TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2013 2017

TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2013 2017 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1

Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Salon kaupungin perustehtävä... 4 Salon kaupungin visio 2020... 4 Salon kaupungin arvot... 4 Valtuustokauden strategiset menestystekijät... 5 Yleisperustelut... 7 Kuntatalouden tilanne ja kehitysnäkymät... 11 Vuosia 2013 2016 koskevan taloussuunnitelman perustietoja... 13 Talousarvion sitovuus... 20 Henkilöstösuunnitelma... 23 Toiminnalliset vuositavoitteet vuodelle 2013... 27 Kaupunginhallituksen tuloskortti... 27 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut... 30 Tarkastustoimi... 30 Kaupunginvaltuusto... 34 Konsernipalvelut... 35 Maaseututoimi... 49 Sosiaali- ja terveystoimi... 53 Sivistystoimi... 69 Tekninen toimi... 92 Lupa- ja valvontatoimi... 109 Liikelaitokset... 114 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus... 122 Investointisuunnitelma 2013 2017... 126 Investointisuunnitelman 2013 perustelut... 133 Rahoituslaskelma perusteluineen... 139 Liitteet... 141 Kokonaismenot ja -tulot... 141 Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat... 147 Talousohje... 151 Sisäisen laskutuksen periaatteet... 156 Yhdistysten avustaminen... 158

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunkimme ensi vuoden talousarvion valmistelussa on ollut kaksi määräävää tekijää; talouden tasapainottaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Kaupunkiamme koskeneet dramaattiset irtisanomis- sekä lakkauttamisuutiset tämän vuoden helmi- ja kesäkuussa ovat lyöneet leimansa koko kaupungin toimintaan ja erityisesti tulevan vuoden talousarvion valmisteluun. Vuoden 2013 talousarvion valmistelu on toteutettu samalla tavalla kuin viime vuonna eli päättäjät ja virkamiehet ovat rakentaneet talousarviota yhdessä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ja kaupunginjohtajan johtoryhmä ovat tavanneet säännöllisesti koko valmisteluajan. Tämä on tehostanut tiedonkulkua ja valmistelu on edennyt sujuvasti. Valmisteluaikataulua myös kiristettiin niin, että työ saatiin valmiiksi kuukautta totuttua aikaisemmin. Talouden tasapainottaminen Kaupunkimme talousnäkymät ovat heikentyneet edelleen. Tämä johtuu erityisesti yhteisöverotulojen jatkuvasta pienenemisestä sekä yhä kasvavassa määrin työpaikkojen rajusta vähenemisestä sekä sitä seuraavasta tuloverokertymän pienenemisestä. Talousarvion valmistelussa on ollut tavoitteena sama vuosikate kuin vuoden 2012 talousarviossa eli 16,1 miljoonaa euroa. Negatiivinen vuosikate ei ole itsessään mikään kehuttava tavoite, mutta se on kaupungin sopeuttamisohjelman mukainen, jonka mukaan taloutemme olisi tasapainossa vuoteen 2016 mennessä. Ensi vuoden veroprosenttia esitetään nostettavaksi 19,5 prosentista 19,75 prosenttiin. Tällä nostolla arvioidaan saatavan lisätuloja vajaat kaksi miljoonaa euroa. Veroprosentin korotuksesta huolimatta verokertymän arvioidaan olevan kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Yhteisöverotuoton arvioidaan vähenevän 15 miljoonasta 10 miljoonaan euroon. Pienen valonpilkahduksen tilanteeseen tuo valtionosuuden kasvu 69 miljoonasta lähes 85 miljoonaan euroon, joka johtuu suurimmalta osaltaan verotulojen tasauksen alenemisesta. Paineet säästöjen saamiseksi toimintoja tehostamalla ja niitä leikkaamalla ovat kovat. Keväällä pidetyssä valtuustoseminaarissa valtaosa valtuutetuista oli valmis 6 miljoonaan euron säästöihin, jotka kohdistuivat lähinnä harkinnanvaraisiin palveluihin ja avustuksiin. Myös hallintokuntien talousarvioesityksistä on vielä valmistelun loppuvaiheessa karsittu lähes 2 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilöstömenoista ehdotetaan säästettäväksi lähes 7 miljoonaa euroa. Säästöjen toteutuksesta käynnistetään yt-neuvottelut, joiden ajankohta on vielä avoin. Ensi vuonna kaupunki investoi vähemmän kuin koskaan uuden Salon aikana. Suurin rakennusinvestointi on Ollikkalan koulu ja suurin kunnallistekniikan investointi puolestaan Teijo Salo viemärin rakentaminen. Pidemmän aikavälin sopeuttamistoimenpiteitä ovat osittainen rekrytointikielto, jonka seurauksena useita kymmeniä vakansseja on jätetty täyttämättä, hankintarajoitukset, harkitut ulkoistukset sekä kiinteistöjen ja metsän myynti. Osittaisesta rekrytointikiellosta ja eläköitymisestä johtuen kaupungin täyttämättömien vakanssien määrä on tavoitteen mukaisesti selvästi kasvanut. Vuoteen 2012 verrattuna täyttämättömiä vakansseja on yli 50 kappaletta.

3 Myös organisaatiouudistus etenee, mutta sen vaikutukset tulevat näkymään vasta vuonna 2014, kun kuntaliitoksen myötä alkanut viiden vuoden työsuhdeturva päättyy. Tiukasta tilanteesta huolimatta uusiin palveluihinkin panostetaan. Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja parannetaan perustamalla Kajalakotiin asumispalveluyksikkö, johon esitetään seitsemää uutta vakanssia. Perustettava yksikkö tulee vähentämään ostopalvelujen käyttöä. Lisäksi sosiaalityön palveluihin esitetään vakinaistettavaksi kolme määräaikaista vakanssia. Kaupungin velkaantuminen tulee lisääntymään voimakkaasti. Ensi vuonna lisää nettolainaa otetaan 22 milj. euroa, jolloin lainaa vuoden 2013 on 2.330 euroa per asukas. Vuoteen 2012 verrattuna kokonaismenot kasvavat jokin verran, mutta verotuloihin perustuva tasaus pitää vuosikatteen kurissa. Kokonaismenot vuonna 2013 ovat 407,8 milj. euroa ja tulot 408,1. Kaikista menoista toimintakulut ovat 377,7 milj. euroa ja toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 108,6 milj. euroa. Uusien työpaikkojen luominen Käsi kädessä talouden tasapainottamisen kanssa kulkee uusien työpaikkojen luominen Saloon. Työ on hyvinvoinnin perusta, niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Työhön, sen tekemiseen, siitä saatavaan korvaukseen ja siitä syntyvään tuottoon liittyy paljon kovia arvoja, mutta myös paljon inhimillisiä ulottuvuuksia. Invest in toimintaan ja kaupungin myyntityöhön tullaan panostamaan ensi vuonna entistä kovemmin. Tuloksia kuuluu vaatia, mutta toivottavasti löytyy myös ymmärrystä sille, että yritykset eivät tee sijoittumispäätöksiä hetkessä tai hyväntekeväisyydestä. Koska yleinen taloustilanne on epävarma, yritykset harkitsevat entistäkin tarkemmin investointeja ja toimintansa laajentamista. Pelkkä myyntityö kotimaassa ei riitä, vaan uusia työllistäjiä on etsittävä entistä laajemmalta alueelta, käytännöllisesti katsoen koko maailmasta. On myös hyvä muistaa, että myyntityötä kaupungin hyväksi voivat tehdä kaikki. Meillä on kiistattomia vahvuuksia, kuten osaamista ja osaajia, monenlaisia, jopa ainutlaatuisia toimitiloja sekä erinomainen sijainti. Näistä vahvuuksista kaikki voivat kertoa eteenpäin. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja

4 Salon kaupungin perustehtävä Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon kaupungin visio 2020 Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot Rohkeus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus

5 Valtuustokauden strategiset menestystekijät Strategiset päämäärät 1. Toiminnan ja talouden tasapaino 2. Tehokkaasti järjestetyt peruspalvelut 3. Työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen 4. Tuloksellinen johtaminen ja päätöksenteko Tavoitteet ja keinot 1. Toiminnan ja talouden tasapaino Strateginen tavoite Toiminnan ja talouden tasapaino Keinot (vastuutaho) Toiminnan ja talouden tasapainotusohjelman luominen ja täytäntöönpano niin, että taseen tilikauden yli-/alijäämä on positiivinen ja talous on tasapainossa (vuosikate on yhtä suuri kuin poistot) vuonna 2016 (kaupunginvaltuusto) Veroprosentti ei ylitä kriisikuntarajaa, lainamäärä/asukas ei ylitä maan keskimääräistä tasoa (kaupunginvaltuusto) Investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan yhteisöveroilla ja pitkäaikaisella lainalla siten, että suunnitelmakauden päättyessä 2016 omarahoitus on vähintään 50 % (Kaupunginvaltuusto) 2. Tehokkaasti järjestetyt peruspalvelut Strateginen tavoite Ennakoiva toimintatapa ja itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä palvelujärjestelmä Kasvatuksellinen, opetuksellinen ja kulttuurinen palvelutehtävä sekä terveyden ja elämänhallinnan edistäminen Keinot (vastuutaho) Avohoitopainotteinen kaupungin talousraamiin soveltuva palveluverkko ja toimivat palveluketjut (Soteltk) Tehokkaasti toimivat palvelu- ja hoitokäytännöt (Soteltk) Tarjotaan lainsäädännön ja kysynnän edellyttämä määrä varhaiskasvatuspalveluja (Opetusltk) Tuotetaan lakisääteiset perusopetuspalvelut (Opetusltk) Viihtyisä, kaupungin kasvun ja kehittymisen mahdollistava toimintaympäristö Ennalta ehkäisevien toimintamallien luominen terveyden ja elämänhallinnan edistämiseksi (Kulttuuri- ja kirjastoltk, liikunta- ja nuorisoltk) Hyväksyttävä palvelutaso ja -aika on määritelty (Tekla)

6 3. Työllisyyden parantaminen ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen Strateginen tavoite Olemassa olevien työpaikkojen säilyminen, uusien työpaikkojen syntyminen (= työllisyysasteen paraneminen) Keinot (vastuutaho) Monipuoliset neuvonta- ja tukipalvelut, toimivat kaavoitus- ja lupamenettelyt, kilpailukykyinen infrastruktuuri (Yrityssalo, Tekla, Rakennus- ja ympäristölautakunta, Kaupunkisuunnittelulautakunta) 4. Tuloksellinen johtaminen ja päätöksenteko Uuden yritystoiminnan syntyminen (Yrityssalo, konsernipalvelut) Strateginen tavoite Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatioiden yhteistyö yhteisen päämäärän hyväksi Hyvä tuottavuus ja kustannustehokkuus Asiakaslähtöinen, matala ja tehokas organisaatio Kaupungin strategiaan perustuva johtaminen ja esimiestyö Keinot (vastuutaho) Strategian sisäistäminen sekä luottamushenkilö- että viranhaltijatasolla (kaupunginvaltuusto) Toiminnan tehostaminen (konsernipalvelut) Organisaatiouudistus valmistellaan vuoden 2013 aikana käyttöön otettavaksi vuoden 2014 alussa (Kj jory) Strategian jalkautumisen, työn sujuvuuden ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen sekä tietoinen työhyvinvointijohtaminen

7 Yleisperustelut Vuositavoitteet 2013 Vuoden 2013 vuositavoitteeksi on asetettu: 1. Uusien työpaikkojen luominen 2. Toiminnan ja talouden tasapaino Tehostettuja toimia uusien työpaikkojen luomiseksi jatketaan. Organisaatio, palvelurakenne ja toimintatavat on sopeutettava pysyvästi muuttuneisiin taloudellisin voimavaroihin. Tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino vuoteen 2016 mennessä. Edellä kuvatut toimien eivät vielä vaikuta vuoden 2013 talouteen täysimääräisesti. Siksi tarvitaan myös henkilöstömenoja sopeuttavia toimia. Lähtökohdat vuoden 2013 talousarvion valmistelulle Vuoden 2013 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden ja kehysbudjetin eli vuoden 2011 toteutuman pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikentyneet ja etenkin yhteisöverotulot pienenevät edelleen voimakkaasti. Samalla työpaikkojen määrä on viime vuosien aikana vähentynyt usealla tuhannella työpaikalla ja työttömyysaste on keskimääräistä korkeampi (syyskuussa 2012 lähes 3500 työtöntä ja työttömyysaste 13,3 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt muun työttömyyden mukana. Salon kunnallisverokertymä on jäämässä selvästi alkuperäistä vuoden 2012 talousarviota heikommaksi. Alun perin vuoden 2012 verokertymäksi hyväksyttiin vuoden 2012 talousarvioon 186,8 milj. euroa, mutta jo viime keväällä arviota alennettiin 177,7 milj. euroon. Suunnitelmakauden tarkistetut strategiset tavoitteet on käsitelty samanaikaisesti talousarvion laadinnan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on kaupungin toiminnan ja talouden tasapainon saavuttaminen. Tämä edellyttää tehokkaasti järjestettyjä peruspalveluja, työllisyyden parantamista ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämistä sekä tuloksellista johtamista ja päätöksentekoa. Koska verotulojen aleneminen on erittäin voimakas, on talouden tasapainottaminen lyhyellä aikavälillä mahdotonta. Kaupunginhallituksen esitys Hallintokuntien esitysten jälkeen vuosikate oli -27,8 milj. euroa. Verot on laskettu vuoden 2012 veroprosentein. Nolla vuosikate vuodelle 2013 edellyttäisi veroprosentin nostamista n. 3,5 prosenttia ja tilikauden tuloksen saaminen positiiviseksi edellyttäisi veroprosenttiin lähes 6 prosentin korotusta. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä vuosikate on 15,1 milj. euroa negatiivinen. Vaikka kasvusta osa on leikattu pois, ovat toimintamenot suuremmat kuin kaupungin kokonaistulot. Toimintamenojen kattamiseksi on otettava ns. syömävelkaa. Tavoitteena on, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä ja tämä edellyttää myös tulevilta vuosilta erittäin tiukkaa menokuria. Kaupungin velkaantumien lisääntyy siitä huolimatta voimakkaasti. Tasapainotusohjelman taloudellisena tavoitteena on sopeuttaa toimintakulut suunnitelmakauden aikana sellaiselle tasolle, että ne voidaan kattaa toimintatuotoilla, kunnallisja kiinteistöveroilla sekä laskennallisilla valtionosuuksilla. Vuosittain voimakkaastikin vaihteleva yhteisövero sopii investointien rahoitukseen. Hallintokuntien talousarvioesitykset vuodelle 2013 olivat sikäli epärealistisia, että kaupungin vuosikate oli alun perin lähes 28 milj. euroa negatiivinen kun tavoit-

