Helsinki University f Technlgy Department f Industrial Engineering and Management Dctral Dissertatin Series 2008/4 Esp 2008 BUSINESS COACHING ITSESÄÄTELYN KEHITYSINTERVENTIONA Ria Parppei Tekniikan thtrin tutkinnn surittamiseksi laadittu väitöskirja, jka esitetään Teknillisen krkeakulun Tutanttaluden laitksen luvalla julkisesti tarkastettavaksi krkeakulun luentsalissa TU1 julukuun 12. päivänä 2008, kl 12.00. Teknillinen krkeakulu Tutanttaluden laits
Ria Parppei ria.parppei@sparria.fi www.sparria.fi +358 50 5015313 Jakelu: Teknillinen krkeakulu Tutanttaluden laits PL 5500 02015 TKK Puh: +358 9 451 2846 Fax: +358 9 451 3665 Internet: http://www.tuta.hut.fi/ ISBN 978-951-22-9306-3 (print) ISBN 978-951-22-9307-0 (electrnic) ISSN 1797-2507 (print) ISSN 1797-2515 (electrnic) URL: http:/lib.tkk.fi/diss/2008/isbn9512293070/ Kaikki ikeudet pidätetään. Mitään sia julkaisusta ei saa jäljentää, tallentaa tietkantaan tai välittää eteenpäin missään mudssa ilman julkaisijan lupaa. Ylipistpain Helsinki 2008
Tiivistelmä Business caching itsesäätelyn kehitysinterventina Business caching n yksilöllinen valmennusmut, jlla tehstetaan valmennettavan tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä liike- ja työelämän kntekstissa. Caching-prsessi n rakentunut kahdesta ulttuvuudesta, rakenteesta ja dialgista, ja se knkretisituu valmennettavan ja valmentajan välisenä systemaattisena vurvaikutuksena. Tämä tutkimus tarkastelee business cachingia valmennettavan itsesäätelyn kehitysinterventina. Itsesäätelyllä tarkitetaan yksilön timinnan, ajattelun ja tunteiden tietista hallintaa hänen man tavitteensa saavuttamisen varmistamiseksi. Itsesäätelyä n tutkittu lähinnä kasvatustieteissä itsesäädellyn ppimisen yhteydessä, mutta tässä tutkimuksessa itsesäätelyn näkökulma liitetään jhtamiseen sisältyvään henkilöstön kehittämiseen. Business cachingista tai sen vaikutuksista n lemassa varsin vähän ktimaista tutkimustieta, eikä laajempi kansainvälinen tutkimuskaan tarkastele cachingin yhteyttä valmennettavan itsesäätelyyn. Tämän tutkimuksen tavitteena li selvittää, mitä timinnan, ajattelun ja tunteiden hallintaan ja säätelyyn liittyviä rakenteita ja prsesseja business cachingilla vidaan kehittää sekä sitä, miten valmentajat ja valmennettavat raprtivat tähän liittyviä subjektiivisia kkemuksiaan. Pyrkimyksenä ei täten llut tutkia menetelmän bjektiivista vaikuttavuutta alku- ja lppumittauksineen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten valmennettavien sijittumisen itsesäätelyn eri kehitystasille raprtitiin ilmenevän. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimustetta: aineistn keruu tapahtui teemahaastattelemalla valmentajia (n=10) ja valmennettavia (n=8), ja aineistn analysinti tteutettiin pulistrukturituna deduktiivisena sisällönanalyysina. Tutkimustulkset sittivat, että business caching kehittää ennen kaikkea mtivaatin ja vlitin liittyvää timinnan (knatiivista) itsesäätelyä sekä tietisuuden herättämiseen, itsetarkkailuun ja itsereflektin liittyvää kgnitiivista itsesäätelyä. Tämän raprtitiin ilmenevän seuraavasti: 1) Business caching -prsessin rakenne kehitti ja tuki tavitteeseen ja timinnan kntrlleihin sisältyviä yksilöllisiä rakenteita ja tehsti siten tavitteen saavuttamista; 2) business caching -prsessin dialgi kehitti valmennettavan kgnitiivisia taitja ja strategiita, mikä tehsti henkilökhtaista kehittymistä ja surituksen parantamista; 3) kun valmennettavan tavite liittyi vurvaikutukselliseen tai valmentavaan saamiseen, valmennettava maksui valmentajan caching-prsessissa käyttämiä itsesäätelymenetelmiä. Tutkimustulkset sittivat siten business cachingin levan timiva menetelmä valmennettavan itsesäätelykykyä kehitettäessä. Asiasanat: caching, business caching, itsesäätely, itsesäätelykyky, ssiaaliskgnitiivinen itsesäätelyteria, vliti i
