ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA

Hennala, Lea Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation ENTÄ SITTEN HAMMASPEIKON VAIKUTUKSIA JA AIKAANSAANNOKSIA Tilanne 10/2012 [Tiivistelmä Hammaspeikon innovaatioista] Taustaa Lahden suun terveydenhuollon ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin (LUT LSI) Hammaspeikko-projektin käynnistävänä voimana vuoden 2008 syksyllä oli kysymys siitä, miksi osa yläkoululaisista jättää tulematta hammaslääkäriin tai suuhygienistille ilmoittamatta siitä hoitolaan. Projektin kehittämistehtäväksi muodostui kuitenkin edellä mainittua kysymystä laajempi näkökulma eli: miten nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä ehommaksi ja vaikuttavammaksi nuorten ja henkilöstön näkökulmasta? Toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja projektin kehittämistehtävään on etsitty kesään 2012 mennessä Hammaspeikon neljässä eri vaiheessa. Vaihe vaiheelta Hammaspeikko -projekti on muuttunut enemmänkin prosessiksi, jota ohjaa Peikko-ajatteluksi nimitetty ohjenuora. Ratkaisujen etsintää Hammaspeikon kehittämistehtävään on viitoittanut kaksi linjaa (1) palveluinnovaatiot ja (2) kehittyminen ammatti-ihmisenä ja ammattityöyhteisönä. Palveluinnovaatiot voidaan ymmärtää tässä yhteydessä joko kokonaan uusiksi palveluiksi tai niissä yhdistetään uusia elementtejä olemassa oleviin palveluihin tai jo olemassa olevia elementtejä yhdistetään uudella tavalla (Sundbo ym. 2001). Lisäksi palveluinnovaatiot voivat olla yksittäisten palvelujen ohella myös esimerkiksi uusia palveluprosesseja, toimintamalleja tai palvelukonsepteja. Sekä palveluinnovaatioiden että kehittämisen/kehittymisen linjojen sisältöjä on Hammaspeikossa ohjannut vahvasti tutkimukseen perustuva ymmärrys nuoren suun terveydenhuollon kokemusmaailmasta ja tarpeista yhdistettynä henkilöstön tarpeisiin ja näkemyksiin. Hammaspeikon kehittämistehtävää ovat olleet ratkaisemassa: - nuoret, joita on tavoitettu yläkoulun oppitunneilta, ammatillisista opinnoista, liikuntaharrastuksen parista ja työelämään valmentautumisesta

2 - suun terveydenhuollon Peikko-henkilöstö ja Peikko-tiimi - Lahden kaupungin muut toimijat: o Lahden nuorisotoimi: erityisesti osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut sekä työllisyys- ja erityispalvelut o Lahden sosiaali- ja terveystoimi: erityisesti Lahden Terveyskioski sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto o Lahden kaupungin sivistystoimiala: päiväkodit (erityisesti Ruoriniemen päiväkoti) - Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu - Urheiluseurat: o muun muassa Lahden Taitoluistelijat, Lahden Ahkera, FC Reipas ja Pelicans - yritykset: Lahden Ateria, Hartwall ja Fazer - Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimus- ja kehittäjäryhmä. Valtaosa Hammaspeikon aikaansaannoksista on seurausta yhteistyöstä, jota on tehty Hammaspeikon III-vaiheessa alkaneissa piloteissa. [Peikko päiväkodissa] [Peikko koulussa] [Peikko urheilee ] [Peikko kaupungilla] Osa Hammaspeikon vaikutuksista ja aikaansaannoksista kohdistuu suoraan ja konkreettisesti nuoren suun terveydenhuollon palveluun ja osa puolestaan välillisesti. Alla on ryhmitelty Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia huomioiden projektin toimintamalli ja kehittämistehtävä. Esitettävät asiat perustuvat neljään eri tutkimusaineistoon (aineistoista lisätietoja Lea Hennala/LUT LSI). (1) Hammaspeikko utelee -kysely. Määrällistä ja laadullista tutkimusaineistoa koonnut kysely toteutettiin marraskuussa 2011 Hammaspeikon III-vaiheessa. Kysely kohdistettiin Peikko-henkilöstölle (40 henkilöä) ja muulle suun terveydenhuollon henkilöstölle (60 henkilöä), joka ei ole varsinaisesti osallistunut Hammaspeikon toimintaan. (2) Peikon innovaatiot -kysely. Laadullista tutkimusaineistoa koonnut kysely toteutettiin keväällä 2012 Hammaspeikon IV-vaiheessa. Kyselyyn vastasi seitsemän Peikko-tiimin suun terveydenhuollon jäsentä. [Lisää Peikko-tiimistä] Tutkimuksen tavoitteena oli

3 selvittää, mitä paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä innovaatioita/uudistuksia ja muita muutoksia Hammaspeikko -projektista on suoraan tai välillisesti seurannut. (3) Peikko-tiimin palaverit. Aineistona nauhoitetut Pilottien kuulumiset -osio. (4) Lisäksi tukena on käytetty Peikko-tiimin Lahden suun terveydenhuollon jäsenten tähän Hammaspeikko-Stoori -julkaisuun kirjoittamia kirjoituksia uutuus -näkökulmasta analysoituna. Peikko-tiimin suun terveydenhuollon jäsenet ovat myös kommentoineet ja täydentäneet tässä julkaisussa esitettyjä Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia. Ryhmiteltyinä Hammaspeikon tunnistetut vaikutukset ja aikaansaannokset ovat: I-osa: Lahden suunterveydenhuollon näkökulmasta A. Hammaspeikko projektina - asiakas- ja henkilöstönäkökulman toteutuminen kehittämistyössä, - kehittämistyössä käytetyn toimintamallin uutuusvaikutuksia palvelujen kehittämiskulttuuriin - projektiin osallistumisen ja ei-osallistumisen synnyttämiä tuntemuksia B. Nuoren hammashoitolapalvelun ehostuminen - henkilöstön arviointia kehittämistyön vaikutuksista nuorelle hoitolassa annettavaan palveluun C. Uusi toimintamalli (konsepti) tehdä työtä lasten, nuorten ja muiden lahtelaisten suun terveyden edistämiseksi hammashoitolan ulkopuolella - Suun terveyden edistämisen peruspilareina mennä sinne, missä lapset ja nuoret liikkuvat sekä saarnaamisesta nuoren tukemiseen D. Uutena koettua suun terveydenhuollon ammattialalla - alan ammatillisen koulutuksen mahdollistuminen Lahdessa - suun terveydenhuollon osaamisen integroituminen terveydenhuoltoalan muihin koulutuksiin Lahdessa - ammatti- ja sektorirajojen murtuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi - suun terveydenhuoltopalvelun yhteiskunnallisen merkityksen laajentuminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen E. Muuta

