1.7 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Varhaiskasvatus Koulutus Vapaa-aika Kirjasto Kulttuuri- ja kerhotoiminta Kansalaisopistolla on sivistyslautakunnan alainen johtokunta. Kansalaisopiston toiminta-alueena ovat Kinnulan ja Lestijärven kunnat. Opistoa hallinnoi Kinnulan kunta vastuukuntana. Vastuualue Sivistyspalvelujen hallinto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Sivistystoimen hallinnonalan tehtävänä on sen eri toimialoilla (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio, vapaa sivistystyö, vapaa-aikatoimi, kirjasto ja kulttuuri) edistää asukkaiden hyvinvointia. Turvataan asukkaille mahdollisuudet aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina, joilla on oikeus turvalliseen, oppijalähtöiseen, elinikäiseen oppimisen polkuun varhaiskasvatuksesta ikääntyvään väestöön. Edistää kunnan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Sivistystoimi huolehtii omalta osaltaan asukkaiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta, toimintakyvystä sekä elämänlaadusta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sivistystoimen laadun, tarjonnan ja rakenteen kehittäminen (sivistys elinvoimaisuuden, tuvallisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tekijänä) Sivistystoimen kuntakesu (sis. rakenteet, toimintatavat, henkilöstö, osaaminen, johtaminen) Kuntakesun kokoaminen ja viimeistely 2017 Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana kuntakesu- ja opstyötä Osaamiskartoitus (tiimiosaamiskeskustelu), henkilöstön kehittämissuunnitelma, rakenne- Kehittämis- ja rakennesuunnitelma valmiina 2017, eläköitymiset ja muuttuneet osaamistarpeet huomioitu.
Pedagogiikan kehittäminen opetussuunnitelmatyön avulla Oppilashuoltotyön kehittäminen suunnitelma Perusopetuksen, lukion sekä taiteen perusopetuksen ops-prosessi Oppilashuoltoprosessit ja rakenne Talouden tasapainotusohjelma huomioitu suunnittelussa lv. 2017 2018 Ops;t käytössä 2017 Oppilashuoltoryhmien itsearviointi, tulokset Kansalaisopiston suunnitelmallisen kehittämistyön aloittaminen muuttuneessa toimintaympäristössä Kansalaisopisto kunnan strategian toteutuksessa, toimintatavat Itsearvion ja sidosryhmä(kyselyn) tulokset ja jalkautus kurssisuunnitelmiin ja tarjontaan Varhaiskasvatuksen rakenteen ja laadun kehittäminen Päiväkodin käyttöönotto syyskuussa 2016; rakeneiden, toimintatapojen ja osaamisen varmistaminen sekä työnkuvat. Varhaiskasvatuslain muutos Kasvatuskumppanuuden tuotokset, henkilöstön tyhytarkistus/tulokset, henkilöstömitoituksen tarkistus/tulokset Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kinnulan kunnan koulutoimi on lukuvuotena 2015 2016 osallistunut tiiminä oph:n lanseeraaman kuntakesun laadintaan. Prosessi on jatkunut syyslukukaudella 2016 ja jatkuu vuonna 2017. Prosessi on nivottu osaksi kuntastrategian toteutusta ja siinä muodostetaan kehittämisen painopisteet järjestämisrakenne, toiminnan tavoitteet, henkilöstön toiminta ja johtaminen. Kuntakesu on luonteva osa ops2016 prosessia. Kuntakesun arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä. (Ops, johtaminen, henkilöstö, rakenteet). Kuntakesu yhdistää koulutoimen suunnittelu-, arviointi- ja laatutyötä. 2. Sivistystoimen varautuminen mm. eläköitymisten ja toimintaympäristön muutoksen aiheuttamaan osaamisvajeeseen; keinoina henkilöstön osaamiskartoitukset ja henkilöstön kehittämissuunnitelma ja erityisesti opetussuunnitelmien uudistamiseen liittyvä prosessi. Henkilöstön osaamistarpeita on ryhmätasolla aiemmin arvioitu ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmaa laadittaessa, mutta keskustelu ja suunnitelmat tulisi saattaa yksilötasolle saakka tarkemmin vuoden 2017 aikana. 3. Opetussuunnitelmatyöhön ja oppilashuoltotyöhön paneutuminen, painopisteenä yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toiminta, tarvittavaa yksilöllistä ja korjaavaa
