ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU

KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2011 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Tilitarkastaja vai toiminnantarkastaja? I s. 3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? I s. 4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti I s. 6 Kerrostalo maalämpöön Savonlinnassa II s. 2

kiinteistöviesti etelä-savo nro 4 / 2011 joulukuu Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Porrassalmenkatu 21 B 50100 MIKKELI Puheenjohtaja ja asiamies Savonlinnassa: Paavo Savolainen, p. 044 352 1132 Asiamies Mikkelissä: Juhani Kortelainen, p. 015 321 510 Asiamies Pieksämäellä: Timo Lappalainen, p. 015 341 780 Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, 70100 KUOPIO puhelin 010 6676 670 faksi 010 6676 679 sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 010 6676 670 Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fi Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.taloyhtio.net (sisältää myös jäsensivut) Etelä-Savon Kiinteistöviesti: Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ilmestyminen: vähintään neljästi vuodessa Painosmäärä: 600 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2011 sisältö Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan...1 Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti...2 Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja?...3 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta?...4 Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti...6 Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana...6 Kiinteistöliiton maksuton energianeuvonta päättyi - neuvonta on jatkossa jäsenpalvelu...7 Muutoksia ARAn korjausavustuksiin...7 Lumenpudottaja teki reikiä taloyhtiön kattoon korvaako vakuutus?...7 Vakuutustiedote: Viemärilinjan huuhtelusta aiheutuneen vesivahingon korvaaminen...8 tutkimus ja kehittäminen Lisäeristäminen pitää huomioida jo suunnittelussa...9 talous- ja veroasiat Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on julkaistu...9 markkinat ja suhdanteet Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,5 % edellisvuodesta...10 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,9 prosenttia...11 tapahtumia ja julkaisuja Isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt uudistettuna...11 kolumni Kinkkuvarkaita liikkeellä?...12 etelä-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Kerrostalo maalämpöön Savonlinnassa...2 Oman talon kuntosalille on helppo mennä...4 Etukansi: Kuva: Mirjami Kauppinen

ajankohtaista Taloyhtiöt joutuvat lisäämään energiatehokkuuttaan Kiinteistöalan Kustannuksen ja Suomen Kiinteistölehden Tiedonhankintailta keräsi lokakuisena iltana lähes auditoriollisen taloyhtiöiden päättäjiä Kuopion musiikkikeskukseen. Kuulijat saivat tietoa, kiinteistöjen ylläpidosta, energianhallinnasta, valokuituyhteyksistä ja tiedonvälityksestä. Vastaavat illat järjestettiin myös Joensuussa ja Helsingissä. Kiinteistöt kuluttavat 40 prosenttia energiasta Asiakkuusjohtaja Peter Ström Suomen Talokeskuksesta kertoi tavoitteellisesta kiinteistön ylläpidosta ja energianhallinnasta. Suomen Kiinteistöliitto omistaa osake-enemmistön Suomen Talokeskuksesta. Pian 90-vuotias insinööritoimisto on johtava korjausrakentamisen ja ylläpidon asiantuntija Suomessa. Yhtiö tarjoaa kiinteistöjen peruskorjaushankkeiden suunnittelua, valvontaa ja rakennuttamista sekä kiinteistöjen ylläpidon ja energianhallinnan asiantuntijapalveluita. Ström kertoi, että ilmaston lämpenemisen myötä EU-direktiivit tiukkenevat. Kiinteistö- ja rakentamisalan osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Tavoitteena onkin kehittää seurantamittareita, joiden avulla voidaan parantaa rakennetun ympäristön vertailukelpoista energiatehokkuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uudisrakentamisessa tämä toteutuu rakentamismääräysten ansiosta, mutta vaatimukset koskevat myös korjausrakentamista, jos korjaustoimet ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta tai koskevat yli 25 KUVA: MARI SAARELAINEN prosenttia rakennuksen vaipasta. - Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus on avainasemassa, Ström totesi. Energiatodistuksen tietosisältö laajenee, muun muassa kaikkiin todistuksiin tulee suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Pohdittavana on, voisiko energiatehokkuuden kytkeä kiinteistöveroon. Lämpöenergian säästöä kulutusseurannalla Lämmönkulutus jakautuu siten, että eniten kuluttavat ilmanvaihto (35 %) ja käyttövesi (25 %). Sen jälkeen eniten energiaa kuluu ikkunoiden, ovien, seinien, katon ja alapohjan kautta. Strömin mielestä ainoastaan energiansäästösyistä ei ikkunoiden ja ovien vaihto ole taloudellisesti järkevää, mutta asumismukavuutta ja viihtyisyyttä se lisää. Pitkällä tähtäimellä energianhallinta tarkoittaa tavoitteiden asettelua, säännöllisiä energiakatselmuksia, kuntoarvioiden ja -tutkimusten tekemistä rakennus-, LVI- ja sähköteknisistä asioista, hankesuunnitelmia, kannattavuustarkasteluja ja säästöjen todentamista, investointien tekoa ja avustusten hakua, PTS:n ylläpitoa ja säästöjen todentamista. Lyhyellä tähtäimellä energianhallinta on kulutusseurantaa, ennakoitua huolto- ja korjaustoimintaa, teknisiä tarkastuksia, lämmönkulutuksen normeerausta, oman kulutuksen laskentaa ja tavoitetasojen asettamista ja poikkeamiin puuttumista. - Kulutusseuranta kannattaa. Kolme vuotavaa wc-istuinta aiheuttivat yhtiölle vuosien kuluessa tuhansien eurojen hukan ennen kuin ne havaittiin, Ström havainnollisti. Taloyhtiön kannattaa ikääntyessään miettiä strategiansa, tahtotilansa. Säilytetäänkö, korjataanko, parannetaanko vai puretaanko pois. Asteikolla 0-4 rakennukset luokitellaan näin: 0 = alasajo, 1 = viat korjaava, 2 = säilyttävä ja korjaava, 3 = parantava, ja 4 = tasoa nostava. kiinteistöviesti i -

ajankohtaista Suomen Kiinteistölehti suurin alan lehti KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä kertoi, että lehti on kiinteistöalan johtava valtakunnallinen julkaisu yli 110 000 lukijallaan. Lehden sisältö painottuu asiantuntija-artikkeleihin. Taloyhtiöiden päättäjille lehti on korvaamaton hyötyjulkaisu alati muuttuvalla alalla. Lukijatutkimuksen mukaan lukijoita kiinnostavat erityisesti kiinteistöhuoltoon liittyvät artikkelit ja lakimiesten neuvontapalstat. Myös korjauksia ja hallintoa koskevat artikkelit ovat luettuja. Lehti lähetetään jäsenetuna jokaisen jäsentaloyhtiön puheenjohtajalle. Tarkoitus on, että puheenjohtaja kierrättää lehteä hallituksen jäsenten keskuudessa. Monissa yhtiöissä on käytössä hyödyllinen tapa arkistoida lehdet yhteisiin tiloihin, jotta lehti on kaikkien talon asukkaiden luettavissa vuosia eteenpäin. Kiinteistöalan tieto kun ei hetkessä vanhene. - Jos jäsenyhtiö haluaa tilata lehdestä ylimääräisiä numeroita, maksaa se 22 euroa vuodessa henkilöä kohden, valaisi Sirkiä edullista tarjousta. Tiedonhankintaillassa oli paikalla noin 50 taloyhtiöiden luottamushenkilöä. alp KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN i - kiinteistöviesti