4 II-osa: Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin näkökulmasta A. Tieto- ja osaamispääoman kasvaminen ja yhteiskunnallisen tehtävän toteuttaminen - tutkimuksen kenttä ja kansainvälinen ulottuvuus - kehittämistoiminnan kenttä - projektitoiminnan kenttä - yhteiskunnallinen vaikuttaminen B. Julkaisut I-osa: Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia Lahden suunterveydenhuollon näkökulmasta A. Hammaspeikko projektina Asiakas- ja henkilöstönäkökulman toteutuminen nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuuden kehittämisessä Hammaspeikko-projektin kantavana periaatteena on ollut, että kehittämistyötä tehdään asiakas- ja henkilöstölähtöisesti. Peikon innovaatiot -tutkimuksessa keväällä 2012 selvitettiin, miten asiakas- ja henkilöstönäkökulman koettiin ohjanneen nuorten suun terveydenhuollon palvelujen kehittämistyötä ja miten nuorten ja työntekijöiden ääni on kuulunut ja päässyt näkyviin kehittämistyössä tutkimusajankohdan ja sen tulevan lähiajan tuotoksissa. Seuraavaan on koottuna tutkimuksessa esille tulleita asioita. Asiakasnäkökulma Kyselyyn annetuissa vastauksissa tulee selvästi esille, että Hammaspeikossa on onnistuttu luomaan asiakaslähtöinen juoni kehittämiselle. Juonen lähtökohtia ja sisältöjä on määrittänyt erityisesti projektin alussa ainekirjoituksin ja työpajoin selvitetty nuoren asiakkaan näkökulma sekä näistä materiaaleista tutkimusperustaisen teatterin menetelmän tuella syntynyt ymmärrys nuoren palvelukokemuksesta. [Lisää prosessista] Asiakaslähtöisyyden kestävyydestä projektin edetessä sekä näkökulman kantavuudesta myös nuoren konkreettisiin palvelukokemuksiin asti näytetään kuitenkin kannettavan huolta. Seuraavat lainaukset Lahden suun terveydenhuollon Peikko-tiimin jäsenten vastauksista kyselyyn havainnollistavat edellä mainittuja tuloksia:

5 Koko projektin perustukset rakennettiin asiakkaiden palautteiden ja kokemusten päälle. Asiakasnäkökulma on matkan aikana pysynyt mukana. Seuraavassa vaiheessa lienee kuitenkin syytä palauttaa asiaa alkujuurilleen. Olemmeko asiakkaan mielestä onnistuneet? Asiakasnäkökulma on ohjannut Peikko-tiimin työskentelyä, asiakasnäkökulma on asenne. Peikkotiimissä on ennakkoluulottomia ja kokeilunhaluisia ihmisiä (...) Asiakasnäkökulman pitää näkyä käytännön työssä asiakaskohtaamisissa. Tämä pohdituttaa, miten nuori kokee tällä hetkellä? Vastauksissa tuodaan esille, että henkilöstö on pyrkinyt viemään asiakaslähtöisyyttä myös käytännön työn tasolle ja sillä koetaan olleen ainakin jossakin määrin vaikuttavuutta työn tekemiseen, kuten seuraavasta lainauksesta käy ilmi: Lasten ja nuorten palaute kuultiin ja henkilökunnan keskuudessa on käyty paljon keskustelua asiakkaan kohtaamisesta vastaanottotilanteessa. Toimintatapoja on pyritty muuttamaan, prosesseja on muokattu nuorten palautteen pohjalta ja nykyisin henkilökunta perehdytysvaiheessa pyritään perehdyttämään asenteella meillä on muuten tietynlainen tapa ja asenne kohdata asiakas. Henkilöstönäkökulma Hammaspeikossa tehtävän kehittämistyön henkilöstölähtöisyyttä asiakaslähtöisyyden rinnalla on tuettua projektissa kahdella tapaa. Projektin alussa, yhtä lailla kuin yläkoululaiset, myös heitä hoitava ammattihenkilöstö sai tilaisuuden kertoa tarinoita nuorten asiakkaan hoitamisesta ja työskentelystä omassa työyhteisössään työtarinoiden avulla. [Kuuntele esimerkki työtarinasta] Henkilöstölähtöistä kehittämistä on Hammaspeikossa toteutettu myös osallistamalla ja vastuuttamalla henkilöstöä konkreettisesti kehittämistyön eri vaiheisiin ja sisältöihin. Peikon innovaatiot -tutkimuksen perusteella menettely on tuottanut myös seurannaisvaikutuksia, kuten käy ilmi seuraavasta lainauksesta: Henkilöstöä on ohjattu ja kuultu runsaasti. Itseymmärrys on arvioni mukaan kehittynyt paljon. Seuraava tarina on sekoitus useamman vastaajan kirjoittamista vastauksista. Siitä käy kiteytettynä ilmi henkilöstönäkökulman toteutuminen Hammaspeikossa. Henkilöstö on alusta alkaen ollut mukana kehittämistyössä. Koululaisia ja nuoria hoitava henkilökunta on ollut itse mukana sessioissa, katsomassa peiliin miltä me näytämme näissä työtoimenpiteissä. Projektin edetessä henkilöstönäkökulma on saanut enemmän sijaa ja hyvä näin, ensin asiakas, sitten henkilöstö. Henkilöstönäkökulma ohjaa vahvasti kehittämistyötä pilottien kautta. Pilotit ovat lähteneet elämään omaa elämäänsä vetäjänsä mukaan, jolloin toiminta ei ole ollut ylhäältä päin johdettua kehittämistyötä, vaan innovointi on tapahtunut henkilöstön toimesta, osin yhdessä,

