JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Johtokunta 27.3.2015 Yhtymäkokous 24.6.2015

1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINNASTA... 3 1.2. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 5 1.2.1 Yhtymäkokous... 5 1.2.2. Johtokunta... 5 1.2.3. Yksilöjaosto... 5 1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja... 6 1.2.5. Johtoryhmä... 6 1.2.6. Tilaajalautakunta... 7 1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio... 7 1.3. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 8 1.4. TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 9 1.5. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 9 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen... 9 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus... 10 1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta... 11 1.5.4. Sopimustoiminta... 11 1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä... 11 1.6. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 12 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 12 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys... 12 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys... 12 1.7. JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS... 12 1.7.1. Toiminta... 12 1.7.2. Talous... 13 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 13 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 15 1.9. TOIMINNAN RAHOITUS... 16 1.10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 17 1.11. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 18 1.12. JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 18 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 19 2.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 19 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen... 19 2.1.1.1 Asiakas... 19 2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto... 24 2.1.1.3. Talous... 25 2.1.1.4. Henkilöstö ja osaaminen... 26 2.1.2. Hallinto... 28 2.1.2.1. Hallinto ja talous... 31 2.1.2.1. Huolto... 31 2.1.3. Työterveyspalvelut... 32 2.1.4. Hyvinvointipalvelut... 34 2.1.4.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto... 34 2.1.4.2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut... 35 2.1.4.3. Perhekeskus... 45 2.1.4.4. Kotihoito... 48 2.1.4.5. Asumispalvelut... 52 2.1.4.6. Projektit ja tutkimushankkeet... 55 2.1.4.7. Erikoissairaanhoito... 57 2.1.5. Suun terveydenhuolto... 58 2.1.6. Ympäristöterveydenhuolto... 59 2.1.7. Sosiaalitoimi (Kurikka)... 61 2.1.7.2. Vammaispalvelut... 62 2.1.7.3. Aikuissosiaalityö... 64 2.1.7.4. Lastensuojelu ja perhetyö... 67 2.1.8. Investoinnit... 68 2.2. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 69

2 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 70 2.4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 70 2.5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 72 2.6. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 73 3. TILASTO-OSA... 74

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2014 toiminnasta Palvelutuotannon kehittäminen jatkui myös JIK ky:n kuudentena toimintavuotena. JIKtilaajalautakunnan asettamat palvelupainotusten päälinjaukset olivat tässä keskeisellä sijalla. Terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä tehtiin kaikissa ikäryhmissä. Perhekeskukset toimivat nyt jokaisessa JIK-alueen kunnassa eri toimintokokonaisuuksilla. Tämä mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön lasten ja perheiden auttamiseksi. Jalasjärvellä Viikerin tiloihin muuttivat neuvolat, perheneuvolat, mielenterveys- ja päihdeyksikkö sekä kunnan sosiaalitoimi. Kurikassa toimintansa aloittanut SoPeVa-avoin päiväkoti tarjoaa matalalla kynnyksellä monipuolisia ryhmätoimintoja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ikääntyneiden palveluita kehitettiin kuntouttavaa hoitotyötä tukevaksi järjestämällä teemasta kattavasti koulutusta JIK ky:n henkilöstölle. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin ja asiakasnäkökulmaa palveluiden kehittämisessä edistettiin perustamalla kotihoidon käyttäjäneuvosto. Omaishoitoa ja kotona asumista tuettiin laatimalla omaishoidon tuen kriteerit ja yhtenäistämällä näin tuen myöntämiskäytännöt. Ilmajoella vanhusten päivätoiminnassa aloitti omaishoidettavien ryhmä, jonka myötä pyrittiin tukemaan omaishoitajien jaksamista. Kotihoidon suoritteet sekä omaishoidon tukipäivät ylittivät talousarvioarviossa asetetut tavoitteet. Tämän osoittaa ikäihmisten palvelurakenteen muuttumista avohoitopainotteisemmaksi. JIK ky:n palvelutuotantoa laajennettiin siirtämällä uusia yksiköitä omaksi toiminnaksi ja vähentämällä näin ostopalveluja. Vuoden alussa toimintansa aloitti Elämää Tekemällä työllistämisen palvelukeskus. Kurikassa, entisen EKE-tuotteen tiloissa toimiva yksikkö tarjoaa kuntouttavia palveluita osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Uutena käynnistyi myös Punaisen tuvan toiminta. Jurvassa sijaitseva yksikkö tuottaa tehostettuja asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille. Osa asukkaista siirtyi yksikköön Jurvan kuntoutuskodista ja osa muista ostopalvelupaikoista. Uutena toimintana aloitettiin myös sosiaalitoimen intensiivinen perhetyö. Kiinteistö- ja tila-asioissa tehtiin tiivistä yhteistyötä omistajakuntien kanssa. Sisäilmaongelmien vuoksi osa Jurvan terveysaseman henkilöstöstä joutui siirtymään väistötiloihin. Ratkaisuun päästiin myös Jalasjärven hammashoitolan uusista tiloista, jonka jälkeen käynnistyi terveyskeskuksen II-vaiheen saneeraussuunnittelu. Jalasjärvellä suunniteltiin myös uutta ikääntyneiden tehostettua asumispalveluyksikköä. Vastaavanlaisen yksikön suunnittelutyötä jatkettiin myös Kurikassa. Ilmajoen terveyskeskuksen laajennusosa valmistui, ja Niittykoti 1:n yhteyteen on valmistumassa uusi ikääntyneiden tehostettu asumispalveluyksikkö. Kiinteistöratkaisuilla osaltaan tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kodinomaisissa oloissa sekä varaudutaan muistipotilaiden määrän kasvuun. Alueelliseen potilastietojärjestelmään (E-P Potti) sekä potilastiedon arkistoon liittyminen toivat muutoksia henkilöstön päivittäiseen työskentelyyn. Kustannussäästöjen ja potilasturvallisuuden lisääntymisen kääntöpuolena oli työn hidastuminen, koska järjestelmä ei toiminut odotettavalla tavalla. Ratkaisuja ongelmiin haettiin tiiviissä yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