toimintaa unohtamatta. Koulukuraattori ja koulupsykologipalveluiden riittävyyden/jatkuvuuden tarkastelu perusturvatoimialan kanssa. 4. Kansalaisopiston toiminta-alue supistuu 1.1.2016 Toholammin kunnan siirtyessä yhteistyöhön Kannuksen kansalaisopiston kanssa. Toiminta Suomenselän kansalaisopistossa jatkuu yhdessä Lestijärven kunnan kanssa kevennetyllä hallinnolla viran- ja tehtävienkuvausta järjestellen niin että muutos ei näy opetustarjonnan vähenemisenä. Vapaalla sivistystyöllä on jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä tärkeä osuus. Myös uudistuvassa kuntastrategiassa kansalaisopistolla on hyvinvoinnin, osaamisen ja jaksamisen edistämisessä suuri rooli. Tähän toimintaympäristön tuottamaan muutokseen vastaamiseksi on vuoden 2017 suunniteltu aloitettavan ja jatkettavan kehittämistyö, jota varten tehdään opiston johtokunnan vuoden 2017 kokouksissa tarvittavat päätökset. 5. Uusi päiväkoti valmistui syksyllä 2016. Päivähoito heijastuu toimintaan kaikilta osin; henkilöstön mitoitus, tehtävänkuvaukset, rakenne ja kelpoisuudet, osaaminen, toimintatavat tullaan käymään läpi vuoden 2017 aikana. Uusiin toimintatapoihin siirryttäessä otetaan huomioon uusi varhaiskasvatuslaki. Kehittämishankkeet 1. Sivistystoimen laadun arviointi ja henkilöstön osaaminen Suoritteiden määrä TA15 TA16 TA17 TS18 TS19 Sivistyslautakunnan kokoukset 16 17 12 12 12 Sivistyspalvelujen hallinnon toimintakate on -89 765 euroa
Vastuualue Varhaiskasvatus (päivähoito), lasten kotihoidon tuki Vastuualueen tilivelvollinen Sivistyslautakunta, päivähoidon ohjaaja Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on tarjota lapsille turvallinen, aktiiviseen toimijuuteen kannustava kasvu- ja oppimisympäristö, jossa heillä on mahdollisuus kehittää persoonallisuuttaan ja taitojaan monipuolisesti leikin ja vuorovaikutteisen toiminnan kautta omista lähtökohdistaan käsin. Keskeisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja yksilöllisyyden kunnioittaminen. Turvalliset ja rajoja antavat ihmissuhteet luovat pohjan lapsen perusturvallisuudelle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tavoitteena on, että lapsi omaksuu myönteisen ajattelutavan itseään, toisia ihmisiä ja muita kulttuureja kohtaan. Ikätovereiden kanssa toimiessaan lapsi kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oppii sosiaalisia taitoja. Keskeisellä sijalla toiminnassa on kasvatuskumppanuus; vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön tietoinen sitoutuminen toimimaan tavoitteellisesti yhdessä lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Hoitopaikan saatavuus, Hyväksytyt Hoitopaikka 100 %:lle (yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus, ennaltaehkäisy) hoitopaikkahakemukset Käsittelyaika tehdyistä hakemuksista Käsittelyaika max 2 viikkoa, kiiretapauksissa 3 Varhaiskasvatuksen kasvatuksellisen osan painottaminen Varhaiskasvatuslain tuottamat muutokset VASU:aan, suunnitelman jalkauttaminen ohjaamaan työkäytäntöjä. työpäivää Vasun painopistealueiden määrittely vuosittain ja käytännön toteutumisen seuranta itsearviointina. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Päiväkoti Silkkilinnan järjestämistavan vahvistaminen ja kehittäminen, nivelvaihetyö sekä tuki ja ohjaus
2. VASU-prosessin kehittäminen ja jalkauttaminen osaksi varhaiskasvatuksen laatutyötä (varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen, varhainen havainnointi ja tuki, turvallisuutta ja osallisuutta edistävät työtavat käytänteinä ) Varhaiskasvatuksen ja apip:n toimintakate on -499 899 euroa. Vastuualue Perusopetus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö, rehtori Perusopetus antaa kasvatus- ja opetustehtävänsä mukaisesti lapsille ja nuorille laajaalaiset valmiudet tulevaan elämään sekä yhdessä kodin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kasvattaa terveyteen, sosiaaliseen ajatteluun ja vastuuseen itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä. Perusopetus ohjaa oppilaita löytämään inhimillisen pääoman mukaisen oman osaamisensa, vahvuutensa sekä rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on laaja-alaisen kestävän kehityksen (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen) periaatteen mukaisesti edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä lisätä sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, osallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Kulttuuritehtävänä perusopetuksella on edistää oppijoiden kulttuurista osaamista, kulttuurisen moninaisuuden arvostamista, juurtumista yhteisöön, kulttuurisen perimän arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman muodostumisessa Tavoitteet Sitov uus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Esiopetuksella parannetaan kouluvalmiutta Esiopetukseen osallistuminen, uuden esiopetuksen opetussuunnitelman ja rakenteiden toimivuuden tarkastelua Ei pudokkaita, (esiopetus ollut vanhempia velvoittava 1.8.2015 alkaen) Itsearvioinnin tulokset osana koulun lukuvuosikelloa Uusi ops