English abstract Business caching as a develpment interventin f self-regulatin Business caching is a persnal methd fr speeding up gal achievement and making persnal develpment mre effective in the cntext f business and wrking life. The caching prcess has tw dimensins: a structure and a dialgue, carried ut in systematic interactin between the cach and the cachee. This study examines business caching as a develpment interventin f self-regulatin. Selfregulatin refers t deliberate cntrl f self-generated actin, thughts and feelings t ensure the attainment f persnal gals. Self-regulatin has been studied mainly in the field f educatin and self-regulated learning, but in this study the perspective f self-regulatin has been extended t the field f leadership and human resurces develpment. There is still little Finnish research n business caching and its effect, and even the brader internatinal research des nt fcus n the relatinship between caching and self-regulatin. The bjective f this study was t determine which individual structures r prcesses f self-generated actin, thughts and feelings can be develped by business caching and hw the develpment f self-regulatin is subjectively reprted t appear. Thus, the purpse was nt t study bjective effectiveness by means f preand pst-testing. The study als examined hw the individual psitining in different develpmental levels f self-regulatin was reprted t appear. A qualitative apprach was used: cllecting data frm caches (n=10) and cachees (n=8) by means f semi-structured interviews and analyzing the material by using deductive cntent analysis. The results suggest that business caching develps particularly cnative selfregulatin cnnected t mtivatin and vlitin as well as cgnitive self-regulatin cnnected t raising awareness, self-bservatin and self-reflectin. It was reprted t appear as fllws: 1) The structure f the business caching prcess develped and supprted individual structures, which were cnnected t a gal and actin cntrls, thus enhancing gal achievement; 2) the dialgue f the business caching prcess develped cgnitive skills and strategies, which enhanced persnal develpment and perfrmance imprvement; 3) in cases in which the self-set gal was related t interactin skills, the cachee adpted self-regulatin strategies used by the cach in the caching prcess. Thus the results indicated that business caching is a feasible methd when develping the cachee s self-regulatin. Keywrds: caching, business caching, self-regulatin, a scial cgnitive selfregulatin thery, vlitin ii
Alkusanat ja kiitkset Tämä väitöskirja n yksi tärkeä välitilinpäätös henkilökhtaiselle mielenkiinnlleni tutkia ja etsiä svellusta sille, kuinka tukea tisen ihmisen itsesäätelyä; lkn kysymyksessä sitten valmentaja ja valmennettava tai vaikkapa esimies ja jhdettava. Tämä kysymys nusi eteeni knkreettisesti vunna 2004 aikuiskasvatustieteen pr gradu tutkimuksessani, jssa käsiteltiin itsesäätelyyn perustuvaa itsensä jhtamisen tukemista. Kysymykseen löysin ptentiaalin vastauksen cachingista, jka tsin siinä vaiheessa vasta nsti päätään Sumessa. Sen jälkeen len syventynyt business cachingiin sekä timimalla itse cachina että jatkamalla tutkimustyötäni tekniikan lisensiaatin tutkintn 2006 ja lpulta tähän väitöskirjatutkimukseen. Tämä n llut hien alku, mutta paljn n jäänyt vielä tehtäväksi; len j jatkanut cachingin piskelua ja tutkimusta justavasti Fieldingin ylipistn Evidence Based Caching tutkint-hjelmassa. Halu ja kiinnstus tutkia, ppia ja sveltaa vat tisinaan tahtneet ylittää lemassa levat resurssit. Onneksi tehtävääni vat tukeneet niin mnet asiansaiset, jtka malla timinnallaan vat pitäneet kiinni sekä tutkimukseni, työskentelyni ja ennen kaikkea elämäni laadusta. Teille kaikille haluan lausua nöyrimmät kiitkseni siitä tsemppaamisesta, jlla lette minut tähän välitilinpäätöstilanteeseeni auttaneet. Valvjaani, prfessri Stina Immsta, kiitän pitkäjännitteisyydestä ja tinkimättömyydestä sillinkin, kun itse j kärsimättömästi halusin laittaa tutkimukseni eteenpäin. Stinan kannustus ja vilpitön mielenkiint tutkimukseni etenemiseen antivat pntta tsempata lppuun asti. Emeritusprfessri Veikk Teikarille lausun kiitkset avarakatseisuudesta, jlla hän näki business cachingissa tutkimusptentiaalia j sillin, kun muut eivät sitä vielä nähneet. Ohjaajalleni, prfessri Matti Vartiaiselle, kiits, että jaksit laajentaa näkökulmaani sellaisille alueille, jtka eivät maan tieteelliseen ulttuvuuteeni vielä kuuluneet. Esitarkastajilleni, prfessri Sili Keskiselle sekä prfessri Riitta Viitalalle, esitän kiitkseni siitä mielenkiinnsta, jlla he ttivat käsikirjitukseni tarkastettavaksi. Riitta Viitalan kannustavat kmmentit saivat minut uskmaan levani ikealla asialla. Kiitän Katriina Karkulehta pyyteettömästä asenteesta hänen timiessaan aineistni vertaisanalyytikkna. Suurkiitkset myös Tutanttaluden laitksen kirjastn ja kanslian henkilökunnalle, jka n viivytyksettä neuvnut ja auttanut minua byrkratian kiemurissa. Haluan myös kiittää aktiivista caching-yhteisöä niin ktimaassa kuin ulkmaillakin. Olen saanut teiltä paljn ideita ja ppinut kanssanne valtavasti. Erityisesti haluan kiittää iii
