OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos kortteliin 770 (Härkävehmaankatu 1) Hyvinkään kaupungin 08. kaupunginosan korttelia 770 koskeva asemakaavan muutos 08:032 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 20.11.2014
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutoksen laatiminen Hyvinkään kaupungin 08. kaupunginosan kortteliin 770. 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Suunnittelualue (kortteli 770) sijaitsee noin 1,2 km päässä kaupungin ydinkeskustasta luoteeseen. Kortteli sijoittuu Vieremän-, Vaiveron- ja Härkävehmaankadun rajaamalle alueelle ja sen pinta-ala on noin 0,82 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on Sveitsinpuiston ja Härkävehmaan koulun läheisyydessä, punaisella rajatulla alueella. 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen kortteliin 770, jonka rakennukset kuuluvat Hyvinkään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan. Tonttijaon mukaisen tontin 1 ja tonttien 2 sekä 3 kohdalla muutetaan käyttötarkoitusta ja tarkistetaan muita kaavamääräyksiä, koska ne eivät kaikilta osin vastaa nykytilannetta. Lisäksi tonttijaon mukainen tontti 1 jaetaan kaavamuutoksella kahdeksi tontiksi. Kaikilla kolmella tontilla on runsaasti rakennusoikeutta jäljellä ja niiden rakennuskantana on pientaloja piharakennuksineen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan täydennysrakentaminen niin, että nykyiset rakennukset on mahdollista säilyttää. Tämä osaltaan toteuttaa kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman tavoitteita. 3 LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Kortteli 770 lähiympäristöineen on osa kaupungin merkittävää kulttuuriympäristöä. Korttelin 770 vanhan rakennuskannan lisäksi lähistöllä on mm. Sveitsin puisto, Sveitsin rinteen koulu, Sveitsin uimala, Härkävehmaan koulu, Rantasipi-hotelli ja Rietinpuiston asuntoalue. Kortteli 770 muodostuu kolmesta tontista, joissa on omakotitalot sekä tonteilla 1 ja 2 lisäksi piharakennukset. Talojen pihat ovat isoja ja avaria sekä niillä on runsas ja vahva puusto; erityisesti Härkä- 1
vehmaankadun puolella. Puusto koostuu pääasiassa isoista koivuista ja männyistä sekä muutamista kuusista. Tontin 1 asuinrakennus (Talo Nemes) on suunniteltu vuonna 1932 ja se on valmistunut 1934. Talossa on 20-luvun uusklassimin piirteitä (mm. ikkunajako, ovi- ja ikkunamalli) ja toisaalta viitteitä funktionalismiin; pyöreä veranta nauhaikkunoineen ja kattoterasseineen. Talo on aumakattoinen kaksikerroksinen rapattu omakotalo, jossa on myös pieni kellari. Rakennus on kerrosalaltaan n. 212 k-m 2. Tontin länsipäädyssä sijaitsee yksikerroksinen lautaverhoiltu talousrakennus, joka on n. 71 k-m 2 suuruinen. Tontin rakennuksia remontoitu vuosien varrella, muuta talojen julkisivuissa on kuitenkin säilynyt alkuperäinen ilme. Tontilla 2 on vuonna 1937 valmistunut hirsirunkoinen puolitoistakerroksinen omakotitalo, joka on pinta-alaltaan n. 130 k-m2 suuruinen. Talon erikoisuus on, omakotitaloille epätyypillinen, kaareva kattoharja. Autotalli-/talousrakennus on tiilirunkoinen ja vaaleaksi rapattu talo, joka on suuruudeltaan n. 99 k-m 2. Tontilla 3 sijaitsee 684 k-m 2 suuruinen vuonna 1960 valmistunut asuinrakennus: Villa Nemes, joka oli valmistuessaan tarkoitettu yksityiskodiksi. Talon on suunnitellut Aarne Ervi vuonna 1956. Talossa on sen jälkeen toiminut Marjaana-koti kuurosokeille. Nykyisin rakennus tunnetaan nimellä Villa Petriina. Rakennus sijoittuu rinteeseen siten, että osa talosta on kaksikerroksinen ja pääosa on yhdessä tasossa. Kattomuotona on erittäin loiva pulpettikatto. Julkisivuissa on paljon lasipintaa ja alumiinilevyä sekä kahitiiltä. Taloon on tehty vuosien saatossa jonkin verran muutoksia, joista isompi n. 250 k- m 2 laajennus on vuodelta 1997. Kuva 2. Villa Petriina. Korttelin 770 eteläpuolella sijaitsee 1960-luvun alussa valmistunut Härkävehmaan koulu, jonka on suunnitellut arkkitehti Jorma Järvi vuonna 1959. Koulu on matala, pitkänomainen ja pääosin yksikerroksinen rakennus, joka sijaitsee puistomaisessa ympäristössä mäntymetsän keskellä. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee Sveitsin puisto ulkoilualueineen. Puisto on kokonaisuudessaan noin 200 hehtaarin suuruinen. Luoteispuolella, Vieremänkadulla on muutama rinteeseen sijoitettu omako- 2
titalo sekä yksi tyhjä tontti. Talot ovat 1950- ja 70-luvulta. Pohjoispuolella on nelikerroksinen vuonna 1970 valmistunut punatiilinen kerrostalo. Kaakkoispuolella on 1970-luvun alkupuolella rakentuneita pitkähköjä nelikerroksisia lamellikerrostaloja. Vaiveronkadulla, suunnittelualuetta vastapäätä, on muutamia muuta lähiympäristöä uudempaa kerrostalotuotantoa, jotka ovat rakentuneet 1980-luvun lopulla. Ne ovat 3-4 kerroksisia vaalean sävyisiä betonielementtitaloja. Vaiveronkadun varsi, korttelin 770 lähistöllä, käsittää paljon 1930-50-luvulla rakennettuja kaksikerroksisia omakoti- ja pienkerrostaloja. Kuva 3. Talo Nemes on 1930-luvulta (tonttijaon mukainen tontti 1). 3