9. luokan oppilaat saavat perusopetuksen päästötodistuksen Toisen asteen opintokelpoisuus Yhtenäisen perusperuskoulun kehittäkehittäminen osana oppilaan oppimispolkua Hyvä osaaminen eri aineissa Kuntastrategian painopistetavoitteiden toteuttaminen toimintaa ohjaavana Kuntakesun laadinta ja toteuttaminen Uusi ops omaa työtä ohjaavana sekä resurssina Tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen järjestelyt Oppilaiden osallisuuden, yhteisöllisen oppilashuollon ja koulukulttuurin kehittäminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadullinen kehittäminen osana perusopetusta, eheytetty koulupäivä Oppivelvollisuuden suorittaminen Siirtyminen jatkoopintoihin 9. lk:n päätyttyä, ei pudokkaita Yhteiset virat ja yhteinen pedagoginen toimintatapa Valtakunnalliset kokeet Vision ja laatukriteereiden painotusten näkyminen koulujen opseissa ja lukuvuosisuunnitelmissa. Kesu + siitä johdettu lukuvuosisuunnitelma Täydennyskoulutus, työryhmätyöskentelyyn osallistuminen, yhteisön jaettu osaaminen, pedagogiset kokeilut Yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien työn kehittämien, oppilaskuntien toiminnan kehittäminen APIP toimintaa suunnataan syksystä 2017 IP-toimintaan Toimintasuunnitelman jalkautus, lasten lkm. 100 % 100% 80 % viroista käytännössä yhteisiä Uusimuotoisia, yhteiseen toimintaa pohjautuvia tapahtumia (pedagogiset iltapäivät, teemat tms.) väh. 3/lkv Valtakunnallisesti vähintään keskitasoa Arviointi lukuvuoden lopuksi itsearviointina. Lukuvuosisuunnitelmalomakkeiston uusiminen Käytössä vuonna 2017. Veso-koulutuksen lisäksi koko henkilöstölle väh. 1 koulutuspäivä/lukuvuosi opetussuunitelmatyöhön/ oppilashuoltoon liittyen Uusia pedagogisia kokeiluja väh. 2/lkv/koulu Yhteisöllisten oppilashuoltotyöryhmien toiminnan säännöllistäminen, vähintään 2 kokousta/ lukukausi/koulu Oppilaskunnat luokille 1-9 1 2 yhteistoimintakokeilua/ lkv Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 5-10 lasta
TVT:n hyödyntäminen oppiaineissa osana hyvää oppimista ja ops2016 toteutusta Oppilaskerhot Kokeilut eri oppiaineissa ja ainekokonaisuuksissa, opetuksen TVT-suunnitelman loppuunsaattaminen Oppilaskerhot toimivat jokaisella koululla osana eheytyvää koulupäivää, osallisuus 1 2 vuosittaista tapaamista, (APIP-ohjaaja/alkuopetuksen opettajat/lo:t, rehtori, erityisopettaja) Vähintään 2 3 kokeilua/koulu/lukuvuosi TVT-suunnitelma käyttöönotettavissa kevätlukukaudella 2017 TVT-tutoropettaja Kerhoja vähintään 4-6 vuositasolla, oppilaiden kuuleminen kerhotarjonnassa, monipuolisuus Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kuntakesu-työkalua ja prosessia hyväksikäyttäen sekä ryhmätasolla tehdyn osaamisarvioinnin pohjalta tehdään yksityiskohtaisempi perusopetuksen kehittämis- ja henkilöstösuunnitelma. Tämä suunnitelma on kuntastrategian tavoitteita ja painopisteitä toteuttava hallintokuntakohtainen alasuunnitelma. Suunnitelma tarkoittaa mm. sitä, että koulujen toimintaa ja rakenteita kehitetään oppilasmäärään sopivaksi sekä henkilöstöä koulutetaan mm. erityisopetukseen, uuteen pedagogiikkaan ja oppilaan kohtaamiseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Painopisteenä osaamisen kehittämisessä on yhteisöllisen oppimisen tavoite. Opetussuunnitelmatyöhön, pedagogiseen kehittämiseen sekä oppilashuollolliseen työhön liittyvään kehittämiseen nimettyjä tiimejä hyödynnetään koko yhteisön hyväksi. Uusi ops2016-prosessin hyödyntäminen ja jalkautus. 2. Yhtenäinen peruskoulu 0-9 luokille, eli Yhteinäiskoulu. Opettajien liikkuvuutta eri koulumuotojen välillä lisätään yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti. Opettajien vertaistuki, yksi yhteinen opettajien huone. Eläke- ja muiden järjestelyjen kautta vapautuviin virkoihin liittyvät tehtävien järjestelyt ratkaistaan kehittämissuunnitelman perusteella mm. välttäen pirstalemaista ja rauhattomuutta tuottavaa opetustuntien jakoa. 3. TVT:n käyttöä opetuksessa kehitetään. Atk-ohjelmistojen (Hallinnolliset ja yhteydenpitoon sopivat: Kurre, Priimus, Wilma sekä varsinaiset pedagogiset alustat mm. uusi pedanet) käyttöä tehostetaan osana TVT-suunnitelmaa. 4. Erityisopetusresurssin ja ylipäänsä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisjärjestelyihin ja oppimisen resurssointiin liittyvät kokeilut ja järjestämistavat sekä menetelmät.
