TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Transkriptio

1 TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

2 Yhdistyslain muutos Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen alkavan tilikauden tarkastukseen (ennen alkaneiden tilikausien osalta kyse aina tilintarkastuksesta eikä toiminnantarkastusta) Etäosallistuminen

3 Tilintarkastus Yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä yhdistyslaissa ja tilintarkastuslaissa säädetään (YhdL 38 ) Tilintarkastuslain 2 :n mukaan tilintarkastajalla tarkoitetaan vain hyväksyttyä HTM- tai KHT-tilintarkastajaa taikka HTM- tai KHT-yhteisöä Ns. maallikkotilintarkastajia ei enää ole

4 Tilintarkastus Tilintarkastuslain 4,2 :n mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

5 Yhdistyksen liikevaihto Kirjanpitoasetuksen 1 luvun 3 :ssä määritelty aatteellisen yhteisön tai säätiön tuloslaskelmakaava: Varsinainen toiminta 1. Tuotot (=liikevaihto tai sitä vastaava tuotto) 2. Kulut a) Henkilöstökulut b) Poistot c) Muut kulut 3. Tuotto-/Kulujäämä

6 Yhdistyksen liikevaihto Kirjanpitoasetuksen 1 luvun 3 :n tuloslaskelmakaavan muissa erissä olevia tuottoja ei huomioida arvioitaessa tilintarkastuslain 4,1 :n liikevaihtoa tai sitä vastaavaa tuottoa Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät mm. yleisavustukset

7 Tilintarkastus Mikäli tilintarkastuslain 4,2 :n raja-arvot ylittyvät, niin yhdistykselle on valittava tilintarkastaja Halutessaan yhdistys voi valita tilintarkastajan, vaikkei em. raja-arvoja ylitetä Raja-arvojen ylittymistä laskettaessa ei oteta huomioon järjestömuotoisen yhdistyksen kohdalla jäsenyhdistysten tuottoja, tasetta eikä henkilöstöä (Lakivaliokunta 8/2010 vp)

8 Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa (YhdL 38a ) Yhdistyslain mukainen toiminnantarkastus Tehdään ensisijaisesti jäsenten tiedontarpeita varten On laillisuustarkastusta, ei toiminnan tarkoituksenmukaisuuden tarkastusta tai arviointia

9 Toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta Toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja, kokemusta tai tilintarkastustutkintoa; ja Toiminnantarkastukseen ei sovelleta kansainvälisiä standardeja, joita vaaditaan tilintarkastuslaissa.

10 Toiminnantarkastajan yleiset kelpoisuusvaatimukset (lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajalla tilintarkastuslain mukaan) Luonnollinen henkilö; Sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi; Ei saa olla vajaavaltainen, konkurssissa tai henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu; ja Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan (lähtökohtaisesti yhdistyksen jäsen voi toimia toiminnantarkastajana)

11 Toiminnantarkastajan riippumattomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös se, mitä sivullinen pitäisi objektiivisena ja puolueettomana toimintana. Riippumattomuutta arvioidaan suhteessa toiminnantarkastajan tehtävään. Vain tehtävän kannalta olennaisesta riippumattomuuden vaarantavasta seikasta seuraa, että henkilö ei saa suorittaa toiminnantarkastusta. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää merkityksettöminä, ei toiminnantarkastajaksi valittavan tarvitse kieltäytyä tehtävästä tai luopua siitä.

12 Riippumattomuus saattaa vaarantua esimerkiksi seuraavilla perusteilla: toiminnantarkastajalla on muu kuin yhdistyksen päivittäiseen toimintaan liittyvä taloudelliseen toimintaan liittyvä suhde yhdistykseen; tarkastettavana on toiminnantarkastajan oma toiminta; toiminnantarkastaja toimii oikeudenkäynnissä yhdistyksen puolesta tai sitä vastaan; toiminnantarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhdistyksen johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhdistyksen palveluksessa; samassa kirjanpitotoimistossa työskentelevä on tehnyt kirjanpidon ja/tai tilinpäätöksen.