Fieldingin ylipistn EBC hjelman 2008 Eurpan khrttia: Mariannea, Raijaa, Sabinea, Thmasia, Tiinaa sekä Tuulaa. Lisäksi kiitän Tiina Harmajaa ja Kaj Hellbmia henkisestä tuesta ja sparrauksesta väitöskirjaprjektini pitkittyessä. Vanhempiani Masi ja Raim Lehtistä kiitän saamastani työrauhasta, jta ette le häirinneet kyselemällä väitöksen ajankhtaa mitä nyt äiti muutaman kerran prjektin lppuvaiheessa. Teitä n kiittäminen myös siitä, ettei minua le aikinaan kasvatettu minkäänlaiseen lkern ja len saanut rakentaa elämästäni juuri man näköiseni. Ja faija, len j melkein thtri, ja nyt uskallan myöntää, etten vieläkään ymmärrä mttasi Syökää savea, sani sammakk pikasilleen. Veljeäni Karia kiitän vahvasta kannustuksesta, jta hän n sunut aivan kaikille prjekteilleni. Kari, tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta kädessäsi n pikkusisksi aivan ehta väitöskirja! Edesmenneelle veljelleni Hannulle haluaisin sana paljnkin; sisimmässäni tiedän, että hänkin tiesi tämän päivän vielä kittavan. Olen ilinen myös siitä, että prjektin tässäkin vaiheessa minulla n vielä ystäviä, vaikka yhteydenpit viime aikina n puleltani llut vähintäänkin kehna. Tila ei riitä kiittämään nimeltä kaikkia teitä, jilla n llut tärkeä rli suhteuttamassa väitöskirjan teka muuhun jkapäiväiseen merkitykselliseen elämään. Erityinen kiitkseni lähimmälle ystävälleni Teresa Jantuselle siitä, että vesi n aina llut auki ja kahvia ja juttuseuraa tarjlla. Ja tärkeimpänä haluan kiittää perhettäni. Lapseni Nea ja Nuutti Parppei, äiti kiittää teitä siitä, että ette le antaneet periksi masta humintarpeestanne sillinkaan, kun len yrittänyt vaatia teiltä ehdtnta työrauhaa. Ilman teitä ei tälläkään väitöskirjalla lisi lpulta mitään merkitystä. Mieheni Pekka Parppei, ensin haluan kiittää sinua siitä pitkäjännitteisyydestä, jlla let lukenut nämä alkusanat tänne viimeiseen kappaleeseen asti! Ilman sinua tämän prjektin työstäminen ei käytännössä lisi llut mahdllista. Kiits myös siitä, että let petellut nukkumaan näppiksen naputtelun tahdittamana; että let tullut hymyillen satamasta ktiin, vaikka eväät jäivät mnena aamuna tekemättä; että let jaksanut uska väitöskirjan valmistumiseen; ja ennen kaikkea kiits siitä, että let ymmärtänyt tällä kaikella levan suuren merkityksen minulle. Kirkknummella lkakuussa 2008 Ria Parppei iv
SISÄLLYS Tiivistelmä...i English abstract...ii Alkusanat ja kiitkset...iii 1 Jhdant...1 1.1 Tutkimusmtivaati...1 1.2 Business caching tutkittavana ilmiönä...4 1.3 Väitöskirjan rakenne...8 2 Itsesäätely ja sen kehittäminen...11 2.1 Business caching kehitysinterventina...12 2.1.1 Business cachingin taviterientaatit...17 2.1.2 Caching-prsessi...18 2.1.3 Business cachingin lähimenetelmiä...25 2.2 Itsesäätely ja itsensä jhtaminen...33 2.3 Itsesäätelyn yksilölliset rakenteet...37 2.3.1 Knatiiviset rakenteet...39 2.3.2 Kgnitiiviset rakenteet...44 2.3.3 Affektiiviset rakenteet...47 2.3.4 Uskmukset...50 2.4 Itsesäätelyn kehitysinterventiita rganisaatikntekstissa...53 2.5 Ssiaalis-kgnitiivinen itsesäätelyteria...57 2.6 Yhteenvet...63 3 Tutkimuksen tteutus...69 3.1 Kkemuksen tutkimus laadullisena tutkimuksena...69 3.2 Aineistn kuvaus ja hankinta...74 3.3 Aineistn analyysi...81 4 Tulkset...86 4.1 Valmentajien kkemukset business cachingista itsesäätelyn kehittäjänä...86 4.1.1 Knatiiviset rakenteet...87 4.1.2 Kgnitiiviset rakenteet...95 4.1.3 Affektiiviset rakenteet...101 4.1.4 Uskmukset...101 4.1.5 Yhteenvet valmentajien kkemuksista...105
4.2 Valmennettavien kkemukset business cachingista itsesäätelyn kehittäjänä...108 4.2.1 Knatiiviset rakenteet...109 4.2.2 Kgnitiiviset rakenteet...121 4.2.3 Affektiiviset rakenteet...128 4.2.4 Uskmukset...129 4.2.5 Yhteenvet valmennettavien kkemuksista...137 4.3 Valmentajien ja valmennettavien kkemusten yhtenäisyys...139 4.4 Itsesäätelyn eri kehitystasjen raprtitu ilmeneminen...143 4.5 Tutkimusaineistn pikkeava tapaus...154 5 Phdinta...156 5.1 Tulsten tereettinen ja sveltava tarkastelu...158 5.2 Tutkimuksen lutettavuus ja rajitteet...163 5.3 Ehdtuksia jatktutkimukselle...170 Lähteet...172 Liitteet...187
