TYÖNUMERO: E26083 PYHÄJÄRVI PYHÄJÄRVEN ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Pyhäjärven kaupunki SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
Käsittelyvaiheet Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto vaihe päiväys
Sisältö 1 YLEISTÄ... 3 1.3 Asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin tarve... 3 1.4 Ajanmukaisuuden arviointimenettely... 6 1.5 Arvioinnin suorittaja... 7 1.6 Asemakaavan vanhentuneeksi toteaminen... 7 1.7 Tiedot asemakaavoista ja niiden ajanmukaisuudesta... 8 2 LÄHTÖTIEDOT... 9 2.3 Ajantasa-asemakaava... 9 2.4 Vireillä olevat asemakaavat... 9 2.5 Kartat ja ilmakuvat... 9 3 ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI... 10 3.3 Arvioitavat alueet... 10 3.4 Käytetyt menetelmät... 10 3.5 Toteutumattomat alueet... 10 4 JOHTOPÄÄTÖKSET; SUOSITUKSIA JA OHJEITA... 15 4.1 Vanhentuneet asemakaavat... 15 4.2 Asemakaavan muutostarpeet... 16 4.3 Poikkeamat toteutuneissa rakennusoikeuksissa ja kerrosluvuissa... 16 1 (16)
Lähteet: Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen, 1999, Edita Oy + nettiversio FINLEX. Pyhäjärven ajantasakaava, Pyhäjärven kaupunki ja Sweco Ympäristö Oy Liitteet: Liite 1-3. Kaavojen ikärakenne kartat 1:5000; keskusta, Lammasmäki ja Emolahti, Ruotanen ja Niemelänranta Liite 4-6. Toteutumattomat alueet ja kaupungin maanomistus kartta 1:5000; keskusta, Lammasmäki ja Emolahti, Ruotanen ja Niemelänranta 2 (16)
1 YLEISTÄ 1.3 Asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin tarve Kuntien tulee huolehtia asemakaavojensa ajanmukaisuudesta. Velvoite seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta sekä tarvittaessa ryhtyä toimeen asemakaavojen uudistamiseksi lisättiin rakennuslakiin jo vuonna 1997. Tämä periaate on säilytetty myös vuonna 2000 voimaan astuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka 51 :n mukaan kunnat on velvoitettu pitämään asemakaavat ajanmukaisina sitä mukaa, kun kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Ajanmukaisuudesta säädetään tarkemmin MRL 60 :ssä, joka antaa kunnille aktiivisen velvoitteen seurantaan ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin kaavojen ajanmukaistamiseksi. Em. säännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista tuli sovellettavaksi vuoden 2013 alusta alkaen. Siitä lähtien merkittävältä osalta edelleen toteutumattoman, yli 13 vuotta voimassa olleen, asemakaavan ajanmukaisuus on kunnassa arvioitava ennen kuin uusia rakennuslupia alueelle voidaan myöntää. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Myös ympäristöhallinto ja Kuntaliitto ohjeistavat kuntia seuraamaan asemakaavojen ajanmukaisuutta muistuttaen, että asemakaavojen hyvä ajanmukaisuus edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Asemakaavojen ajanmukaisuuden tarkastelua ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki seuraavasti. MRL 51 Asemakaavan laatimistarve Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. MRL 60 Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan 3 (16)
ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätöksen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisistä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pidempi kuin 20 vuotta. Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 :n 4 momentin mukainen kielto. Tarkemmat säännökset asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista annetaan asetuksella. Kuva 1. Pyhäjärven asemakaava-alueet 4 (16)