8 teeksi oli asetettu vuoden 2011 tilinpäätöksen mukainen -16,4 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto käsitteli toukokuussa 2012 valtuustoseminaarissa eri toimialojen tekemiä esityksiä vuoden 2013 talousarvion säästöistä. Seminaarissa selvä enemmistö oli valmis hyväksymään seuraavat säästötoimet: - Kaupungin kokonaismenoja karsitaan vuoteen 2012 verrattuna yhteensä noin 6,0 milj. euroa - Henkilöstömenoja karsitaan vuonna 2013 noin 7,5 milj. euroa - Sosiaali- ja terveystoimessa tehdään rakenteellisia uudistuksia kustannusten säästämiseksi - Sivistystoimessa toteutetaan myös rakenteellisia uudistuksia, jotka johtavat kustannussäästöihin Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2013 ovat seuraavat: - Kunnallisvero 19,75 % - Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,45 % - Yleinen kiinteistövero 0,75 % - Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,05 % - Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2013 ovat yhteensä 377,7 milj. euroa ja tulot 108,6 milj. euroa. Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 92,8 % ja investointien 3,4 %. Rahoitusmenojen osuus on 3,9 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 26,6 %, verotulojen 42,1 % ja valtionosuuksien 20,8 %. Lainanoton osuus tuloista on 9,1 %. Suunnitelmakauden 2013-2016 aikana toimintatuotot kasvavat vain hyvin vähän. Yhdistymisestä johtuva korotettu valtionosuus 3,2 milj. euroa päättyy vuonna 2013. Tulopohjaan merkittävästi vaikuttaa vuonna 2013 yhteisöveron tuoton voimakas lasku. Vuoden 2010 yhteisöveron tuotto oli lähes 60 milj. euroa, mutta vuoden 2013 tuotoksi on arvioitu enää noin 10,0 milj. euroa. Yhteisöveron tuotto alenee siis kolmen vuoden aikana 50 milj. euroa. Vuonna 2012 verotulon tasaus on korkeimmillaan eli noin 18,5 milj. euroa, mutta sen arvioidaan alenevan vuonna 2013 5,6 milj. euroon, mikä jossain määrin helpottaa talouden tasapainottamisessa. Suurimpana haasteena vuosille 2013-2016 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua selvästi alemmalle tasolle. Kysymys on usean veroprosentin tuoton suuruisesta muutoksesta. Tilannetta ei ratkaista tuloja lisäämällä, vaan menoja sopeuttamalla. Talouden tasapaino vuoteen 2016 mennessä edellyttää, että menot pysyvät realistisesti vuoden 2012 tasolla ja investointiohjelmaa sovitetaan maksukyvyn mukaan. Tiukasta ohjelmasta huolimatta velka tulee lisääntymään vuoden 2012 lopun noin 100 milj. euron tasosta (1.820 euroa/as) 122 milj. euroon vuoden 2013 lopussa (2.220 /asukas) ja noin 142 milj. euroon eli n. 2.600 euroon asukasta kohti vuonna 2016. Kunnallisveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja nostetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Salon talousluvut, toimintakate ja lainat asukasta kohti sekä veroprosentit ovat lähellä maan keskimääräistä. Ilman määrätietoisia toimia Salo on vaarassa lähestyä kriisikunnan tunnusmerkkejä, joita ovat: Kriteeri Talousarvioehdotus 2013 Negatiivinen vuosikate -15,2 milj. euroa Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa, joka oli 19,17 % vuonna 2011 19,75 %

9 Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin, joka oli 2.085 e/as (2011) 2.270 e/as Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista 60,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 49,0 % Taseessa on kertynyttä alijäämää 0 milj. euroa Ilman sopeuttamistoimia kaikki mittarit täyttävät kriisikuntakriteerit viimeistään vuonna 2015. Keskeiset talousarvioluvut 2013 Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 377,7 milj. euroa ja toimintatulot 108,6 milj. euroa. Toimintakate on siten -269,0 milj. euroa, kun se vuoden 2012 talousarviossa on -260,5 milj. euroa. Toimintakate eli nettomenot heikkenee 8,6 milj. euroa eli 3,2 %. Henkilöstömenot ovat yhteensä 160,9 milj. euroa eli 42,6 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot lisääntyvät edellisestä vuodesta 0,6 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 17,0 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu 32,2 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten voimakkaasti alijäämäinen ja talous on epätasapainossa. Koska Salon vuosikate on 15,2 milj. euroa alijäämäinen, taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava. Verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2013 yhteensä 171,9 milj. euroa ja vähenevän vuoden 2012 talousarvioon verrattuna 3,3 % eli 5,9 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 151,9 milj. euroa (vähennys edellisestä vuodesta 0,8 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 10 milj. euroa (vähennys 32,9 %) sekä kiinteistövero 10 milj. euroa (lisäys 2,0 %). Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2013 yhteensä 84,9 milj. euroa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 15,6 milj. euroa eli 22,5 %. Verotulojen tasauksen arvioidaan laskevan 18,4 milj. eurosta 5,6 milj. euroon. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 7,6 milj. euroa eli 4,9 % vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja toimintakate on vuonna 2013-163,3 milj. euroa. Opetustoimessa toimintamenot vähenevät 0,5 milj. euroa (0,6 %) ja toimintakate on 0,4 milj. euroa talousarviota 2012 parempi. Teknisen toimen toimintakate heikkenee vuoden 2012 1,9 milj. eurosta 2,7 milj. euroon vuonna 2013. Liikelaitosten toimintakate pysyy vuoden 2012 tasolla 7,6 milj. eurossa vuonna 2013. Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat: milj. euroa Terveyspalvelut 107,0 Perusopetus 47,0 Vanhuspalvelut 41,0 Sosiaalityönpalvelut 36,9 Varhaiskasvatus 34,1 Ravitsemis- ja puhtaanapito 15,1 Tilapalvelut 12,7 Liikelaitos Salon Kaukolämpö 12,4 Toinen aste ja vapaa sivistystyö 9,9 Maaseututoimi 6,4 Edellä luetellut muodostavat yli 80 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelu kokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa.