1 Jhdant 1.1 Tutkimusmtivaati Tämän päivän työelämässä edellytetään yhä itsehjautuvampaa ja itsenäisempää työskentelytapaa sekä henkilökhtaista vastuuntta. Yksilön dtetaan kantavan enemmän vastuuta man työn lisäksi myös masta urastaan (Drucker 2005, Hellbm 2005, 87). Jhdlta edellytetään mien ajatusmallien ja saamisen jatkuvaa uusiutumista (Luma, Suutari & Viitala 2005, 9), itsehjattua ppimista (Ruhtie & Hnka 2003, 111) sekä vastuuntta masta kehittymisestään (Kakknen & Viitala 2007, 118 119). Etenkin tiettyöalilla dtetaan kykyä saavuttaa maan työhönsä liittyvät tavitteet yhä itsenäisemmin ja tehkkaammin: Itsenäisyyttä ja eirutiininmaista ngelmanratkaisukykyä edellyttävien tehtävien yleistyminen n kiistatn tsiasia (Blm, Melin & Pyöriä 2001, 116). Jatkuva uusiutuminen, itsehjautuva työskentelytapa ja menestyminen nykyaikaisessa työelämässä edellyttävät yksilön psyykkisten resurssien tietista kehittämistä ja hyödyntämistä. Åhman (2003, 136) käsitteellisti tämän väitöskirjassaan man mielen jhtamiseksi, jlla hän viittasi mien ajatusten, tunteiden ja tahdn tavitteelliseen hjaamiseen. Åhmanin käsitys sivuaa Zimmermanin (2000,14) näkemystä itsesäätelystä, jlla Zimmerman viittaa itse tutettuihin ajatuksiin, tunteisiin ja timintaan, jiden kautta yksilö pyrkii varmistamaan henkilökhtaisten tavitteidensa saavuttamisen. Nykypäivän rganisaatiiden pyrkiessä krvaamaan byrkratian, hierarkkiset rakenteet sekä autritaarisen jhtajuuden itsenäisillä työkäytännöillä, alitteellisuudella ja yritteliäisyydellä itsesäätelyn kehittämisestä n mudstunut timiva ratkaisu nykyaikaisen rganisaatin tarpeisiin (Wd 2005, 192). Menestyminen työelämässä edellyttää yksilöltä itsesäätelytaitja. Itsehjautuvuus ei le tteutettavissa yksin vaan kestävä muuts asettaa vaatimuksia myös ssiaaliselle ympäristölle. (Ruhtie & Hnka 2003, 25, 129.) Tämän hetkiset rganisaatikulttuurit eivät kuitenkaan tue kknaisvaltaisen itsesäätelykyvyn kehittämistä. Vaikka itsenäistä työskentelytapaa pidetään rganisaatissa 1
ensiarvisen tärkeänä, käytännön jhtajuus ei välttämättä le tukemassa jhdettavien itsesäätelykyvyn kehittymistä (Parppei 2004). Alaiset peräänkuuluttavatkin esimiehiltään yhä suurempaa luttamusta sekä lupumista käskyttävästä jhtamistyylistä (STM 2007). Itsesäätelykyvyn merkityksen krstuminen n llut lumassa phjaa Åhmanin (2003) peräänkuuluttamille henkilökhtaisille ja yksilöllisille valmennusmenetelmille. Tässä tutkimuksessa tarkastelen business cachingia yksilöllisenä valmennusmenetelmänä ja itsesäätelyn kehitysinterventina. Jhtamistaidn Opistn (2007) tutkimuksen mukaan rganisaatiiden henkilöstöjht kki business cachingin kiinnstavimmaksi ja ptentiaalisimmaksi henkilöstön kehittämisen menetelmäksi. Syyksi yhä kasvavalle kiinnstukselle Räsänen (2007, jhdant) tteaa, että Cachingissa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla yksilön kehittyminen ja rganisaatin tavitteiden saavuttaminen siksi se spii juuri nyt aikaamme ja tarpeisiimme. Kasvanut käytännön mielenkiint business cachingia khtaan n viime aikina nussut esille myös liike-elämälle suunnattujen julkaisujen aihetta kskevissa artikkeleissa (Kauppalehti 20.8.2007; Talussanmat 24.8.2007; Kauppalehti Opti 30.8.2007). Sekä itsesäätelyn että cachingin tutkimus n Sumessa vielä tällä hetkellä alkutekijöissään. Ja vaikka kansainvälinen itsesäätelykyvyn kehittämiseen suunnattu tutkimus nkin lisääntynyt (Uhl-Bien & Graen 1998), rganisaatikntekstissa tehdyt tutkimukset vat rajittuneet yksittäisten tai muutamien itsesäätelyrakenteiden tarkasteluun; tyypillisesti yksilöihin, työkntekstiin tai näiden yhdistelmiin (Vancuver & Day 2005, 170). Varsinkin itsesäätelykyvyn kehittäminen ja siirrettävyys tarvitsevat vielä lisätutkimusta (Zeidner, Bekaerts & Pintrich 2000, 763). Business cachingiin liittyvässä tutkimuksessa n tarkasteltu lähinnä valmennuksen vaikutusta tai vaikuttavuutta (Ballinger 2000; Cnway 2000; Grant 2003; Saling 2005; Sullivan 2006) sekä valmennettavan kkemuksia cachingista tai valmentajasta (Sztucinski 2001; Wasylyshyn 2003, Seamns 2004, Sue-Chan & Latham 2004; Bugae 2005; Jnes & Spner 2006). Ja vaikka kansainvälisten business cachingia tarkastelevien tutkimusten määrä n vahvassa kasvussa, 2