MRL 61 Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset Jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 :n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Petteri Puputin insinöörityössä, Asemakaavoituksen ajanmukaisuuden arviointi Uudellamaalla, 2011 on syvennytty tarkemmin lain sisältöön ja tulkintaan. Puputti työskenteli konsulttina tuolloin AIRIX Ympäristössä (nyk. Sweco Ympäristö Oy). Alla oleva teksti on kopioitu em. raportista. Kaavajärjestelmän luonteeseen ei kuulu kaavojen pysyvyys, vaan kaavoitus elää maankäytön kehittämis- ja muutostarpeiden mukaan. Toisin sanoen kaavoitustilanne ei ole pysyvä olotila, vaan kaavoitus on jatkuvassa muutoksessa oleva prosessi. Kaavan mukaisesti rakennetun ja kaavan toteuttavan alueen ei voida olettaa pysyvän muuttumattomana, vaan ympäristön muutokset voivat johtaa kaavan muuttamistarpeeseen. Syitä tällaisiin muutoksiin voivat olla esimerkiksi muutokset liikenneratkaisuissa tai paine rakennetun alueen tiivistämiselle. Vanhentunut asemakaava ei saisi olla esteenä rakentamiselle, vaan asemakaavojen hyvän ajanmukaisuuden tulisi edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Tällöin maankäytön suunnittelu olisi jatkuvaa ja joustavaa. Lähtökohtana asemakaavoitukselle tulee olla pyrkimys kaavan toteutumiseen suhteellisen lyhyessä ajassa. Maankäyttö ja rakennuslakia laadittaessa haluttiin kiinnittää huomiota asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Kaavojen hyvällä ja nopealla toteutumisella on todettu olevan taloudellisia vaikutuksia. lain perustelussa todetaan, että kaavojen toteutumatta jäämisestä tai hitaasta toteuttamisesta aiheutuu vuosittain huomattavia ylimääräisiä kustannuksia sekä kunnille että kunnallisteknisten maksujen maksajille. Lakimuutoksen taustalla oli tieto, että detaljikaavoja on laadittu huomattavasti tosiasiallisia toteuttamismahdollisuuksia enemmän. Kaavojen toteuttaminen, esimerkiksi yhdyskuntatekniikan rakentaminen, oli aiheuttanut kustannuksia, joita ei alueen vajaan rakentamisen vuoksi ole voitu täysimääräisesti hyödyntää. Hitaan toteuttamisen johdosta rakentamattomia tontteja oli alettu mieltämään vapaa-alueiksi, jolloin niiden rakentaminen oli aiheuttanut vastustusta. Ajan kulumisen myötä arvoissa tapahtuneiden muutosten johdosta vanhan detaljikaavan mukaista rakentamista ei enää pidetty toteuttamisajankohdan arvoja ja vaatimuksia vastaavana. 5 (16)
1.4 Ajanmukaisuuden arviointimenettely MRL 60.2 :n mukainen arviointimenettely käynnistyy mikäli: rakennuslupa koskee sellaisen uuden rakennuksen rakentamista, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä asemakaava on merkittävältä osalta edelleen toteutumatta asemakaava on ollut voimassa yli 13 vuotta arviointia ei ole suoritettu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana Toteutumattomuuden merkittävyyttä on tarkasteltava alueiden käyttöön ja ympäristökuvaan liittyvien näkökohtien ja vaikutusten kannalta > määrällinen ja laadullinen merkittävyys: kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta (määrällinen vajaarakentaminen) rakennusten käyttötarkoitus, sijainti, rakentamistapa eivät ole asemakaavan mukaisia (laadullinen vajaarakentaminen) Tämä erityinen menettely estää rakennusluvan myöntämisen uudelle rakennukselle ilman arviointimenettelyä sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa yli 13 vuotta. Tuolloin kaava ei kuitenkaan lakkaa olemasta, mutta sen ajanmukaisuuden arviointi voi tulla ajankohtaiseksi. Arviointimenettelyn käynnistäminen edellyttää, että asemakaava on edelleen merkittävältä osalta toteutumatta ja rakentamisella on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta oleellista merkitystä. Toisin sanoen asemakaavan ikä ei suoraan käynnistä arviointimenettelyä eikä tee asemakaavasta vanhentunutta. Sama voidaan tulkita myös toisinpäin eli asemakaavan alle 13 vuoden ikää ei tule tulkita itsestään selväksi osoitukseksi asemakaavan ajantasaisuudesta. Asemakaavan merkittävältä osalta toteutumattomuutta ei tarkastella tonttikohtaisesti vaan tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostuvan alueen puitteissa. "Merkittävältä osalta" voidaan tulkita tarkoittavan esimerkiksi puolta alueen kokonaisrakennusoikeudesta. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisistä syistä johtuen arvioinnin ajankohtaa voi lyhentää tai pidentää. (MRL 60 3.momentti). Määräajan muuttaminen on tehtävä asemakaavan laadinnan tai muutoksen yhteydessä. Ennen vuotta 2003 laadituille asema- ja rakennuskaavoille 13 vuoden määräaikaisuus täyttyi viimeistään vuosien 2015 2016 vaihteessa. Arviointimenettely toimii varmistusmekanismina, joka estää säännöksessä mainitut kriteerit täyttävän rakennushankkeen luvan myöntämisen vanhentuneen asemakaavan perusteella. Vuosikymmeniä voimassa olleelle asemakaava-alueelle tulisi voida säännöksen estämättä rakentaa rakennus, jos edellä mainitut kriteerit eivät täyty. Esimerkiksi pientaloalueelle voidaan myöntää rakennuslupa, ilman kaavan ajanmukaisuuden arviointia, mikäli rakennus on mittasuhteiltaan ja tyyliltään samankaltainen alueen muiden rakennusten kanssa. 6 (16)
Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Arviointi voidaan ulottaa koskemaan rakennuslupahakemusta laajempaa aluetta. Tällainen alue voi olla esimerkiksi kortteli tai laajempikin kokonaisuus, esimerkiksi tietty asuin- tai teollisuusalue. Kunta voi arvioida asemakaavojen ajanmukaisuutta aina kun katsoo sen tarpeelliseksi. Tämä kuitenkin edellyttää kunnalta erillistä päätöstä arviointiin ryhtymisestä. Toimiva seuranta onkin pitkälti kiinni kunnan työntekijöiden asiantuntemuksesta sekä kaavoittajan ja rakennusvalvonnan yhteistyöstä. Asemakaavan arviointi on suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä. Arvioinnin tuloksesta on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle, sillä rakennuslupahakemuksen lykkääntyminen epämääräiseksi ajaksi voisi olla rakennuttajan kannalta ongelmallista. 1.5 Arvioinnin suorittaja Normaalisti asemakaavan tai asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupuunginvaltuusto tai erikseen määrätty kunnan lautakunta. Asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin osalta maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole erikseen määritelty, mikä kunnan viranomainen suorittaa arvioinnin, vaan päätöksen tekeminen on jätetty kunnan oman harkinnan varaan. MRL:n perusteluissa on todettu, että arviointi on kunnan kaavoitustoimen kannalta keskeinen tehtävä ja kaavan toteaminen vanhentuneeksi on perusteltua saattaa valtuuston käsiteltäväksi. 1.6 Asemakaavan vanhentuneeksi toteaminen Kaavoitetun alueen asukkailla ei ole oikeutta vaatia ympäristön säilymistä muuttumattomana. Mikäli asemakaava todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 :n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Rakennuspaikan omistajalla tai haltijalla on kuitenkin MRL 190.n mukainen valitusoikeus päätöksestä, jolla asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Valituksella voidaan pyrkiä osoittamaan, että asemakaava täyttää edelleen sille annetut sisältövaatimukset. Asemakaava voidaan todeta myös ajanmukaiseksi ja rakennuslupien myöntäminen alueelle jatkuu asemakaavan mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 60.2 :n viimeinen virke: " kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta". Päätös, jolla asemakaava todetaan ajanmukaiseksi, ei ole 7 (16)