10 Henkilöstösuunnitelman mukaan uusia vakansseja perustetaan vuonna 2013 yhteensä 7 ja 3 vakanssia vakinaistetaan. Lisäykset kohdistuvat terveyspalveluihin, jossa etenkin uuden mielenterveysyksikön perustaminen Kajalakodin yhteyteen edellyttää 7 uuden vakanssin perustamista. Sosiaalityön palveluihin vakinaistetaan 3 aikaisemmin määräaikaisesti täytettyjä vakanssia. Määräaikaiset toimet ja työsuhteet aiheuttavat vuonna 2013 yhteensä noin 2,6 milj. euron henkilöstömenot. Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2013 ovat yhteensä 11,9 milj. euroa, kun ne vuoden 2012 talousarviossa ovat 15,3 milj. euroa. Kun investointitulot ovat 5,3 milj. euroa, jää muulla tavoin rahoitettavaksi nettoinvestoinniksi 6,7 milj. euroa. Vuosikatteen ollessa -15,2 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 0 %. Investointien rahoittamista ja toimintamenojen alijäämää kattamista varten rahoituslaskelmaan on esitetty otettavaksi lainaa 34,0 milj. euroa ja kun lainoja lyhennetään 12,0 milj. euroa, nousee asukaskohtainen lainamäärä noin 2.270 euroon asukasta kohti. Investointiohjelma vuodelle 2013 on yhteensä 11,9 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2013 on Ollikkalan koulun peruskorjaus, johon on varattu vuodelle 2013 3,0 milj. euroa ja vuonna 2014 vielä 0,8 milj. euroa. Muita merkittäviä talonrakennusinvestointeja vuonna 2013 ovat: Moision vanhustentalon peruskorjaus 0,3 milj. euroa Maan hankinta 0,65 milj. euroa Sprinklerijärjestelmien asennukset kaupungin kiinteistöihin 0,35 milj. euroa Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2013 ovat: Metsäjaanun teollisuusalueen kunnallistekniikka ja vesihuolto yhteensä 0,6 milj. euroa Uusien alueiden asfaltointi 0,1 milj. euroa Uudelleen päällystettävät kadut 0,4 milj. euroa Katuvalaistuksen saneeraus yhteistyössä SSP:n ja Fortumin kanssa 0,4 milj. euroa Puistojen rakentaminen 0,25 milj. euroa Kaukolämpölaitoksen investoinnit 0,6 milj. euroa Vesihuoltolaitoksen investoinnit 3,6 milj. euroa, joista suurin investointi on Teijo-Salo viemärin rakentaminen 1,5 milj. euroa Salo on valittu vuonna 2011 äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) alueeksi, joka merkitsee mm. sitä, että kaupunki voi saada joihinkin investointeihinsa avustusta valtiolta.

11 Kuntatalouden tilanne ja kehitysnäkymät Hidas talouden kasvu tuo tasapaino-ongelmia kuntatalouteen Vuonna 2013 kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan yhden prosentin. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 %. Hallituksen esitys valtion vuoden 2013 talousarvioksi on 7,0 mrd. euroa alijäämäinen. Vaikka päätetyt sopeutustoimet pienentävät valtion alijäämää v. 2013, se on silti jäämässä hallitus-ohjelman tavoitetta suuremmaksi. Valtiontalouden velan kasvu näyttäisi kuitenkin taittuvan suhteessa kokonaistuotantoon. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta. Koko julkisen talouden sopeuttamistarve on noussut 8 miljardiin euroon. Julkisen talouden rahoitusylijäämän pitäisi olla noin 4 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2016, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa myös pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajeen umpeen kurominen pelkästään verotusta kiristävien ja menoja leikkaavien välittömien toimien avulla ei ole tarkoituksenmukaista. Välittömien sopeutustoimien ohella talouden rakenteisiin kohdistuvat uudistukset ovat välttämättömiä talouden kasvuedellytysten kohentamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Kunnat osallistuvat julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseen. Siksi kunnille ennustetaan ankaraa sopeutumisen aikaa. Hidas verotulojen kasvu lisää kuntatalouden tuskaa. Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä uskottavuus on vaarassa. Voimassa olevat määräykset ja normit eivät käytännössä toteudu ilman merkittävää verojen korotusta. Poliittinen paine kuntien tehtävien lisäämiseen on kova, vaikka kuntien talous ei lisäyksiä kestä. Valtion rahoitusosuus on kuntien näkökulmasta alimitoitettu ja se lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kuntien velkaantumisen kiihtymiseen. Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan kerralla tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi. Hallituksen ratkaisu vanhustenhuollon ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen osalta, joka sisältää henkilöstömitoituksen nostamisen suosituksen mukaiseen 5 hoitajaa 10 ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa kohti vuoteen 2015 mennessä, lisää kuntien menoja. Valtion budjetissa asiaan on osoitettu korvamerkittyjä määrärahoja, mutta tavoitteen saavuttaminen tulee lisäämään kuntien nettokustannuksia. Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut ratkaisut kiristävät välittömästi kuntataloutta.

12 Valtion ja kuntien välisen sopimuksen mukaan valtio kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Vaikeasta taloustilanteesta koko julkisen sektorin on kannettava vastuuta. Myös kunnat ottavat vastuuta tilanteesta selviämiseksi. Pidemmän päälle on välttämätöntä linjata uudelleen julkisen vallan ja kansalaisten välinen vastuu. Julkisia vastuita ei voi nykyiseen tahtiin lisätä, koska se johtaa niukkojen voimavarojen puitteissa julkisten palvelujen laadun heikkenemiseen.

13 Vuosia 2013 2016 koskevan taloussuunnitelman perustietoja Suunnitelman perusteet Väestö- ja työpaikat Salon asukasluku vuoden 2011 lopussa oli 55.283 asukasta. Elokuun lopussa 2012 asukasluku oli 55.123 eli väkiluku on laskenut 160 asukkaalla. Väestön määrän väheneminen on ollut sikäli odotettua, koska kaupungista on vähentynyt työpaikkoja useita tuhansia menneiden lähivuosien aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty Salon väestön kehitys ikäryhmittäin vuosina 1980 2011: Ikäryhmä Vuosi 0-6 7-15 16 18 19 29 30 64 65 74 75- Yht. 1980 3.978 5.421 2.072 7.822 20.682 4.892 2.771 47.638 1985 4.014 5.116 1.964 7.495 21.847 4.619 3.450 48.505 1990 3.968 5.592 1.663 7.194 22.952 4.665 3.800 49.834 1995 4.164 5.417 1.875 7.127 23.484 5.047 3.808 50.922 2000 4.303 5.405 1.930 6.949 24.964 4.937 4.116 52.604 2005 4.167 5.661 1.850 6.493 25.802 4.951 4.748 53.672 2006 4.184 5.687 1.890 6.524 25.871 5.089 4.837 54.082 2007 4.201 5.713 1.914 6.451 26.223 5.090 4.877 54.469 2008 4.171 5.705 1.927 6.401 26.394 5.251 4.928 54.777 2009 4.142 5.728 1.926 6.255 26.423 5.375 5.040 54.889 2010 4.312 5.661 1.967 6.154 26.399 5.644 5.098 55.235 2011 4.252 5.668 1.969 6.020 26.213 5.953 5.208 55.283 0 18 -vuotiaat Salossa 1980 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 7-15 0-6 16-18