niissäkään ei tähän mennessä le käsitelty business cachingin yhteyttä valmennettavan itsesäätelyyn. Vaikka yksilöllisen itsesäätelykyvyn merkitys tämän päivän työelämässä n ilmeinen, sen systemaattinen kehittäminen sana henkilöstön kehittämistä ei kuitenkaan le vielä arkipäivää. Tämän väitöskirjan tarkituksena nkin selvittää business cachingin vaikutusta valmennettavien itsesäätelyn kehittymiseen ja valttaa sen myötä menetelmän timivuutta itsesäätelyn mahdllisena systemaattisena kehittämiskeinna. Tutkimuksen tavitteena n selvittää, mitä timinnan, ajattelun ja tunteiden hallintaan ja säätelyyn liittyviä rakenteita ja prsesseja business cachingilla vidaan kehittää sekä sitä, miten valmentajat ja valmennettavat raprtivat tähän liittyviä subjektiivisia kkemuksiaan. Pyrkimyksenä ei täten le tutkia menetelmän bjektiivista vaikuttavuutta alku- ja lppumittauksineen, mikä lisikin edellyttänyt empiirisen pitkittäisdatan keräämistä. Tulsten perusteella vidaan arviida business caching -prsessin subjektiivisesti kettua vaikutusta työntekijän tavitteen saavuttamisessa ja henkilökhtaisessa kehittymisessä ja sitä kautta business cachingin merkitystä esimerkiksi sana rganisaatin jhtamiskäytäntöjen kehittämistä. Näihin seikkihin pureudun ensimmäisellä tutkimuskysymykselläni: 1. Mitä valmennettavien itsesäätelyyn liittyviä yksilöllisiä rakenteita business caching kehittää? 1a. Miten valmennettavien itsesäätelyn kehittäminen ilmenee valmentajien raprtimiin kkemuksiin perustuen? 1b. Miten valmennettavien itsesäätelyn kehittyminen ilmenee heidän itse raprtimiinsa kkemuksiin perustuen? Tarkastelen asiaa ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä sekä valmennettavien että valmentajien kkemusten kautta. Sekä valmennettavien että valmentajien kkemusten tutkiminen n tarpeen, sillä yhteneväiset kkemukset business cachingin khdistumisesta itsesäätelyn yksilöllisiin rakenteisiin vat edellytyksenä itsesäätelyn systemaattiselle kehittämiselle. 3
Zimmermanin (2000) mukaan itsesäätelyn kehittyminen tapahtuu asteittain, taviteltavassa taidssa j pätevää mallia seuraten ja jäljitellen sekä taitja käytäntöön siirtäen. Niiden valmennettavien salta, jiden tavitteet business caching -prsessissa liittyvät kehittymiseen valmentavassa jhtamisessa tai vurvaikutuksessa, pätevänä mallina vidaan pitää valmentajaa, sillä valmentajan kmpetenssiin sisältyvät juuri valmentavaan jhtamiseen ja vurvaikutukseen liittyvät elementit. Näiden valmennettavien khdalla len tarkastellut sitä, miten valmennettavat raprtivat ttavansa mallia valmentajistaan ja vievänsä ppimiaan asiita käytäntöön, mikä pulestaan ilmentää valmennettavien sijittumista itsesäätelyn eri kehitystasille valmentavan jhtamisen ja vurvaikutuksen yhteydessä. Mallinnetun käyttäytymisen ilmentymiä haen tisella tutkimuskysymykselläni: 2. Miten valmennettavien sijittuminen itsesäätelyn eri kehitystasille ilmenee heidän itse raprtimiinsa kkemuksiin perustuen? Näiden tulsten perusteella vidaan päätellä, timiik valmentaja käytännössä valmennettavalle esimerkiksi vurvaikutustaidllisena mallina ja edistää siten itsesäätelyn kehittymistä. Tulksia vidaan käyttää hyväksi rganisaatitaslla esimerkiksi phdittaessa henkilöstöjhtamisen kmpetenssialueita valmentavan jhtamisen yhteyksissä. 1.2 Business caching tutkittavana ilmiönä Business caching n liiketiminnan ja työelämän yhteyksissä tteutettava yksilöllinen valmennusmut, jlla npeutetaan ja tehstetaan valmennettavan tavitteen saavuttamista ja henkilökhtaista kehittymistä (Parppei 2006). Vaikka business caching n yleistynyt myös Sumen yritysmaailmassa, sen tunnettuus ja sisällön syvällisempi ymmärtäminen n vielä melk suppeaa tieteellisten perusteiden käsittelystä puhumattakaan. Myös termin kääntäminen sumen kielelle puhututtaa, sillä englanninkieliselle ammattisanalle halutaan löytää sumenkielinen vastine. Tämä n ymmärrettävää, mutta samalla myös haastavaa. Sumenkielisen termin etsimistä pultaa pyrkimys sumen kielessä käytettävän sanastn 4
säilyttämiseksi sumenkielisenä. Lisäksi, sumenkielinen termi vähentäisi yhä lisääntyvän ja tulkinnallisen ammattisanastn eriytymistä. Termin säilyttämistä englanninkielisenä pultaa se, että sumenns ei välttämättä kuvaisi kyseistä ilmiötä ja että caching terminä yhdistetään j ennalta määriteltyyn sisältöön. Esimerkiksi, puhuttaessa liike-elämän valmennuksesta tai liiketimintavalmennuksesta menetelmä mielletään helpsti sisällöltään liikeelämän taitjen ja kmpetenssien valmennukseksi. Henkilökhtainen valmennus käsitetään pulestaan laajemmaksi sateenvarjkäsitteeksi erilaisille henkilökhtaisille valmennusmudille, jihin sisältyy niin urheiluvalmennusta kuin mentrintiakin. Ktimaisten kielten tutkimuskeskuksella ei le susitusta cachingin sumenkieliseksi vastineeksi 1. Termin suraa sumettamista curlingin esimerkin mukaan n myös harkittu, mutta ainakaan