6 osin itsenäisesti eräänlaisissa soluissa. Näin ollen Hammaspeikko-projektin kehityksessä mukana ollut henkilöstö on erittäin sitoutunut toimintaan. Samoin pilotit ovat osaltaan hyvin persoonallisen oloisia ja tekijänsä näköisiä. Peikko päiväkodissa, Peikko koulussa, Peikko urheilee ja Peikko liikenteessä pilotit ovat vastuuhenkilöiden muiden kanssa yhteistyössä suunnittelemia ja toteuttamia. Henkilöstön ääni kuuluu tätä kautta ja on tullut konkreettisesti näkyviin erilaisina onnistuneina tuotoksina: esim. päiväkoti-ikäisten suunhoitoviikko, julkisen sektorin sisäisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen erilaisin työvälinein, yhteistyön lisääminen yritysmaailman kanssa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suun terveyden edistämisen uusi toimintamalli. Tulevaisuuden haasteena näen toiminnan sitouttamisen muuhun henkilökuntaan siten että toiminnalla olisi tulevaisuudessakin jatkuvuutta ilman toiminnan lässähtämistä mahdollisen henkilökunnan vaihtuvuuden tullessa vastaan. Kehittämistyöllä pitää olla jatkuvuutta. Kehittämistyössä käytetyn toimintamallin uutuusvaikutuksia palvelujen kehittämiskulttuuriin Hammaspeikko-projektissa Lahden suun terveydenhuolto kokeili LUT LSI:n opastuksella organisaation aikaisemmasta kehittämiskulttuurista poikkeavaa tapaa kehittää suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Erityisesti kysymys, miten palvelun asiakaslähtöinen kehittäminen järjestetään kehittämistoiminnassa, sai projektissa asiakkaan maailmaan syvemmälle luotaavamman piirteen. Asiakaspalautteiden ja potilaan asemaan asettumisen sijasta nuoret asiakkaat konkreettisesti osallistettiin kehittämisprosessiin. Myös henkilöstön roolia kehittäjänä ja kehittyjänä korostettiin projektissa käytetyssä toimintamallissa. Peikon innovaatiot -tutkimusaineistoa tarkasteltaessa oli hieman yllättävää havaita, että projektissa käytetystä toimintamallista poikineet asiat katsottiin mainitsemisen arvoiseksi kun nimettiin projektin tuomia uudistuksia ja muutoksia. Tutkimuksen tulosten mukaan projektissa onnistuttiin hyvällä pohjatyöllä toteuttamaan palvelujen asiakaslähtöisen kehittämisen mallia, joka aidosti pohjautuu nuoren asiakkaan tarpeisiin ja kokemuksiin suun terveydenhuollosta. Toinen projektimaiseen toimintaa liittyvä uutuuslöydös oli kehittämistyön pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. Yksi tutkimukseen osallistunut kuvaili asiaa näin: Projektin aktiivinen jatkaminen ja uusien keinojen löytäminen vaihe vaiheelta, kuitenkin kohti jo alussa asetettuja tavoitteita. Lisäksi mielenkiintoista oli, että mainitsemisen arvoisena pidettiin sitä, että Lahden suun terveydenhuolto julkisia palveluja tarjoavana organisaationa oli valmis tekemään kehittämistyötä, jonka hyödyt eivät heti näkyneet budjetista säästyneinä euroina vaan organisaatiossa vallitsi ymmärrys poikkeuksellisen panostuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten yksi vastaaja asian ilmaisi.

7 Peikon innovaatiot -tutkimuksen mukaan uutena koettiin myös kehittämistyössä ja kehittymisessä tietoisesti käyttöön otetut tai huomaamatta syntyneet välineet ja työkalut (metodit). Tutkimusaineistosta poimitut, seuraavat vastaajien esiin nostamat asiat havainnollistavia tätä uutuusnäkökulmaa : Henkilöstön tuntojen ja omien toimintatapojen esiin nostattaminen/silmien avaaminen/ itsensä näkeminen muiden silmin ammattilaisten auttamana. Poikkitieteellisen ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen ja käyttöönotto kehittämistyössä. Yhteistyöverkostojen luominen osana peikkoajattelua ja ympäröivän yhteisön haastaminen tukemaan lasten ja nuorten suun terveyttä osana terveellisiä elämäntapoja. Yhteistyökumppaneiden löytyminen yli sektorirajojen: kaikesta peikkotoiminnasta on syntynyt kolme nuoren maailmaan liittyvää yhteistyöverkostoa, jotka ovat ottaneet käyttöönsä konseptiin liittyviä toimenpiteitä. Yhteistyökumppaneina mm. julkisen sektorin sisäinen, urheiluja harrastustoimintaan liittyvä sekä yritysmaailman verkosto. Projektiin osallistumisen ja ei-osallistumisen synnyttämiä tuntemuksia Hammaspeikko utelee -kyselyssä selvitettiin syksyllä 2011 Lahden suun terveydenhoidon henkilöstön näkemyksiä muun muassa siitä, minkälaisia myönteisiä ja kielteisiä/haitallisia vaikutuksia Hammaspeikko-projektissa tehdyillä kehittämis- ja kehittymistoimenpiteillä on ollut itselle, työyhteisölle ja koko suun terveydenhuollon organisaatiolle. Tutkimukseen osallistuneet kirjoittivat kautta linjan näihin kysymyksiin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kokemuksia. Seuraavassa poimintoja vastaajien kirjoittamista myönteiseksi kokemistaan asioista: - Keskustelua on syntynyt ja asian arvostus on noussut temppu keskeisessä toiminnassa. Laiva tosin kääntyy hitaasti. - Asiat nostetaan pöydälle ja ongelmakohtiin yritetään tosissaan löytää ratkaisuja - Kiirettä ei ole varmaan saatu taltutettua, ehkä päinvastoin, mutta ehkä tämä prosessi on opettanut pysähtymään, keskittymään ja tekemään yksi asia kerrallaan. - Osaan huomioida paremmin pelon - Muistaa kohdata oppilaat yksilöinä - Yritystä ymmärtää yläkouluikäisen ajatusmaailmaa - Enemmän huomioitu nuoria vastaanotolla. Jutustelu, pelkoasiat ym. - Henkilökohtaisesti: olen päässyt vapaammin toteuttamaan itseäni ja käyttämään persoonaani hyväksi puhuttaessa suun terveydestä.