14 19 64 -vuotiaat Salossa 1980 2011 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 19 29 30 64 Yli 64 -vuotiaat Salossa 1980 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 65 74 75-

15 Salon väestöennuste vuoteen 2040: (Lähde: Tilastokeskus 2012) Ikäryhmä Vuosi 0-6 7-15 16 18 19 29 30 64 65 74 75- Yht. 2011 4.252 5.668 1.969 6.020 26.213 5.953 5.208 55.283 2015 4.206 5.669 1.935 5.883 25.475 7.182 5.651 56.001 2020 4.067 5.701 1.923 5.861 24.717 8.100 6.462 56.831 2030 3.896 5.505 1.939 7.742 23.983 7.587 9.528 58.180 2040 3.860 5.311 1.874 5.792 23.596 7.411 10.997 58.841 Väestöennuste 2012, 0-18 v Salossa vuoteen 2040 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2011 2015 2020 2025 2030 2040 0-6 7-15 16-18

16 Väestöennuste 2012, 19 64 v Salossa vuoteen 2040 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2015 2020 2025 2030 2040 19-29 30-64 Väestöennuste 2012, yli 64 -vuotiaat Salossa vuoteen 2040 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2011 2015 2020 2025 2030 2040 65-74 75 -

17 Edellä esitetty Salon väestöennuste on Tilastokeskuksen uusi vuoden 2012 ennuste. Edelliseen ennusteeseen verrattuna (vuodelta 2009) Salon väestön ennustetaan kasvavan huomattavasti hitaammin kuin edellisessä ennusteessa. Syynä on Salossa viime vuosina tapahtunut voimakas elinkeinoelämän taantuminen ja työpaikkojen väheneminen. Työpaikat ja työllisyys Salon työpaikkaomavaraisuus vuoden 2010 lopussa oli 90,6 %. Seuraavassa taulukossa on Salon työpaikkajakautuma elinkeinoittain vuosina 2007 2010: Työpaikat Salossa 2007 2010 toimialoittain 2007 2008 2009 2010 Maa- ja metsätalous 1.350 1.275 1.202 1.203 Teollisuus 9.811 9.645 7.993 7.522 Rakentaminen 1.416 1.404 1.291 1.389 Kauppa, kuljetus, varastointi ja majoitustoim. 4.476 4.775 4.718 4.771 Informaatio ja viestintä 415 429 370 401 Rahoitus- ja vakuutustoim. 282 304 280 267 Kiinteistöalan toiminta 141 172 161 151 Hallinto- ja tukipalv.toim. 1.979 1.707 1.718 2.025 Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sos.palvelut 5.399 5.308 5.090 5.305 Muut palvelut 876 898 861 841 Toimiala tuntematon 214 185 246 296 Yhteensä 26.359 26.102 23.930 24.171 Salon työpaikkakehitys oli hyvin myönteinen aina vuoteen 2007 asti, jolloin työpaikkojen määrä oli korkeimmillaan (lähes 26.400 työpaikkaa). Vuonna 2008 alkoi koko maassa taloudellinen taantuma ja etenkin voimakkaasti elektroniikkateollisuudesta riippuvaisessa Salossa taantuma oli voimakas ja työpaikkojen määrä alkoi laskea. Vuonna 2008 työpaikkamenetykset olivat vielä suhteellisen pieniä, mutta vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni jo lähes 2.200 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä on vähän lisääntynyt, mutta vuosina 2011 2012 negatiivinen suuntaus on voimistunut, vaikka virallisia tilastoja tästä ei vielä olekaan olemassa. Arvion mukaan Salon työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2007 vuoteen 2012 yhteensä noin 5.000 6.000 työpaikalla.

18 Salon työpaikat 2007 2010 12 000 Maa- ja metsätalous 10 000 Teollisuus Rakentaminen 8 000 Kauppa, kuljetus, varastointi ja majoitustoim. Informaatio ja viestintä 6 000 Rahoitus- ja vakuutustoim. Kiinteistöalan toiminta 4 000 Hallinto- ja tukipalv.toim. 2 000 Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 0 2007 2008 2009 2010 Vuoden 2012 aikana työttömyys on edelleen lisääntynyt ja Salon työttömyysaste oli vuoden 2012 elokuun lopussa noin 13,0 % ja työttömien määrä lähes 3.400 henkilöä.

19 Salon työvoima ja työttömyys 2006 2012 Työvoima Työttömät Tyött.-% Tilanne 31.12.2006 26.266 1.951 7,4 Pendelöinti Tilanne 31.12.2007 26.241 1.848 7,0 Tilanne 31.12.2008 26.468 1.801 6,8 Tilanne 31.12.2009 26.671 3.326 12,5 Tilanne 31.12.2010 26.723 2.997 11,2 Tilanne 31.12.2011 26.250 3.028 11,5 Tilanne 30.9.2012 26.158 3.468 13,1 Kuntarajojen yli tapahtuva työmatkaliikenne eli pendelöinti vähentyi merkittävästi vuoden 2009 alussa, jolloin Salon seudun 10 kuntaa yhdistyivät ja uusi Salo on yhtenäistä työssäkäyntialuetta. Salon kaupungin pendelöintitilastot toimialoittain vuonna 2008 ja 2009 (uuden kuntajaon mukaan laskettuna) on seuraava: 2008 Salossa asuvat ja työssäkäyvät Salosta muualle pendelöivät Saloon pendelöivät Erotus Maa- ja metsätalous 1.205 66 70 4 Teollisuus 6.896 614 2.749 2.135 Rakentaminen 1.251 465 153-312 Kauppa 3.864 775 911 136 Liikenne 285 138 144 6 Muut palvelut 7.187 1.546 1.202-344 Toimiala tuntematon 185 0 0 0 Yhteensä 20.873 3.604 5.229 1.625 2009 Salossa asuvat ja työssäkäyvät Salosta muualle pendelöivät Saloon pendelöivät Erotus Maa- ja metsätalous 1.151 56 51-5 Teollisuus 5.673 605 2.320 1.715 Rakentaminen 1.148 453 143-310 Kauppa 3.841 744 877 133 Liikenne 252 121 118-3 Muut palvelut 6.818 1.795 1.292-503 Toimiala tuntematon 246 0 0 0 Yhteensä 19.129 3.774 4.801 1.027

20 Talousarvion sitovuus Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talousosastolle. Sisäisiä menoja ei voi käyttää ulkoisten menojen katteena. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 talousarviosta poiketen kokonaisuudessaan nettositova. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä osastolta tai yksiköltä toiselle. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke, hankinta tai toiminta, jolle ei ole varattu talousarviossa määrärahaa vaativat kuitenkin kaupunginvaltuuston myöntämän lisämäärärahan, joka tulee hakea etukäteen. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle. Toimialakohtaiset tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosa Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista.