rinnastettavissa MRL 52.n mukaiseen asemakaavan hyväksymiseen, eikä siitä saa valittaa. 1.7 Tiedot asemakaavoista ja niiden ajanmukaisuudesta MRA 29 Tiedot asemakaavoista ja niiden ajanmukaisuudesta Kunnan on pidettävä karttaa tai karttayhdistelmää, josta ilmenee kunnan koko asemakaava sellaisena kun se on voimassa. kunnan on myös pidettävä luetteloa maankäyttö- ja rakennuslain 60 :ssä tarkoitettua asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskevista päätöksistä. 8 (16)
2 LÄHTÖTIEDOT 2.3 Ajantasa-asemakaava Pyhäjärven voimassa olevat asemakaavat on koottu ajantasayhdistelmäksi, jota ylläpidetään Sweco Ympäristö Oy:n paikkatietopalvelimella. Ajantasayhdistelmä sisältää eri aikaan valmistuneiden kaavojen vahvistusrajat ja ajankohdat linkki kaavayhdistelmään: http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/pyhajarvi tai http://pyhajarvi.karttatiimi.fi/ Lähes koko Pyhäjärven asemakaava-alue on kaavoitettu ennen vuotta 2000. Aluekokonaisuuksista ainoastaan Lammasmäen risteysalueen ja Niemelänrannan asemakaavat ovat vahvistunut 2000-luvulla. Pyhärven ydinkeskustan alueella torin ympäristössä on vuonna 2008 vahvistunut asemakaava. Rata-alueen, kaupungintalon ja satama-alueen käsittävä asemakaava on vahvistunut v. 2003, eli 13 vuotta sitten. Lisäksi Laitisen teollisuusalueen asemakaava on kumottu v. 2010. Pyhäjärven asemakaavojen ikärakenne ja vahvistumisajat on esitetty liitekartoissa 1-3. 2.4 Vireillä olevat asemakaavat Pyhäjärven asemakaava-alueilla ei ole vireillä asemakaavan muutoksia. 2.5 Kartat ja ilmakuvat Koko asemakaavoitetulta alueelta on käytössä Maanmittauslaitoksen ortoilmakuva (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta) sekä viistokuvia. Lisäksi käytössä ovat maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto ja kiinteistörajatiedot. 9 (16)
3 ASEMAKAAVOJEN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI 3.3 Arvioitavat alueet Kaavojen ikärakenne on esitetty liitekartoissa 1-3. Asemakaavojen ajanmukaisuus arvioidaan kaikilta ennen vuotta 2003 vahvistuneilta asemakaava-alueilta. 3.4 Käytetyt menetelmät Lähtötietojen kokoaminen Toteutumattomien ja kaavan vastaisesti toteutuneiden alueiden kartoitus karttojen ja ilmakuvien avulla Työpalaveri kaupungin kanssa ja maastokatselmus 10.10.2014 Raportin ja liitekarttojen kokoaminen 3.5 Toteutumattomat alueet Toteutumattomat alueet on esitetty liitekartoissa 4-6. Tyypillisimmin toteutumattomat alueet ovat omakotitontteja. Paikoin kokonaisia kortteleita on toteutumatta. Osa toteutumattomista alueista on luonnollisesti kaupungin tarvitsemaa tonttivarantoa, mutta vuosikymmenet rakentamattomana olleita alueita on tarkasteltava myös kriittisesti. Mitkä ovat rakentumattomuuden syitä? Onko alueiden rakennettavuus hyvää mm. maaperän osalta? Onko puistomaisena hoidettu pientalojen korttelialue enää aitoa omakotitonttireserviä? Asemakaava-alueiden toteutuneisuus on kartoitettu karttojen ja ilmakuvien avulla Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi -kartoille seuraavin aluemerkinnöin: RAKENTUMATON ASEMAKAAVA-ALUE. 10 (16) Rakentumattomia tonttialueita: Keskusta. Tässä tarkastelussa keskustan asemakaava-alue on jaettu 8 osa-alueeseen, osa-aluejako poikkeaa hieman kaupunginosajaosta. Keskustan alueella on jopa 110 rakentumatonta pientalotonttia (AO-AP) eri puolilla keskustaajamaa. Myös rakentumattomia rivitalotontteja on runsaasti, noin 24 kpl. Rakentumattomat asuintontit sijaitsevat sekä yksityisillä että kaupungin omistamilla maa-alueilla. Alue I, Ydinkeskusta-Niemenlahti Alue käsittää keskustan merkittävimmät kehittämisalueet. Sekä ydinkeskustaan että ns. sahan alueille on laadittu ja laaditaan parhaillaan kehittämissuunnitelmia, joiden pohjalta alueille laaditaan asemakaavat. Kehittämissuunnitelmissa on esitetty merkittäviä muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan.