8 Useampaan kuin yhteen Hammaspeikossa henkilöstölle järjestettyyn kehittämistilaisuuteen osallistuneet henkilöt toivat esille Hammaspeikon kielteisissä/haitalliseksi koetuissa asioissa lähinnä huolen oman ajan riittävyydestä kehittämiseen/kehittymiseen kliinisen potilastyön rinnalla. Satsaukseen oltiin kuitenkin valmiita, jos siitä odotettiin olevan hyötyä, kuten eräs vastaaja kirjoitti: Aina kun ollaan poissa sorvin äärestä tuottavuus pienenee, mutta jos tällä saadaan petoneita [kirjoittaja viittaa peruuttamattomiin poisjäänteihin] vähemmäksi, niin sitten kaikesta on hyötyä. Mielenkiintoista vastauksissa oli, että Hammaspeikon toimintaan määrällisesti enemmän osallistuneet kokivat, että muut arvostelivat heidän ajankäyttöään tai olivat kateellisia. Tutkimuksen mukaan asia olikin jossain määrin näin. Vain vähän tai ei ollenkaan Hammaspeikkoon osallistuneet katsoivat että osalla työntekijöistä menee liikaa aikaa projektiin, mutta hyötynä nähtiin se, että osallistujilla on varmaan ollut kivaa. Vastauksissa myös epäiltiin, oliko Hammaspeikko-projektiin käytetty työaika oikeasti tuloksellista vai eituottavaan toimintaan käytettyä aikaa. B. Nuoren hammashoitolapalvelun ehostuminen Henkilöstön arviointia kehittämistyön vaikutuksista nuorelle hoitolassa annettavaan palveluun Hammaspeikon alkuvaiheista lähtien oli selvää, että projektissa käynnistettyjen toimenpiteiden mahdolliset positiiviset tai negatiiviset vaikutukset esimerkiksi peruuttamattomien hoitoaikojen määrään tai uudennetun suun terveydenhuoltopalvelukokonaisuuden vaikuttavuus esimerkiksi nuorten hampaiden reikiintymiseen on realistisesti todennettavissa siinä määrin kuin ne tutkimuksellisesti on ylipäänsä mahdollista osoittaa Hammaspeikosta juontuviksi vasta vähintään 10 vuoden työn jälkeen. Muun muassa näiden asioiden seurantaa varten projektissa laadittiin Hammaspeikon arviointimittaristo. [Mittariston henkilöstölähtöinen suunnittelu] Hammaspeikossa on kuitenkin selvitetty projektin lyhyemmän aikavälin myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi henkilöstön tapaan kohdata nuori hoitotilanteessa. Hammaspeikko utelee - tutkimuksessa kysyttiin muiden kysymysten ohella, miten vastaajien vuorovaikutus on muuttunut vuorovaikutustilanteissa. Kysymykseen vastasi 25 henkilöä, joista - 18 henkilöä valitsi vaihtoehdon Olen tietoisesti kiinnittänyt asiaan huomiota ja pyrkinyt muuttamaan käyttäytymistäni vuorovaikutustilanteessa - 3 henkilöä valitsi vaihtoehdon Olen alkanut kiinnittää asiaan huomiota, mutten vielä muuttanut käytöstäni ja - 4 henkilöä valitsi vaihtoehdon Ei mikään, toimin kuten aiemminkin.

9 Eri vastausvaihtoehtojen suosion perusteella näyttäisi siltä, että Hammaspeikolla on ollut positiivisia vaikutuksia ainakin joidenkin työntekijöiden haluun kehittää ja myös muuttaa vuorovaikutustaitojaan potilaan kohtaamistilanteissa. Hammaspeikon I-vaiheessa nuorten kirjoittamissa asiakastarinoissa tuotiin selkeästi esille hammashoitolassa tapahtuvan suun terveydenhuollon palvelun laadullisia heikkouksia. [Lue Netan hammashoitolakokemuksesta] Peikko-henkilöstö käsitteli muun muassa teatterisessiossa ja yhteistoimintasessiossa yläkouluikäisiltä saamaansa palautetta ja lähti Hammaspeikon II-vaiheesta lähtien kehittymään palveluosaajana. [Hammaspeikon I-vaihe] [Hammaspeikon II-vaihe] Hammaspeikko utelee ja Peikon innovaatiot -tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kehittymiseen tähdänneet pohdintatuokiot sekä nuoren kohtaamisen ja läsnäolon harjoitteet [Kohtaamisesta ja läsnäolosta] ovat kantaneet myös hedelmää, kuten seuraavista tutkimusaineistoista otetuista lainauksista käy ilmi. Koululaisia hoitava henkilökunta on asettunut enemmän nuoren asemaan, nuoren tasolle. Miltä tuntuu tulla hammashoitolaan kun oikein pelottaa. Itse ainakin kysyn enemmän kuin ennen, miltä tuntuu, tai oliko pelottavaa tai sattuiko? Luulisin, että enemmän kerrotaan nuorille mitä tehdään hoitotoimenpiteissä, tehdään toimenpiteet puudutuksessa jos nuori haluaa. Otetaan huomioon nuoret yksilöllisesti, kohdataan tasavertaisesti. Toivottavasti on otettu enemmän keskusteleva tyyli terveyskasvatuksessa kuin saneleva. Luodaan oma tapansa ottaa nuori vastaan ja huomioidaan jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet tulla kohdatuksi yksilönä mihin liittyen kutsukirjeet, kutsut, palautekortit ovat saaneet muodon muutoksen perinteisestä virastokielestä nuorekkaampaan suuntaan. Hammaspeikkoprojektissa on tiedostettu, että yläkoululaiset nuoret itse ovat tärkein taho arvioimaan kouluhammashoitolapalvelun kehittymistä tai taantumista. Mittausväline välittömän palautteen keräämiseksi heti hoitokokemuksen jälkeen on tämän artikkelin kirjoitusajankohtana lähes valmis erilaisten vastoinkäymisten jälkeen. Välineen pilotoinnista on myös sovittu. Välittömän asiakaspalautteen kerääminen on osa Hammaspeikon arviointimittaristoa. Lisäksi Peikko-tiimissä on pohdittu sitä, tulisiko yläkoululaisten ainekirjoitus hammashoitolakokemuksista toistaa ja vertailla tuloksia vuoden 2008 tuloksiin. C. Uusi toimintamalli (konsepti) tehdä työtä lasten ja nuorten suun terveyden edistämiseksi