21 Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 15 :n mukaan talousjohtaja päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupungin maksuvalmius edellyttää lyhytaikaisen rahoituksen käyttämistä vuoden 2013 aikana. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskepankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Talousjohtajalle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.

22 Talousarvion 2013 sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Investointiosa Toimielin Proj. ryhmä Proj. yksikkö Tarkastuslautakunta Aineeton käyttöomaisuus Keskusvaalilautakunta Kiinteä omaisuus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Maaseutulautakunta Talonrakennus Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet Sivistystoimen hankkeet Teknisen toimen hankkeet Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Kunnallistekniikka Kaava-alueet (410) Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Tekninen lautakunta Jätelautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Irtain omaisuus Konsernipalvelut (610) Sosiaali- ja terveystoimi (620) Sivistyspalvelut (630) Opetuspalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Vesilaitoksen johtokunta Tekninen toimi (640) Kaukolämmön johtokunta Kaukolämpölaitos Vesihuoltolaitos Lupa- ja valvontatoimi (660) Sitovuustaso valtuustoon nähden on merkitty tummennetussa kehyksessä

23 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet 2013-2016 Osasto Palkka /v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 Sosiaali- ja terveystoimi 210 Terveyspalvelut 2070 Perniön terveysyksikkö Terveyskeskuslääkäri 63 000 0,5 45 000 45 000 45 000 2106 Jalkaterapian yksikkö Jalkaterapeutti 30 300 1 37 300 37 300 37 300 2122 Päivystys Sairaanhoitaja 34 300 1 1 1 33 000 66 000 100 000 2179 Mielenterv. asumispalvelut Sairaanhoitaja 30 000 1 1 28 000 70 000 70 000 70 000 2179 Mielenterv. asumispalvelut Lähihoitaja 27 000 4 2 96 000 200 000 260 000 260 000 2179 Mielenterv. asumispalvelut Sosiaaliohjaaja 33 000 1 1 30 000 40 000 80 000 80 000 2179 Mielenterv. asumispalvelut Laitoshuoltaja 23 000 1 21 000 28 000 28 000 28 000 2179 Mielenterv. asumispalvelut Toimintaterapeutti 30 500 1 37 000 37 000 2170 Mielenterveystyön palv. Psykiatri (ylilääk.) 77 000 1 95 000 95 000 95 000 210 Terveyspalvelut yhteensä 348 100 7 4,5 5 1 175 000 548 300 718 300 752 300 240 Sosiaalityön palvelut 2766 Kehitysvammahuolto Ryhmäavustaja (vakinaist.) 23 300 (2) (57 000) (57 000) (57 000) (57 000) 2767 Asumispalvelut Avustaja (vakinaist.) 23 300 (1) (28 000) (28 000) (28 000) (28 000) xxxx Lastensuojelu Sosiaalityöntekijä 38 000 1 46 000 46 000 46 000 xxxx Lastensuojelu Sosiaaliohjaaja 33 000 1 2 2 40 000 120 000 160 000 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 117 600 0 2 2 2 0 86 000 166 000 206 000 Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä 465 700 7 6,5 7 3 175 000 634 300 884 300 958 300 Uudet virat ja työsuhteet yhteensä 7 6,5 7 3 175 000 634 300 884 300 958 300

24 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2013-2016 Osasto Palkka /v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 Konsernipalvelut 160 Henkilöstöosasto Työhyvinvointi Työhyvinvointikoordinaattori 33 000 2 82 400 180 Strategisen kehittämisen osasto Strategisen kehittämisen osasto Projektipäällikkö 52 000 1 64 000 Myyntijohtaja 96 000 1 118 000 190 Maaseututoimi Maaseutuyksikkö Toimistosihteeri 14 500 1 17 000 17 000 17 000 17 000 Maaseutuyksiköt Kesäapulainen, ruuhka-apu 3 800 1 4 700 4 700 4 700 4 700 Sosiaali- ja terveyspalvelut 200 Sosiaali- ja terveystoimi Tk-johto Perhetyöntekijä (palveluseteli) 28 000 1 34 600 34 600 34 600 34 600 Tk-johto Perhetyöntekijä (testam) 28 000 1 34 600 Tk-johto Neuvolan perhetyöntek. (testam) 28 000 1 34 600 Tk-johto Projektityöntekijä (KASTE) 30 000 1 35 000 Tk-johto Projektityöntekijä, 3 kk 10 000 10 000 Päivystys ja kotisairaala Sairaanhoitaja 68 000 2 85 000 Halikon toimintayksikkö Sairaanhoitaja 29 300 1 36 200 36 200 36 200 36 200 Kuusikon toimintayksikkö Terveydenhoitaja 30 000 1 38 000 38 000 38 000 38 000 Perniön toimintayksikkö Terveydenhoitaja 33 600 0,5 21 000 21 000 21 000 21 000 Puheterapian yksikkö Puheterapeuttiharjoittelija, 4 kk 19 000 1 7 800 7 800 Vanhuspalveluiden johto Projektityöntekijä (TEKNOPRO) 31 500 1 39 000 Vanhuspalveluiden johto Projektikoordinaattori (KASTE) 33 000 1 40 000 Vanhuspalveluiden johto Projektityöntekijä (KASTE) 12 000 0,5 15 000 Vanhuspalveluiden johto Projektityöntekijä (EAKR) 12 000 0,5 18 000 Vanhuspalveluiden johto Projektityöntekijä (EAKR) 31 500 1 39 000 Sosiaalityön palvelut Projektipäällikkö 30 000 1 37 000 Sosiaalityön palvelut Projektityöntekijä 28 000 1 34 600 Sosiaalityön palvelut Projektityöntekijä 28 000 1 34 600 Sosiaalityön palvelut Projektityöntekijä 28 000 1 34 600 Sosiaalityön palvelut Projektiohjaaja 28 000 1 34 600