Kuva 2. Pyhäjärven ydinkeskustaan ja ns. sahan alueelle on laadittu maankäyttösuunnitelma(8.9.2014), missä on tarkasteltu maankäyttöä ja liikenneverkkoa. 11 (16)
Alue II, Marjoniemi-Ikosenlahti Ikosenlahden aluetta hallitsee Alustien päässä oleva pienvenesatama ja vanha kalankäsittelyhalli, joka poistunee alueelta. Alueen puusto on havupuuvaltaista. Alavan alueen halki virtaa mutkitteleva Olkkopuro, jonka varressa koivikkoa. Alueen maaperä ja perustamisolosuhteet tulee selvittää. Alueelle voisi ideoida esim. keinovesistöön tukeutuvaa pientalorakentamista. Rantatien varrella on 5 toteutunutta ja 3 toteutumatonta rakennuspaikkaa. Ikosenlahden alueelle olisi hyvä laatia maankäytön kokonaissuunnitelma ja sen pohjalta uusi asemakaava. Kaupunki omistaa Pyhäjärven, Olkkopuron, Pyhäjärventien ja Alustien rajaaman alueen. Marjoniemen alueelle on valmistunut uusi hirsirunkoinen päiväkoti. Päiväkodin pohjoispuolella Marjoniementien varressa on kolme toteutumatonta rivitalotonttia. Alueella on muutama vapaa pientalotontti. Alue on valmis kokonaisuus, eikä tarvinne asemakaavan päivitystä. Alue III, Olkkopuro Alueen pohjoisosassa Harjutien ympäristössä on 9 toteutumatonta pientalon rakennuspaikkaa (AO) ja Hornantien varressa yksi rakentumaton rivitalotontti (AR). Myös Olkkopurontien varressa ja alueen eteläosassa on asemakaavan mukaisia rakentumattomia rakennuspaikkoja yhteensä 17kpl. Etenkin Pyhäjärventien itäpuolella sijaitsevat voimassa olevan asemakaavan mukaiset rakennuspaikat täydentävät hyvin olevaa rakennetta ja sijaitsevat rakentamiseen hyvin soveltuvalla maaperällä. Olkkopurontien varren rakennuspaikkojen tarve tulisi tutkia. Kaikki rakennuspaikat sijaitsevat yksityisten mailla. Alue IV, Nissilä Alueella on kaikkiaan 12 rakentamatonta pientalotonttia ja 7 rivitalotonttia. Rakentumattomat asuintontit sijaitsevat sekä yksityisillä että kaupungin omistamilla maa-alueilla. Riihipolun ja Ohrapolun välisellä alueella on kaupungin mailla kaikkiaan 9 toteutumattoman pientalon kokonaisuus. Rivitalovarausten sijainti ja tarve tulisi tutkia. Alue V, Kärkkäinen-Salmenkylä Alueella on kaikkiaan 19 rakentamatonta pientalotonttia ja 1 rivitalotontti. Kaikki pientalotontit sijaitsevat yksityisten omistamilla mailla, rivitalotontti sijaitsee kaupungin maalla Paavolantien päässä. Kaupunki omistaa Paavolantien jatkeesta kaavoittamatonta maata n. 17 ha. Suurempi rakentumaton kokonaisuus sijaitsee Vesitornintien ja Erämiehentien lounaisneljänneksessä. Alueen rakentamiskelpoisuus tulisi tutkia. Tunturintien ja Vanhan Pyhäjärventien välinen kevyen liikenteen väylä on toteutettu erillisen käyttösuunnitelman mukaisesti. 12 (16)