vielä ei kutsinki (vrt. kurlinki) le saanut suurta kannatusta. Tisaalta sumen kieleen n vakiintunut vastaavia ammattisanja, kuten Heikkilän (2001) väitöskirjassaan tarkastelemat cping-keint; termi, jta käytetään sellaisenaan myös akateemisessa kirjittelussa. Jtta cachingin kansainvälisestikin rajattu sisällöllinen määrittely vakiintuisi myös Sumessa ja jtta timintapa erttuisi muista lähimenetelmistä, alan ammatinharjittajat ja asiantuntijat vat pääsääntöisesti englanninkielisen termin käytön kannalla. Terminä caching alkaa vakiintua myös sitä käsittelevässä sumenkielisessä akateemisessa kirjittelussa kuten Rmanan ja Leimalan (2005), Keskisen (2006) sekä Rmanan (2007) artikkelit sittavat. Termiä käytetään englanninkielisenä myös esimerkiksi ranskan, saksan sekä krean kielissä. Näihin perusteluihin tukeutuen len päätynyt käyttämään tässä tutkimuksessa alkuperäistä termiä business caching. Prsessiin sallistuvista timijista käytän termejä valmentaja ja valmennettava, kska ne eivät aiheuta tässä yhteydessä sekaannuksen tai epämääräisen tulkinnan vaaraa. Timintatapana caching perustuu systemaattiseen rakenteeseen ja cachingdialgiin, jtka vat kaikissa timintayhteyksissä samat (Parppei 2006). Timintayhteys ja valmennettavan tilanteeseen tuma sisältö, jhn caching khdistuu, mahdllistavat cachingin lukittelun eri kategriihin. Näitä kategriita 1 Tilanne 11.6.2007 5
sittavat termin etuliitteet. Selkein erttelu tehdään työyhteisöissä ja liiketiminnassa tapahtuvan (business caching) ja man elämäntaidn (persnnel/life caching) cachingin välille (Martin 2001; Fairley & Stut 2004). Nämä yläkäsitteet vidaan vielä jakaa tarkempiin alalukkiin: business caching esimerkiksi ylimmälle jhdlle (executive caching) tai rganisaatin kehittämiseen (crprate caching) suunnattuun sekä yrityksen sisäiseen cachingiin (internal caching); life caching pulestaan esimerkiksi henkistymiseen (spiritual caching) tai urasuunnitteluun (career caching) suunnattuun cachingiin. Tässä tutkimuksessa tarkastelen työelämän ja liiketiminnan yhteyksissä tapahtuvaa henkilökhtaista business cachingia. Cachingille ei le lemassa yhtä yksiselitteistä määritelmää (Dwney 2003, 8). Laajasti ttaen caching vidaan ymmärtää ratkaisusuuntautuneeksi, tulsrientituneeksi ja systemaattiseksi timintatavaksi, jssa valmentaja turvautuu vakiintuneisiin ja tunnustettuihin pikkitieteellisiin teriihin ja tekniikihin tukeakseen yksilöiden, ryhmien tai rganisaatiiden tavitteen saavuttamista, surituksen parantamista, hyvinvintia ja itsehjautuvaa ppimista (Grant 2005, 1). Edellisen määritelmän lisäksi cachingin n kirjallisuudessa määritelty muun muassa levan: Prsessi, jssa valmentaja auttaa ihmistä ttamaan käyttöönsä mia vimavarjaan niin, että hän vi saavuttaa tavitteensa (Sumen Caching - yhdistys 2007). Ajatuksia herättävä ja luva prsessi, jka inspiri valmennettavan maksimimaan henkilökhtaisen ja ammatillisen ptentiaalinsa (Internatinal Cach Federatin 2007). Menetelmä henkilön ptentiaalin vapauttamiseksi ja siten man surituksensa maksimimiseksi; enemmänkin ppimaan auttamista kuin pettamista (Whitmre 2004, 8). Oppimisen mut, jssa valmentaja tukee ja edistää valmennettavan ppimista ja kehittymistä tätä hyödyttävällä tavalla (Starr 2003, 226). Tait fasilitida valmennettavan surituskykyä, ppimista ja kehittymistä (Dwney 2003, 21). 6
Timintatapa tulsten saavuttamisen tehstamiseksi kuilun pistamista aikmusten ja timinnan väliltä (Martin 2001, 5). Yksilöiden välinen interaktiivinen suhde, jka auttaa ihmisiä tunnistamaan ja tteuttamaan persnalliset ja ammatilliset tavitteensa npeammin kuin he min avuin pystyisivät (Fairley ja Stut 2004, 31). Metdlgia, jlla tuetaan tavitteen saavuttamista sekä parannetaan suritusta, hyvinvintia ja itsehjautuvaa ppimista (Grant 2005, 1). Vaikka edellä levat määritelmät eivät le täysin yhteneväisiä, niissä kaikissa krstetaan menetelmän käyttöä valmennettavana levan henkilön tavitteen tai päämäärän saavuttamiseksi sekä hänen ppimisensa ja kehittymisensä edistämiseksi. Cachingin yleispätevänä tavitteena vidaan nähdä surituksen parantaminen ja haluttujen tulsten saavuttaminen (Starr 2003, 11). Kska caching ei luntevasti le rajattavissa tiettyihin menetelmiin tai tekniikihin, sitä tulisi tarkastella enemmänkin dialgisena tapana timia. Cachingin määritelmää vidaan lisäksi syventää rajaamalla sen ulkpulelle, mitä se ei le. Caching ei le terapiaa esimerkiksi mielenterveydellisten