Kuva 4. Omakotitalon erikoisuus on kaareva katon harja (tontti 2). Kaukolämpöputkisto ja muu kunnallistekninen verkosto kulkee Vaiveronkadulla sekä korttelin 770 pohjoispuolelta Vieremänkatua pitkin. Maanomistus Korttelin 770 tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Keskustaajaman osayleiskaava 2030 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2012 keskustaajaman osayleiskaavan ja se on saanut lainvoiman 26.11.2014. Kortteli 770 sijoittuu yleiskaavassa erillispientalojen alueelle (AO). Pääosa kerrosalasta varataan erillispientaloja varten. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,2 0,3. Alue sijoittuu ruuturasteroidulle alueelle, joka tarkoittaa korttelin kuuluvan arvokkaaseen kulttuuriympäristöalueeseen. Alueen arvokkaat piirteet tulee säilyttää asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Kortteli sijaitsee myös yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (sininen aaltoviiva). Kuva 5. Kortteli 770 on yleiskaavassa AO-, pohjavesi- ja arvokkaalla kulttuuriympäristöalueella. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaikkiaan kolme asemakaavaa. Korttelin 770 tontilla1 on voimassa 14.11.1955 vahvistettu asemakaava. Tontin pinta-ala on 2 361 m 2. Tontin käyttötarkoitus asunto- ja liikekortteli, jolla on rakennusoikeutta 944 k-m 2 (e=0,4). Käyttämätöntä rakennusoikeutta tontilla n. 661 k-m 2 ja pakollinen kerrosluku on kaksi. Tontin 2 asemakaava on tullut voimaan 31.6.1961 ja siinä sen käyttötarkoitus on yhdistettyjen liikeja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Tontin pinta-ala on 2 054 m 2. Rakennusoikeus tontilla on 822 k-m 2 (e=0,4), josta on käyttämättä n. 593 k-m 2 ja kerrosluvuksi on osoitettu kaksi. 4
Tontin 3 käyttötarkoitukseksi on osoitettu vanhusten tai muiden erityisryhmien hoitokodin korttelialue (AS-1). Kaava on tullut voimaan 30.7.1996. Pinta-alaltaan tontti on 2 781 m 2 ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 973 k-m 2 (e=0,35), josta on käyttämättä n. 289 k-m 2. Tontin kerrosluvuksi on määritelty kaksi. Katualueella on voimassa sama kaava kuin tontilla 1 eli 14.11.1955 vahvistettu asemakaava. Katualueelle ei ole suunnitteilla muutoksia vaan ko. alue on mukana kaavamuutoksessa kaavateknisesti syystä. Kuva 6. Ote ajantasakaavasta. Suunnittelualueelle sijoittuu kolme eri-ikäistä asemakaavaa. Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Korttelin 770 rakennukset sisältyvät Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Korttelin 770 tontilla 3 sijaitsee Marjaana-koti (Villa Nemes), jonka valintaperusteena on, että se on arkkitehtonisesti arvokas moderni yksityiskoti. Se on myöhemmistä muutoksista huolimatta säilyttänyt tunnusomaiset piirteensä. Hoitosuunnitelmassa esitetään alkuperäisen arkkitehtuurin ja materiaalien säilyttämistä. Kyseisen korttelin tonttien 1 ja 2 rakennuksista ei ole kohde-esittelyä hoitosuunnitelman luonnoksessa, mutta ne ovat kuitenkin osa arvokasta kulttuuriympäristöä. Korttelin 770 ympäristössä on muitakin kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan kuuluvia kohteita: Sveitsinrinteen koulu (suunnittelijoina arkkitehdit Jorma Järvi ja Raimo S. O. Valjakka), Sveitsin uimala (suunnittelijana Raimo S. O. Valjakka), Härkävehmaan koulu, Rantasipi-hotelli (suunnittelijana arkkitehti Martti Jaatinen) ja Rietinpuiston asuntoalue (suunnittelijoina arkkitehdit Lauri Silvennoinen ja Raimo S. O. Valjakka sekä rakennusarkkitehti Martti Järvinen). Muut suunnitelmat Sveitsinpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyö on parhaillaan tekeillä. Suunnitelma ohjaa puiston kehittämistä. 5
4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Tämän alueen kaavaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään uuden rakentamisen sopeutumiseen ympäristöön sekä tutkitaan olemassa olevien rakennusten suojelun tarvetta ja ylipäätään vaikutukset osana Sveitsin aluetta. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o tekniikka ja ympäristö: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, Hyvinkään Vesi o sivistystoimi: kulttuurihistoriallinen osasto, perusturva Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: Caruna Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo (tammikuu 2015) Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen tammikuussa 2015. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaihe (talvi/kevät 2015) Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Teknisen keskuksen kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 2. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe (kesä/syksy 2015) Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (Tekninen keskus/kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupungin hallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty teknisessä lautakunnassa. 6
Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävillä oloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, asemakaavasuunnittelija Jari Mettälälle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. VALMISTELIJA asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Yhteystiedot: p. 040 155 4221 Postiosoite: email: jari.mettala@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (II kerros) 05801 Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 20. marraskuuta 2014 7