25 Osasto Palkka /v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 Sivistystoimi 320 Perusopetus Perusopetus Tuntiopettaja/aineenopettaja 180 000 17 205 000 205 000 205 000 205 000 Perusopetus Luokanopettaja 40 000 2 50 000 50 000 50 000 50 000 Perusopetus Koulunkäyntiavustaja 25 000 2 30 400 30 400 30 400 30 400 Perusopetus KELPO-projektin hanketyöntek. 20 000 1 24 000 Perusopetus Klippulan henkilöstö 28 000 8 35 000 35 000 35 000 35 000 Perusopetus Iltapäivätoiminnan ohjaajat 90 000 10 115 000 115 000 115 000 115 000 330 2.aste ja vapaa sivistystyö Lukiokoulutus Määräaikaiset opettajat 260 000 28 140 000 140 000 140 000 140 000 Kansalaisopisto Määräaikaiset opettajat 450 000 200 540 000 540 000 540 000 540 000 Kansalaisopisto Projektityöntekijä (AKVA-hanke) 50 000 2 62 000 Musiikkiopisto Määräaikaiset opettajat 35 000 9 41 000 41 000 41 000 41 000 410 Kirjastopalvelut Pääkirjasto Kirjastonhoitaja, 2,5 kk 9 000 1 9 000 450 Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Liikunnanohjaaja/uimaopettaja, 1-4 kk 65 000 80 80 000 80 000 80 000 80 000 Liikuntapalvelut Uinninvalvojat (Lehmijärvi, uimahalli)) 1 880 6 31 000 31 000 31 000 31 000 Liikuntapalvelut Jääkenttien hoitajat 12 000 10 15 000 15 000 15 000 15 000 Liikuntapalvelut Liikuntapaikk. hoitaja (latujen ajo) 1 850 1 11 000 11 000 11 000 11 000 470 Nuorisopalvelut Nuorisotilat Nuorisotilan valvoja 8 300 9 75 000 75 000 75 000 75 000 Tekninen toimi 520 Yhdyskuntatekniset palvelut Puistot Puistotyöntekijä, 5 kk 120 000 12 150 000 150 000 150 000 150 000 600 Kaupunkisuunnitteluosasto Kaupunkisuunnittelu Suunnittelija 38 000 1 50 000 50 000 50 000 50 000 Määräaikaiset yhteensä 2 199 230 424 2 612 700 1 677 700 1 719 900 1 719 900

26 Nimikemuutokset 2013 Osasto Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka Vanha nimike Uusi nimike 2013 2014 2015 2016 Sosiaali- ja terveystoimi 210 Terveyspalvelut Kotihoito Aluejohtaja 1 Lähihoitaja -22 000-22 000-22 000-22 000 Ympärivrk.hoito Hoivatyönjohtaja 1 Lähihoitaja -20 000-20 000-20 000-20 000 Mielenterv. asumispalvelut Vanhainkodin johtaja 1 Vastaava hoitaja -18 000-18 000-18 000-18 000 Salon toimintayksikkö Toimistosihteeri 1 Sairaanhoitaja 2 500 2 500 2 500 2 500 Salon toimintayksikkö Vastaanottohoitaja 1 Sairaanhoitaja 3 800 3 800 3 800 3 800 Terveyskeskussairaala Perushoitaja 1 Sairaanhoitaja 3 800 3 800 3 800 3 800 Terveyskeskussairaala Mielenterveyshoitaja 1 Sairaanhoitaja 3 800 3 800 3 800 3 800 Päihdeyksikkö Päihdetyöntekijä 1 Terveydenhoitaja 3 500 3 500 3 500 3 500 220 Vanhuspalvelut Kajalakoti Hoivatyöntekijä 1 Lähihoitaja 3 500 3 500 3 500 3 500 Kuusikon vanhuspalvelu Hoivatyöntekijä 1 Lähihoitaja 3 800 3 800 3 800 3 800 Kukonkallion vanhainkoti Osastonhoitaja 1 Sairaanhoitaja -3 300-3 300-3 300-3 300 Nimikemuutokset yhteensä 11-38 600-38 600-38 600-38 600

27 Toiminnalliset vuositavoitteet vuodelle 2013 1. Toiminnan ja talouden tasapainotus 2. Uusien työpaikkojen hankkiminen Kaupunginhallituksen tuloskortti Asiakkaat Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 1. Ennakoiva toimintatapa ja itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä palvelujärjestelmä 2. Kasvatuksellinen, opetuksellinen ja kulttuurinen palvelutehtävä sekä terveyden ja elämänhallinnan edistäminen 3. Viihtyisä, kaupungin kasvun ja kehittymisen mahdollistava toimintaympäristö 4. Olemassa olevien työpaikkojen säilyminen, uusien työpaikkojen syntyminen (=työllisyysasteen paraneminen) 1.1. Avohoitopainotteinen, kaupungin talousraamiin soveltuva palveluverkko ja toimivat palvelu- ja hoitokäytännöt 2.1. Tarjotaan lainsäädännön ja kysynnän edellyttämä määrä varhaiskasvatuspalveluja 2.2. Tuotetaan lakisääteiset perusopetuspalvelut 2.3. Ennalta ehkäisevien toimintamallien luominen terveyden ja elämänhallinnan edistämiseksi 3.1. Hyväksyttävä palvelutaso ja -aika on määritelty 4.1. Monipuoliset neuvonta- ja tukipalvelut yritysten kasvun tueksi, toimivat kaavoitusja lupamenettelyt, kilpailukykyinen infrastruktuuri 1.1.1. Varhaisen puuttumisen ja ohjauksen toteuttaminen kaikissa palvelutilanteissa yli hallintokuntarajojen 2.1.1. Päivähoitoresurssien kohdentaminen tarvetta vastaavaksi 2.2.1. Kaikille oppilaille voidaan järjestää osaamis- ja kehitystasoa vastaavat opetusjärjestelyt 2.3.1. Palveluiden kohdentaminen ikäihmisiin ja lapsiin 3.1.1 Hyväksyttävä palvelutaso ja palveluiden määräajat on yhteisesti sovittu asiakkaiden kanssa 4.1.1. Asukasmarkkinointi, teknologian kehityshankkeet, yleis- ja rahoitusneuvonta, palvelut yritysten kansainvälistymisen tueksi Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho 1.1.1. Terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien mittaustulosten (= hyvinvointitilinpito) positiivinen kehitys 2.1.1. Alle kouluikäisistä 60 % päivähoidon piirissä, päiväkotien käyttöasteet 90 % / Opetusltk 2.2.1. 100 % peruskoulun päättävistä saa päättötodistuksen / Opetusltk 2.3.1. Ko. ikäryhmien osallistujamäärät (tavoite liikuntaryhmissä 85.000, työpajat 80) / Kirjasto- ja kulttuuriltk, liikunta- ja nuorisoltk 3.1.1. Poikkeamat sovitusta palvelutasosta, tavoite 0-taso / Tekninen ltk 4.1.1. Uudet asukkaat (tavoite 200), neuvontatapahtumat (tavoite 3.500 kpl), koulutustapahtumat (tavoite 120 kpl), uudet yritykset (tavoite nettolisäys 120 kpl), tuotekehityshankkeiden luku-