ajankohtaista Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Uusi asunto-osakeyhtiölaki muutti tilintarkastajan pätevyysvaatimuksia. Nyt alle 30 asunnon yhtiöissä voidaan tilintarkastuksen sijaan käyttää toiminnantarkastusta. Tämän tarkastuksen voi tehdä toiminnantarkastaja, jolla ei tarvitse olla ammattitilintarkastajan KHT- tai HTM- pätevyyttä. Aiemmin laki määräsi tilintarkastuksen kaikkiin yhtiöihin, toki tilintarkastusta tekivät myös ns. maallikkotarkastajat. - Useimmiten pienetkin taloyhtiöt haluavat ammattitilintarkastajan tarkastamaan hallintonsa ja kirjanpitonsa, varsinkin jos talossa on normaaliasumisesta poikkeavia tapahtumia, kuten korjauksia, kertoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen Kuopiosta. Tulevan kevään aikana hän luennoi Kiinteistöliitto Itä-Suomen tilaisuuksissa toiminnantarkastuksista. Isompien, vähintään 30 asunnon yhtiöiden toinen tilintarkastaja voi olla toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestys edellyttää kahta tilintarkastajaa. Toiminnantarkastus pienille yhtiöille Toiminnantarkastus vastaa aiempaa maallikkotilintarkastusta. Toiminnantarkastajana voi olla maallikko, jolla on riittävästi taloushallinnon osaamista. Lain tarkoituksena oli keventää tilintarkastuksen vaatimuksia ja kustannuksia silloin, kun kyseessä on pieni tasaista arkea elävä yhtiö. - Jos taloyhtiössä tehdään korjauksia, on lainaosuuksien, rahoituslaskelmien, pankkilainojen ja rakennusurakoiden kilpailutuksien lainmukaisuuden ja tasavertaisuuden tarkistamisessa syytä olla asiantuntijavastuullista osaamista, muistuttaa Koponen. Silloin saattaa olla viisainta, että yhtiön tilit tarkastaa KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Rakennusurakoiden lainmukaisuuden valvonta käy yhä haastavammaksi, kun harmaata taloutta ei saada suitsituksi. Ovatko esimerkiksi kaikki aliurakoitsijat ennakkoperintärekisterissä? Jos eivät, on se merkki ongelmista ja taloyhtiön kannattaa katkaista selvitysten ajaksi maksut urakoitsijalle. - Toiminnantarkastus sopii mielestäni pienille yhtiöille, joissa esimerkiksi kaikki osakkaat kuuluvat hallitukseen, ei ole lainaosuuksia eikä isompia remontteja. Verotus osattava Verotuksen osaaminen on tilin- ja toiminnantarkastajan työtä. Taloyhtiö on pääosin veronmaksusta vapaa, jos se tekee nollatulosta. Jos se yhtiökokouksen päätöksellä rahastoi varoja tuleviin remontteihin, on tarkastajan tiedettävä myös aktivointisäännökset. - Jos kirjaukset tehdään väärin, voi taloyhtiö joutua maksamaan veroa aiheetta. Hallituksen on tiedettävä vastuunsa ja oltava selvillä säännöksistä, vaikka käytännön toimista vastaa isännöitsijä. Hallituksen on tiedettävä, mitä päätöksiä se voi tehdä itse, ja mitkä on vietävä yhtiökokoukseen. Yhtiökokous antaa toiminnalle budjetin ja raamit. Osakkaan tärkeimmät paperit Osakkaalle tärkeimmät paperit ovat toiminta- tai toiminnantarkastuskertomus ja talousarviovertailu. Ne vastaavat toisiaan siten, että toisessa on sanallisesti ja toisessa luvuin kerrottu, mitä yhtiössä on vuoden mittaan tapahtunut. Jos esimerkiksi vedenkulutus on oleellisesti noussut, sytyttää se lampun mahdollisesta vuodosta jossain. Taseesta voi perehtynyt tulkita, milloin rahat eivät riitä. Hyvä uudistus laissa Koposen mielestä oli myös osakeluettelon historiatiedon säilytyspakko. Jatkossa ostaja voi tietää asunnon omistajahistorian, jolloin ongelmien tullessa löytyy helpommin sen aiheuttaja. Ei vielä ohjekirjaa - Toiminnantarkastajilla tulee olla taloushallinnon osaamista, sanoo HTM-tilintarkastaja Sirpa Koponen. Toiminnantarkastajille ei ole vielä kirjoitettu ohjekirjaa, koska tarkka tehtäväkuvakin on vielä muotoutumassa. Kiinteistöliitto on laatinut tilintarkastuskertomusta vastaavan mallipohjan toiminnantarkastajien kertomuksesta. Toiminnantarkastuskertomus on oltava tiivis, lyhyt ja olennaisen esiin tuova. - Liian pitkä ja yksityiskohtainen se ei saa olla, koska silloin oleellinen hämärtyy, Koponen varoittaa. Asunto-osakeyhtiöillä voi siis tällä hetkellä olla kaksi tarkastuskertomusta, toinen ammattitilintarkastajan tekemä ja toinen toiminnantarkastajan. alp Järjestämme tilaisuudet toiminnantarkastuksesta ensi vuoden alussa alueellamme. Katso kutsu kannesta. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN kiinteistöviesti i -

ajankohtaista Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? KUVA: MARI SAARELAINEN Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto ja Kiinteistöpalvelut ovat laatineet yhdessä ohjeistuksen, miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta. Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Tämä kiinteistönomistajalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella esimerkiksi kiinteistöpalveluyritykselle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyri- i - kiinteistöviesti

ajankohtaista tykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arkija viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset tehtävä ohjaamaan toimintaa Kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta on perinteisesti sovittu hyvin vaihtelevasti. Joissakin sopimuksissa on selkeästi todettu, että kiinteistöpalveluyrityksen tulee valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtyä olosuhteiden edellyttämiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi asettamalla puomit, lippusiimat ja varoituskyltit. On myös mahdollista sopia, että kiinteistöpalveluyritys ryhtyy automaattisesti toimenpiteisiin lumen tai jään pudottamiseksi. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne tai mitä valvonta "24/7" konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kiinteähintaisiin sopimuksiin tulisi määritellä talvikauden, 1. lokakuuta - 30. huhtikuuta, osalta hiekoituskertojen sekä lumilähtöjen lukumäärät. Sopimuksen mukaisten lukumäärien ylittävät hiekoituskerrat ja lumilähdöt talvikauden ajalta tulee kiinteistönomistajan aina tilata ja korvata erikseen. Palveluntoimittajan tulisi kirjata suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät (esim. hiekoituspäiväkirja, aurauspäiväkirja), josta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen. Kattolumien pudotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan. Palveluntoimittaja ei saa päästää kokemattomia henkilöitä lumenpudotustehtäviin. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava yhteisesti osapuolten kesken, eikä toinen osapuoli voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää velvoitteita. Älä aiheuta vaaratilannetta Vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittu noudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on näiden ehtojen mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle. Palveluntoimittajalla on myös oikeus havaittuaan välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen tehdä tai teettää korjaus tilaajan lukuun heti, mikäli se suuremman vahingon välttämiseksi on tarpeellista eikä tilaajan vastuuhenkilö ole välittömästi tavoitettavissa. Jos havaittu vika tai puute voi aiheuttaa hengenvaaran, palveluntoimittajalla on oikeus ja velvollisuus eristää vaarallinen alue, tai jos se ei ole mahdollista, järjestää opastus, jonka perusteella vaarallinen paikka voidaan turvallisesti kiertää. Jos vahinko sattuu Mahdollisessa vahinkotapauksessa - sopimuksista huolimatta - ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Jos