ngelmien ratkaisemiseksi (Martin 2001, 17; Fairley & Stut 2004, 32). Menetelmä n siis suunnattu psyykkisesti terveille henkilöille, jilla ei le merkittäviä kliinisiä mielenterveysngelmia (Fairley & Stut 2004, 32; Grant 2005, 1) ja siten tarvetta esimerkiksi lääketieteelliseen mielenterveyden hitn tai terapiaan. Caching ei le neuvntaa tai pastamista vaan henkilön mien ratkaisujen etsimisen ja hyödyntämisen tukemista (Martin 2001, 9). Se ei le tiettyyn asiasisältöön liittyvää knsultintia ja siksi sen nnistuminen ei välttämättä edellytä valmentajalta saamista tai ammattitaita käsiteltävän substanssin alalta (Starr 2003, 5; McLed 2004, 4; Whitmre 2004, 41), tisaalta alan vahva tuntemus vi lla myös eduksi (Fairley & Stut 2004, 24). Käytännön cachingin rinnalla myös tieteellinen kiinnstus aihetta khtaan n viime aikina npeasti kasvanut, mikä n havaittavissa niin erilaisten artikkelien kuin tutkimustenkin määrän kasvulla. Prfessri Anthny M. Grant, Sydneyn ylipiststa, n tehnyt seurantaa PsychInf ja Dissertatin Abstracts Internatinal (DAI) - 7
tietkannissa ilmestyneissä käyttäytymistieteen alaan kuuluvista tieteellisistä kirjituksista, jtka käsittelevät cachingia. Kirjitukset sisältävät artikkeleja, empiirisiä tutkimuksia sekä väitöskirjatutkimuksia. Kuvi 1 sittaa, kuinka kirjitusten määrä n kasvanut vusituhannen vaihteesta lähtien. Caching-mainintjen määrä 1935-2005 Mainintjen kknaism äärä n=224 160 140 120 100 80 60 40 20 0 19 35-1 93 9 2 0 1 1 19 40-1 94 4 19 45-1 94 9 19 50-1 95 4 19 55-1 95 9 8 19 60-1 96 4 145 29 1 2 2 2 7 12 12 19 65-1 96 9 19 70-1 97 4 19 75-1 97 9 19 80-1 98 4 19 85-1 98 9 19 90-1 99 4 19 95-1 99 9 20 00-2 00 5 KUVIO 1. Caching-mainintjen määrä PsychInf ja DAI -tietkannissa ilmestyneissä käyttäytymistieteen alaan kuuluvissa tieteellisissä kirjituksissa (Grant 2005). Sumenkielinen caching-kirjallisuus n myös saanut alkusysäyksensä Harri Hirvihuhdan (2006) kirjittaman ja Mikk Räsäsen (2007) timittaman testen mudssa. Ensimmäinen käsittelee cachingia menetelmällisestä näkökulmasta jälkimmäisen sisältäessä cachingiin ja jhtajuuteen liittyviä artikkeleja. Maria Carlssnin ja Christina Frssellin (2008) tänä vunna julkaisema tes keskittyy pulestaan cachingiin esimiehen työkaluna. 1.3 Väitöskirjan rakenne Väitöskirjan aluksi len tarkastellut perusteluja tämän tutkimuksen tekemiseen. Kska tutkittava ilmiö n sumalaisena tutkimuskhteena verrattain uusi, len heti raprtinnin alussa halunnut valttaa business cachingin lemusta ja termin määrittelyä. 8
Tinen luku sisältää kirjallisuuskatsauksen, jssa valtan business cachingia kehitysinterventina; esittelen menetelmää prsessina ja käyn läpi tärkeimpiä sitä sivuavia muita henkilökhtaisen valmennuksen menetelmiä kuten työnhjausta, mentrintia, psyykkistä valmennusta liikunnassa, superjhtajuutta ja prsessiknsultintia. Seuraavaksi käsittelen itsesäätelyä ja sen eri mutja sekä itsesäätelyyn liittyvät yksilöllisiä rakenteita ja prsesseja. Tarkastelen itsesäätelyn kehitysinterventiita rganisaatikntekstissa ja esittelen tutkimukseni tereettisen viitekehyksen: Zimmermanin ssiaalis-kgnitiivisen itsesäätelyterian. Luvun viimeisessä kappaleessa esitän yhteenvedn kirjallisuuskatsauksesta ja lun jhdannn tutkimuksen empiriaan. Klmas luku sisältää katsauksen tutkimuksen empiriaan, jka perustuu laadulliseen tutkimukseen. Tarkastelen tutkimuksessani valmentajien ja valmennettavien kkemuksia heidän raprtiminaan, ja len siten pyrkinyt valttamaan kkemuksen tutkimusta mahdllisimman laajasta näkökulmasta. Kuvaan tutkimusaineistn ja sen teemahaastatteluina tapahtuneen hankinnan. Luvun lpuksi kuvailen aineistn analyysin deduktiivisena sisällönanalyysina. Neljäs luku mudstuu tutkimustulksista. Aluksi tarkastelen valmentajien kkemuksia itsesäätelyn kehittämisestä ja vastaavasti valmennettavien kkemuksia itsesäätelyn kehittymisestä sekä käsittelen valmentajien ja valmennettavien kkemusten yhteneväisyyttä. Yhteneväisyys ilmenee tutkimuksessani yleisellä taslla suhteessa caching-prsessiin, sillä tutkittavat valmentajat ja valmennettavat eivät mudstaneet yhdessä timivia caching-pareja. Selvitän myös itsesäätelyn eri kehitystasjen ilmentymiä haastateltavien raprtimina. Lpuksi nstan esille perusaineiststa pikkeavan tapauksen, jssa valmennusprsessi ei tämän tutkimuksen määrittelyjen mukaan vastannut business caching -prsessia. Tutkimusraprtin viides luku käsittää tutkimuksen phdinnan. Phdin tässä yhteydessä tutkimukseni kntribuutita niin tereettisesta kuin sveltavastakin näkökulmasta. Tarkastelen myös tutkimuksen lutettavuutta ja rajitteita ja lpuksi 9