4 Puhelinjärjestelmäuudistuksen myötä kuntien lankapuhelinnumeroista siirryttiin JIK ky:n yhteiseen numeroavaruuteen. Lisäksi otettiin käyttöön yksi yhteinen puhelinjärjestelmä. Puhelinliikenteen analysointiin ja asiakkaiden välittömän yhteydensaannin seurantaan otettiin käyttöön puheluraportointipalvelu. Terveyskeskuslääkäreiden virkoihin ei saatu uusia työntekijöitä. Kuusi lääkäriä oli erikoistumassa yleislääketieteeseen. Kaikkiaan seitsemän kokopäiväisen lääkärin työpanosta vastaava määrä ostettiin arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Puitesopimus oli neljän yrityksen kanssa. Lisäksi viikonloppupäivystys toteutettiin kokonaan ostopalveluna. Hammaslääkäritilanne heikentyi vuoden aikana kahdella virkalääkärillä. Syksyllä rekrytointia kuitenkin tehostettiin ja JIK ky:n tunnettuutta lisättiin järjestämällä info- ja koulutustilaisuuksia lääketieteen opiskelijoille kolmella eri yliopistopaikkakunnalla. Hoitohenkilöstön rekrytoinnissa vaikeinta oli saada sairaanhoitajia lyhyisiin sijaisuuksiin. Myös lähihoitajien sijaisrekrytointi hankaloitui edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan pitkiin sijaisuuksiin löytyi hyvin tekijöitä; lisäksi vakituisiin tehtäviin tuli jopa enemmän hakemuksia kuin vuonna 2013. Auki olleet paikat julkaistiin rekrytoinnin Facebook-sivuilla. Hyvinvointipalveluiden hallinnollisten rakenteiden arviointityöryhmä työskenteli syyskaudella. Strategisten linjausten pohjalta työryhmä määritteli uudelleen kuntayhtymän hallinnollisia rakenteita sekä viitoitti palvelujen tulevia kehittämistoimia. Kesäkuussa tilaajalautakunta antoi JIK ky:lle raamiesityksen, jonka mukaan vuoden 2015 talousarvio oli valmisteltava 0 %:n kasvulle. Kustannustason nousu huomioiden esitys tarkoitti noin 1,2 miljoonan euron säästöjä verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Raamissa pysymiseksi käynnistettiin valmistelu, jonka tavoitteena oli uudistaa palvelurakennetta vähentämällä vuodeosastopaikkoja sekä aloittaa kotiutustiimi-toiminta joka terveyskeskuksessa. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästöistä käytiin neuvottelut luottamusmiesten kanssa. Vuoden 2014 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 103,7 %, mikä oli JIK ky:n koko toiminta-ajan paras toteuma. Lääkäripalveluissa käyntitavoitteet toteutuivat 101,9 % ja puhelinkontakteissa 102,9 %. Akuutti- ja kuntoutushoidon tavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 102,8 %. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 108,7 %. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna 2014. Kurikan sosiaalipalveluiden osalta keskimääräinen suoritetoteuma oli 99,3 %. Myönteisenä kehityksenä oli mm. lastensuojelun laitoshoitopäivien määrän väheneminen noin 500:lla. JIK ky pystyi saavuttamaan jäsenkuntiensa asettamat taloudelliset tavoitteet. Jäsenkuntien maksuosuudet ylittyivät oman toiminnan osalta 3 %, noin 1,4 miljoonaa euroa. Kurikan sosiaalitoimen osalta kaupungin maksuosuus oli talousarvion mukainen. Erikoissairaanhoidosta kertyneet maksuosuudet alittuivat 0,1 %, noin 26.000 euroa. Luvut on laskettu muutetuista talousarvioista huomioiden myös tasauslaskutus toteutuneiden suoritteiden mukaiseksi. JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2014 oli noin 823.000 euroa ylijäämäinen. Kuntayhtymän tulos kuudelta vuodelta yhteensä on noin 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tarkkaan menotalouteen ja tavoitteeksi asetettujen suoritteiden saavuttamiseen on kuitenkin jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Kokonaisuutena arvioiden JIK ky:n 6. toimintavuosi onnistui hyvin. Kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle sekä luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet kuntayhtymää hallitusti eteenpäin.