28 Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Prosessit 4.2. Uuden yritystoiminnan syntyminen 4.2.1. Perustamisneuvontapalvelut, potentiaalisten sijoittautujayritysten aktiivinen kontaktointi Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 5. Ennakoiva ja itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä palvelujärjestelmä 6. Kasvatuksellinen, opetuksellinen ja kulttuurinen palvelutehtävä sekä terveyden ja elämänhallinnan edistäminen 7. Viihtyisä, kaupungin kasvun ja kehittymisen mahdollistava toimintaympäristö 5.1. Avohoitopainotteinen kaupungin talousraamiin soveltuva palveluverkko 6.1. Toimintamallien kehittäminen ennaltaehkäisyä painottaviksi 7.1. Nopea ja joustava, ennakoitavissa oleva palvelu ja päätöksenteko Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö 5.1.1. Vanhuspalveluiden ja kehitysvammahuollon kehitysohjelmien toteuttaminen ohjelmissa määriteltyjen aikataulujen mukaisesti 5.1.2. Käytetään tehokkaita ja vaikuttavia palvelutapoja 6.1.1. Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen sekä nuorten ja ikääntyvien palveluiden monipuolistaminen 7.1.1. Selkeät aikataululupaukset eri palveluille, toiminnan kehittäminen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho määrä (tavoite 8) / Yrityssalo 4.2.1. Yrityskontaktit kpl (tavoite 400 kpl), uudet työpaikat 1.000 kpl / konsernipalvelut, Yrityssalo Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho 5.1.1.1. Asumisvalmennusta ja tukiasumista kehitetään mm. ottamalla toinen tukiasumisen ohjaajan vakanssi käyttöön 2013 / Soteltk 5.1.1.2. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman seuranta ja arviointitiedot julkaistaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä / Soteltk 5.1.2. Keskisuurten kaupunkien Sotekustannusvertailu, tavoite kustannusten nousu maan keskiarvoa hitaammin / Soteltk 6.1.1. Järjestöille tarkoitettujen ohjaus- ja koulutustilaisuuksien määrä / Kirjasto- ja kulttuuriltk, nuorisoja liikuntaltk 7.1.1. Kaavoitus- ja lupahankkeiden läpimeno tavoiteaikataulussa Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 8. Luottamushenkilöja viranhaltijaorganisaatioiden yhteistyö 8.1. Strategian sisäistäminen ja siihen sitoutuminen kaikkien 8.1.1. Strategiatyö yhteistyössä kaupunginvaltuuston ja joh- Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho 8.1.1. Uudistettu strategia valmis kesäkuussa 2013 / konser-

29 Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet yhteisen päämäärän hyväksi 9. Asiakaslähtöinen, matala ja tehokas organisaatio 10. Hyvä tuottavuus ja kustannustietoisuus 11. Esimiestyö perustuu yhtenäiseen johtamisnäkemykseen, joka määritellään strategisten valintojen perusteella Talous toimijoiden kesken 9.1. Organisaatiorakenne ja toimintamalli valmistellaan vuoden 2013 aikana käyttöön otettavaksi vuoden 2014 alussa 10.1. Toiminnan tehostaminen 11.1. Strategian jalkautumisen, työn sujuvuuden ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen 11.2. Tietoinen hyvinvointijohtaminen tavien viranhaltijoiden kesken 9.1.1. Palvelutason, palveluverkon ja organisaatiorakenteen, sopeuttaminen talouden raamiin 10.1.1. Palveluiden tuotanto- ja järjestämiskustannusten seuranta ja raportointi 11.1.1. Johtamisperiaatteiden määrittely ja esimiesten kehittymistarpeiden kartoitus kehityskeskustelujen kautta 11.2.1. Sujuvaohjelman käyttöönotto Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho nipalvelu 9.1.1. Tarvittavat toimeenpanosuunnitelmat on tehty / kaupunginhallitus 10.1.1. Henkilöstön määrä (tavoite 2 %:n vähennys), yksikkökustannusten kehitys, tavoitteena laskeva kustannustaso (tavoite 1 %) / konsernipalvelu 11.1.1. Periaatteet valmiina kesäkuun loppuun mennessä / kaupunginjohtajan johtoryhmä Kartoitukset syyskuuhun mennessä / esimiesten esimiehet, tuloste koonti henkilöstöhallinto 11.2.1. Sujuvaohjelmassa määritelty työnhuvinvointimittaristo käytössä kaikissa yksiköissä Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 12. Toiminnan ja talouden tasapaino 12.1. Talouden tasapainotusohjelman täytäntöönpano 12.2. Riittävä investointien tulorahoitus 12.1.1. Toimintamenot vuoden 2011 tasolla 12.1.2. Kaupunginhallituksen kk-raportti ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet 12.2.1. Keskittyminen vain välttämättömiin investointeihin Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho 12.1.1. Tunnusluvut, (vuosikate -16,1 m, lainamäärän kasvu max. 18 m ) / konsernipalvelu 12.1.2. Toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutusten 100 % toteutuminen / Kj jory 12.2.1. Investoinnit sopeutetaan yhteisöveron tuoton tasolle (10 m ) / Kj jory

30 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Asiakkaat Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 1. Arviointitoiminnan vaikuttavuus kaupungin toimintoihin 1.1. Valtuusto huomioi tarkastuslautakunnan tekemät havainnot päätöksenteossaan 2. Ennakoiva arviointi 2.1. Informoidaan valtuustoa havaituista epäkohdista tai kehittämiskohteista tarvittaessa jo tilikauden aikana 3. Tilinpäätöksen hyväksymiseen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu on korkealaatuista 3.1. Päätösesitykset ovat perusteltuja 3.2. Päätösesitykset valtuustolle lain mukaisessa aikataulussa 1.1.1. Arviointikertomus julkistetaan 1.1.2. Tiedotetaan kuntalaisille (mm. lehdistön kautta) 1.1.3. Valtuusto käsittelee tarkastuslautakunnan sille jättämät esitykset ja havainnot 2.1.1. Arvioinnin väliraportti ja toimenpide-ehdotukset tarvittaessa jo tilikauden aikana 2.1.2. Informoidaan tarpeen mukaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajia sekä kaupunginjohtajaa 3.1.1. Päätösesityksessä huomioidaan tilintarkastuskertomuksen muistutukset ja arvioinnissa tehdyt havainnot 3.2.1. Tilintarkastustyön aikataulun seuranta ja lautakunnan arvioinnin oikea aikataulutus Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2013 / vastuutaho 1.1.1. Valtuusto on vienyt tarkastuslautakunnan havainnoimia asioita hallinnollisesti eteenpäin 1.1.2. Arviointikertomus on esillä julkisuudessa 1.1.3. Arviointikertomus luovutetaan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle tilaisuudessa, johon on kutsuttu myös tiedotusvälineiden edustaja 2.1.1. Annetut väliraportit 2.1.2. Kokous kaupunginhallituksen kanssa 3.1.1. Valtuustolle valmistellussa vastuuvapausesityksessä on otettu huomioon mahdolliset muistutukset ja niihin saadut selvitykset 3.2.1. Tilinpäätöksen hyväksymiseen liittyvä päätösesitys on valtuuston käytettävissä lain mukaisessa aikataulussa