10 Suun terveyden edistämisen peruspilareina mennä sinne, missä lapset ja nuoret liikkuvat sekä saarnaamisesta nuoren tukemiseen Hammaspeikon I-vaiheessa kerätyissä yläkoululaisten asiakastarinoissa tuli selvästi esille, että osa nuorista kokee hammashoitolassa annettavan opastuksen oman suun terveyden edistämiseen saarnaamisena ja myös syyllistävänä. Samanaikaisesti tilastot osoittavat, että yläkoululaisten ikäryhmässä hampaiden reikiintyminen on paremminkin nousussa kuin laskussa. Hammaspeikon III-vaiheen kantavaksi teemaksi muotoutuikin, miten lähestyä nuorta suun terveyden edistämisen asioissa hoitolakäyntien välissä asiakaslähtöisemmin ja vaikuttavammin. Ratkaisuvaihtoehtoja tähän kysymykseen lähdettiin etsimään yhteistyöverkoston avulla ja lisäksi jatkettiin Hammaspeikon II-vaiheessa aloitettua Lahden suunterveydenhuollon viestintäkonseptin uudistamista. Peikon innovaatiot -tutkimuksen mukaan Hammaspeikossa onnistuttiinkin luomaan uusi tapa tehdä suun terveyden edistämistyötä. Uudistetun, suun terveyttä edistävän palvelukonseptin peruspilareiksi voidaan tunnistaa seuraavaksi kuvailtavat kaksi asiakokonaisuutta: (1) Suun terveyden edistäminen siellä missä ihmiset liikkuvat Hoitolassa annettavaa terveysvalistuspalvelua yksinään edes entrattuna ei koeta toimivana palveluratkaisuna lasten ja nuorten suun terveyden edistämiseen hammashoitolahoitolakäyntien välissä. Hammaspeikossa syntyneen uuden palvelukonseptin mukaisesti Lahden suun terveydenhuolto on aloittanut jalkautumisen sinne, missä lapset ja nuoret luontaisesti arjessa liikkuvat. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit, opiskelupaikat, urheiluharrastukset, massatapahtumat ja ostoskeskukset. Jalkautumisessa suuhygienisteillä ja hammashoitajilla, on merkittävä rooli. Perinteisempien oppituntimaisten luentojen lisäksi suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat esimerkiksi jo toistamiseen jalkautumassa Lahden joulutorille. Syntyneen konseptin hengen mukaisesti tämän ammattilaisten tekemän työn rinnalle on rakennettu myös toinen, kolmas ja neljäskin voimavara. Toisena suun terveyttä edistävän työn jalkautumisen voimavarana ovat Lahden sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä nuorisotoimen innovatiivisten ammattilaisten ja Lahden suun terveydenhuollon yhteistyössä kehittämät uudet toimintamallit, joilla lähestyä nuoria myös suun terveyden edistämisen asioissa. Näitä uusia toimintamalleja ovat esimerkiksi Lahden nuorisotoimen Dynamon ja Akselin työpajoissa pidettävät teemapäivät, sosiaali- ja terveystoimen Terveyskioskin tempaukset sekä uudelleen lämmitetty, mutta uudistettu toimintamalli lahtelaisiin päiväkoteihin. Ennaltaehkäisevän työnjalkautumisen kolmantena voimavarana on sosiaalinen media. Hammaspeikossa synnytetty Kake K. Kiille on tavattavissa osoitteessa:

11 www.facebook.com/kake.kiille. Kakella on syksyllä 2012 noin 250 naamakirjaystävää. Huomionarvoista on, että Kaken ystävät ovat osoittautuneet myös hyvin uskollisiksi. Kake K. Kiille itsessään on myös yksi Hammaspeikon innovaatio. Kake on Kake, mutta tämän lisäksi Kake K. Kiille -konsepti on osoittautunut myös uusien toimintamallien synnyttämisen promoottoriksi, kuten suun terveydenhuollon jalkautuminen urheiluseurojen tapahtumiin. Lisäksi tutkimusaineiston mukaan Kake K. Kiille on myös avannut ovia yhteistyöpöytiin mielenkiintoisena suun terveyden edistämisen konseptina. Seuraavassa lainauksessa käy ilmi Kaken toimintatapa: Kake K. Kiille, hammashoidon maskotti, hakeutuu ympäröivän yhteisön keskuuteen edistääkseen suun terveyttä lasten ja nuorten parissa. Suun terveyden edistämisen neljäntenä voimavarana on peikkoajattelun myötä syntynyt koktaili. Koktailissa ennaltaehkäisevä työ sotkeutuu yhdessä urheiluseurojen ja muun kolmannen sektorin sekä yritysmaailman kanssa omaksi ainutlaatuiseksi kokonaisuudekseen. Tämä kokonaisuus on jo synnyttänyt uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Kake K. Kiille osallistui tänä vuonna ja tulee osallistumaan myös ensi vuonna Pelicansin koulukiertueelle. Fazerin kanssa tehdään yhteistyötä ksylitol-tuotteiden avulla ja Hartwallin kanssa tehtävä Hammaspeikko -yhteistyö on päässyt mainintana myös yrityksen vuoden 2011 vastuullisuusraporttiin [http://vastuullinenhartwall.fi/hartwall_cares/case1/]. Odotuksena on, että yhteistyöverkostot saattavat tulevaisuudessa synnyttää hyvinkin innovatiivisia projekteja. Tämän koktailin pääsekoittaja, suuhyhienisti Henrik von Schrowe toteaa, että suun terveydenhuollon ammattilainen ei ehdi kaikkialle, mutta on jo saavutettu paljon, jos saa ympäröivän yhteisön huomioimaan suun terveyden siten, ettei itse aina tarvitse. Suun terveyden hoitaminen on 24/7 itse kunkin tehtävää työtä. Tämän oivalluttaminen yhteisössä tukee suun terveyden ennaltaehkäisevää työtä kokonaisvaltaisesti ja myös Lahden kaupungin suun terveydenhuollon strategiaa (HIH = Hoida Itse Hampaasi). (2) Saarnaamisesta nuorten ja lasten tukemiseen suun terveyden edistämisessä Hammaspeikon I-vaiheessa hankittu nuoren asiakkaan ääni vahvisti käsitystä, että valistustyyppinen viranomaispuhe ei ole välttämättä se, jolla voidaan vaikuttaa nuoren käyttäytymiseen ja vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnista tai suun terveydestä. Hammaspeikon III-vaiheessa lähdettiinkin selvittämään lapsilta ja nuorilta itseltään, miten he toivoisivat heitä viestinnällisesti lähestyttävän suun terveyden edistämisen asioissa. Saarnaamisen sijasta Lahden suun terveydenhuollossa kehiteltiin ajatusta lasten ja nuoren tukemisesta ja vuorovaikutukseen perustuvasta lähestymistavasta.