5 1.2. Kuntayhtymän hallinto 1.2.1 Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2014 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta viisi ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa ja käsitellyt 17 asiaa. 1.2.2. Johtokunta Johtokunnan tehtävistä määrätään perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 varsinaista jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Osmo Metsä-Ketelä (Katja Kuusisto) Mervi Kujanpää-Mannila (Hannu Laulaja) Anna-Maija Koskela (Aino Liikaoja) Matti Koivuluoma (Vappu Kuivamäki) Raija Viitamäki (Jari Jokilehto) Esa Niemistö (Seppo Pirttikoski) Kirsi Kandolin (Margit Parkkamäki) Reetta Hakala (Outi Käkelä) Matti Ollila (Jukka Ala-Luopa) Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti Koivuluoma ja varapuheenjohtajana Matti Ollila. Johtokunnan kokouksessa esittelijänä toimi liikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa 31.8.2014 saakka ja vs. johtaja Hannele Koivisto 1.9.2014 alkaen. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 177 asiaa. 1.2.3. Yksilöjaosto Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Yksilöjaoston tehtävänä on käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä. Yksilöjaosto käsittelee myös asiakasmaksupäätöksistä sekä yksilöön kohdistuvista viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Yksilöjaostossa on 6 varsinaista jäsentä, 2 kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 yksilöjaostoon on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Aino Liikaoja (Katja Kuusisto) Hannu Laulaja (Pentti Pyymäki) Markku Löppönen (Vappu Kuivamäki) Esa Niemistö (Pentti Luhtala) Sirpa Kinnari (Marja-Leena Peltola) Margit Parkkamäki (Juhani Kivipelto)