5. Koulutuksen ja muun osaamisen kehittämisen avulla parannetaan henkilöstön valmiuksia toimia uusissa työtehtävissä. 6. Kehitetään arviointitoimintaa osana koulutyön toteutusta toiminnan tehostamiseksi. Arviointi nähdään jokaisen viranhaltijan arjen toimintatapaan liittyväksi tehtäväksi. 7. Oppilaskuntatyön, koulukulttuurin ja yhteisöllisen oppilashuoltotyön edelleen kehittäminen. 8. APIP toiminta kiinteäksi osaksi perusopetusta, laadun ja toimintatapojen kehittäminen osana oppilaiden eheytyvää koulupäivää, yhteissuunnittelun aloittaminen perusopetuksen kanssa. 9. Kerhotoiminnan laadun ja tarjonnan kehittäminen, oppilaiden osallisuus, turvallinen ja kiusaamisvapaa, eheytetty koulupäivä. Perusopetuksen 7. 9. luokkien oppilaiden osuuden lisääminen kerhotoiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Perusopetuksen toimintakate on 1 780 696 eu Vastuualue Lukio Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja rehtori Lukion tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen (arvot, tiedot, taidot, asenteet ja tahto) vahvistaminen. Tavoitteena on kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvä yksilö, joka osaa aktiivisena kansalaisena toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi itseään, toisia ja ympäristöään kunnioittaen. Lukiokoulutuksella on perusopetuksen tapaan opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen muodostamalle kivijalalle ja tavoitteelle. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa myös tulevaisuudessa. Lukio syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön. Koulutus antaa yleiset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen sekä ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.
Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Yo-kirjoitusten tulokset vähintään valtakunnallista keskitasoa * Yo-tulokset 50 % opiskelijoista saavuttaa yokirjoituksissa väh. valtakunnallisen keskitason tuloksen Sähköisiin kirjoituksiin valmistautuminen osana uusimuotoisia arvioinnin toteutustapoja Sähköiset kokeet, oppilasarviointi yleisemminkin Valmius ja osaaminen kunnossa, virheetön suoritus Opiskelijoiden jatkoopinto-kelpoisuudesta huolehtiminen Peruskoulun 9. luokan oppilaiden haku omaan lukioon Lukion pedagoginen kehittämistyö osana LOPS2016-prosessia ja laaja-alaisen osaamisen tuottamista Henkilöstökoulutus Veso-koulutuksen lisäksi koko henkilöstölle väh. 1 koulutuspäivä/vuosi Tilastokeskuksen tiedot Vähintään 80 % oppilaista pääsee yliopistoon tai ammattikorkeakouluun Lukion oppilasrekisteri Vähintään 50 % oman kunnan peruskoulun päättävistä hakeutuu Kinnulan lukioon LOPSLukion vahvuuksien, painopistealueiden, aihekokonaisuuksien ja oppimisen toteutustapojen tuotteistaminen Tulevaisuutta palvelevan osaamisen tuottaminen LOPS:n jalkautus toimintaan Osa uusista aihe- /ainekokonaisuuksista valittavissa Huomioitu LOPS:ssa Opiskelijahuollollisten toimenpiteiden ja opiskelijoita osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen Lukio kunnan elinvoimatekijänä ja alueen kehittäjänä, Yhteisöllisen opiskelijahuollon työryhmän toiminta, lukitestauksen ym. toimintatavat, ohjaus Opiskelijaedustus sivistyslautakunnassa Työelämää tukevat opintokokonaisuudet Työelämähankkeeseen Työryhmän kokoukset väh. 2/lkv Edustus lukioa koskevissa asioissa 1-2 oppilasta Aktiivinen työelämähankkeeseen osallistuminen.