12 Suuhyhienisti Henrik von Schrowe toteaa, että Nuoret haluavat, että ikävätkin asiat sanotaan nätisti ja kohteliaasti. Vaikka tilanne olisi kuinka huono, niin aina pitää pyrkiä löytämään se yksikin hyvä asia, jonka kautta lähteä rakentamaan positiivissävytteistä vuorovaikutustilannetta. Jos viesti ei näinkään mene perille, vaan seuraavallakin kerralla ollaan taas entisessä tilanteessa, niin joka tapauksessa nuoren kokemus on tällöin ollut parempi kuin perinteisessä valistussaarnaamisessa. Pitää pystyä motivoimaan nuorta. Hänet pitää saada itse oivaltamaan oikea vastaus kysymykseen ilman, että kysymystä edes esitetään tai että siihen annetaan vastausta. Ja tähän tarvitaan paljon puhetta, vuorovaikutustaitoja ja asiakkaan todellista kohtaamista, mikä ei välttämättä luonnostaan istu suomalaiseen kulttuuriin. D. Uutena koettua suun terveydenhuollon ammattialalla Seuraavassa on ryhmiteltynä paikallisen, kansallisen ja jopa kansainvälisen tason innovaatioita ja uudistuksia sekä muita muutoksia, joiden koetaan syntyneen suoraan tai välillisesti Hammaspeikko-projektin toiminnasta ja jotka liittyvät suun terveydenhuoltoon ammatti-, osaamis- ja toimialana. Mainitut uudistukset tai muutokset perustuvat Peikon innovaatiot - kyselyn tuloksiin, Lahden suun terveydenhuollon edustajien tähän julkaisuun tekemiin kirjoituksiin ja Peikko-teamin palaverien nauhoitusten analysointiin. Alan ammatillisen koulutuksen mahdollistuminen Lahdessa Hammaspeikon katsotaan myötävaikuttaneen siihen, että Lahteen vakinaistetaan vuoden 2013 alusta hammashoitajakoulutus. Lisäksi Hammaspeikon Peikko koulussa -pilottityöryhmä on ollut aloitteellinen suuhygienisti- ja hammaslääkärikoulutuksen saamiseksi Lahteen. Suun terveydenhuollon osaamisen integroituminen terveydenhuoltoalan muihin koulutuksiin Lahdessa Hammaspeikon myötä paikallisten oppilaitosten opetuksen sisältöä on monipuolistettu siten, että suun terveys näkyy aikaisempaa paremmin oppimisen sisällöissä. Lahden suun terveydenhuolto aloitti luento- ja työpajatyyppisen opetuksen Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun terveydenhoitoalan opiskelijoille. Näiden alojen opiskelijoilla on nyt mahdollisuus harjoittelujaksollaan käydä myös seuraamassa suuhygienistien työskentelyä ja potilaiden terveystarkastuksia. Tämä uudistus tukee tulevien terveydenhoitajien kykyä edistää asiakkaidensa suun terveyttä ja taitoa ohjata asiakkaita (ajoissa) tarvittavien suun terveydenhuollon palvelujen piiriin. Uuden oppisisällön voidaan arvella lisäävän terveydenhoito-opiskelijoiden huomiota myös oman suun terveyden edistämiseen.

13 Ammatti- ja sektorirajojen murtuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Erityisesti Hammaspeikon III-vaiheessa houkuteltiin Lahden suun terveydenhuollon kanssa yhteistyöhön myös muita nuorten kanssa tekemisessä olevia tahoja. Kehittyneen yhteistyön ja sen hedelminä syntyneiden uusien toimintamallien ja niiden käytännön testaamisen kautta näyttää tapahtuneen muutos, joka kiteytyy hienosti seuraavassa Peikon innovaatiot - tutkimusmateriaalista otetuista lainauksista Hyväksytään se, että joku muu kuin suun terveydenhuollon ammattilainen tietää paremmin, missä, miten ja millä keinoin nuori kohdataan jopa suun terveyden edistämiseksi. Laajan, nuorten ympärillä toimivan moniammatillisen verkoston koolle kutsuminen ja sen ammattitaidon hyödyntäminen luontevien toimintatapojen löytämiseksi nuorten suunterveyden edistämisessä. Yhteistyö on muuttunut vuorovaikutukselliseksi ja molemmin puolin aktiiviseksi. Foorumit, joissa suun terveyden edistämisen on luontevaa ja mahdollista, hyödynnetään jo yhteistyökumppaneidenkin toimesta ja/tai aloitteesta. Ymmärrys suun terveyden vaikutuksesta syrjäytymiseen yms. ymmärretään myös yhteistyötahoilla. Muutoksen taustalta on löydettävissä tekijöitä, jotka liittyvät (1) haluun tehdä suun terveyden edistämistyötä aidosti ja asiakaslähtöisesti, eli ei organisaatio- tai professiolähtöisesti, (2) näkemykseen, että suun terveys on osa nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia ja (3) on järkevää toimia tahojen kanssa, jotka myös tapaavat nuoria. Luottamus myös toisten julkisen sektorin ammattiryhmien ja toimijoiden kykyyn tehdä työtä nuorten suun terveyden edistämiseksi on konkretisoitunut ja tulee konkretisoitumaan Hammaspeikossa uusina toimintamalleina ja palvelutuotteina. Näitä ovat esimerkiksi - Uusi toimintamalli: koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien osaamisen laajentaminen suun terveydenhuollon alueelle. Uusi toimintamalli sisältää koulutusta, koulutusmateriaalia ja opiskelijoiden Pegasos-potilastietojärjestelmään opinnäytetyönä valmistuneen suunterveysmittarin. Mittari on terveydenhoitajien tukena opiskelijoiden terveystarkastuksissa ja opiskelijat voivat käyttää mittaria myös itsearvioinnin välineenä. [Peikko koulussa] - Uusi yhteistyömalli: Kouluruokailusta vastaavan Lahden Aterian henkilöstölle on pidetty koulutustilaisuuksia ravinnosta ja terveydestä. Lisäksi Lahden Ateria on ollut aloitteellinen ksylitolin liittämisestä kaikkien valmistamiensa aterioiden yhteyteen. Toimintamalli pilotoitiin Lahden kaupunginsairaalassa, ja syksyllä 2012 menettelylle etsitään rahoitusta. - Uusi toimintamalli Lahden Terveyskioskin kanssa. Hammaspeikon tiimoilta Lahden Terveyskioski organisaationa on alkanut omaehtoisesti kantaa korsia lahtelaisten suun