6 Yksilöjaoston puheenjohtajana toimii Margit Parkkamäki ja varapuheenjohtajana Sirpa Kinnari. Yksilöjaoston kokouksessa esittelijänä toimi sosiaalijohtaja Veli-Erkki Wiberg 22.5.2014 saakka ja vs./vt. sosiaalijohtaja Tarja Palomäki 23.5.2014 alkaen. Yksilöjaosto on kokoontunut kertomusvuoden aikana 7 kertaa ja käsitellyt 44 asiaa. 1.2.4. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 6 jäsentä, 2 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kyllikki Anttila (Rauno Heinonen) Aulis Harju (Eija Mäntymäki) Juhani Filppula (Tuija Alanko-Luopa) Salme Hautala (Otto Mantere) Aaro Hakola (Sirpa Alakoski) Anna-Liisa Myllymäki (Erkki Riippi) Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Aaro Hakola ja varapuheenjohtajana Kyllikki Anttila. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 11 kertaa ja käsitellyt 77 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2013 2018 on valittu JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT Esko Säilä. Avustavana tarkastajana on toiminut HM Ilari Karhu. Hankkeita ja varastoja on tarkastanut JHTT, KTM Kati Mäntylä. 1.2.5. Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimi johtaja Anna-Kaisa Pusa 31.8.2014 asti ja vs. johtaja Hannele Koivisto 1.9.2014 alkaen. JIK ky:n johtoryhmä: johtaja vs. johtaja vt. johtava ylilääkäri työterveyshuollon ylilääkäri vt. ylihammaslääkäri hoitotyön johtaja vs. hoitotyön johtaja hoivapalveluiden johtaja terveysvalvonnan johtaja sosiaalijohtaja vs./vt. sosiaalijohtaja hallintojohtaja vs. hallintojohtaja talousjohtaja tiedottaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja (31.8.2014 asti) Hannele Koivisto (1.9.2014 alkaen) Elina Majapuro Liisa Lempiäinen Seppo Mylläri Elise Lepistö (31.8.2014 asti) Päivi Kaartunen (1.9.2014 alkaen) Tarja Palomäki Virpi Ala-Risku Veli-Erkki Wiberg (21.5.2014 asti) Tarja Palomäki (22.5.2014 alkaen) Hannele Koivisto (31.8.2014 asti) Elise Lepistö (1.9.2015 alkaen) Arto Saarela Maria Parkkonen, sihteeri

7 1.2.6. Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, 3 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2013 2016 Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäsenet ja varajäsenet (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Susanna Viitala) Maire Hämeenniemi (Timo Järvilehto) Juha Luukko (Erkki Hirsimäki) Mika Sillanpää (Tytti Luoto) Kirsti Yli-Ojanperä (Veli Haavisto) Sinikka Koivumäki (Matti Ylisaukko-oja) Marja-Leena Markus (Voitto Parkkonen) Paavo Tyrväinen (Kaarina Hautala) Pentti Ylinen (Jani Uusi-Kakkuri) Toimikaudella 2013-2016 tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii Martti Selin, Sinikka Koivumäki toimii I varapuheenjohtajana ja Marja-Leena Markus II varapuheenjohtajana. Tilaajalautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii controller Johanna Kaari. 1.2.7. JIK ky:n organisaatiokaavio

8 1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä oli 31.12.2014 palvelussuhteessa 1041 henkilöä. Vakinaisia oli 682 henkilöä, joista 591 kokoaikaista ja 91 osa-aikaista (osa-aikaiset, osa-aikaeläkkeellä olevat, sivuviran hoitajat). Vakinaisista virkasuhteisia oli 89 ja työsuhteisia 593. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 359 henkilöä, joista 299 kokoaikaista ja 60 osa-aikaista. Määräaikaisista virkasuhteisia oli 33 ja työsuhteisia 326. Työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita oli 7 henkilöä ja työllistämistuella työllistettynä oli 21 henkilöä. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Palvelussuhteisen henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Määräaikaiset Vakinaiset ja sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous 25 8 33 Huolto 5 3 8 Hyvinvointipalvelujen hallinto 0 4 4 Työterveyspalvelut 17 0 17 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 189 92 281 Perhekeskus 55 21 76 Kotihoito 110 46 156 Asumispalvelut (hoiva) 199 121 320 Projektit ja tutkimushankkeet 4 5 9 Suun terveydenhuolto 34 22 56 Ympäristöterveydenhuolto 10 3 13 Kurikan sosiaalitoimi 34 34 68 Yhteensä 682 359 1041 Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2014 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: - 24.01.2014 18 ja Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö kaudelle 2014-2017 21.02.2014 29-28.03.2014 46 Henkilöstöraportti vuodelta 2013-19.12.2014 151 Työntekijöiden ilta- ja viikonlopun päivystyskäyntien sisällyttäminen työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksen piiriin 1.1.2015 alkaen - 19.12.2014 153 Jalasjärven kunnan sosiaalitoimen henkilöstön siirtyminen JIK ky:n palvelukseen - 19.12.2014 175 Virkoihin ja työsuhteisiin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset

9 1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Vakuutukset kilpailutettiin uudestaan vuonna 2013 ja tarjouskilpailun perusteella vahinkovakuutusyhtiö IF Oy valittiin edelleen JIK ky:n vakuutusten hoitajaksi. 1.5. Sisäisen valvonnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymässä on yhtymäkokouksen 4.12.2013 23 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Johtokunta on 14.12.2012 181 hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät 1.1.2013 alkaen. Johtokunta on 19.12.2014 158 päivittänyt vastuuhenkilöt ja laskujen hyväksyjät 1.1.2015 alkaen. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt 28.5.2010 295. JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt (päivitys) 17.5.2013 67. 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Valitukset ja oikaisuvaatimukset: Johtokunta: - 2 hankintaoikaisua; toinen hankinta keskeytetty, joten ei perustetta hankintaoikaisuun ja toinen hankintaoikaisu hylättiin - 1 valitus markkinaoikeuteen; hankinta keskeytetty, joten ei perustetta valitukseen - 1 valitus hallinto-oikeuteen; (uhkasakko-asia), ei ole tullut päätöstä - 2 oikaisuvaatimusta; molemmat hylättiin (näistä ei valitettu hallinto-oikeuteen) Yksilöjaosto: - 25 oikaisuvaatimusta; 23 hylätty, 1 jätetty tutkimatta ja 1 hyväksytty, 3 valitusta hallinto-oikeuteen (ei ole tullut päätöstä) Vuonna 2014 on tullut hallinto-oikeudelta päätös kolmeen vuonna 2013 tehtyyn valitukseen, kaikissa on ko. viranhaltijapäätös kumottu. Vuonna 2014 on tullut aluehallintovirastolta päätös yhteen vuonna 2013 tehtyyn kanteluun, päätöksessä on annettu sosiaalitoimelle huomautus. Vuonna 2014 on Valviralle tehty yksi kantelu, johon on annettu selitys.

10 Aluehallintovirasto pyysi selvitystä koskien asiakkaiden välitöntä yhteydensaantia terveyskeskuksiin virka-aikana. Kiireettömän hoidon jonotilanne on ilmoitettu JIK ky:n ulkoisilla verkkosivuilla ja paikallislehdissä toukokuussa, syyskuussa ja tammikuussa. Hoitoon pääsyn määräaikoja seurataan kolme kertaa vuodessa potilastietojärjestelmän avulla. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset KuntaToimisto-sovelluksen päätösarkistosta eikä niissä ole ilmennyt tarvetta otto-oikeuden käyttämiseen yhtä päätöstä lukuun ottamatta. Toimivallan delegoinnit on määritelty hallintosäännössä sekä joiltakin osin johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Viranhaltijoiden päätökset ovat olleet nähtävillä siten, kuin niistä on ennalta ilmoitettu. Valvontaviranomaisten tarkastuksissa (AVI, paloviranomaiset) tekemiin huomioihin on reagoitu tarvittavin toimenpitein. Henkilöstöasioissa on oikeuskäsittelyssä kolme työsopimuksiin liittyvää riita-asiaa. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty, ja ne ovat julkisesti luettavissa www.jikky.fi -sivustolla. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä on suoritettu lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen) ja vaadittu salassapitositoumus. Vakituista henkilöstöä palkattaessa on huolehdittu, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Uuden henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on hyödynnetty sähköistä raportointiohjelmaa, tehtävän vaativuuden arviointia sekä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Täydennyskoulutusvelvoitetta, työaikaa ja poissaoloja on seurattu sähköisiä ohjelmia hyödyntäen. Sähköinen matkahallintajärjestelmä on mahdollistanut matkakustannusten seurannan. Kehityskeskustelujen kattavuutta on seurattu esimiehille suunnatulla sähköpostitiedustelulla. Määräaikaisten työsopimusten yhdenjaksoisuutta on seurattu puolivuosittain. Palvelusuhteisiin liittyviä poikkeamia seurataan jatkuvasti, ja esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä hallinnon ohjeistuksista ja menettelyistä. Potilastietojärjestelmän lokitietoja on tarkastettu sekä asiakkaiden pyynnöstä että sisäisenä valvontana. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin on annettu tietohallinnosta esimiesten pyynnöstä. HaiPro sovelluksen avulla on seurattu potilasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Palo- ja pelastusturvallisuutta on parannettu laatimalla palo- ja pelastussuunnitelmia. Tiedonhallintasuunnitelmien noudattamista asiakirjojen käsittelyssä on tarkastettu ohjaavin arkistokäynnein. Jurvan terveysaseman potilasarkiston siirrossa Jurvan entiselle kunnanvirastolle ja Kurikan sosiaalitoimen arkiston ajantasaistamisessa on seulottu arkistoitavaa materiaalia. 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Työtehtävät on pyritty eriyttämään siten, ettei synny vaarallisia työyhdistelmiä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin kolmannesvuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut

11 ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä. Toiminnan tavoitteiden ja kustannusten muutokset on käsitelty johtokunnassa talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö ovat suorittaneet kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa on kirjanpidossa täsmäytetty tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty järjestelmä toiminnallisista mittareista, joiden avulla seurataan toteutuneita suoritteita. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin. 1.5.3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Johtokunta on hyväksynyt päivitetyn hankintaohjeen 17.5.2013 ja se on tullut voimaan 1.6.2013. Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista. 1.5.4. Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä. Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen. 1.5.5. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna.

12 1.6. Yleinen taloudellinen kehitys 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2013 Suomen talous supistui -1,2 % (BKT). Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien lukujen mukaan Suomen talous oli hienoisessa -0,1 %:n laskussa myös vuonna 2014. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 0,9 %, kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 %. Vuonna 2014 työllisyys on heikentynyt ja työttömyysasteeksi arvioidaan 8,6 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 %:iin. Ansiotasoindeksi nousi vuonna 2013 2,1 %, vuoden 2014 nousuksi arvioidaan 1,4 % ja vuodelle 2015 1,2 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2013 keskimäärin -4,8 %, kehityksen arvioidaan jatkuneen laskusuuntaisena -4,4 %:lla myös vuonna 2014. Yksityinen kulutus vähentyi noin -0,7 % vuonna 2013. Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen laskun arvioidaan pysähtyneen. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,3 % vuonna 2015. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2013 oli 1,5 % ja vuonna 2014 muutoksen arvioidaan olevan 1,1 %. Ennuste vuoden 2015 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on noin 0,8 %. 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli 2,5 %. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan 1,0 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti maksettiin 1.7.2014 lukien yleiskorotus 20 euroa/kk. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli 0,4 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2013 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 1,8 % ja vuonna 2014 arviolta 0,9 %. Ennuste vuodelle 2015 on kasvua 1,1 %. 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2013 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 6,8 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuoden 2014 ennakkotietojen mukaan oli 2,3 %. Vuonna 2015 verotulot kasvavat Kuntaliiton tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,7 %. Vuonna 2013 kuntien valtionosuudet kasvoivat 2,6 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuudet laskivat vuonna 2014 keskimäärin -2,3 %. Vuonna 2015 valtionosuudet laskevat Kuntaliiton arvion mukaan vielä noin -1,6 %. 1.7. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous 1.7.1. Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä 1.8.2008 ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi 1.1.2009. Vuoden 2013 alussa Kurikan sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2014