lukion työelämäyhteydet Oppilasmäärän kasvattaminen osallistuminen Oppilasmäärä Ainakin yksi kokeilu lukuvuodessa yhteistyössä esim. kansalaisopiston kanssa, kohderyhmänä esim. matkailuyrittäjät Oppilasmäärän nousu vähintään 2 verrattuna 20.9.2016 tilanteeseen Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kehittämisen painopistealueet määritellään LOPS-työn, laadun arviointi- ja tulevaisuustyöskentelyn perusteella. 2. Kehitetään edelleen opettajakunnan pedagogista osaamista TVT:n opetuskäytössä koulutuksen ja muiden osaamisen kehittämisen menetelmien avulla sekä osallistutaan resurssien puitteissa erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kannettavien tietokoneiden hyödyntämistä opiskelussa tehostetaan. Wilman käytön tehostaminen. Sähköiset ylioppilaskokeet, muut sähköiset kokeet ja henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Kehitetään yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa myös kansainvälisesti. Nähdään lukion mahdollisuudet myös alueen kehittäjänä. Huomioidaan opetuksen sisällöissä ja työtavoissa tulevaisuuden osaamisen laaja-alaiset valmiudet. 4. Lukion markkinointiin panostetaan erityisesti oman kunnan ja lähimpien naapurikuntien oppilaiden keskuudessa uusin menetelmin 5. Opiskelijahuollon työtapojen, oppilaitoskulttuurin, osallistavien työtapojen ja osallisuuden kehittäminen. 6. Oppilasmäärän kasvattaminen vähintään + 2 7. Huolehditaan omalta osalta siitä, että Kinnulan lukiolla on myös jatkossa taloudelliset, toiminnalliset ja laadulliset edellytykset jatkaa toimintaansa Lukiotoiminnan toimintakate on - 605 819 euroa
Vastuualue Kansalaisopisto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kansalaisopiston johtokunta ja rehtori Marja Lehtonen Suomenselän kansalaisopisto toimii Kinnulassa ja Lestijärvellä. Tavoite: Edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Turvata heille hyvät mahdollisuudet sekä herättää kyky ja halu elinikäiseen omaehtoiseen oppimiseen ja aktiiviseen elämään osallistuvina kansalaisina. Edistää omalta osaltaan kuntien elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana. Huolehtia omalta osaltaan asukkaisen henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Opisto tukee toiminnallaan alueensa asukkaiden aktiivista osallistumista yhteisiin toimintoihin ja edistää toiminnallaan osallistumisen liittämistä osaksi kuntalaisen koko elämänkaarta. Oppimista järjestetään tasavertaisuuden näkökulmista myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella kuntien kunnan väestöpohja huomioon ottaen. Edistetään asukkaisen kykyä ja halua toimintakykynsä ja hyvinvointinsa ylläpitoon sekä itsensä kehittämiseen tarjoamalla opintomahdollisuuksia mm. omaehtoisiin opintoihin sekä täydennyskoulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisemisessä, jaksamisessa ja alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä kansalaisopistolla on tärkeä rooli. Opisto tekee osaltaan myös lapsi- ja nuorisotyötä sekä lisää kuntien kulttuuritarjontaa. Vanhusikäisten toimintakyvyn (psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen) säilyttämisessä opistolla on tärkeä merkitys. Opisto osallistuu resurssiensa mukaisesti myös kuntien henkilöstökoulutukseen, sekä toiminta-alueen eri oppilaitosten yhteistyöhön. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on erillisen lain mukaista, tavoitteellista tasolta toiselle etenevää opetusta, joka antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja valmentautua alan ammatilliseen koulutukseen. Se on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, joka antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakea myöhemmin alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa eikä se tarkoita esim. perusopetuslain ja asetuksen mukaista perusopetuksen taidekasvatusta. Kinnulassa ja Lestijärvellä taiteen perusopetukseen kuuluu kansalaisopiston järjestämä visuaalinen taide. Kinnulan osalta taiteen perusopetukseen kuuluu myös Viitaseudun musiikkiopiston järjestämä musiikin taiteen perusopetus. Molemmat taiteenalat noudattavat omaa erikseen laadittua opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmat tullaan uusimaan vuosien 2017 2018 aikana. Taiteen perusopetusta järjestävän oppilaitoksen ylläpitäjä saa opetuksen järjestelyjä varten erillistä valtionosuutta.
Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Laadukas ja monipuolinen kurssitarjonta, sivistyksellinen tasaarvo, osallisuus Opiskelijoiden osuus asukasmääristä, osallistumisaktiivisuus Opiskelijoita noin 22 % kunnan asukkaista Tarpeesta nousevien lyhytkurssien määrän kysynnän aleneman pysäyttäminen Palaute toiminnasta, alueellinen, sukupuolinen, ja ikäryhmittäinen tasaarvo, sosiaalinen kestävä kehitys ja elinvoimaisuus Lyhytkurssien määrä Myönteinen palaute, aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuksi en nosto + 5 % vuonna 2017 Lyhytkurssien määrä vähintään + 10 % alentuneesta (lv. 2015 2016) tasosta Kulttuuriperimän vaaliminen ja tallennus kulttuurinen kestävä kehitys Vuorovaikutteinen opiston tarjoamista mahdollisuuksista tiedottaminen toimintaalueen kunnissa Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden (kuvataide) yleisen oppimäärän osallistujamäärät Opetuksen laatu ja tavoitteisuus. Juurruttaminen yhteisöön taiteen keinoin Opiston toimintasuunnitelman uusiminen vastaamaan kuntien strategisten tavoitteiden toimeenpanoa muuttuneessa järjestä- Kulttuurisen kestävän kehityksen kurssit, painotuksena ja osaamisen lisäämisenä Suomi 100 vuotta teema Tiedottamisen eri kanavat ja muodot, vuorovaikutteisuuden lisääminen toimintatavoissa Sisäinen markkinointi, eri hallintokunnat Kinnulassa ja Lestijärvellä Pyrkineiden lkm osallistujien lkm, koko oppimäärän suoritus TPO:n OPS:n laadinta; sisällöt ja toteutustavat Uusi kuntastrategioista johdettu toimintasuunnitelma osana kuntastrategioiden toimeenpanoa Terveyden ja Vähintään yksi kurssi lisää kummassakin kunnassa, vähintään yksi henkilöstön osaamisen kehittämisen tilaisuus Vähintään kolme tilaisuutta/kurssia kummassakin kunnassa Vähintään vuorovaikutteista tilaisuutta toimintaalueen kunnissa Uutta sisäistä koulutusta vähintään yksi kurssi/kunta Luottamushenkilökoulutusta väh. 1 2 (yhteisenä) Oppilaita Kinnulassa 12 Oppilaita Lestijärvellä 12 Opetussuunnitelma käyttöönotettavissa 1.8.2018 Toimintasuunnitelma käyttöönotettavissa 1.9.2017 Yhdenvertaisuussuunnitelma käyttöönotettavissa
misrakenteessa. hyvinvoinnin edistäminen 1.1.2017, heijastukset kurssisuunnitteluun ja toteutukseen, osallisuus Taloudellinen ja tehokas toiminta. Määrälliset mittarit. Itsearviointi, opiskelijapalaute (vrt BeLL) Määrälliset mittarit, esim. kustannukset/opiskelija. Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Palvelutarjonnan kehittäminen siten, että vähintään 22 % toiminta-alueen kuntalaisista osallistuu opiston toimintaan. Kestävää kehitystä (erityisesti sosiaalinen, kulttuurinen kestävä kehitys) tukevien kurssien osuuden nostaminen opiston tarjonnassa. Lyhytkurssien määrän aleneman pysäyttäminen. Lyhytkurssit suunnitellaan palvelemaan paremmin kuntalaisten tarpeita. Aliedustettujen ryhmien osallistumisen nostaminen osana sosiaalista kestävää kehitystä. 2. Kansalaisopiston palvelutarjonnan ja työmuotojen kehittäminen vastaamaan entistä paremmin kuntien strategisiin linjauksiin. (Hyvinvointi, turvallisuus, elinvoimaisuus, terveyden edistäminen) 3. Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien vähittäisen kasvattamisen aloittaminen Toholammin kunnan jäätyä pois Suomenselän kansalaisopiston toiminnasta. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista tiedottaminen ja kehittämisideoiden kerääminen vuorovaikutuksellisena toimintatapana. Kansalaisopiston toimintamahdollisuuksista ja tarjonnasta viestiminen sidosryhmille. 4. Kansalaisopiston toimintasuunnitelman laatiminen vastaamaan kuntien strategisten linjausten toteutusta. Opetussuunnitelmatyö taiteen perusopetuksessa osana kulttuurista kestävää kehitystä. Arvioinnit (CAF) pohjana tavoitteellisemmalle toiminnalle, tavoitteellinen toimintasuunnitelma hyödyntämään toiminta-alueen kuntia. Kestävän kehityksen painotuksen huomioiminen kaikessa opiston toiminnassa. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta, hyväksyminen ja soveltaminen suunnitteluun ja työtapoihin. 5. Kuvaavampien talouden mittareiden käyttöönotto. Suoritteiden määrä TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Kansalaisopiston johtokunnan kokoukset 3 7 (TP16, ennakkotie to 7) 7 7 7
Kansalaisopistotoiminnan käyttökate on 265 251 euroa Vastuualue Nuorisotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Nuorisotoiminnan toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä turvalliselle ja myönteiselle kasvulle, itsenäistymiselle ja sosiaaliselle vahvistamiselle, tasa-arvolle sekä yhteisöissä toimimiselle. Toiminnassa huomioidaan osallisuus ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen sekä sukupolvien ja erilaisten kulttuurien välinen vuorovaikutus. Monialaisen yhteistyön (koulut, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, IIIsektori, perusturva) avulla tuetaan nuorten kasvua niin, että nuori saa mahdollisuuden harrastustoimintaan, itsensä kehittämiseen ja saa valmiuksia kulttuuriseen toimintaan sekä yhteisöissä toimimiseen. Toiminta-ajatus sisältää myös nuorten vaikutusmahdollisuuksien, hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamisen. Toiminnassa huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Nuorten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Osallistujien määrä Tilaisuuksien määrä Nuorten tilaisuuksien osallistuneiden määrä (brutto) vähintään 200/vuosi Kinnulalaiset nuoret elävät nuoruutensa ilman päihdeongelmia Sanallinen arviointi, päihdestrategia Valistus- ja neuvonta - tilaisuuksia uusin työtavoin yhdessä esim. koulu- ja poliisitoimen kanssa Nuorille järjestettyjä tilaisuuksia väh. 4/vuosi (Laadullinen mittari), mittaus sanallisena Tilaisuuksien määrä vähinään 1 2/vuosi
Järjestyshäiriöiden vähentäminen/ (yhteiskunnan) omaisuuden kunnioitus, turvallisuus Nuorten osallistumisen aktivoiminen Etsivä nuorisotyö Painopiste ilkivallan ja vaaran tuottamisen ehkäisyyn ja toiminnan kanavoimiseen suotuisampaan suuntaan Nuorisovaltuuston kokoukset Nuorten tekemät aloitteet Toiminnan uudelleen käynnistäminen Moniammatillinen työskentely, verkostotyöskentely Ilkivalta- ja rikosilmoitusten ja häiriökäyttäytymiseen liittyvien ilmoitusten vähentäminen väh. 3 ilmoitusta/vuosi Nuorisovaltuuston kokouksia vähintään 6/vuosi, aloitteita vähintään 2/vuosi Säännölliset tapaamiset muiden etsivien kanssa väh. 2 krt/vuosi, muiden (TE-ja oppisopimistoimisto, avi, perusturva, oppilaitokset, kumppanuus) yhteistyömuotojen säännöllistäminen väh. viikoittaisiksi Nuorten vapaa-ajan toiminnan yhtenäistäminen, nuorisotilatoiminta Eri tarjoajien/järjestäjien yhteistoiminnan organisointi nuoret itse mukaan ottaen Vähintään kaksi uusimuotoista tapaa/vuosi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö koulujen ja viranomaisten kanssa mm. valistustoiminnassa ja ilkivallan ehkäisemisessä 2. Nuorisovaltuustotyöskentelyn ja muun nuorten osallistumiskanavien ja työtapojen kehittäminen 3. Nuorisotilatoiminnan kehittäminen yhteistyössä esim. 4H-yhdistyksen kanssa. Nuorten vapaa-ajantoiminnan hajallaan olevan tarjonnan koordinoiminen. 4. Nuorten osallistumisaktiivisuuden kanavoiminen rakentavaan toimintaan erilaisin työtavoin. 5, Etsivän nuorisotyön työtapojen kehittäminen. Nuorisopalvelujen toimintakate on -36 130 euroa
Vastuualue Liikuntatoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja vapaa-aikaohjaaja Harri Kinnunen Liikuntatoimen toiminta-ajatuksena on edistää kaikenikäisten kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja näihin liittyvää kansalaistoimintaa sekä luoda edellytyksiä kuntalaisten elinikäisen liikunnallisen elämäntavan luomiselle. Liikunnan avulla edistetään tasaarvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tuetaan kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Toiminnassa nojaudutaan paikalliseen ja alueelliseen monialaiseen yhteistyöhön, jonka avulla toteutetaan terveyttä edistävää liikuntaa, tuetaan kansalaistoimintaa, tarjotaan liikuntapaikkoja ja järjestetään liikuntaa erityisryhmille. Liikuntasali ja alueet Toiminta muodostaa suurimman osan liikuntatoimen budjetista sekä käytännön työtehtävistä. Tehtävästä huolehditaan yhteistyössä eri liikuntajärjestöjen ja kunnan teknisen sektorin kanssa. Alueiden ja paikkojen kunto pyritään pitämään vähintään tyydyttävällä tasolla. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Liikunta-alueiden ja -paikkojen kunnossapidosta huolehtiminen Sanallinen arviointi Asiakaspalautteet Palautteen kysyminen käyttäjiltä, laadullinen tavoitteisto (asiakastyytyväisyys) Lasten ja nuorten liikuntakerhojen jatkaminen Monipuolisten liikuntatapahtumien järjestäminen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä terveyden edistäminen liikunnan keinoin Kerhojen määrä Liikuntatapahtumien määrä Tapahtuminen kävijät/vuosi Säännölliset kerhoteri kohderyhmille Väh. yksi liikuntakerho/ koulu/lukuvuosi Tavoiteltava määrä 18 tapahtumaa/vuosi Kävijöiden määrä (brutto) 150 osallistujaa/vuosi Edulliset liikuntatilat Liikuntavuorojen 90 % käyttövuoroista
harrastajille varausprosentti varattuna Uimahalli ja uimahallin toiminnallisuus, elämänlaatua lisäävä, kuntouttava Runsas kävijämäärä, palveluntuottajan monipuolinen tarjonta, yhteistyö yrittäjän kanssa Palautteen kysyminen käyttäjiltä, laadullinen tavoitteisto (asiakastyytyväisyys), runsas kävijämäärä: vauvasta ikäihmisiin Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyö liikuntatyötä tekevien järjestöjen kanssa ja niiden toiminnan kehittämiseen osallistuminen. 2. Liikuntapaikkojen (liikuntasali ja alue, kentät, uimalat, uimahalli, ladut) asiallinen kunnossapito pienenevien resurssien rajoissa yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. 3. Tehokas tiedottaminen paikallisista ja valtakunnallisista tapahtumista, sekä niihin osallistuminen. 4. "Liikuntaa harrastamattoman kuntalaisen" liikkumiseen aktivointi, sekä erityisryhmien (esim. vanhukset) huomioiminen. Kurssitoiminta. 5. Sisäliikuntatilojen välineiden hankinta resurssien puitteissa 6. Ohjatun opastuksen järjestäminen kuntosalilla välineiden käytöstä. Ohjattua uimahallitoimintaa mahdollisuuksien mukaan. 7. Vuoroja jaettaessa eri käyttäjä- ja ikäryhmien tarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Liikuntatoimen toimintakate on 183 294 euroa Vastuualue Kirjastotoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja kirjastotoimenjohtaja Pirkko Kauppinen Kirjaston toiminta-ajatuksena on tarjota kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kirjastotilat ovat esteettömiä, viihtyisiä ja yhteisöllisyyttä tukevia. Kokoelmillaan ja palveluillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa pääsyn tiedon ja elämysten äärelle. Kirjasto ottaa
toiminnassaan huomioon alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia sekä luo kuntalaisille edellytyksiä virikkeiseen elämään koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana. Tässä tarkoituksessa kirjasto tarjoaa käyttöön tiloja, aineistoa, asiantuntijapalveluja ja pääsyn tietoverkkoihin. Tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aineistohankinnat resurssien puitteissa Uusien nimikkeiden määrä /asukas Kirjahankinta vähint. 400/1000 asukasta, sanoma- ja aikakauslehtiä 15 vsk /1000 asukasta, muun aineiston hankinta Sitova Sitova Resurssien puitteissa tapahtuva laadukas, tarpeiden mukainen palvelu Tarpeita vastaava aineisto Kattava kirjasto- ja tietopalveluverkko Lainaajia asukkaista Kirjastokäyntien määrä/ asukas Henkilökunta Täydennyskoulutus Lainausten määrä/asukas Internet-yhteydet asiakaskäytössä vähint. 150 tallennetta/ 1000 asukasta 40 % 10 käyntiä/asukas 1 htv/1000 asukasta vähint. 6 koulutuspäivää/ htv 17 1 asiakaskäytössä oleva työasema /1000 asukasta Kirjaston monimuotoisen palvelutuotannon kehittäminen Kirjasto kulttuuri- ja muiden tapahtumien tuottajana Yhteistoiminta kansalaisopiston, nuorisotoimen, koulujen, varhaiskasvatuksen ja perusturvan kanssa Näyttelyt väh. 4 vuosi Kirjailijavierailut, erilaiset kirjallisuusillat jne. väh 3/vuosi Säännöllisten työkäytäntöjen käyttöönotto yhteistoimintana, väh. joka toinen kuukausi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kirjaston palvelutason ylläpitäminen pitämällä aukioloajat ja henkilökunnan määrä tarkoituksenmukaisina. 2. Yhteisten seudullisten palvelujen tuottaminen ja siihen liittyen: - käytäntöjen yhtenäistäminen - henkilökunnan työskentely-ympäristön rakentaminen, koulutus- ja työprosessien muokkaus
-tietokantojen yhdistäminen, konversiot ja uuden formaatin käyttöönotto -uuden asiakasliittymän ja verkkokirjaston toteutus ja käyttöönotto -markkinointi ja viestintä -kirjastokuljetusten yhdistäminen ja järjestäminen -seudullisen kirjastoyhteistyön ja maakuntakirjastotoiminnan eriyttäminen -toiminnan vakauttaminen 3. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (kulttuurityö, nuorisotyö, seniorityö, opetuksen tukeminen aineistohankinnoissa, tietopalveluissa jne.) Kirjastopalveluiden toimintakate on 119 476 euroa Vastuualue Kulttuuritoimi Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta ja sivistystoimen päällikkö Marko Kallio Kulttuuripalvelujen toiminta-ajatuksena on lisätä itsensä toteuttamista sekä yhteisöllisyyttä ja tätä kautta tukea psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kulttuurin ja taiteen kokeminen auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja omaa roolia maailmassa avaten uusia näköaloja ja tuoden ymmärrystä elettyyn elämään. Toimintaan osallistuminen tukee ihmisten ja yhteisöjen välistä kohtaamista, edistää tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Kulttuuripalvelut tuottavat sekä inhimillistä että sosiaalista pääomaa. Kulttuuripalveluja toteutetaan yhteistyössä mm. varhaiskasvatuksen, kirjaston ja kansalaisopiston kesken. Kulttuuritoimen tehtävänä tukea taiteen ja kulttuurin harrastamista sekä kotiseututyötä yhteistyössä kansalaisopiston, kirjaston ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalveluilla on keskeinen asema kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä (mm. erilaiset tapahtumat läpi vuoden.) Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Tilaisuuksien ja eri tapahtumien järjestäminen Osallistujien määrä 600 henkilöä / vuosi Tilaisuuksien määrä 5 tilaisuutta /vuosi esim. lasten viikko, konsertit, vierailut, Taiteiden yö
Kunnallisten kulttuuripalvelujen säilyminen ja tukeminen Toiminta III-sektorin kanssa palveluja lisäävänä, kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen, materiaalinen tuki Kunnan omin voimin toteutetut tapahtumat Säännölliset tapaamiset Yhteistyö kulttuurilaitosten ja oppilaitosten kanssa Yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien kanssa 2 tapahtumaa /vuosi Väh. 3 kertaa/vuosi Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Yhteistyön tiivistäminen eri kulttuuritoimijoiden kesken, sekä kunnan asukkaiden omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukeminen pienenevien resurssien puitteissa. 2. Tapahtumien suunnittelu, toteutus, markkinointi ja tiedottaminen eri toimijoiden kanssa. 3. Kinnula-päivät Kulttuuritoimen vastuualueen toimintakate on - 5 387 euroa