siis osakas tai muu kiinteistön vastuualueella liikkuva liukastuu ja loukkaa itsensä, joutuu kiinteistöosakeyhtiö / kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistönomistaja voi vaatia puolestaan sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää luonnollisesti, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä otetaan huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen. Muista vakuutukset Taloudellisen riskin minimoimiseksi tilaajan/omistajan kannattaa hankkia ja pitää voimassa kiinteistön vakuutus ja toimeksisaajan puolestaan vastuuvakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) edellyttävät osapuolilta asianmukaisten vakuutusten ottamista. Vahinkoja voi tapahtua kaikesta varautumisesta ja hyvästä hoidosta huolimatta, mutta tuolloin ei voi tulla henkilökohtaista vastuuta vahingosta - rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Aineistoja talvikunnossapidosta ja osto-osaamisesta, ks.www.taloyhtio. net kiinteistöviesti i -

ajankohtaista Kiinteistöliitto: Villi pysäköinti kuriin rivakasti Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tarttui rivakasti Kiinteistöliiton toivomukseen käynnistää viipymättä yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelu. Villi ja virheellinen pysäköinti kiinteistöjen alueella on nyt vakava turvallisuuskysymys, josta soitetaan Kiinteistöliittoon jatkuvasti. Pysäköinninvalvontaa koskevaan epäselvään oikeustilaan on saatava pikaisesti selvyys ja sitä koskeva laki voimaan viipymättä. Ilman lainsäädäntöä kiinteistönomistaja ei pysty tehokkaasti puuttumaan alueellaan tapahtuvaan asiattomaan pysäköintiin. Ministeri Henrikssonin esittämä näkemys pohjautuu perustuslakivaliokunnan esittämään kantaan siitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa voidaan käyttää vain kunnallisen pysäköinninvalvonnan tukena. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että pysäköintimaksut määrättäisiin viranomaisten myötävaikutuksella, koska siten villi pysäköinti ja villi valvonta saadaan kuriin. Virheellinen pysäköinti talo- ja vuokrataloyhtiöiden alueella on vakava turvallisuuskysymys kun kiinteistön pelastusteille pysäköidään. Pysäköintikiellosta piittaamattomat autoilijat tukkivat pelastustiet ja ottavat jatkuvasti käyttöönsä luvattomasti asukkaiden käytössä olevia paikkoja. Viranomaisten resurssit eivät ole tähän mennessä riittäneet asuinkiinteistöjen tai julkisten rakennusten kuten sairaaloiden valvontaan, koska valvonta on kohdistunut ensisijaisesti katualueille. Tieliikennelaissa on selkeä määräys, että pysäköinti kiinteistön alueelle ilman sen omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Naapurimaassamme Ruotsissa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laissa ja omistaja voi kieltää pysäköinnin kiinteistönsä alueella ja rajoittaa sitä. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että laki saadaan voimaan pikaisesti, mutta yhtä tärkeää on saada pikaisesti kuntoon viranomaisresurssit, jotka mahdollistavat tehokkaan valvonnan. Energiamerkintä uusiutuu loppuvuoden aikana Kylmäsäilytyslaitteiden, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden energiamerkinnät uusiutuvat. Uudet merkinnät tulevat voimaan loppuvuonna 2011. Uutena tuoteryhmänä energiamerkinnän piiriin tulivat televisiot. Energiamerkinnän piirissä ovat myös kuivaavat pesukoneet, kuivausrummut, lamput, uunit ja ilmastointilaitteet. Valmistelussa on energiamerkintä-vaatimukset lämminvesivaraajille, huoneilmastointilaitteille, lämmityskattiloille, kotitalouksien valaistustuotteille, pölynimureille ja kuivausrummuille. Sähkönkulutukseen muutosta - laitteiden energiankulutus pienemmäksi Erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa sekä yrityksissä on viimeisen 10-15 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Kotitaloudet ovat koneellistuneet ja esim. viihde-elektroniikkaa on käytössä entistä enemmän ja varustelutaso on noussut. Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kasvanut ja erityisesti valaistuksen ja viihdeelektroniikan osuus kulutuksesta on suurentunut huomattavasti. Sähkölaitteiden energiankulutusta vähennetään mm. laitteille asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten avulla. Vaatimusten myötä sekä käytön aikainen kulutus että lepovirtakulutus vähenee. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepo- tai toimintatilassa yli ekosuunnitteluvaatimuksissa määritettyjen rajojen. Markkinamuutos on jo näkyvissä mm. lamppujen kohdalla, viimeisimpänä muutoksena markkinoilta poistuivat 60 watin hehkulamput. Myös energiamerkinnät vaikuttavat energiankulutukseen ohjaamalla ostajat valitsemaan entistä vähemmän energiaa käyttäviä laitteita. Energiatehokkuusluokka esiin mainonnassa Energiamerkinnän vaikutusta tehostaa myös kesällä voimaan tullut velvoite, jonka mukaan energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka aina hinta- ja energiatietojen yhteydessä. Myös teknisiä ominaisuuksia koskevassa aineistossa - esim. valmistajan esitteissä - on kerrottava energiatehokkuusluokka. i - kiinteistöviesti

kiinteistöviesti etelä-savo Pääkirjoitus Kiitos vuodesta 2011 Näin loppuvuonna on hyvä hetki tarkastella, miten vuosi on mennyt. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden joukossa ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistykset. Kiinteistöliittoon on liittynyt lokakuun loppuun mennessä kaikkiaan lähes tuhat uutta jäsentä, ja alueellamme yhteensä 75. Olemme toimineet Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella vuodesta 2006 tuloksekkaassa palvelukeskusyhteistyössä. Tilastollisesti emme tänä vuonna saavuta viime vuosien tahtia jäsenhankinnan määrässä, mutta nyt kuudessa vuodessa alueen koko yhteinen jäsenmäärä on kasvanut kaikkiaan yhden keskikokoisen kiinteistöyhdistyksen verran, eli runsaalla 700 uudella jäsenellä. Ainakin tästä kaikkien on hyvä iloita. Tyytyväisyyden varaan ei kannata kuitenkaan tuudittautua, sillä asioita voidaan tehdä kussakin yhdistyksessä aiempaa paremmin. Tämä vuosi on Pohjois-Savon yhdistyksen 115-vuotisjuhlavuosi, sisaryhdistys Etelä-Savo vietti viime vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan, ja ensi vuonna on Pohjois-Karjalan vuoro. Siellä kampanjoidaan uusjäsenhankinnassa erityisen tarmokkaasti yhdistyksen 95-vuotisessa historiassa. Neuvonnassa ja asiakaskeskusteluissamme on kytenyt pinnan alla edellisvuosien tapaan putkiremontteihin liittyvät aiheet. Mistä kaikesta jäsenemme hankkivat tietoa? Nykyaikana viestintäkanavia on lukuisa määrä, mutta parhaamme mukaan hankimme jäsenillemme puolueetonta tietoa. Ja yksi keino tähän on koulutus. Kannustan siis hankkimaan tämänkin palvelumme avulla uusia tietoja ja taitoja, sillä maailma on muuttunut melkoisesti myös taloyhtiöiden näkökulmasta. Lisäksi kynnys taloyhtiön hallituksen jäseneksi madaltuu tiedon saamisen avulla. On luonnollista, että koulutustilaisuuksiin osallistujien aktiivisuus on vaihtelevaa. Joten arvoisat jäsenemme, mitä Teiltä toivoisimme? Toivomme, että ilmoitatte meille koulutustilaisuuteen osallistumisen peruuntumisesta riittävän ajoissa, mikäli mahdollista. Näin vapautuva paikka voidaan tarjota toiselle tilaisuuteen haluavalle. Samoin toivomme