punnitsen mahdllisia jatktutkimusehdtuksia cachingin ja itsesäätelyn laajemmaksi tutkimiseksi. 10
2 Itsesäätely ja sen kehittäminen Tässä tutkimuksessa tarkitan itsesäätelyllä yksilön timinnan, ajattelun sekä tunteiden tietista hallintaa man tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Käytän tarkituksellisesti termiä itsesäätely, jka juntaa juurensa vahvasti kasvatustieteestä ja itsesäädellyn ppimisen yhteydestä. Itsesäätelyn ja siihen liittyvän kasvatustieteellistä alkuperää levan termistön valinta perustuu tutkimuksen pikkitieteelliseen käsittelyyn: itsesäätelyn yksilölliset rakenteet, niihin liittyvä käsitteistö sekä tutkimuksen metateria Zimmermanin (2000) ssiaaliskgnitiivinen itsesäätelyteria juntavat juurensa läheisesti kasvatuspsyklgiaan ja kasvatustieteeseen. Tästä näkökulmasta lennaista n tarkemmin luvussa 2.3 käsiteltävät itsesäätelyn yksilölliset rakenteet, jtka vidaan ryhmitellä klmeen saalueeseen: knatiiviseen eli timinnan, kgnitiiviseen eli ajattelun sekä affektiiviseen eli tunteiden alueeseen. Kasvatustieteellinen lähestymistapa mahdllistaa myös uusien ja merkittävien näkökulmien synnyttämisen jhtamisen kntekstiin. Tästä esimerkkinä timinnan jakaminen mtivaatin ja tavitteeseen liittyviin rakenteisiin; sekä vlitin ja timinnan ylläpitn liittyviin prsesseihin (tarkemmin luvussa 2.3.1). Nykyisen trendin krstaessa työntekijöiden itsehjautuvuutta ja itsenäistä työtetta itsesäätelyn ymmärtämisestä ja kehittämisestä n tullut myös henkilöstöjhtamisen kannalta merkittävää. Tämä n lisännyt tarvetta muuttaa myös yritysten jhtamis- ja kehittämiskäytäntöjä, jllin niihin n sisällytetty henkilökhtaisia yksilöllisiä valmennuselementtejä. Osittaiseenkin itsesäätelyn kehittämiseen suunnatun henkilökhtaisen psyykkisen valmennuksen kirj n laaja. Siihen vidaan katsa kuuluvan sellaiset menetelmät ja tekniikat, jiden tarkituksena n edistää yksilön psyykkisten resurssien kehittymistä tavitteellisesta näkökulmasta. Tällaisen valmennuksen pääpainpiste ei siten le jnkun tiedn tai taidn ppimisessa vaan näiden ppimisen tueksi ja tavitteen saavuttamisen varmistamiseksi tarvittavien taitjen ajattelun, timinnan alittamisen ja ylläpidn sekä tunnetaitjen kehittämisessä. 11
2.1 Business caching kehitysinterventina Business cachingin tehtävänä n helpttaa valmennettavan etenemistä itsesäätelysyklissä khti tavitteen saavuttamista (Grant 2003). Käytännössä tämä tapahtuu systemaattisessa caching-prsessissa, vurvaikutuksellisin keinin. Tässä väitöskirjassa len tutkinut kkemuksia, jita valmennettavilla ja valmentajilla n business caching -prsessista itsesäätelyn kehitysinterventina. Jhdatuksena aiheeseen tarkastelen aluksi aikaisempaa, cachingia käsittelevää tutkimusta. Business cachingia käsittelevien tutkimusten tas n hyvin vaihteleva. Mnet tutkimukset vat suuntautuneet vahvasti käytännön tarpeeseen aiheen tieteelliseen käsittelyyn kustannuksella. Olen seuraavassa seulnut mukaan tieteelliset kriteerit täyttäviä business caching -tutkimuksia. Business cachingiin liittyvässä tutkimuksessa n tarkasteltu itse prsessia (Orenstein 2000), valmennuksen vaikutusta tai vaikuttavuutta (Ballinger 2000; Cnway 2000; Grant 2003; Saling 2005; Sullivan 2006), valmennettavan kkemuksia cachingista tai valmentajasta (Sztucinski 2001; Wasylyshyn 2003, Seamns 2004, Sue-Chan & Latham 2004; Bugae 2005; Jnes & Spner 2006), valmentajan kkemuksia cachingista (McCleland 2005) sekä valmentajan ja valmennettavan välistä kmmunikintia (Quick & Macik-Frey 2004). Varsinaisesti itsesäätelyyn liittyvää tutkimusta ei cachingin alalla le tehty, jskin Fraynen ja Lathamin (1987) sekä Lathamin ja Fraynen (1989) kehitysinterventitutkimuksissa yhtenä kehitysmenetelmänä käytettiin henkilökhtaista valmennusta 2. Orenstein (2000) n väitöskirjassaan tarkastellut klmeen eri rganisaatin kuuluvan kahdeksan henkilön business caching -prsessia. Tutkimusaineist mudstuu neljän vuden aikana kerätyistä strukturiduista ja pulistrukturiduista henkilöhaastatteluista, havainninneista sekä tutkijan tekemistä muistiinpanista. Kvalitatiiviseen aineistn analyysin perustuen Orenstein n rakentanut kahdeksan prtaisen mallin kuvaamaan caching-prsessia käytännössä; tavitteen 2 Tarkemmin Fraynen & Lathamin kehitysinterventitutkimuksista kappaleessa 2.4.1. 12