Alue VI, Laitinen Laitisen alueelle toteutettiin ns. kumoava asemakaava 2010. Kaavalla poistettiin osa Laitisen 1980-luvulla teollisuusalueeksi asemakaavoitettua aluetta. Kyseisille teollisuustonteille ei ollut kysyntää ja teollisuuden sijoittumisen painopiste on siirtynyt paremmin saavutettaville paikoille valtateiden varteen. Alue on pääosin kaupungin omistama. Alueella on edelleen lukuisia toteutumattomia teollisuustontteja. Alueella on toteutettu viime vuosina Ilme-hankkeen mukaisesti ympäristön parantamistoimenpiteitä. Alue voi täydentyä voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Uusi asemakaavan mukainen kokoojakatu ei ole tarpeen. Uuden terveyskeskuksen länsipuolella sijaitsevat kaksi rakentamatonta rivitalotonttia sijaitsevat kehnolla rakennusmaalla. Toisaalta uusi terveyskeskus puoltaisi esim. palvelurakentamista alueelle. Alue VII, Köpsi Alueella on runsaasti rakentumattomia pientalo- ja rivitalotontteja. Jo rakentuneiden alueiden yhteydessä olevat vapaat tontit voidaan täydentää voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, mutta uudet alueen länsiosan rakentumattomat hieman löysästi kaavoitetut alueet tulisi tutkia tarvittaessa asemakaavan päivityksellä. Alue VIII, Simuna Alueen sijainti saavuttaessa Pyhäjärvelle on tärkeä. Rakentamistarpeet tulisi tutkia etenkin Kiuruvedentien ja Emolahdentien risteyksen ympäristössä maankäyttösuunnitelmalla ja laatia tarvittaessa alueelle asemakaavan muutos. Lammasmäki Lammasmäen ja risteysalueen kaavoituksen myötä teollisuusrakentamisen painopiste on siirtymässä/siirtynyt näille alueille. Risteysalueen ja Vaskikellon ympäristön asemakaavat ovat valmistuneet vuosina 2005-2011. Alueella on runsaasti toteutumattomia tontteja teollisuuden ja kaupan tarpeisiin. Vaskikellontien pohjoispuolen tontit ovat rakentuneet. Vaskikellonpolun ympäristön kaava on vuodelta 2001 eli yli 13 vuotta vanha. Alueella on rakentamattomia teollisuustontteja, mutta infra on rakennettu ja kaava rakenteeltaan selkeä, joten kaavan päivitystarvetta ei ole. Kaupunki omistaa lähes kaikki rakentumattomat tontit. Emolahti Alueella voimassa oleva rakennuskaava on vuodelta 1993. Kaava on vanhentunut ja se joudutaan käytännössä laatimaan kokonaan uutena kaavana. Kaava-alueen lisäksi paineita on laajentaa kaavatarkastelu myös valtatien 4 eteläiselle risteysalueelle ja koulun 13 (16)
ympäristöön. Kaupunki omistaa Emolahden kaava-alueen maat. Leirintäalueen yrittäjä on vuokrannut tarvittavat maa-alueet kaupungilta. Ruotanen Ruotasen kaivosalueen kehittämiseen liittyen viranomaiset ovat edellyttäneet yleiskaavallista tarkastelua kaivosalueen hankkeisiin liittyen ja laajemminkin Ruotasen alueelta, missä voitaisiin samalla tutkia Ruotasen alueen asemakaavallinen tilanne. Ruotasen asemakaava-alueella on laajoja aluekokonaisuuksia toteutumatta. Ruotasen kaivosalueelle laaditaan yleis- ja asemakaavat ohjaamaan sekä maanalaisia että maanpäällisiä toimintoja. Yleiskaavassa huomioidaan myös tyhjäksi