mahdollisimman monen muistavan ilmoittaa puheenjohtajan ja isännöitsijän yhteystietojen, sähköpostiosoitteiden tms. muutoksista jäsensihteerillemme. Osoite muuttuu kätevästi samalla kertaa toista jäsenlehteämme, Suomen Kiinteistölehteä varten. Mitä itse toivomme? Toivomme, että pystymme valitsemaan kannaltanne tärkeät aiheet, keihäänkärjet, jäsenille näkyvässä toiminnassamme, kuten koulutuksessa ja tiedotuksessa. Näin te hyödytte palveluista jäseninämme parhaiten. Hallituksen jäsenet ovat omassa taloyhtiössään tärkeä tuki yhtiön asukkaille. Puheenjohtajan ja isännöitsijän onnistunut ja toisiansa kunnioittava vuoropuhelu puolestaan on yhtiön kannalta ensiarvoista. Kiitos siis tämänkin vuoden panoksestanne taloyhtiönne asioiden hoitamisessa. Erityisen lämpimän kiitokseni ansaitsee työkumppanini, jäsensihteerimme Anne Verger sekä Kiinteistöviestin avustaja, paikallissivujen ja nyt osin myös lehden yhteisten sivujen toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen sekä lehden taittaja Mari Saarelainen. Kanssanne on ollut ilo tehdä yhteistyötä! Järjestötasolla alueyhteistyö ja luottamuksellinen yhteistyö paikallisten kiinteistöyhdistysten luottamushenkilöiden kanssa on toiminnan kivijalka, ja tästä yhteistyön sujuvuudesta olen kiitollinen. Toivotan myös Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Kiinteistöviestin lukijoille Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -

kiinteistöviesti etelä-savo KUVA: ELINA PENNANEN Porauskenttä. Porakaivot sijoitettiin takapihalle jonoon noin 15 metrin välein ja 5 metrin päähän naapurin rajasta. Kerrostalo maalämpöön Savonlinnassa Asunto Oy Rantapaju Savonlinnan Pihlajaniemessä siirtyi lämmityksessään hiljattain maalämpöön. Syynä oli öljylämmitteisessä talossa öljyn hinnan kallistuminen. Korotuspaineet hoitovastikkeessa lämmityksen osalta olisivat olleet 10000 euron luokkaa. 25 huoneiston ja kahden talon yhtiössä tavoitellaan maalämmöllä noin15000-20000 euron vuosittaisia säästöjä. Hankkeen kustannusarvio oli noin 100 000 euroa, ja siihen yhtiö sai 18 prosenttia Valtion asuntorahaston energia-avustusta. Investointi kuittaantuu muutamassa vuodessa. Naapuriyhtiön kokemukset vakuuttivat Yhtiökokouksen päätös oli yksimielinen. Ennen ylimääräistä yhtiökokousta pidettiin osakkaille info-tilaisuus, jossa oli asiantuntija kertomassa maalämmöstä sekä laitteista. II - kiinteistöviesti - Lähellä oleva rivitaloyhtiö, As Oy Kultaranta, oli ollut maalämmössä jo vuoden. Kokemukset olivat kaikin puolin hyviä ja yhtiö oli säästänyt sinä aikana noin 17000 euroa. Näin meillä oli kokemuksiin perustuvaa faktaa. Tämä tuki hallituksen esitystä ja uskalsimme olla vakaasti esityksen takana, kertoo isännöitsijä Petri Pennanen Savonlinnan Isännöintikeskuksesta. Kallioon porattu maalämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen. Työ nopeaa, ei haittaa asumista Maalämmön rakentaminen ei aiheuttanut muutoksia asunnon sisällä oleviin lämmitysjärjestelmiin. Asunnoissa ei tarvinnut käydä lainkaan, sillä maalämmöllä tuotettu lämpö virtaa samoissa lämpöpattereissa ja linjoissa kuin öljylämmitteisessä. Lämmönjakohuoneeseen tuli Rantapajussa kaksi uutta lämmönvaraajaa sekä maalämpöpumppu, kaksi muuta varaajaa sijoitettiin viereiseen pyörävarastoon. - Asukkaita työ vaivasi lähinnä vain silloin, kun reikienporaaja jyskytti tontilla 200 metrin syvyistä maalämpökaivon reikää maan uumeniin. Pölyä ja ääntä siitä tuli. Yhden reiän poraaminen kesti noin päivän, Pennanen kertoo. Lisäksi kaivojen välisten putkitusten kaivutöiden ja sähkökaapelikaivannon tekeminen näkyi pihalla hetken aikaa.