14 terveyden edistämisen kekoon, järjestämällä erilaisia teemaan liittyviä tempauksia ja jakamalla myös teemaan liittyvää tietoa. [Lue yhteistyökumppanin ajatuksia] - Uusia palvelukonsepteja Lahden nuorisotoimen kanssa, kuten Dominon nuorten terveyspäivät. Hammaspeikossa on tehty myös suun terveydenhoitoalalla uudenlainen avaus muun muassa urheiluseura- ja yritysyhteistyöhön. Seuraavassa Kake urheilee -pilotin vetäjän kuvaus uudenlaisesta avauksesta. Puhuttaessa yhteistyöstä urheiluseurojen kanssa on aina myös puhuttava urheilusponsoroinnista. Näin reaalimaailma vain toimii. Me emme voi suun terveydenhuollon ammattilaisina vain mennä harkkoihin saarnaamaan hampaiden harjaamisesta ilman sen enempää selittelyä. Nuoret aavistavat teennäisyyden helposti ja koimme, että tarvitsemme taustatukea työhömme. Sponsorointi mahdollistaa hyvin pitkälle urheiluseurojen toiminnan. Sponsoroinnin kautta suoritetaan myös usein myös mielikuvamarkkinointia ja vaikutetaan hyvinkin suoraan kuluttajiin ja nuoriin arjen pienten valintojen tekemisessä. Näin ollen koimme tarpeelliseksi ei vain vaikuttaa urheiluseuroihin ja liikkuviin nuoriin vaan myös vaikuttaa heidän taustajoukkoihinsa eli sponsoreihin. Pyrimmekin aktiivisesti saamaan toimintaamme mukaan eri alojen yrityksiä, jotka tukevat Hammaspeikon toimintaa, ja viestivät urheiluseurojen ja nuorten keskuudessa. Alkuun teimme sen virheen, että esittelimme projektiamme suun terveysalan yrityksille, mutta heiltä ei tullut minkäänlaista vastaantuloa. Yrityksillä ei ollut rahaa eikä aikaa paneutua projektiin. Hyvää tahtoa kuitenkin löytyi ja saimme valtavan hyvää palautetta monilta hammastahna- ja hammasharjatehtailijoilta. Olimme kyllä innovatiivisia ja kekseliäitä, mutta kiitos ei oli vastaus, minkä sai liian usein kuulla. Ilmeisesti suun terveysalan yrityksien markkinointi on enemmän suoraan kuluttajille suunnattua televisio- ja lehtimainontaa ja myös ammattilaisten ja vastaanottojen kautta toteutettavaa markkinointia kuin urheiluseurojen kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Virheestämme oppineina käänsimme katseemme urheiluseurojen perinteisten sponsoreiden puoleen, joita ovat esim. elintarvikealan yritykset. Näistä löytyikin peikkoajattelusta innostuneita yrityksiä, jotka kokivat asiamme sopivan tuettavaksi erinomaisen hyvin. Osaltaan tähän vaikuttanee 2000-luvulla yritysmaailmassa syntynyt vastuullisuuden periaate. Yritykset myöntävät vaikuttavansa suomalaisten terveyteen ja pyrkivät nykyisin osaltaan vaikuttamaan terveellisempien elämäntapojen edistämiseen.

15 Suun terveydenhuollon ammattilaisena on paljon helpompaa mennä harjoituksiin puhumaan suun terveydestä ksylitolipakettien tai kivennäisvesipullojen kanssa kun mukana on terveisiä sponsoriltanne. Tämä vain kolahtaa paljon paremmin nuoren maailmassa. Hän on tärkeä. Hän on huomion ja sponsorin arvoinen. Suun terveydenhuoltopalvelun yhteiskunnallisen merkityksen laajentuminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen Edellä on jo tuotu esille suun terveydenhuollon roolia erilaisia ammattiryhmiä yhdistävän yhteisen tavoitteen, eli nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi -tavoitteen saavuttamisessa. Tämän lisäksi suun terveydenhoidolle mainitaan Peikon innovaatiot -tutkimusmateriaalissa myös seuraava yhteiskuntapoliittisesti ajankohtainen merkitys Kansainvälistä tasoa en kykene arvioimaan oman tiedonpuutteeni vuoksi, mutta uskon, että suun terveyden merkitys osana nuoren syrjäytymistä voisi kuulua jopa tähän ryhmään. Syrjäytymisteema toi esille Hammaspeikossa myös kysymyksen positiivisen diskriminaation hyväksymisestä. Voidaanko nuori tietyissä tilanteissa ohjata suun terveydenhuollon palvelujen piiriin ohi virallisen järjestelmän? Tätä asiaa rohjettiin kokeilla Peikko kaupungilla pilotissa. [Peikko kaupungilla] Kokeilusta saadun kokemuksen mukaan nuoret tarttuivat hyvin palvelumahdollisuuteen, kun hoitoonohjaus ajanvarauksineen voitiin tehdä tässä ja nyt. Voidaan arvioida, että kokeilussa mukana olleet nuoret olivat jossakin määrin potentiaalista kohderyhmää ajautua pois suun terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle, jolloin kustannukset myöhemmin tapahtuvasta hoidosta olisivat voineet olla moninkertaiset puhumattakaan sosiaalisista tai itsetunto-ongelmista. E. Muuta - koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajille on valmistunut syksyllä 2012 Suuopas [Esimerkki oppaan sisällöstä] - Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat valmistavat vuoden 2012 loppuun mennessä Internet-sivut opiskelijoille nimellä Nuoren hampaat - uuden viestintäkonseptin mukaiset kutsut, ajanvarauslaput ja julisteet - työnkuvien muutoksia.