13 Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen toiminnan edellyttämässä laajuudessa annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Yhdistyksen hallituksella velvollisuus avustaa toiminnantarkastajaa (tältä osin sovelletaan tilintarkastuslain 18 )

14 Hallinnon tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: onko yhdistyksen hallinto, kuten toiminnan ohjaus ja seuranta, maksuvalmiuden seuranta, maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhdistyksen informaatiojärjestelmät sekä jäsenluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla; ovatko yhdistyksen johdon palkkiot ja muut etuudet yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhdistyksen muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä; sekä kohdellaanko jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa.

15 kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhdistykselle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon; tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä; ja jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä.

16 Jos yhdistyksessä on toteutettu poikkeuksellisia toimia, edellyttää se yleensä normaalia yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Tulevaisuudessa hyvä toiminnantarkastustapa voi ilmetä esimerkiksi järjestöjen antamista suosituksista, yhdistyksen kokouksen päätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Myös hyvä tilintarkastustapa voi soveltuvin osin vaikuttaa toiminnantarkastustavan kehitykseen. Tarkoitus on, että toiminnantarkastus on lähtökohtaisesti vuositarkastusta, jollei yhdistyksen kokous päätä tai ei muuten ole erityistä syytä tilikauden aikaisiin tarkastustoimenpiteisiin.

17 Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen. Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa.

18 Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet (HE 267/2009) Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskevan lausunnon antaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta tarpeen, koska he eivät yleensä voi muilla keinoilla varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Yhdistys voi lisäksi säännöissään tai päätöksellään määrätä tarkastuslausunnon sisällöstä tarkemmin.

19 Toiminnantarkastaja voi antaa kertomuksessaan myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhdistykselle. Tätä harkintaa rajoittaa salassapitovelvollisuus (sovelletaan tilintarkastuslain 26 :n salassapitomääräyksiä)

20 Yhdistyslain (678/2010) siirtymäsäännöksen mukaan toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhdistys, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka sääntöihin on otettu ennen tämän lain voimaantuloa ( ) määräys useammasta tilintarkastajasta. Kumpikin antaa tällöin erilliset kertomukset

21 Yhdistyslain siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa ( ) säännöissä oleva määräys tilintarkastajan valinnasta mahdollistaa toiminnantarkastajan valinnan tilintarkastajan sijaan Ei edellytä sääntömuutosta Kokouksessa valintoja tehtäessä on kuitenkin hyvä käyttää oikeaa termiä

22 Kun sääntöjä seuraavan kerran muutetaan, sääntöihin olisi hyvä tehdä asianmukaiset korjaukset tilin- / toiminnantarkastajia koskeviin kohtiin Kun säännöt on uuden yhdistyslain voimaantulon jälkeen ( ) muutettu tilintarkastuksen/toiminnantarkastuksen osalta, niin tämän jälkeen on toimittava sääntöjen mukaan eli tilintarkastajan tilalle ei voida enää valita toiminnantarkastajaa

23 Mikäli tehdään sääntömuutos, mutta tilintarkastajaa koskevat kohdat jäävät muuttamatta ja ne on tehty ennen , niin siirtymäsäännös on edelleen voimassa eli tilintarkastajan tilalle voidaan valita toiminnantarkastaja, vaikka säännöissä olisi määräys tilintarkastajan valinnasta.

24 Yhdistysrekisterin mallisääntö: Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille / tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien / tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

25 Yhdistysrekisterin mallisääntö: Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

26 Esteellisyys eräissä tapauksissa Yhdistyslain 26 2 momentti: Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.

27 Vahingonkorvausvelvollisuus Yhdistyslain mukainen toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus on laajempi kuin asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastajan Yhdistyslain mukaan toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai huolimattomuudestaan aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa, joka on aiheutettu yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla.

28 Kiitoksia! Juhani Tapiola puh