13 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän kuudentena toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 103,7 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 103,5 %, Ilmajoki 102,4 % ja Kurikka 104,9 %. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta suoritetoteuma oli 99,3 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa. 1.7.2. Talous Käyttötalous: Talousarvio 2014 Toteutunut 2014 Toteuma-% Toimintatuotot 114.644.340 116.708.639 101,8 % Toimintakulut 113.863.150 115.240.696 101,2 % Toimintakate 781.190 1.467.942 187,9 % Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat 2.064.299 euroa talousarviota suuremmat ja toimintakulut olivat 1.377.546 euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on 686.752 euroa talousarviota suurempi. Vertailut on tehty muutettuun talousarvioon 2014. Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio 2014. Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta ylittyivät 1.429.255 euroa (1,4 %). Tästä oman toiminnan osalta (tlk-tilaama) ylitys oli 1.449.967 euroa ja erikoissairaanhoidon osalta alitus oli 25.722 euroa sekä Kurikan sosiaalitoimen osalta ylitys oli 5.011 euroa. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä 1.102.940 euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä 942.000 euroa eli 85,4 % talousarviosta. 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2014 oli 1.467.942 euroa, mikä on 686.752 euroa talousarvion 781.190 euron määräistä toimintakatetta parempi. Vuosikate ja tilikauden tulos: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli 1.552.836 euroa, mikä on 719.646 euroa talousarvion 833.190 euron määräistä vuosikatetta parempi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat 730.055 euroa. Näin ollen tilikauden tulos on 822.781 euroa ylijäämäinen. Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli +1.552.836 euroa ja investointien rahavirta oli -942.000 euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä +610.835 euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli -922.505 euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2014 oli -311.670 euroa.

14 Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2014 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti: Vertailut muutettuun talousarvioon 2014 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 13 078 910 13 618 980 540 070 104,1 % Ilmajoki 14 761 750 14 848 299 86 549 100,6 % Kurikka 20 954 410 21 777 759 823 349 103,9 % Yhteensä 48 795 070 50 245 037 1 449 967 103,0 % Erikoissairaanhoito TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 10 855 700 10 618 622-237 078 97,8 % Ilmajoki 13 878 980 14 364 952 485 972 103,5 % Kurikka 18 226 400 17 951 783-274 617 98,5 % Yhteensä 42 961 080 42 935 358-25 722 99,9 % Kurikan sosiaalitoimi TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Kurikka 10 827 230 10 832 241 5 011 100,0 % Yhteensä TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi 23 934 610 24 237 602 302 992 101,3 % Ilmajoki 28 640 730 29 213 251 572 521 102,0 % Kurikka 50 008 040 50 561 783 553 743 101,1 % Yhteensä 102 583 380 104 012 635 1 429 255 101,4 % Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2014 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 12 882 570 13 618 980 736 410 105,7 % Ilmajoki 14 517 270 14 848 299 331 029 102,3 % Kurikka 20 581 730 21 777 759 1 196 029 105,8 % Yhteensä 47 981 570 50 245 037 2 263 467 104,7 % Erikoissairaanhoito TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 10 095 700 10 618 622 522 922 105,2 % Ilmajoki 13 178 980 14 364 952 1 185 972 109,0 % Kurikka 18 226 400 17 951 783-274 617 98,5 % Yhteensä 41 501 080 42 935 358 1 434 278 103,5 % Kurikan sosiaalitoimi TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Kurikka 10 046 870 10 832 241 785 371 107,8 % Yhteensä TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 22 978 270 24 237 602 1 259 332 105,5 % Ilmajoki 27 696 250 29 213 251 1 517 001 105,5 % Kurikka 48 855 000 50 561 783 1 706 783 103,5 % Yhteensä 99 529 520 104 012 635 4 483 115 104,5 %

15 Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2014 olivat yhteensä 104.012.635 euroa ja ylittivät vuoden 2014 muutetun talousarvion 1.429.255 eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli 4.483.115 ). Toteumaprosentti oli 101,4 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 104,5 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin jäsenkunnilta perittäviä myyntituottoja lääkäripalvelujen ostoon 796.000 euroa, tehostettuun palveluasumiseen 17.500 euroa, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin 1.460.000 euroa ja Kurikan sosiaalipalveluihin 780.360 euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa. 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 2014 2013 Liikevaihto 114 768 855 110 461 754 Liiketoiminnan muut tuotot 1 353 394 1 064 839 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 537 937-3 462 049 Palvelujen ostot -59 864 105-63 402 042-58 829 550-62 291 599 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -33 369 877-31 962 160 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 942 423-5 455 886 Muut henkilösivukulut -1 886 155-41 198 455-1 809 477-39 227 523 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -730 055-730 055-538 693-538 693 Liiketoiminnan muut kulut -10 053 809-8 965 185 Liikeylijäämä(-alijäämä) 737 888 503 593 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 93 925 140 297 Muut rahoitustuotot 6 898 5 057 Korvaus peruspääomasta -9 930-15 030 Muut rahoituskulut -6 000 84 893-3 513 126 811 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 822 781 630 404 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 822 781 630 404 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 822 781 630 404 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 18,53 17,59 Voitto, % 0,72 0,57 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

