujen määrä Näkyykö eri strategioita -> toimintaan painottuvat tai tietoon/ajatukseen painottuvat ratkaisut
Kiitos! Merike Kesler merike.kesler@opinkirjo.fi tai merike.kesler@helsinki.fi www.opinkirjo.fi
Kirjallisuus Boekaerts, M. 2010. The crucial role of motivation and emotion in classroom learning. Julkaisussa Dumont, H., Istance, D. & Benavides, F. The Nature of Learning. Using Research to Inspire Practice. Centre for Educational Research and Innovation, OECD, 91-112 Corte, E. de. 2010. Historical developments in the understanding of learning. Julkaisussa Dumont, H., Istance, D. & Benavides, F. The Nature of Learning. Using Research to Inspire Practice. Centre for Educational Research and Innovation, OECD, 35-68 Fierro-Evans, M.C. 2008. What makes Innovations Work on the Ground? Julkaisussa Innovating to Learn, Learning to Innovate. Centre for Educational Research and Innovation, OECD, 161-174 Heikkilä, J. 1981. Luovan ongelmanratkaisun didaktiikka. WSOY:n graafiset laitokset, Juva Heiskanen, M. 2008. Luova mieli Lähikuvassa muusikoiden luomisprosessit. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos Hinton, C. & Fischer, K.W. 2010. Learning from the developmental and biological perspective. Julkaisussa Dumont, H., Istance, D. & Benavides, F. The Nature of Learning. Using Research to Inspire Practice. Centre for Educational Research and Innovation, OECD, 113-134 Kozbelt, A., Beghetto, R.A. & Runco, M.A. 2010. Theories of Creativity. Teoksessa Kaufman, J.C. & Sternberg, R.J. (toim.) The Cambridge Handbook of Creativity. Cambridge Unversity Press, 20-47 Moran, S. 2010. The Roles of Creativity in Society. Teoksessa Kaufman, J.C. & Sternberg, R.J. (toim.) The Cambridge Handbook of Creativity. Cambridge Unversity Press, 74-92 Richards, R. 2010. Everyday Creativity: Process and Way of Life Four Key Issues. Teoksessa Kaufman, J.C. & Sternberg, R.J. (toim.) The Cambridge Handbook of Creativity. Cambridge Unversity Press, 189-215 Sahlberg, Meisalo, Lavonen, Kolari. 1994. Luova ongelmanratkaisu koulussa. Soland, J., Hamilton, L.S. & Stecher, B.M. 2013. Measuring 21st Century Competencies, Guidance for Educators. RAND Corporation, Asia Society, Global Cities Education Network report