16 II-osa: Hammaspeikon vaikutuksia ja aikaansaannoksia Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin näkökulmasta A. Tieto- ja osaamispääoman kasvaminen ja yhteiskunnallisen tehtävän toteuttaminen Tutkimuksen kenttä ja kansainvälinen ulottuvuus Hyödyttänyt seuraavia tutkimusaloja ja -teemoja o Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta o Käyttäjälähtöinen ja käyttäjää osallistava palveluinnovaatiotoiminta o Palveluinnovaatioprosessien vaikutukset ja vaikuttavuus o Tutkimusperustainen teatteri refleksiivisenä käytäntönä o Brokerointi innovaatioprosesseissa o Läsnäolon teema innovaatiotoiminnassa o Suorituskyvyn arviointi ja mittaaminen julkisella palvelusektorilla Tutkimustiedon levittäminen: tieteelliset ja muut kansainväliset ja kansalliset julkaisut ja konferenssi-/seminaariesiintymiset sekä opetus Tutkimusaineistoja, suomenkielisiä ja englanninkielisiä videoita Uudenlaisten tiedonkeruun ja analysoimisen menetelmien oppiminen Kehittämistoiminnan kenttä Käyttäjälähtöisten ja monitoimijaisten innovaatioprosessien läpiviemiseen liittyvän tietotaidon lisääntyminen Brokerointi- ja fasilitointitaitojen kehittyminen Vastuun siirtäminen palvelujen kehittymisestä tutkimusorganisaatiolta prosessin omistajaorganisaatioon Uusi käyttäjäryhmä on edellyttänyt osallistavien menetelmien soveltamista ja uusien kehittämistä Organisaation sisäisen erilaisen asiantuntijuuden ja osaamisen (kehittäminen, fasilitointi, viestintä, mittaaminen) soveltaminen yhdessä prosessissa Uudenlaisten taitojen oppimista ja kokeilua (esimerkiksi käsikirjoittaminen) Viestinnällisen osaamisen kehittyminen Projektitoiminnan kenttä Moniosaamisen ja moniammatillisen osaamisen sekä verkostomaisen työskentelytavan koordinointi koko innovaatioprosessin ajan Hajautettu johtaminen projektissa

17 Raportointi o Dokumenttivideon luominen (videotuotannon osaamisen lisääminen, käsikirjoittamisen osaamisen rakentuminen ja videon editointiin liittyvien valmisteluiden kehittyminen) o Raportointi visuaalista muotokieltä hyödyntäen elektronisessa julkaisussa Hammaspeikko-Stoori. Nuorten suun terveydenhuollon innovaatioprosessi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöverkostojen syntymisen tukeminen suun terveydenedistämisen tematiikan yhteyteen Nuorten ja lasten suun terveyden edistämiseen tähtäävän palvelukonseptin syntymisen edistäminen sekä suun terveydenhuollon tärkeydestä viestittäminen Yhteiskunnallisen vaikutusmahdollisuuden ja käyttäjädemokratian toteutumisen mahdollistaminen (lahtelaisille) nuorille ja lapsille Lahden suun terveydenhuollon strategiseen suunnitteluun vaikuttaminen Tiedon välittäminen kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa, konferensseissa ja messuilla Tutkimustiedon soveltaminen ja asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen käytännön kehittämistyössä B. Julkaisut Oikarinen, T., Pässilä, A. & Konsti-Laakso, S. (2011). Aesthetic Understanding as a Part of Participatory Innovation and Learning. In Buur, J. (ed.) PINC 2011: Participatory Innovation Conference Proceedings, ISBN 978-87-991686-9-9. Pässilä, A.(forthcoming) A Reflexive model of Research-based Theatre Processing Innovation at the cross roads of theatre, reflection and practice-based innovation. Pässilä, A., Oikarinen, T. & Kallio, A. Creating dialogue by storytelling. Accepted by Journal Of Workplace Learning. Pässilä, A., Oikarinen, T. & Harmaakorpi, V. Collective Voicing as reflexive practice. Submitted (2011) to Journal of Management Learning.

18 Pässilä A., Oikarinen, T. & Konsti-Laakso, S. (2011). Narrative: Hammaspeikko - Tooth Troll 1 research video. In Buur, J (ed.) PINC 2011: Participatory Innovation Conference Proceedings. ISBN 978-87-991686-9-9. Pässilä, A., Oikarinen, T., Parjanen, S. and Harmaakorpi, V. Forum theatre in facilitating social service innovation - interpretative dimension of user-driven innovation. Accepted by (2012) Baltic Journal of Management. Pässilä, A., Oikarinen, T., Parjanen, S. & Partanen, M. (2009) Bridging the Patient and the Dental Professionals through Metaphors, Interpretation and Forum Theatre. Paper presented in SCOC 2009: The Bridge, Copenhagen and Malmö, 11-12 July. Rantala, T. (2011). Suorituskykymittariston rakentaminen yhteistoiminnallista mallia hyödyntäen. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation. Rantala, T., Ukko, J. & Rantanen, H. (2012). Building a performance measurement system by using a collaborative model, Proceedings of the PMA 2012 Conference: From Strategy to Delivery, Fitzwilliam College, University of Cambridge, UK, 11-13 July 2012. Ukko, J., Saunila, M., Pekkola, S., Parjanen, S., Salminen, J., Rantala, T. & Mäkimattila, M. (2012). Effectiveness of innovation capability development methods, Proceedings of the IFKAD and KCWS 2012 - Knowledge, Innovation and Sustainability: Integrating Micro and Macro Perspectives, Matera, Italy, 13-15 June 2012. Lisätietoja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation erikoistutkija Lea Hennala lea.hennala@lut.fi, p. 040 558 4879 ja Lahden kaupunki, suun terveydenhuolto vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen markku.mikkonen@lahti.fi, p. 050 398 7902 Lähteet Sundbo, J., Johnston, R., Mattsson, J. & Millett, B. 2001. Innovation in service internationalization: the crucial role of the frantrepreneur. Entrepreneurship and Regional Development 13 (3), 247 267.