jääneet kuilut ja niiden mahdollinen uusiokäyttö. Kaavatyö on aloitettu ja ensimmäinen viranomaisneuvottelu on pidetty 26.1.2012, mutta tavoitteet ovat vieläkin tarkentumatta. Ruotasen alueen asemakaavat on kaikki laadittu ennen vuotta 2003, eli yli 13 vuotta sitten. Niemelänranta Niemipellon asemakaavat ovat valmistuneet vuosina 2005 ja 2016 (valitusprosessi kesken). Alueella on toteutumattomia tontteja pientalorakentajien tarpeisiin. Kaavan päivitystarvetta ei ole. Kaupunki omistaa kaikki rakentumattomat tontit. Toteutumaton tieverkko: Kokoojatie Emolahdentieltä radan alittaen Köpsiin. ei tarvetta toteuttaa Kokoojatie jatkuen Nissiläntieltä Pyhäjärventielle. Kevyen liikenteen väylä Naapurintie-Vesitornintie-Kettutie Lisäksi eri puolilla asemakaava-aluetta toteutumattomia lyhyitä katujaksoja. TOTEUTUS POIKKEAA ASEMAKAAVASTA. Osalla rakentuneista tonttialueista nykyinen käyttö tai toteutus poikkeaa asemakaavasta. Syynä tähän voi olla, että alue on rakentunut eri käyttötarkoitukseen jo ennen asemakaavan laatimista, rakennusten käyttötarkoitus on muuttunut alkuperäisestä, tai asemakaavasta on poikettu myöhemmin rakentamisen yhteydessä esim. rakennusten tai rakenteiden ulottuessa oman tonttialueen ulkopuolelle. Tällaisia poikkeamia havaittiin muutama ja ne ovat melko pienialaisia yksittäistapauksia. 14 (16)
4 JOHTOPÄÄTÖKSET; SUOSITUKSIA JA OHJEITA 4.1 Vanhentuneet asemakaavat Seuraavassa on lueteltu ja kuvattu vanhentuneiksi luonnehdittavat asemakaava-alueet. Näillä alueilla kaupungin tulee pohtia asemakaavan toteamista vanhentuneeksi. Tällaisesta päätöksestä seuraisi rakennuskielto alueella, ja rakennuslupaa ei voitaisi myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Vanhentuneet asemakaava-alueet on osoitettu Asemakaavojen ajanmukaisuus liitekartoille 4-6 seuraavalla merkinnällä: VANHENTUNUT ASEMAKAAVA. Rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi ei saa aiheuttaa turhia rakennuskieltoalueita kunnalle. Vanhentuneiksi kaava-alueiksi on arvioitu vain ne pääosin toteutumattomat alueet, joilla asemakaavan mukaiset rakennusluvat synnyttäisivät liian suuria ristiriitoja ja haitallisia vaikutuksia eli nykyinen kaava estää alueen kehittymistä. Ajanmukaisuuden arvioinnissa otetaan kantaa myös muilla tavoin kaavojen ajanmukaisuuteen ja tuleviin muutostarpeisiin. Jotta ajanmukaisuuden arviointia voitaisiin käyttää rakennuslupapäätösten perusteena, tulisi kaupungin tehdä päätös vanhentuneista asemakaava-alueista kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Alla on lueteltu ja kuvailtu kaikki vanhentuneiksi arvioidut asemakaava-alueet: 1. Ns. Sahan alue. alueelle on laadittu ja laaditaan parhaillaan kehittämissuunnitelmia, joiden pohjalta laaditaan asemakaava. 2. Ydinkeskusta. alueelle on laadittu ja laaditaan parhaillaan kehittämissuunnitelmia, joiden pohjalta laaditaan asemakaava. 