kiinteistöviesti etelä-savo Kaikkiaan työ kesti runsaan viikon, viimeistelytöitä kuten nurmikon pohjia tehtiin vielä seuraavalla viikolla. Asennusten aikana oli muutaman tunnin lämpö- ja lämminvesikatkoja, joista tiedotettiin asukkaille etukäteen. Oikea mitoitus tärkeintä - Maalämpötarjouksia pyydettäessä on mietittävä mitoitus, jonka olennainen osa on porausreikien määrä. Tarvitaanko niitä viisi, vai kenties kymmenen, jotta lämpöä tulee riittävästi. Huomattava osa kustannuksista muodostuu reikien poraamisesta, ohjeistaa Pennanen. Porausreiät eivät saa tulla neljää metriä lähemmäksi naapurin tonttia, ja niiden välin tulisi olla vähintään 15 metriä, mikäli porataan suoraan alaspäin. Vinoporauksetkaan eivät saa mennä naapurin puolelle syvyyksissä. Taloyhtiö pyysi tarjouksen antajilta näkemyksen tarvittavien reikien määrästä. LVI-suunnittelija arvioi tarjoukset. Maalämpöpumppuja toimittavat muun muassa LVI-urakoitsijat ja reiät poraavat porakaivoyritykset. Rantapajuun pyydettiin viideltä maalämmön toimittajalta ja porausfirmalta tarjousta. Kisan voitti Eridel Oy, sähkötyöt teki Sähkö-Saimaa Oy, maankaivutyöt Maan- ja puunkuormaus Ryynänen Oy ja muut työt Jari Hämäläinen. Hoitovastikkeen korotuksilta vältyttiin Asukkaille annettiin tietoa hankkeen etenemisestä ja heille järjestetään KUVA: ELINA PENNANEN myös tutustumistilaisuus laitteistoon hallituksen toimesta työn täysin valmistuttua. Pari asukasta koulutetaan huoltoyhtiön lisäksi valvomaan järjestelmän toimintaa. Osakkaat maksavat osuutensa kustannuksista vastikeperusteisesti kertasuorituksena tai rahoitusvastikkeena. - Pystymme pitämään hoitovastikkeen vuoden 2010 tasolla tulevana vuonna. Ilman maalämpöä olisi vastikkeen korotuspaine ollut melkein euron neliölle. Öljylämmitys jätettiin Rantapajussa maalämmön rinnalle tasaamaan huippuja, ja myös sähkövastukset ovat valmiina. - Käytämme öljylämmityskattilan loppuun. Sen jälkeen sähkö on maalämmityksen rinnakkaisvaihtoehto, jos tarvetta tulee. Jos taas öljyn hinta nousee niin korkealle, ettei sitä kannata käyttää, tasaamme kulutushuiput sähköllä. Tähän on valmiudet olemassa, isännöitsijä kertoo. Sähköä tarvitaan myös maalämpöpumppujen toimintaan. Yhteensä sähkön kulutus on yhtiössä arvioitu olevan noin 100 000 kwh vuodessa. Öljyä Pennanen arvioi käytettävän vielä 5000-6000 litraa vuodessa kovimpina pakkastalvina. Jos vuodet jatkuvat tämän syksyn kaltaisina, ei lisälämmölle ole juurikaan tarvetta. Kaukolämpötalotkin saattavat jo miettiä maalämpöön siirtymistä, sillä kaukolämmön hinta on noussut menneenä vuonna Savonlinnassa noin 17 prosenttia. alp Maalämpöön siirtyminen tarvitsee toimenpideluvan Suomen Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy kertoo maalämmön osuuden kasvavan Suomessa. Se on käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitysmuoto verrattuna esimerkiksi öljyyn, investoinnin jälkeen kustannuksia tulee vain laitteiston kunnossapidosta ja sen käyttämästä sähköstä. Investointi voi olla satojakin tuhansia, riippuen taloyhtiön koosta. Omakotitaloihin maalämpöjärjestelmiä on tehty jo useita vuosia, mutta olemassa oleviin kerrostaloihin niitä on alettu toteuttaa vasta muutama vuosi sitten. Pylsy ei osaa sanoa Suomessa maalämpöön siirtyneiden kerrostalojen tarkkaa määrää. - Maalämmön rakentaminen kiinteistöihin tuli toimenpideluvan varaiseksi tämän vuoden toukokuussa. Toivottavasti se helpottaa jatkossa myös maalämpöön siirtyneiden kerrostalojen tilastointia. Ei riskejä pohjavesille? Hallituksen puheenjohtaja Ari Honkanen on ollut vahvasti maalämpöhankkeen takana koko projektin aikana. Viime aikoina on keskusteltu mahdollisesta pohjavesien pilaantumisesta, kun maalämpökaivot porataan jopa 300 metrin syvyyteen. Muuttuvatko pohjavesien virtaukset tai häiriintyykö talousvesikaivojen tuotto? Pylsy ei usko pilaantumiseen, sillä rakennusvalvontaviranomaisella tulee olla tieto merkittävistä pohjavesialueista ja asiassa päätösvalta. Lisäksi huolellijatkuu>>> kiinteistöviesti II -