Omakotitalo Rantalantie 41, Nousiainen 1/6 KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen huoneistoala: n. 115 m2 (ei tarkistusmitattu) Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: Käyttötarkoitus: n. 1988 aloitettu Asuinrakennus Tarkastuksen tilaaja: Varsinais-Suomen ulosottovirasto Tarkastuspäivä: 23.6.2016 Tarkastuksen syy: Tarkastaja: Tarkastushetken olosuhteet: Käytettävissä olleet asiakirjat: Käytettävissä olevat välineet: Rajaukset kohteessa: Asuntokaupan kuntotarkastus. Rakennusmestari Raimo Avellan, Talokuntotarkastus R. Avellan. Pilvinen. Ulkoilman suhteellinen kosteus 75 % RH lämpötilassa + 22 C. Sisäilman suhteellinen kosteus 65 % RH lämpötilassa + 18 C. Kohteen piirustuksia. Kosteudentunnistin Trotec 650, sekä Gann Hydromette Compact RH-T (porareikämittauksiin), Tähystyskamera, Fluke TiR 1 lämpökamera, sekä sukotesteri vikavirtasuojatesterillä. Ei mainittavia esteitä tarkastuskohteissa.
Omakotitalo Rantalantie 41, Nousiainen 2/6 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Rakennustapa Perustamistapa Elementtirakenteinen ns. Herrala-talo (piirustusten mukaan). Betonianturoilla piirustusten mukaan, mutta mm. painuman perusteella voi olla myös ns. reunavahvisteinen betonilaatta. Alapohjarakenteet Betonia. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne. Ulkoseinärakenteet Puurankarakenne, mineraalivillaeriste. Ulkoseinärakenteet Hirsirakenteisia pääosin, laajennusosassa puurankarakenne. Ulkoseinärakenteet Pääosin kivirakenteisia. Ulkoseinärakenteet Täystiilirakenne. Julkisivupinnoite Puhtaaksi muurattu tiiliverhous ja osittain lautaverhous. Julkisivupinnoite Ns. Karaattilevyverhous (kivipintainen levy) pääosin. Väliseinät Puurankarakenteisia pääosin. Yläpohja Puurakenteinen. Kattomuoto Harjakatto. Vesikate Betonitiilikate, aluskatteena kudosvahvistettu muovi. Lämmitys- Vesikeskuslämmitys öljyllä, lisäksi varaava takka ja ilmalämpöpumppu. järjestelmä Lämmönjako tapahtuu pääosin seinäpattereilla. Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Kunnallistekniikka Kunnallinen vesiliittymä, jätevesille omat sakokaivot. Suoritetut korjaukset Sisäremontoitu jonkin verran koska mm. painuman takia rakenteet ovat liikkuneet. YHTEENVETO RAKENNUKSESTA, SEKÄ SELVITYS MAHDOLLISISTA RISKIRAKENTEISTA Rakennuksessa ei havaittu laajoja kosteusvaurioita tai muita vaurioita, joilla olisi merkittävää vaikutusta rakennuksen rakenteiden toimivuuteen, mutta rakennus on painunut epätasaisesti muutamia senttejä pihan puolelta lähinnä rakentamisen jälkeisinä vuosina, mutta ei enää merkittävästi. Painuminen voi johtua mm. puutteellisesti tiivistetystä täyttömaasta, jota voi olla n. metrinkin kerros juuri pihan puolella, jossa painuma on ollut merkittävintä. (Yleisesti tällainen rakennuspohja on hyvinkin kantavaa moreeniperäistä metsämaata.) Aikakautensa mukaisesta matalasta perustamistavasta ja täten puurakenteiden sijainnista hyvin lähellä maanpintaa johtuen rakennuksen ulkopuolen pintavesien, sekä kattovesien poisjohtamisesta tulee huolehtia erityisen hyvin, jotta rakenteet eivät olisi alttiina kosteusrasitukselle ja tätä kautta vaurioille. Lisäksi ainakin salaojituksen toimivuuden varmistaminen on välttämätöntä, jotta ympäristön kuivatuksen toimivuus voidaan varmistaa. Rakennuksen rakenteellinen yleiskunto on kuitenkin sen iän huomioiden pääosin tyydyttävä. Tämän ikäinen rakennus edellyttää tehdyistä korjauksista huolimatta ja niiden lisäksi myös iän mukanaan tuomia korjaus- ja ylläpitotarpeita, joihin tulee jatkossa varautua. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida poissulkea. MERKITTÄVIMMÄT EPÄKOHDAT JA PUUTTEET, SEKÄ HUOLTOTARPEITA Lisäksi kuvateksteissä on mainittu pienempiä vaurioita, puutteita, sekä korjaus- ja huoltotarpeita. Rakennuksen epätasainen painuma lähinnä pihan puolella. Katto- ja pintavesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin, koska nämä vedet helpoimmin voivat lisätä alapohjan kosteusrasitusta, mikäli salaojien toiminta jostain syystä häiriintyy tilapäisesti tai kokonaan. (ovat vielä alkuperäisiä, mikäli niitä on tehty lainkaan). Salaojien toimivuus tulee varmistaa säännöllisesti mm. tarkastuskaivoista ja huuhtelun avulla. Perustuksen mataluus, jolloin kantava puurakenne on hyvin lähellä maanpintaa, jota ei perustuksen vieressä saisi ainakaan nostaa nykytasostaan, vaan tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan pudottamaan, silti huolehtimalla pintavesien poisjohtamisesta rakennuksen vierustalta. Vesikatteen huoltotarve ja kiinteät katolle johtavat tikkaat puuttuvat, tulee asentaa. Savupiippuun olisi suositeltavaa asentaa sadehattu, myös nuohous on syytä suorittaa. Yläpohjan lämmöneristeen suositeltava lisäys.
Omakotitalo Rantalantie 41, Nousiainen 3/6 Yläpohjassa hiirien torjuntaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti syksyisin. Sisäpinnoissa paikoin muutamia mm. painumasta johtuvia rakenteiden elämisen aiheuttamia halkeamia ja yhden makuuhuoneen kattolevyt roikkuvat. (rakennuksen kylmänä olo voi lisätä ko. ongelmia) Keskuslämpökattila on jo melko iäkäs. Öljysäilön tarkastuttamistarve (vähintään 10 vuoden välein), lisäksi pihapiirissä mm. jäteljytynnyreitä. Jätevesien käsittely ei ole v. 2004 alussa voimaan astuneen asetuksen mukainen, vanha järjestelmä saa pääsääntöisesti olla toiminnassa v.2018 maaliskuuhun asti. Ilmanvaihtokanavien nuohous on suositeltava toimenpide vähintään 10 vuoden välein, tällöin järjestelmän ilmamäärät myös aina säädetään. Autotalli-varastorakennus osin keskeneräinen. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MAHDOLLINEN MIKROBIVAURIO Asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa ja korjauksissa 1910-90. Sinisen asbestin (krokidoliitti) käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, myyminen ja käyttö kiellettiin v. 1994. Ehjät, asbestia sisältävät pinnat eivät aiheuta haittaa terveydelle. Rakennus on rakennettu aikana, jolloin vielä joissakin rakennusmateriaaleissa on voitu käyttää asbestia. Asbestista voi olla haittaa ainoastaan mahdollisten purkutöiden yhteydessä syntyvän pölyn muodossa, siitä ei ole muuten haittaa normaalille asumiselle. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Liian korkean kosteuspitoisuuden seurauksena rakenteissa voi tapahtua mikrobiologisia tai kemiallisia vaurioita. Mikrobiologisia vaurioita ovat mm. homesienien, bakteerien tai lahottajasienien kasvaminen rakenteisiin. Kemiallisia vaurioita ovat materiaalien kemiallinen muuttuminen, kuten raudoitteiden ruostuminen ja mattoliimojen ja tasoitteiden kemiallinen hajoaminen. Jos rakenteeseen pääsee enemmän kosteutta kuin sieltä pääsee pois, kohoaa rakenteen kosteuspitoisuus. Jos kohonnut kosteuspitoisuus vaikuttaa riittävän pitkän ajan riittävän korkeassa lämpötilassa, rakenne vaurioituu. Kosteusvaurio ilmenee tavallisesti materiaalimuutoksina, kohonneina kosteusarvoina, hajuhaittana ja /tai mikrobikasvustona. Havaitut kosteusvauriot tai esim. näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet tulee aina tarkemmin selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten ongelmien estämiseksi. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta otettuihin valokuviin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin ja vikoihin, sekä mahdollisiin niistä aiheutuviin riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa, tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida täysin arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta, tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Raportti ei ole työselitys, eikä se vastaa täysin asuntokauppaa varten tehtyä suoritusohjetta aivan pikkutarkasti vaan tarkastuksen havainnot on käsitelty suppeammin. Asuntokaupan osapuolten on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. PALOVAROITTIMET Palovaroittimia tulisi olla ainakin yksi jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohti kattoon asennettuna keskeisellä paikalla, suosituksena lisäksi yksi jokaisessa makuuhuoneessa. Lisäksi olisi suositeltavaa asentaa hiilimonoksidivaroitin asuntoihin joissa on tulisija. Varoittimien toiminta tulee testata kerran kuukaudessa.
Omakotitalo Rantalantie 41, Nousiainen 4/6 OHJEELLISET KUNNOSSAPITOJAKSOT JA ARVIOITU TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Arvioitu käyttöikä tarkoittaa aikajaksoa, jonka aikana laite tai rakennusosa toimii kestävyyden, taloudellisuuden ja ajanmukaisuuden suhteen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kun rakennusosa tai laite ei enää toimi tavoitteiden mukaisesti, on sen tekninen käyttöikä kulunut umpeen ja laitteen tai rakennusosan tai niissä käytetyn materiaalin korvaamiseen toisella tai korjaamiseen osittain uusimalla, kunnostamalla, täydentämällä tai pintakäsittelemällä, tulee varautua. Tarkastusväli kertoo, kuinka usein laitteen tai rakennusosan toimivuus tai kunto on suositeltavaa tarkastaa, jotta kohde pysyy kunnossa seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Tarkastusvälejä määriteltäessä on tarvittaessa huomioitu tarkastuksille tarkoituksenmukaiset ajankohdat, kuten kevät ja syksy. Kunnossapitojakso tarkoittaa sitä aikajaksoa, jonka kuluttua tietty kunnossapitotoimenpide tulee uusia. Kunnossapitojakson pituus voi samalla laitteella tai rakennusosalla olla erimittainen eri kohteessa, mm. sään tai ilmansuunnan aiheuttamista erilaisista rasitusolosuhteista johtuen. Nimike Tekninen Tarkastusväli/v Kunnossapitojakso / v käyttöikä/v Tiilikate 50 5 7 20 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Hormit, tulisijat, savupiiput 50-100 5-10 5-10 (Nuohous kerran vuodessa) Ikkunat (puuikkunat) 50 1 3 3-10 (Lähinnä huoltomaalaus) Puu-ulko-ovet 40 5 5-15 (Lähinnä huoltomaalaus) Lattiakaivot 50 3 15-50 Lämpökattilat varusteineen 25 (Uusimistarve, mm. tehokkuuden parantamiseksi) Paisunta-astiat 15-20 3-5 15 20 (Uusimistarve) Öljysäiliöt 50-100 10 Ainakin metallisäiliöt tarkastutettava 10 v välein Pesutilat; sauna, ph ja kph 5-20 1 3-10 (Mm. silikonisaumojen uusiminen) Pintalaatat, vesieristys 20-40 5 20-30 Puujulkisivut, ulkopuuosat 50 3 5-10 (Huoltomaalaustarve n. 5-10 vuoden välein) Räystäskourut 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Syöksytorvet 20-40 3 6-12 (Puhdistus ja huolto ainakin vuosittain) Sähköjärjestelmä 50 10 30 (Suositeltava koko järjestelmän tarkastustarve) Vesijohdot, kupari 30 10 10-30 Vesijohdot, muovi 50 10 40-50 Viemärikaivot 40 3 10 Viemäriputket, muovi 50 10 25-50 Maanpinnat tulisi pitää rakennuksesta poispäin viettävinä siten, että sade- ja pintavedet valuvat pois rakennuksen vierustoilta. Suositeltava kaltevuus on 1: 20 noin 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Rakennuksen vierustat tulee pitää vapaana kasvillisuudesta, mikä vähentää kosteusrasitusta perustukseen ja ulkoverhouksen alaosaan. Salaojien toimivuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin tarkastuskaivoista ja mm. huuhtelun avulla. Puuosat tulee huoltomaalata tarpeen mukaan säännöllisesti, yleensä n. 5-10 vuoden välein. ja korjata samanaikaisesti havaittavat mahdolliset lahovauriot. Ilmanvaihtojärjestelmä - Ilmanvaihtokanavien ja poistokojeiden tekninen käyttöikä on n. 50 vuotta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina. Ilmanvaihtohormit suositellaan nuohottaviksi 10 vuoden välein. Iv-kojeen suodattimet tulee puhdistaa ja/tai uusia säännöllisesti, yleensä ainakin puolivuosittain. Raportin lopussa 12 värikuvaa kohteesta kuvateksteineen TALOKUNTOTARKASTUS R. AVELLAN Liedossa 27.6.2016 Raimo Avellan, Rakennusmestari, Asuntokaupan Kuntotarkastaja Puh.0500 940984, Mulloskuja 2, 21420 LIETO
Omakotitalo Rantalantie 41, Nousiainen 5/6 Kuva 1 Kattovesien poisjohtamisen toimivuudesta on tärkeätä huolehtia hyvin ja pitää rännikaivot puhtaina roskista Kuva 2 Rakennuksen ympäristön pinta- ja kattovesien poisjohtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota takapihan puolella, jossa maanpintaa ei saisi enää ainakaan nostaa nykytasostaan Kuva 3 Rakennuksen epätasaista painumaa mitattiin laserilla ja pihan puoli on painunut muutamia senttejä Kuva 4 Rakennuksen julkisivut ja ikkunat ovat melko hyvässä kunnossa pääosin, mutta mm. puuosien huoltomaalauksesta tulee huolehtia säännöllisesti Kuva 5 Vesikate on vielä toimiva, mutta tulee tarkastaa Kuva 6 Yläpohjarakenteet ovat näkyviltä osin kunnossa, ja puhdistaa ainakin vuosittain, kuten rännitkin (ainakin a mutta hiirien torjuntaa on syytä suorittaa ja myös keväisin ja syksyisin), sekä huoltaa pikaisesti, sekä lisälämmöneristäminen yläpohjan osalta on yleisesti asentaa katolle johtavat tikkaat melko kannattavaa
Omakotitalo Rantalantie 41, Nousiainen 6/6 Kuva 7 Pesutiloissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä merkittäviä vaurioita ja tilat ovat täysin kivirakenteisia Kuva 8 Rakennuksen epätasainen painuma on saattanut vaikuttaa myös viemärien toimivuuteen, mutta tästä ei ole tietoa Kuva 9 Asuintiloissa ei havaittu merkittäviä rakenne- tai kosteusvaurioita,. Kuva 10 eikä myöskään normaalista poikkeavaa asumisen aiheuttamaa kulumista Kuva 11 Ulkorakennus on viimeistelyjen osalta kesken Kuva 12 Öljysäiliö ilman suoja-allasta ei ole suositeltava enää nykyään, tulisi ainakin tarkastuttaa ja kerätä ympäristöstä mm. jäteöljytynnyrit