3. Kiuruvedentien ja Emolahdentien risteyksen ympäristö. Alueen sijainti saavuttaessa Pyhäjärvelle on tärkeä. Risteyksessä on huoltoasematontti(lh), joka tulisi osoittaa muihin kaupallisiin tarkoituksiin. Rakentamistarpeet tulisi tutkia maankäyttösuunnitelmalla/asemakaavalla ja laatia alueelle asemakaavan muutos. 4. Köpsi. Uuden rakentumattoman kokoojatien varaan osoitetut pientalo- ja rivitalovaraukset ovat kokonaisuudessaan toteutumatta. Uutta kokoojatietä ei alueen vähäisen tonttikysynnän vuoksi kannata rakentaa, vaan alueen liikennöinti tapahtuu Köpsintin kautta. Taloudelliselta kannalta alue ei ole ensisijainen asumisen laajenemissuunta. Valmiin infran ja jo rakentuneiden alueiden yhteydessä Köpsinkierron varressa olevat vapaat tontit voidaan täydentää voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 15 (16)
5. Ruotanen. Ruotasen asemakaava on laadittu vuonna 1993. Aueella on laajoja aluekokonaisuuksia toteutumatta. Ruotasen kaivosalueen kehittämiseen liittyen viranomaiset ovat edellyttäneet yleiskaavallista tarkastelua kaivosalueen hankkeisiin liittyen ja laajemminkin Ruotasen alueelta, missä voitaisiin samalla tutkia Ruotasen alueen asemakaavallinen tilanne. Lähinnä teollisuustontit Keiteleentien varrella tulisi tutkia kaivosalueen kehittämisen yhteydessä. Kaivosalueen tulevan käytön suhteen on vielä paljon avoimia kysymyksiä. 6. Emolahti. Alueella on voimassa oleva rakennuskaava vuodelta 1993. Kaava on vanhentunut ja se joudutaan käytännössä laatimaan kokonaan uutena kaavana. Alueella on kehittyvä ja kehitettävä koulu sekä uimaranta, jonka yhteydessä oleva leirintäalue kaipaa uudistamista. Lisäksi tulisi tutkia Emolahdentien ja valtatien risteysalueen näkyvyyttä ja kehittämismahdollisuuksia. 4.2 Asemakaavan muutostarpeet Vanhentuneilla kaava-alueilla nykyinen asemakaava on este alueen kehittymiselle ja asemakaavan muutostarve on ilmeinen. Asemakaavan muutostarvetta voi olla myös muilla toteutumattomilla tai osittain toteutuneilla kaava-alueilla, joilla nykyinen kaavaratkaisu ei kuitenkaan anna aihetta rakennuskiellolle eikä kaavaa ole tarpeen arvioida vanhentuneeksi. 4.3 Poikkeamat toteutuneissa rakennusoikeuksissa ja kerrosluvuissa Rakennusvalvonta tarkistaa asemakaavasta toteutumattomien alueiden sekä asemakaavan vastaisesti toteutuneiden alueiden muut kaavanmukaisuudet tai mahdolliset kaavasta poikkeamisen piirteet (kerrosluvusta tai rakennusoikeuksista poikkeamiset ym). JATKOTOIMENPITEET Vanhentuneet asemakaavat Kunta tekee hallinnolliset päätökset vanhentuneista asemakaava-alueista, joilla rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunta on myös velvollinen pitämään luetteloa ajanmukaisuutta koskevista päätöksistä. Oulussa 9.9.2016 Iikka Ranta, arkkitehti SAFA, YKS-298 Sweco Ympäristö Oy 16 (16)