16 1.9. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 737 887 503 593 Poistot ja arvonalentumiset 730 055 538 693 Rahoitustuotot ja -kulut 84 893 126 811 1 552 835 1 169 097 Investointien rahavirta Investointimenot -942 000-482 037 Toiminnan ja investointien rahavirta 610 835 687 060 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 21 321 51 299 Vaihto-omaisuuden muutos 14 901-16 616 Saamisten muutos muilta -1 309 807-2 097 889 Korottomien velkojen muutos muilta 351 080 1 997 354 Rahoituksen rahavirta -922 505-65 852 Rahavarojen muutos -311 669 621 209 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 914 301 8 225 970 Rahavarat 1.1. 8 225 970 7 604 761-311 669 621 209 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -451 516-909 393 Investointien tulorahoitus, % 164,84 242,53 Kassan riittävyys, pv 25 27 Quick ratio 1,18 1,14 Current ratio 1,19 1,15 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

17 1.10. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE 2014 2013 2014 2013 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 791 561 1 579 616 A OMA PÄÄOMA 4 492 797 3 670 016 I Aineettomat hyödykkeet 382 820 451 414 I Peruspääoma 3 000 000 3 000 000 2. Muut pitkävaikutteiset menot 382 820 451 414 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 670 016 39 612 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 822 781 630 404 II Aineelliset hyödykkeet 1 408 735 1 128 196 4. Koneet ja kalusto 1 408 735 1 128 196 III Sijoitukset 6 6 1. Osakkeet ja osuudet 6 6 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 102 729 81 408 1. Valtion toimeksiannot 38 846 29 936 3. Muiden toimeksiantojen pääomat 63 883 51 472 E VIERAS PÄÄOMA 14 643 775 14 292 695 B VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 447 740 16 464 503 II Lyhytaikainen 14 643 775 14 292 695 I Vaihto-omaisuus 141 794 156 695 7. Ostovelat 6 121 033 6 182 755 1. Aineet ja tarvikkeet 141 794 156 695 9. Muut velat 756 797 696 749 10.Siirtovelat 7 765 945 7 413 191 II Saamiset 9 391 645 8 081 838 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 19 239 301 18 044 119 Lyhytaikaiset saamiset 9 391 645 8 081 838 1. Myyntisaamiset 8 314 488 7 068 298 4. Muut saamiset 700 315 681 089 5. Siirtosaamiset 376 842 332 451 IV Rahat ja pankkisaamiset 7 914 301 8 225 970 VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 239 301 18 044 119 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 23,35 20,34 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,61 12,82 Kertynyt ylijäämä, 1000 1 493 670 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

18 1.11. Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 116 122 248,87 Toimintakulut 114 654 306,64 Korkotuotot 93 925,39 Korvaus peruspääomasta 9 930,00 Muut rahoitustuotot 6 898,13 Muut rahoituskulut 6 000,12 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot 942 000,39 Kokonaistulot yhteensä 116 223 072,39 Kokonaismenot yhteensä 115 612 237,15 Kokonaistulot Kokonaismenot =116.223.072,39-115.612.237,15=610.835,24 Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos = [922.504,88]-[311.669,64]=610.835,24 1.12. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 87 k :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä 822.780,86 euroa liitetään taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa.

19 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa 8.10.2008 päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2014 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa 13.12.2013. Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot 111 622 740 3 021 600 114 644 340 116 708 638,54 2 064 298,54 Toimintamenot 110 841 550 3 021 600 113 863 150 115 240 696,31 1 377 546,31 Toimintakate 781 190 0 781 190 1 467 942,23 686 752,23 Poistot ja arvonalentumiset 833 190 0 833 190 730 054,77-103 135,23 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen 2.1.1.1 Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2014 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti, suun terveydenhuollossa kehittämistarvetta. Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti.