SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTARKASTELU 4. ELÄIMISTÖ 5. SUOJELTAVAT ELÄIN- JA KASVILAJIT 6. YHTEENVETO 2
1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS Luontoselvitykseen liittyvä maastoinventointi toteutettiin 18.08.2011. Inventoinnissa keskityttiin kuvaamaan ranta-asemakaavan muutosalueen luonnon yleispiirteet ja mahdolliset luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Tällaisia ovat mm. luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojeltavat luontotyypit sekä metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Kohteessa esiintyvää kasvi- ja eläinlajistoa inventoitiin ja samalla arvioitiin luonnonsuojelulain 46 tarkoittamien uhanalaisten lajien sekä 47 mukaisten erityistä suojelua vaativien lajien ja niin ikään luontodirektiivin IV a liitteen lajien elinympäristöksi soveltuvia kohteita. Kasvillisuuden selvittäminen tapahtui havainnoimalla kasvillisuutta ja sen muutoksia maastossa liikuttaessa. Tämän lisäksi kasvillisuuskartoitus toteutettiin kartoituspisteiden avulla. Ennakkotietoja uhanalaisten lajien mahdollisesta esiintymisestä alueella saatiin tietoa Etelä-Savon ELY keskuksesta. Eläimistön havainnointi perustui kuulo- ja näköhavaintoihin. Mahdolliset kolopuut (haavat, lahoavat koivupökkelöt sekä muut lahoavat puut) tarkastettiin kiikaroimalla rungot. 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET Ranta-asemakaavan muutos sisältää yhden rakennuspaikan siirron karttaliitteen 1. osoittamalla tavalla. Olemassa oleva rakennuspaikka on sekametsää kasvava mustikkatyypin rinne, jossa ylispuuston muodostaa täysikasvuinen männikkö. Kohde, johon rakennuspaikka on tarkoitus muuttaa, on kallioinen niemi, josta avautuu näkymä etelään Pöytälahden suulle Jänisselän suuntaan. Pohjoisessa kohde rajoittuu sähkölinjaan ja lännessä Pöytälahteen. Kohteen itäosan muodostaa matala, ruovikkoinen lahti. Rantavyöhyke on avokalliota tai jäkäläkerroksen peittämää. Vyöhykkeen takana maasto on pienimuotoista ja vaihtelee painanteiden mustikkatyypin metsästä jäkäläkasvuston peittämiin avokallioharjanteisiin. Kohteen luoteisnurkassa avokallio nousee rannasta noin kolmen metrin korkeuteen. Itäreunassa on tiheä lehtipuutiheikkö. Ylispuuston muodostavat täysikasvuiset männyt. Yleisilmeeltään niemi on karu ja sen maisemaa hallitsevat kalliorannat sekä näkymä Pöytälahden suulle. Alueelle tapahtuva rakentaminen on mahdollista sijoittaa rantavyöhykkeen takana olevan maaston painanteisiin, jolloin edellä mainitut kalliorannat säilyttävät luonnontilaisen leimansa. Alueella on toteutettu metsän hakkuu 1960 tai -70 luvulla. 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTARKASTELU Kohteen itäosan lahden rantavyöhykkeen kenttäkerroksen lajistoa ovat: jokapaikan sara ( Carex nigra ) 3
viiltosara ( Carex acuta ) pullosara ( Carex rostrata ) rantakukka ( Lythrum salicaria ) luhtakuusio ( Pedicularis palustris ) järvikorte ( Equisetum fluviatile ) lumme ( Nymphaea alba ) ulpukka ( Nuphar lutea ) järvisätkin ( Ranunculus peltatus ) nuottaruoho ( Lobelia dortmanna ) raita ( Salix caprea ) Valtalajeina ovat yllä mainitut sarat, jokapaikansara sekä pullosara sekä järvikorte. Maastokatselmuksen ajankohtana veden pinta oli saadun tiedon mukaan suhteellisen alhaalla. Ilmeisesti osittain tästä syystä pohjakerros on avoin koko rantavyöhykkeen leveydeltä. Kalliorannan ylispuuston muodostavat yksittäiset yli 60 vuotta vanhat männyt. Taimikon muodostavat harvat, kitukasvuiset männyt. Kalliopinnat ovat rantavyöhykkeellä joko avoimia tai poronjäkälien peittämiä. Valtalajina on valkeaporonjäkälä (peittävyys 20%) sekä sen ohella harmaaporonjäkälä ja paikoin myös palleroporonjäkälä. Kalliopainanteissa kasvaa kanervaa. Samantyyppinen kasvillisuus toistuu kohteen sisäosien kallioharjanteissa. Rantavyöhykkeen takana ylispuusto koostuu edellä mainituista, täysikasvuisista männyistä sekä yksittäisistä, yli 50 vuotta vanhoista kuusista ja koivuista. Aluspuuston muodostavat harvat, noin 15-20 vuotta vanhat harmaalepät, hieskoivut sekä männyn taimet. Kenttäkerroksen valtalajina on mustikka ( Vaccinium myrtillus), jonka peittävyys on noin 40 %. Mustikan ohella kenttäkerroksen lajeja ovat puolukka ( Vaccinium vitis-idea ) ja kanerva ( Calluna vulgaris ). Pohjakerroksen valtalajina on seinäsammal ( Pleurozium schreberi )(peittävyys 60%). Sen ohella esiintyy laikkuina kerros- ( Hylocomium splendens ) ja kankaan karhunsammalta ( Polytrichum juniperinum ). Kivien ja kalliopaljastumien reunoilla kasvaa metsänahkajäkälää ( Peltigera neopolydactyla ). Kohteen itäreunassa on kapea, koillisesta lounaaseen suuntautuva lehtipuuvyöhyke, jossa valtapuuna on hieskoivu ( Betula pubeskens ). Edellä mainitun ohella vyöhykkeellä kasvavat harmaaleppä ( Alnus incana ) ja pihlaja ( Sorbus aucuparia ). Vyöhykkeen kenttäkerroksen valtalajina on mustikka (peittävyys n. 50 %) sekä sen ohella sananjalka ( Pteridium aquilinum ) ja metsäkastikka ( Calamagrostis arundinacea ). 4. ELÄIMISTÖ Ainoat kohteessa tai sen lähistöllä todetut eläinhavainnot olivat teeri, varis sekä hirven jäljet. 4
5. SUOJELTAVAT ELÄIN- JA KASVILAJIT Luontoselvityksen yhteydessä ei todettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tarkastetuilla alueilla ei myöskään tavattu luonnonsuojelulain 46 :n mukaisia uhanalaisia lajeja, 47 :n mukaisia erityistä suojelua vaativia lajeja tai luontodirektiivin IV a liitteen lajien elinympäristöksi soveltuvia kohteita. Etelä-Savon ELY keskukselta saadun tiedon mukaan nyt kyseessä olevassa kohteessa ei ole tehty havaintoja uhanalaisista kasvi- tai eläin lajeista. 6. YHTEENVETO Sulkavan Hämeenniemen alueella toteutettiin ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luonto- ja maisemaselvitys 18.8.2011. Selvityksen kohteena oli yhden rakennuspaikan muutos Hämeenniemen alueella (Karttaliite 1.). Kohde, johon rakennuspaikka on tarkoitus muuttaa, on kalliorantainen niemi, jonka rantavyöhyke muodostuu joko avokalliosta tai poronjäkälien ja kanervan peittämistä kallioista. Rantavyöhykkeen takana maasto on pääosin mustikkatyypin metsää, josta ylispuustona on täysikasvuinen, harva männikkö. Maisemallisesti alueen keskeisiä arvoja ovat etelään, Pöytälahden suulle avautuva näkymä sekä edellä mainitut kalliorannat. Alueelle mahdollisesti sijoitettavat rakennukset voidaan rakentaa kohteen keskiosaan siten, että em. kalliorannat säilyttävä luonnontilaisen ilmeensä. Alueella ei maastokatselmuksen yhteydessä tavattu uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. 5
Liite 1. Sulkavan Hämeenniemen ranta-asemakaavan muutos kohde. Uusi rakrennuspaikka sijoittuu nuolen kärjen osoittamaan kohtaan 6
7